eDELPHI.org-paneelin näkemys tulevaisuudesta

6 3 1 Panelistien näkemykset megatrendeistä ja ajureista

Kaikki megatrendit ja valtaosa draivereista koettiin pitkään jatkuviksi ja voimakkaiksi. Kiis-tanalaisimpia ovat yksityistyminen ja jakamistalous, joiden kriitikot tulivat todennäköisesti paneeliston eri siivistä. Yksityistymisen vastatrendi tunnistettiin jo nyt vahvaksi ja edelleen vahvistuvaksi. Jakamistalous on joidenkin panelistien mielestä vain syrjähyppy kulutusyh-teiskunnan pitkässä marssissa. Yleiskuva on se, että megatrendit eivät laimene tarkastel-lulla aikavälillä. Pari panelistia ihmettelikin sitä, ettei mukana ollut yhtään sellaista megat-rendiä, jonka voima laantuisi tulevina vuosina.

Megatrendien ja ajureiden arviointi tuotti useita syvämietteisiä, laaja-alaisia ja systeemisiä tulevaisuuskuvauksia, joiden varaan voisi rakentaa vaikuttavia skenaarioita. Kaksi akuutisti ajankohtaista asiaa välittyy paneeliin monessa kohdassa. Toinen on orastava taloudelli-nen elpymitaloudelli-nen, jonka varaan moni laskee lähitulevaisuuden kehityksen. Toitaloudelli-nen on Trumpin räväkkä presidenttikauden alku ja EU:n eroosio. Poliittinen turbulenssi leikkaa optimismia ja synkentää tulevaisuusodotuksia.

Taloudellisen ja poliittisen integraation vastatrendi on vahvistumassa, ja useimmiten se tulkitaan negatiiviseksi. Positiivista taas on se, että moni kyselyissäkin esiin nostettu kehi-tyskulku mahdollistaa, ellei jopa ohjaa lokaaleihin ratkaisuihin. Uusi yhteiskunta vaihtelee orwellilaisen dystopian tai ”dream societyn” välillä. Monet asettavat toivonsa jakamismaail-maan, jossa omistamisen merkitys kutistuu.

Urbanisaation uskotaan vahvistuvan, jopa kiihtyvän. Kaupunkiliittoutumat lisääntyvät sekä kulttuurisin että taloudellisin perustein. Huima on yhden visionäärin kaukotulevaisuus, jossa kaupunkiseudut korvaavat nykymuotoisen valtion. Paljon lähempää tulevaisuutta tarkastel-laan sote-uudistuksen kautta. Joillakin usko on lujilla, kun ennustetaan 30-vuotista sotea, yksille teknologia on pelastava ”endlösung” ja toisille osaratkaisu.

Toiminnan organisoituminen asiakas- ja kansalaiskokemuksen ohjaamana on useille vielä outo, ja siksi sitä on vaikea sijoittaa myöskään tulevaisuuteen. Sitä kokemusta on kuitenkin useimmilla, että raha ratkaisee kaikkina aikoina. Tutumpi uusilmiö on kuskiton auto, josta on tullut median ja sijoittajien lempilapsi. Kehitys on nopeaa ja tekniset osaratkaisut siirtyvät yhtä nopeasti jokamiehen kulkuvälineisiin. Tekno-optimistit ennakoivat autopilotoinnin lähes-tyvän viitosen täyskypsyyttä jo 15 vuoden päästä. Pessimistit varautuvat paljon pitempään ajanjaksoon. Kaikki kuitenkin luottavat siihen, että tekniikka menee ”päätyyn asti”.

Tekoäly on yhtä lailla kuin automaattiauto tullut jäädäkseen. Suhtautuminen siihen muistut-taa kuitenkin asennoitumista ydinvoimaan. ”Deep learning” saatmuistut-taa olla niin väkevä voima, että se karkaa keksijänsä hallinnasta. Merkittävä osa panelisteista suosii siksi varovai-suusperiaatetta. Paljon sellaista hyvää voi tapahtua, jolla vähennetään inhimillisiä virheitä, kuten myös luodaan entistä saavutettavampaa asiantuntemusta, joka ei ole kuin välillisesti riippuvaista ihmisaivoista. Jakamistalous sen sijaan palautuu ihmismieleen, jonka kaikista ohjaavimpien ideoiden muutoksesta siinä on kyse. Muutama vuosikymmen kommunismin kaatumisen jälkeen jotain siitä hiipii takaovesta sisään. Kenties yksityisomistus ja sen taus-tavoimana kilpailu ei olekaan se ajuri, jonka mukaisesti toiminta organisoituu. Epäilijöitä toki on monin maustein. Moni megatrendi kuitenkin näyttää vauhdittavan tätä kehitystä.

Kahden megatrendin tulevaisuusteesi ei mahtunut ajuri-kyselyyn sen vuoksi, että niitä lähelle tulevia kysymyksiä tuli signaaliosioon. Design-hallinnossa on kyse joustavasta jul-kisesta hallinnosta, joka vastaa paitsi yhteiskunnan koheesiosta myös sen voimavarojen (yksilöt, perheet, yhteisöt, yritykset) yksilöllisestä voimavaraistamisesta. Suomessa kuten Pohjoismaissa yleisemminkin on jo lähtökohtana korruptoimaton ja reilu hallintojärjestelmä ja virkamiehistö, joilla on potentiaalia kehittyä kokoavaksi resurssiksi, kun yhteiskuntaa uudistetaan. Avoimeen hallintoon kuuluu myös big data -ilmiön hyötyjen jakaminen kaikkien käyttöön.

Energiamuutokseen suhtaudutaan keskimäärin luottavaisesti. Tarkasteluajanjaksolla ”uraani halkeaa” enemmän kuin koskaan, mutta moni uskoo myös uusiutuvan ja paikallisen energian tuottamisen lisääntymiseen virallisia tavoitteita nopeammin. Niitäkin on, joiden mielestä

”sähkö ja öljy ovat vielä 50 vuotta ykköset”. Turvallisuus tai ehkä paremmin turvattomuus on lähivuodet merkittävä ajuri, joka voi avata ja sulkea rajoja. Kansojen vaellustakin povataan kaukotulevaisuudessa, ja silloin toiminnan ohjaavat ideat muuttuvat kaikkialla. Ilmastonmuu-toksen seurauksesta Pohjolaan voi kohdistua moninkertainen pakolaispaine aikaisempaan verrattuna.

6 3 2 Panelistien näkemykset trendeistä

Trenditarkastelussa näkyy selkeimmin lähi- ja keskipitkän aikavälin jännitteinen suhde, jossa asiantuntijuus ja asianosaisuus kohtaavat tai ohittavat toisiaan. Aikamittarit kertovat sekä lineaarisista että käyräviivaisista kehityskuluista. Trendien päätrendi on laskeva, vaikka poikkeuksiakin on. Liikenne- ja logistiikkaklusterin työpaikat ovat vähenemässä. Ehkä vielä suurempi muutos on kuitenkin tapahtumassa työpaikkojen laadussa ja niiden osaamisvaati-muksissa.

Maaliikenne on kuumin trendiarvioinnin kohde, jossa kehitys kuvataan käyräviivaisena.

Megatrendit ja niitä vahvistavat ajurit syövät pohjaa määrällisestä kehityksestä. Taustalla vaikuttaa murroskehitys, jolla on teknologinen (automaatio) alkuperä mutta sosiaalinen (jakelutalous) toteutus. Työvoiman määrä vähenee samoin kuin autojenkin määrä, vaikka suurin pudotus onkin odotettavissa henkilöautoissa. Autopilotit valtaavat ajanjakson jälkipuo-liskolla työpaikkoja ihmiskuskeilta.

Ilmaliikenteessä sama muuttuja (ympäristötekijä) voi olla sekä puolesta että vastaan. Enim-mäkseen kuitenkin vastaan, mikä näkyy kilpailuasetelmassa etenkin raide- ja meriliiken-teessä, joita pidetään olennaisesti ympäristöystävällisempinä kulkumuotoina. Rautatien otaksutaan kilpailevan yhä enemmän myös nopeudella. Ehdoton kilpailuvaltti sillä on jo nyt työkäyttöön soveltuva formaatti. Merimatkustamisen valtti on soveltuvuus viihdekäyttöön.

Kaikissa liikkumisen tavoissa vaikuttavat voimakkaat megatrendit, joiden alkuperä on joko luonnossa tai ihmisessä. Ajan kuluessa vahvistuvat sellaiset ajurit, joita itse olemme laitta-neet liikkeelle uusina innovaatioina ovat ne sitten teknologisia tai sosiaalisia uudelleenorga-nisoitumisia.

Postia ei taida klusterin kannalta pelastaa enää mikään. Nimittäin jos strategian muutos

pal-Merirahti jakaa panelistit kuten muutkin trendikehitykset. Sille ennustetaan kasvua, kuih-tumista, heiluntaa ja murrosta uusiin teknologioihin, joista mainittakoon automaattilaivat ja purjelaivojen paluu tuuliroottoripurjeen muodossa.

Vuoteen 2022 asti muodostetun trendiarvion mukaan lähitulevaisuuteen kohdistuu talous-kasvun odotus, jota ei trendien osalta varjosta edes populistipoliittiset ristiaallokot. Uhatuil-lakin alatoimialoilla enemmistö toivoo vielä maltillisia kasvun vuosia, vaikka trendi ”kau-kotulevaisuudessa” kääntyykin laskuun. Lähitulevaisuuden suhteen erot panelistien välillä korostuvat, mikä kertonee intressitahojen vaikutuksesta.

Vuoteen 2032 ulotetun pidemmän aikavälin trendiarvion mukaan murrostulevaisuus ehtii jo 15 vuodessa kehkeytyä ja se välittyy myös arvioihin määrällisestä kehityksestä. Paneeli tuottaa kattavan määrän argumentteja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä, joista osa on tosin vaikutuksiltaan vastakkaisia. Toki niin, että ristiaallokko on runsaampaa, terävämpää ja kuormittavampaa lähitulevaisuudessa.

6 3 3 Panelistien näkemykset signaaleista

Signaalit-kyselyssä on enimmäkseen kyseessä jo tunnistetut signaalit, joita ei voi enää luon-nehtia heikoiksi määritelmänsä mielessä. Jokainen tarkasteltava ilmiö on jo teknologiana tai mahdollisuutena olemassa. Kyse on vain siitä, missä määrin ja milloin se vaikuttaa liikenne- ja logistiikkaklusterin tulevaisuuteen. Kaikkien signaalikysymysten tulevaisuus on avoin.

Talsinki ei käynnisty viiden vuoden sisällä. Tilanne muuttuu täysin, kun tulevaisuustähtäintä siirretään kymmenen vuotta kauemmas. Tallinna-tunneli houkuttelee varsinkin, kun nopea raideyhteys Keski-Eurooppaan valmistuu. Tunnelin rakentamisen seurausvaikutukset ovat laaja-alaisesti taloudellisia ja kulttuurisia. Kytkentä muihin mammuttihankkeisiin tehdään myös. Koillisväylä ja Aasian lentoliikenteen hubi lopettavat puheet Euroopan pussinperästä.

Nelikoptereihin liittyy sekä liikenteellisiä että etenkin logistisia odotuksia, joille jo olemassa oleva teknologia ja kokeilut antavat vahvan perustan. Vailla perusteita eivät ole nekään asian-tuntijat, jotka marginalisoivat koko drone-ilmiön. Siitä ei heidän mukaansa ole merkittäväksi kuljetusvälineeksi kuin erityistilanteissa. Tulevaisuusodotuksia kuvaavassa diagrammissa erottuu korkea nelikopteri-uskovaisten tolppa, jota ei näy vielä viiden vuoden päässä.

Verkkokaupan evoluutioon kuuluu mitä ilmeisemmin keskittyminen joko de facto -monopolin tai suurten kilpailun kautta. Molemmissa kehityskuluissa Suomea voi pitää voittajana kehit-tymättömän oman verkkokaupan takia. Pienetkin toimijat pääsevät globaaleille markkinoille.

Brexitin ja Trumpin vaikutus toki näkyy tässäkin signaalissa – moni tekee protektionismi-va-rauksen muuten optimistisiin tulevaisuuspohdiskeluihinsa. Viidessätoista vuodessa sekin uhka on ohitettu, ja tarkasteluajan puitteissa verkkokauppa voi ulottua klusterin sisälle kul-kuvälineiden verkkokaupan myötä.

Sitä kukaan ei ennusta, että tulevaisuuden (paikallis)tehtaissa valmistettaisiin autoja, mutta paljoa muuta kyllä. Mitä etäämmäs tulevaisuuteen mennään, sitä rohkeammiksi tulevat arviot ilmiön disruptiivisuudesta. Automatisoidut ja etäohjattavat tehtaat 3/4D-printterei-neen hoitavat paikallisen kysynnän ja muutenkin kuin metaforisesti voidaan palata ”takaisin 1800-luvulle, jolloin kaikki tarvittavat asiat valmistettiin kotona”. Tähän eivät luonnollisesti kaikki usko, mutta hekin pitävät todennäköisenä, että robotiikka ja 3D-tuotanto ovat tärkeitä tekijöitä esimerkiksi varaosateollisuudessa.

Sulava keskiluokka-ilmiö on monen mielestä jo menossa. Siitä viestii populististen liikkeiden suosio. Keskiluokan ohentumisesta seuraa yhteiskunnallista polarisaatiota, jota verrataan teollisen vallankumouksen murrokseen. Eliitin ja valtaväestön elinolosuhteet ja ”tarinat kulkevat eri suuntiin”. Kyseessä on monen panelistin mielestä yhteiskunnallisen kehityksen

”vaaran paikka”, joka korostuu, kun ”nykyiset keskiluokkaisiksi luokitellut työtehtävät tulevat katoamaan automaation johdosta, mutta ihmiset eivät.” Silloin siitäkään ei ole ratkaisuksi, että teollisuutta kotiutetaan takaisin halvan työvoiman maista.

Koilliskaapelin yhteydessä puhutaan myös Koillisväylästä, kuten hyvin sopiikin. Molemmat hankkeet olisivat Suomelle tärkeitä, joskin muutama panelisti asettaa vähemmän tunnetun kaapelin ehdottomasti etusijalle merkittävyyden ja toteutettavuuden osalta. Klusterin kan-nalta kaapeli ilmeisesti jäi sen verran sivuun, että sen kommentointi jäi laimeaksi.

Sama koskee myös merkitysmarkkinoita, joskin osan panelisteista se houkuttelee syvälli-seen pohdiskeluun. Tuleva yhteiskuntavaihe ei voi perustua sellaiselle työn eetokselle, joka nyt vallitsee. Nykyisessä hallitusohjelmassa jo luonnostellaan ”uudistuvaa, välittävää ja tur-vallista maata, jossa jokainen meistä voi kokea olevansa tärkeä.” No, tiedämme kyllä, että tuo ohjelma perustuu vielä ihmistyölle, kun tavoitteena on nostaa työllisten määrä usealla prosentilla 72 prosenttiin. Sekin ohjelma on kuitenkin joidenkin asiantuntijoiden mielestä tulossa, jossa ihmisen arvostus nousee muista arvoista, kun automaatio ja robotisaatio korvaa ihmistyötä kuten aikaisemmissa tulevaisuuspohdiskeluissa on jo todettu. Enemmistö vastaajista uskoo kuitenkin työn merkityksen säilyvän seuraavat 15 vuotta, vaikka kannatus ajan kuluessa laimenee ja kannatus perustulo-tyyppisille ratkaisuille lisääntyy.

Suomi on MaaS-ajattelun kotimaa. Kuitenkin paneelin suhtautuminen siihen on neutraalisti ilmaistuna kriittistä. Enemmistö ei usko laaja-alaiseen systeemimuutokseen vielä 15 vuoden päästäkään. MaaS koetaan ennen muuta tiheiden metropolialueiden ratkaisuksi. Toinen keskeinen vastustava argumentti johdetaan ihmisen syvästä suhteesta kulkuneuvoon, on se sitten hevonen tai auto. Siitä ei haluta luopua. Puoltavat MaaS-perustelut ovat taloudelli-sia (yhteiskäyttö säästää), ekologitaloudelli-sia (päästöt vähenevät) ja kulttuuritaloudelli-sia (nuori sukupolvi on valmis irtaantumaan omistuskeskeisyydestä). Jos MaaS lähtee liikkumisen mahdollistami-sesta, virtuaalitodellisuus saattaa dystooppisella kehityspolulla johtaa liikkumisen dramaat-tiseen vähenemiseen. Vielä dramaattisempi on yhden panelistin ajatus siitä, että seuraava vaihe ”saattaakin olla, että ihmisen tilalle puikahtaa robotti, johon kaikenlaista anturit ja aistit on helpompi rakentaa jo hihnalla”. Informaatiota jakavat virtuaalilasit eivät tällaisten tulevaisuudennäkyjen jälkeen hetkauta yhtäkään panelistia, vaikka osa painottaakin esimerk-kien kautta, kuinka verkkaisesti teknologiat laajenevat kulutuskäyttöön.

Trumpin valinta ja valinnat ovat ajankohtaistaneet protektionismin kautta ”insourcing & res-horing”-toiminnan. Suomalaisissa oloissa muut eli teknologiset syyt painavat enemmän.

Kehitys kulkee väitteen suuntaan, joskin on todennäköistä, että väitteen kaksi erillistä ilmi-ötä kulkevat eri suuntiin. Samaan aikaan ne eivät toteudu ehkä koskaan, kuten eräs pane-listi toteaa. Esimerkiksi palvelut hajautuvat edelleen, kun taas tuotanto lokalisoituu, kuten tulevaisuuden tehtaan yhteydessä argumentoitiin. Muualtakin löytyi kannatusta sille, että

”ulkoistamisen suurtrendi jatkuu silmänkantamattomiin”. Rajojen avaamisesta on kyse myös

Hyperloop on futuristinen hanke, jonka teknologiaan uskotaan muttei sen kaupalliseen rea-listisuuteen. Suhteessa matkustusvolyymiin ja -kysyntään yksikköhinta nousee aivan liian suureksi. Tallinnan tunneliin uskotaan enemmän. Kiertoenergia ”tuntuu aika kummalta näpertelyltä mutta mieli saattaa muuttua, kun tunnistetaan mihin kaikkeen vähäkin riittää”.

Lopuksi arvioitiin henkilö- ja hyötyajoneuvojen suhteita, uusiutuvan energian ja kuskittomien autojen osuutta koko autokannasta. Lisäksi paneeli otti kantaa työntekijöihin kahden ominai-suuden (maahanmuuttajien ja matalapalkkaisten osuus) kautta.

Lisäksi eDELPHI.org-asiantuntijapaneelissa kysyttiin osallistujien näkemystä siitä, mitkä ovat liikenne- ja logistiikkaklusterin keskeisimmät rajapinnat tulevaisuudessa. Asiantuntijoita pyydettiin siirtämään hiirellä viisi liikenne- ja logistiikkaklusterin kannalta tärkeintä ja viisi vähiten tärkeää toimialaa omiin kategoriaryhmiinsä erikseen vuonna 2022 ja vuonna 2032.

Toimialojen asettelussa kärki on vuonna 2022 1) metsätalous- ja teollisuus, 2) tukku- ja vähit-täiskauppa, 3) rakentaminen, 4) matkailu-, majoitus- ja ravitsemuspalvelut sekä 5) elintarvik-keiden kuljetus. Samat viisi ovat kärjessä vielä vuonna 2032, mutta järjestys on muuttunut.

Asemiaan on nostanut matkailu, kun kaikkien muiden kärkitoimialojen suhteellinen osuus on vähentynyt. Vähäiset yhteydet liikenne- ja logistiikkaklusteriin on 1) maanpuolustuksella, 2) jul-kisella hallinnolla, 3) pankki- ja vakuutusalalla, 4) maataloudella ja 5) liike-elämän palveluilla.

eDELPHI.org-työskentelyn lopuksi asiantuntijoita pyydettiin lisäksi ehdottamaan uusia tule-vaisuuden muutosilmiöitä, jos paneelin työskentelyalustalta tuntui puuttuvan jotakin tärkeää.

Ne ehdotukset, joita asiantuntijoilta saatiin, liitettiin jatkotyöskentelyyn työpajoissa.