Denotatiiviset ja konnotatiiviset merkitykset: Kasvoton sotilas

Aineistossa esitetyt sotilaat päätyvät kasvottoman sotilaan määrittelyyn lähinnä kahden seikan takia. Ensimmäinen näiden sotilashahmojen kahteen perinteiseen sukupuoleen jakamisen estävä tekijä on hahmojen ja katsojan välinen välimatka. Koska hahmot nä-kyvät kuva-alalla hyvin pieninä, kasvonpiirteiden tai muiden yksittäisten sukupuolen paljastavien piirteiden tai viittausten näkeminen on mahdotonta. Toinen jaon estävä te-kijä on hahmojen piirteiden sumeus. Osassa julisteita melko lähelläkin katsojaa seisovat sotilashahmot on jätetty kuvien tarkkuusalueen ulkopuolelle tai näiden piirteitä on tar-koituksellisesti sumennettu. Huolimatta siitä, millä tavalla hahmon piirteet jäävät epä-selviksi, kaikkien tuntemattoman sotilaan määritelmään sopivien hahmojen yksilölli-syys on suurilta osin kadonnut. Tätä tulkintaa tukee hahmojen kasvonpiirteiden, yksit-täisen ihmisen tunnistamiseen vaaditun ominaisuuden, puuttuminen. Kasvottomalla sotilaalla ei ole piirteitä, josta tämän voisi tunnistaa ja määritellä tietyksi yksilöksi. Täs-tä syysTäs-tä aineiston yksitTäs-täiset kasvottomat sotilaat muodostuvat nopeasti ajatustasolla yhtenäiseksi ryhmäksi yksilön sijaan. Tämä rakentaa sillan aineiston sotilaan ja Suomen (sekä toki muidenkin maiden) sotien aikaisen rintamamiehen välille. Varsinkin histori-assa sodan aikana niin sanottu tavallinen sotilas on nähty usein lukuna; pelkistettynä toisiaan vastaan sotivat sotilasryhmät nähdään strategisessa mielessä tiettynä määränä voimaa. Sama periaate kytee vielä nykyisen teknologiapohjaisemman sotimisen pohjal-la. Jos laskuista poistetaan esimerkiksi paikan, aseteknologian ja muun tekniikan tuomat edut, se kenellä on suurempi määrä sotilaita usein myös voittaa. Äärimmilleen vietynä sotilas voidaan siis pelkistää voimayksiköksi. Kasvottomia, numeroituja sotilaita on tehokkaampi käyttää strategian suunnittelussa ja kenties myös tarpeen vaatien helpompi uhrata kuin tunnistettavissa olevia yksilöitä.

Sumeuden sotilashahmojen kasvottomuuden voi tulkita myös positiivisemmalla tavalla.

Kenties valinnalla on pyritty kuvaamaan sotilaan ammatissa korostuvaa ryhmätyösken-telyn ja toveruuden tarvetta. Sotilas ei ole julisteissa esitetty yksilönä, koska tämä

kuu-70

luu osaksi suurempaa sotilasryhmää. Yhdessä nämä kasvottomat sotilaat muodostavat voimakkaan ja tehokkaan toimintayksikön, johon kohdeyleisöä houkutellaan liittymään.

Sotilashahmon esittäminen kasvottomana ryhmänä on kuitenkin rekrytoinnin kannalta erikoinen ratkaisu. Kohderyhmän voi olla vaikeampi samaistua kasvottomaan sotilas-ryhmään kuin yksittäiseen selkeään sotilashahmoon. Kasvottoman sotilaan sijoittaminen kuvassa taka-alalle niin, että tämän koko vartalo on nähtävissä etäännyttää entuudestaan katsojan hahmosta ja näiden välinen suhde jää persoonattomaksi¹¹⁴. Katsojan ja sotilaan toisistaan etääntymisen ongelma on kuitenkin ratkaistu aineistossa sillä, että kasvoton sotilas esiintyy harvoin yksin. Tämän rinnalla esitetään usein miessotilas, kerran naisso-tilas ja naisaliupseeri sekä julisteessa 9 myös siviilityöntekijä. Ainoat julisteet, joissa kasvoton sotilas esiintyy ilman oman representaationsa muiden sukupuolten tai täysin toisen representaation hahmojen kanssa ovat julisteet 8 ja 10. Näitä julisteita yhdistää kuitenkin niiden kuva-aiheet. Molemmissa julisteissa on kuvattu niin sanottu sotakone.

Julisteessa 8 kaksi kasvotonta sotilasta on miehittänyt panssarivaunun ja julisteessa 10 kaksi kasvotonta sotilasta seisoo miinalaiva Uusimaan kannella. Aluksen voi tunnistaa sen runkonumerosta 05. Näissä kahdessa kuvassa kasvoton sotilas toimii nimettömänä, yksilöttömänä miehistönä sotakoneille, jotka ovat julisteissa pääosassa. Muulloin katso-jalle tarjotaan kiinnepisteeksi toista hahmoa kasvottoman sotilaan toimiessa lähinnä taustana luomassa illuusiota johtajan seuraajasta tai taustajoukoista.

Kasvottomalle sotilaalle jää aineistossa usein seuraajan rooli ja hahmon tarkoituksena vaikuttaa olevan enemmän tunnelman luominen ja kuvien taustan rakentaminen kuin huomionkeruu itseensä. Yksilöllisyyden rajamailla kuva-alan taustalla häilyvä kasvoton sotilashahmo valjastetaan käyttöön silloin, kun kuvassa huomio tahdotaan siirtää vah-vasti yhteen ihmishahmoon kuvan etualalla. Tästä esimerkkinä toimii parhaiten juliste 11. Julisteen etualan valtaa tiukasti, lähes raa'asti, rajattu naisaliupseeri, johon viitataan myös julisteen tekstiosuudessa. Kuvan taustalla naishahmon perässä seisoo yksi kasvo-ton sotilas. Todellisuudessa naisaliupseerin ja kasvottoman sotilaan välinen välimatka tuskin aiheuttaisi yhtä vahvaa epätarkkuutta kuin julisteessa, mutta kuvassa sotilashah-mon piirteet ovat täysin sumentuneet. Päässään tällä on ryhmälleen ominainen kypärä ja yllään ilmeisesti melko samankaltainen maastopuku kuin naisaliupseerilla. Hahmon

114 Jewitt & Oyama 2001, 146.

71

epätarkkuuden takia katsoja ei pysty erottamaan hahmon kasvonpiirteitä tai muita tar-kempia yksityiskohtia. Kasvottoman sotilaan sumeuden takia naisaliupseerin piirteet korostuvat entuudestaan ja katsoja saa tästä visuaalisesti paremman otteen kuin taustan sumeasta sotilashahmosta. Juliste 11 ilmentää vahvasti myös toista kasvottomien soti-laiden synnyttämää vaikutelmaa. Taustan rakentajan tai aliupseerin seuraajan lisäksi kasvoton sotilas voidaan nähdä myös eräänlaisena vartijana. Tämä ikään kuin tarkkailee etualan naishahmoa mikä voikin kyseenalaistaa käsityksen siitä, kuka kuvassa seuraa ketä. Taustan sumea sotilashahmo voi hyvinkin olla etualan naisaliupseerin kouluttaja tai muu ylempiarvoinen upseeri, joka tarkkailee naisaliupseerin toimintaa. Tässä tulkin-nassa valta voidaan nähdä siirtyvän kasvottomalle sotilaalle, joka on esimerkiksi arvi-oimassa koulutettavansa suoritusta annetussa tehtävässä. Naisaliupseerin selän takaa lähestyvä, sumea ja kasvoton sotilashahmo on myös melko uhkaavan näköinen. Tun-nelmaa korostaa se, että hahmon olalla on nähtävissä jonkinlainen sumea hihna, joka voi olla mitä tahansa laukun olkaimesta aseenkantohihnaan. Vaikka myös naisaliupsee-rilla on mukanaan ase, taustan hahmo vaikuttaa tätä uhkaavammalta. Tämä voi johtua kenties siitä, että naisaliupseerin molemmat kädet sekä suurin osa tämän kantamasta aseesta rajautuvat ulos kuvasta, kun taas taustan sumean sotilashahmon käsistä jää enemmän näkyviin. Kuvan sumeuden takia katsoja ei voi myöskään tarkasti nähdä mis-sä asennossa hahmon kädet ovat ja hahmon kasvottomuuden takia kasvojen ilme ei se-kään anna vihjettä hahmon tunnetilasta. Tästä syystä juliste 11 ja kasvoton sotilas yleen-säkin jättää paljon katsojan henkilökohtaisen tulkinnan varaan.

5.5 Representaation yhteenveto

"Ja kenties matkamme määrä Sodan melskeeseen kadota on."

A. Aimo, Elämää Juoksuhaudoissa

Mielenkiintoisin löytö sotilasrepresentaatiossa oli kasvoton ja sukupuoleltaan määritte-lemätön tuntematon sotilas. Näillä etäisiksi jäävillä hahmoilla on suuri vaikutus aineis-toon. Taustalla kummittelevat kasvottomat sotilashahmot luovat julisteesta riippuen

72

tarkkailun, suojelun tai jopa uhan tunnelmaa ja vaikuttavat pelkällä läsnäolollaan vah-vasti myös muiden sotilashahmojen tulkintaan. Suomalainen laulaja A. Aimo eli Aimo Vilho Andersson lauloi kappaleessa Elämää juoksuhaudoissa, kuinka rintamasotilaan matkan määrä oli sodan melskeeseen katoaminen. Sama tapahtuu osittain myös tämän tutkimusaineiston kasvottomalle sotilaalle. Tämä sulautuu maastoon maastokuvioidun asunsa lisäksi myös yksilöllisyytensä puutteen takia. Kirjassaan "Tyttö intissä" Heidi Niemi, joka oli yksi ensimmäisistä vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneista naisista, toteaa puolustusvoimien kouluttavan joukkona toimivia taistelijoita, joiden sukupuolella ei ole merkitystä¹¹⁵. Toteamus esitetään ainoastaan Niemen omana mielipiteenä, mutta se nostaa hyvin esille tutkimusaineiston kasvottoman sotilaan ongelman. Jotta voitaisiin luoda Niemen mainitsema ryhmässä toimiva ja sukupuoleton taistelija, tuleeko aineiston sotilashahmoista pyrkiä tekemään toisiinsa nähden identtisiä uhraten hahmojen yksittäi-nen persoonallisuus poistamalla sen rakentavia elementtejä? Aineiston kasvoton sotilas on tällaisen prosessin tulos. Nämä hahmot ovat tarkempien tuntomerkkien takia visuaa-lisesti sukupuolettomia ja esiintyvät usein ryhmässä. Vaikka nämä sukupuolettomat jou-kossa taistelijat kenties ilmentävätkin esimerkiksi juuri Niemen sotilaan määritelmää, rekrytointijulisteessa ainoastaan tällaisten hahmojen käyttö tuskin olisi kannattavaa.

Kasvottomien sotilaiden ongelma on näiden vaikeudessa vedota katsojaan. Aineistossa nämä jäävät niin ikään mies- kuin naissotilaan varjoon ja kuuluvat usein taka-alalle, pois huomion keskipisteestä.

Kasvottoman sotilaan lisäksi aineistossa myös yksinäinen naissotilas herättää huomiota.

Suurin ongelma tämän esittämisessä ei liity niinkään hahmon visualisointiin vaan yk-sinkertaisesti toistuvuuden puutteeseen. Naissotilaan mahdollisuus sulautua ammattiinsa heikkenee, kun tämä esiintyy aineistossa ainoana lajiaan. Naissotilas onkin aineiston representaatioista tietyllä tapaa harmillisin. Sotilasrepresentaation hahmojen samankal-taisuus olisi ollut virkistävää, jos naissotilaita olisi käytetty enemmän. Esimerkiksi miessotilaan sijaan panssarivainua olisi voinut olla ajamassa naissotilas, jolloin olisi rikottu myös aineistossa esiintyvä kasvottoman sotilaan ja sotakoneen pyhä liitto. Nais-sotilaan esittämistapa aineistossa on konseptitasolla hyvä, mutta yksi naissotilas koko aineistossa ei luo kuvaa tasa-arvoisuudesta. Naissotilas on näin ollen eräänlainen oikku,

115 Niemi 2007, 48.

73

poikkeus ja harvinaisuus. Edes julisteen 12 tekstiosuuden mukanaan tuoma houkutus jatkokoulutuksesta ei pelasta naissotilasta, kun aineiston korkea-arvoisin naishahmo on upseerin sijaan aliupseeri.

Miessotilas vastasi pitkälle sotilaan ammatille esimerkiksi elokuvissa muodostunutta stereotypiaa. Tämä nähdään juoksemassa täydessä varustuksessa toimintaelokuvajulis-teelle tyypillisessä maisemassa, ohjaamassa panssarivainua ja taluttamassa sotilaskoiraa.

Miessotilas on mukana toiminnassa ja jopa johtamassa sitä. Kasvottoman sotilaan ta-voin myös miessotilas yhdistetään sotakoneeseen kiinteästi. Myös kasvottoman sotilaan tavoin miessotilas nähdään aineistossa vuorovaikutuksessa muiden representaatioryh-mien hahmojen kanssa, tosin ei yhtä usein kuin kasvoton sotilas.

Aineiston sotilashahmoja yhdistää näiden sukupuolesta riippumatta selkeä visuaalinen yhteys aseisiin, jotka voidaan nähdä esimerkiksi väkivallan symboleina. Miehille soti-laan ajoittain vahvasti väkivaltainen rooli voi tuntua sopivammalta niin ulkopuoliselle katsojalle kuin miehelle itselleenkin, sillä suomalaisessa kulttuurissa miesten ja poikien välinen väkivalta kuuluu kiinteästi miesten ja poikien elämään¹¹⁶. Väkivallan toteutta-misen lisäksi miehet alkavat jo lapsena omaksua osansa myös väkivallan vastaanottaja-na ja sen todistajivastaanottaja-na.¹¹⁷ Lapsuudessa miesten ja poikien väkivaltaa tuetaan urheilun avulla esimerkiksi koulun liikuntatunneilla ja vapaa-ajalla eri urheiluharrastusten paris-sa. Hiukan vanhempina miesten väkivallan tukijaksi nousevat puolustusvoimat asevel-vollisuuden muodossa.¹¹⁸ Vaikka nykypäivänä varusmies voi olla nainen siinä missä mieskin, puolustusvoimissa koulutettu väkivaltakäyttäytyminen liitetään vahvasti mie-hiin ja miehuuteen¹¹⁹. Suomessa vallitseva niin kutsuttu väkivallan myytti on pitkälti sukupuolittunut ja sen mukaan miehet ovat kahdesta sukupuolesta väkivaltaisempia. He toimivat väkivallan tekijänä, kun taas nainen mielletään väkivallan kohteeksi.¹²⁰ Aineis-tossa esiintyvä miessotilaiden kiinteä suhde aseisiin ei ole siis kovinkaan yllättävää.

Väkivallan myytin mukaan väkivaltaa tekevä ja stereotyppisesti jo sukupuolensa ja sen mukaan saamansa kasvatuksen muokkaama mies yhdistetään väkivallan teon

74

seen sulavasti. Maskuliinisuuden ja väkivallan välistä siltaa vahvistetaan myös sillä, että aseet itsessään mielletään myös maskuliinisiksi¹²¹. Myös niillä aikaansaatu mahdollinen väkivalta liittyy sulavasti jo väkivallan ympäröimänä kasvaneeseen, sen hyväksymään oppineeseen mieheen ¹²².

Aineistossa myös naissotilas käyttää asetta, mikä murtaa väkivallan sukupuolittuneisuu-den myyttiä. Miehen suhde väkivaltaan sen tekijänä, vastaanottajana ja todistajana alkaa jo varhain lapsuudessa¹²³. Naisen suhde väkivaltaan on kuitenkin erilainen. Miesten oppiessa käyttämään voimaa ja valtaa omien päämääriensä saavuttamiseen, naiset kes-kittyvät väkivallan sijaan oppimaan muiden ihmisten huomioon ottamista, empatiaa ja vuorovaikutustaitoja.¹²⁴ Naisen rooliin kuuluu tällöin väkivallan välttäminen muiden sosiaalisten taitojen avulla. Väkivaltaa koskevista myyteistä sekä siihen liittyvistä suku-puolille muodostuneista stereotypioista huolimatta voidaan melko yleisesti todeta mies-ten ja naismies-ten väkivaltakäyttäytymisen erojen olevan pienempiä kuin yksittäismies-ten ihmis-ten väliset erot¹²⁵. Myös aineistossa esiintyvien sotilashahmojen väkivallan visuaalinen esittäminen ja symbolismi on melko pitkälti samalla tasolla.

Merkillepantavaa sotilasrepresentaatiossa oli mies- ja naishahmojen määrän vahva ja-kautuminen. Kokonaisuutena sotilasrepresentaatio noudatteli mies- ja naissotilaiden määrän kanssa viime vuosien tilastojen lukuja ja kuvaa tältä osin tilastollista todellisuut-ta. Naissotilaita ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia naisia on miehiä vähemmän niin todellisessa elämässä kuin myös aineiston luomassa visuaalisessa maailmassa. Rat-kaisu päätyä noudattamaan todellisia tilastoja rekrytointijulisteessa kuitenkin herättää ihmetystä. Rekrytointijulisteita tehdessä olisi ollut mahdollisuus unohtaa tosielämän tilastot ja esimerkiksi nostaa naissotilaiden lukumäärä yhtä suureksi kuin miessotilai-den. Naissotilashahmojen suurempi toistuvuus aineistossa olisi voinut toimia esimerkik-si naisten innostajana asepalveluksen suorittamiseen ja esimerkik-siitä alkavan sotilasuran raken-tamiseen. Tämän voisi nähdä ajavan valittua ratkaisua paremmin rekrytointijulisteen asiaa ja houkutella uusia työntekijöitä puolustusvoimiin. Julisteiden tarkoitus on

75

tavasti saada kohderyhmä kiinnostumaan urasta puolustusvoimissa ja tuohon kohde-ryhmään tulisi kuulua naiset siinä missä miehetkin. Nyt aineistoa hallitsevat sotilaiden osalta perinteinen miessotilas ja kasvottomaksi katsojan ulottumattomiin jäävä tuntema-ton sotilas.

76

6. Rauhanturvaaja: