Cosplay, termi muodostuu sanoista costume play (suom. pukuilu tai cossaami-nen), on harrastus, jossa pukeudutaan erilaisiksi fiktiivisiksi, usein animesta ja mangasta valituiksi hahmoiksi. Lajin alkuperä on Japanissa, mutta se on levin-nyt laajemmalle yhdysvaltalaisten science fiction -piirien kautta. Yleisesti cosp-lay yhdistetään osaksi japanilaisen populaarikulttuurin harrastamista. (Nikunen, 2006, 140; Leppälahti, 2009, 86; Valaskivi, 2009,79.) Cosplay -harrastajat eli cossaajat pyrkivät jäljittelemään valitsemansa hahmon ulkonäköä mahdollisim-man tarkasti. Yleisimpänä lähdemateriaalina cosplayssa ovat mahdollisim-manga ja anime, mutta näiden lisäksi hahmoja valitaan myös esimerkiksi videopeleistä, tv-sarjoista, elokuvista ja kirjoista. Japanilaisen pop-kulttuurin lisäksi myös länsi-maiset hahmot ovat saaneet suosiota cosplay -piireissä.
Cosplay -puvun toteutuksessa huomioidaan hahmon vaatteiden lisäksi myös muita ulkonäöllisiä tekijöitä kuten hiuksia, kasvonpiirteitä tai muita ruumiillisia ominaisuuksia. (Esimerkiksi fantasia hahmoilla saattaa usein olla sarvia, suip-poja korvia, siipiä tai useampia raajoja jne.) Apuna näiden tunnuspiirteiden to-teutuksessa voidaan käyttää peruukkeja, piilolinssejä, proteeseja ja usein cos-saajat kehittelevät mitä luovempia keinoja pukujensa rakentamiseen. Hyvin merkittäviä monessa cosplayssa ovat myös erilaiset tarvikkeet ja asusteet eli propit. Usein nähtäviä proppeja ovat muun muassa erilaiset aseet kuten miekat, pyssyt tai sauvat. (Valaskivi, 2009, 32.) Proppeja kuitenkin löytyy aivan kaiken kokoisia ja näköisiä, sillä lähdemateriaalit ovat mielikuvituksekkaita ja runsaita.
Näiden tekijöiden lisäksi cossaajat pyrkivät usein tuomaan esille myös hahmon luonnetta ja persoonaa jäljittelemällä hahmolle tunnusomaisia eleitä, ilmeitä ja asentoja. Hahmon yhtäjaksoinen esittäminen tai näytteleminen ei ole cosplayn pääasiallinen idea (Leppälahti, 2009, 87). Eläytymiselle ja esittämiselle on kui-tenkin välillä oma paikkansa joko hauskanpitona muiden harrastajien kanssa tai esimerkiksi cosplay -kisoissa.
Cosplay -kisoissa kilpaillaan onnistuneimmin toteutetusta pukukokonaisuudes-ta. Kisatyyppejä on useita ja ne vaikuttavat siihen millaisia esityksiä osallistujat valmistelevat.(Leppälahti, 2009, 87.) Esimerkiksi pukukilpailuissa osallistujat yleensä poseeraavat yleisölle hetken aikaa, jonka jälkeen kisan juontaja saattaa kysyä muutaman kysymyksen heidän puvustaan. Esityskilpailuissa puolestaan nähdään muutaman minuutin mittaisia, tarinamuotoisia esityksiä, joissa on mu-kana teatterillisia elementtejä kuten lavastusta ja musiikkia sekä mahdollisesti useampia esiintyjiä, jotka kilpailevat yhdessä tai toimivat kilpailevan henkilön avustajina.
Cosplayssa sopivan ja mieluisan hahmon valitseminen, puvun suunnittelu ja toteuttaminen ovat merkittävä osa harrastusta. Useimmat cossaajat tekevät pu-kunsa alusta asti itse, mutta valmisvaatteiden muokkaaminen pukuun sopivaksi on myös yleistä. (Leppälahti, 2009, 89; Valaskivi, 2009, 33.) Internetin välityk-sellä on mahdollista ostaa cosplay -asuja valmiina. Kilpailuun osallistuvien pu-kujen edellytetään olevan kuitenkin itse valmistettuja. Joissain kisoissa saattaa olla omat lohkonsa pukuompelun koulutuksen suorittaneille kisaajille taito-tasojen eron huomioimiseksi. Suomessa järjestetään niin pieniä, vapaamuotoi-sempia kisoja kuin myös suurempia kisoja sekä kisakarsintoja, joissa voittajat voivat päästä edustamaan Suomea kansainvälisesti esimerkiksi pohjoismaiden- tai maailmanmestaruuskisoissa. Useimmat cosplay -kilpailut järjestetään har-rastajatapahtumien eli conien (eng. convention) yhteydessä.
Coneja on järjestetty Suomessa 2000 -luvun alun jälkeen melkein vuosittain ja muutamana viime vuonna vuosittain järjestettävien harrastajatapahtumien ja harrastajien määrä on kasvanut jatkuvasti. Suomen ensimmäinen anime- ja mangaharrastajien valtakunnallinen tapahtuma Animecon järjestettiin vuonna 1999 scifi, kauhu ja fantasia teemaisen Finnconin yhteydessä. Tapahtuman si-sältönä oli muun muassa erilaisia harrastukseen liittyviä luentoja, paneelikes-kusteluita sekä työpajoja.(Nikunen, 2006, 136.) Nämä aktiviteetit ovat edelleen keskeinen osa con-muotoisia harrastajatapahtumia. Niiden lisäksi conit tarjoa-vat erilaisia aktiviteetteja kuten esimerkiksi pelejä, mahdollisuuden katsella
ani-mea ja lukea mangaa, animekaraoke ja kirpputorin sekä monenlaisia myyntiko-juja. Conit tarjoavat cossaajille myös mahdollisuuden esitellä luomuksiaan muil-le harrastajilmuil-le. Pukujen esittely ja kuvaaminen tapahtumapaikalla on useilmuil-le keskeinen osa conikokemusta ja puvut ovat hyvin yleinen keskustelunavaus tapahtumakävijöiden kesken. Harrastajayhteisö konkretisoituu kokoontuessaan coneihin. Conien ulkopuolella yhteisöllisyys ja harrastustoiminta tapahtuu in-tenetin välityksellä.
Kävijämäärät näissä tapahtumissa ovat olleet jatkuvassa nousussa. Animecon keräsi vuonna 2003 4000 kävijää ja seuraavana vuonna kävijöitä oli 5000. (Ni-kunen, 2006, 136). Vuonna 2008 Finncon ja Animecon kasasivat paikalle yh-teensä 9000 harrastajaa(Leppälahti, 2009, 78). Myöskin Traconin, yhden suu-rimmista Suomessa järjestettävistä anime- ja manga harrastustapahtumista, kävijämäärä on ensimmäisestä järjestämisvuodesta (2006) alkaen kasvanut tasaisesti. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kävijämäärä on noin viisinker-taistunut. Vuosittain Traconin kävijämäärä on kasvanut noin tuhannella kävijällä (Valaskivi, 2009, 15). Vuonna 2015 kaksipäiväinen tapahtuma myytiin loppuun (n. 5000 kävijää/pv).
Anime- ja mangaharrastuksen kanssa samankaltaisia harrastajayhteisöjä ovat scifi- ja fantasiaharrastajat ja nämä harrastukset saattavat paikoin limittyäkin.
Harrastusmuodot ovat näissä kaikissa samankaltaisia ja muun muassa coneja saatetaan järjestää teemoilla, jotka yhdistävät useita harrastajakun-tia(Leppälahti, 2009, 67.) Kuten esimerkiksi Animecon ja Finncon, kaksi tapah-tumaa yhdessä järjestettynä tai myös Tracon, joka lähtökohtaisesti on sekä anime että roolipeli tapahtuma. Myöskin roolipelitapahtuma Ropeconissa saat-taa näkyä anime- ja mangaharrastajia, vaikka tapahtuman pääasiallinen sisältö keskittyy roolipelaamiseen.
Harrastajayhteisöjen läheisen luonteen vuoksi niiden elementtejä usein rinnas-tetaan ja erityisesti ei-harrastajakuntaan kuuluvissa yhteyksissä myös nipute-taan samaan kategoriaan. Yleinen rinnastuspari ovat cosplay sekä liveroolipe-laaminen (live action roleplay lyhyesti larp)(Leppälahti, 2009, 67). Harrastuksien yhdistävät elementit ovat selvästi nähtävissä, sillä kummassakin pukeudutaan
johonkin hahmoon, minkä vuoksi yleinen oletus lajien samuudesta ei ole yllättä-vä. Siinä missä sekä cossaaja että larppaaja pukeutuvat valitsemakseen hah-moksi larpin keskeinen idea on nimenomaan pelata kyseistä hahmoa. Larpissa hahmon pelaaminen ja esittäminen ovat verrattavissa improvisaatioon ja näytte-lemiseen, jossa pelaajat pysyvät roolissaan esittäen miten heidän hahmonsa ajattelee, tuntee ja toimii. Larpissa osallistujat myöskin noudattavat pelille ase-tettuja sääntöjä. (Leppälahti, 2009, 7, 25.) Hahmoksi pukeutuminen on siis cosplayn ja liveroolipelaamisen ainoa yhdistävä tekijä, sillä vaikka myös cos-saajat eläytyvät hahmoin ja voivat esittää roolia, heidän toimintansa tapahtuu pääasiallisesti heinä itsenään