4 AVUSTETTAVIEN LIIKUNTASEUROJEN SISÄINEN
5.2 Tutkimuksen rajoitteet ja jatkotutkimusehdotukset
Tutkimusmetodia esiteltäessä tuotiin esille, sen sisältävän paljon hyviä ominaisuuk-
sia, mutta toisaalta sen myös asettavan rajoituksia tutkimukselle. Kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelututkimus palveli tutkimuksen tavoitteita, mutta sen yleis-
tettävyys on rajoituksellista. Tutkimukseen haastateltiin neljää seuratoiminnan asiantuntijaa, joilla on laaja-alaista kokemusta ja tietotaitoa seuratoiminnasta.
Kolme heistä työskentelee liikuntaseurassa toiminnanjohtajana ja yksi seuratoimin-
nan kehittäjänä liikunnan aluejärjestössä. Lisäksi haastateltiin kolmea liikuntaseuratoimintaa tuntevaa tilintarkastajaa. Yleistettävyyteen liittyvistä rajoit-
teista johtuen haastateltavien esittämät asiat eivät välttämättä päde laajemmin liikuntaseuroissa. Yleistettävyyden ongelmaa vahvistaa, että niin teoriassa kuin haastatteluissa tuotiin esille liikuntaseurojen olevan kokonaisuuksiltaan hyvin moni-
naisia. Tutkimus hahmottaa mitä taustatekijöitä sisäiseen valvontaan liikuntaseuroissa liittyy, mitä sisäinen valvonta liikuntaseuroissa tarkoittaa, ja mitä kehityskohteita liikuntaseurojen sisäisessä valvonnassa on. Seuratoiminnan asian-
tuntijoiden monipuolisen liikuntaseuratuntemuksen sekä tilintarkastajien haastatteluiden voidaan olettaa parantavan tutkimuksen yleistettävyyttä.
Tutkimuksen yhtenä rajoitteena on, että siinä on tarkasteltu vain yhtä sisäisen val-
vonnan mallia. Sisäiseen valvontaan on olemassa myös muita viitekehyksiä.
Valitsemalla erilaisen viitekehyksen, työhön olisi tullut hieman erilainen näkökulma.
Empiriassa on pyritty huomioimaan sisäiseen valvontaan liittyvät asiat hyvin laajasti myöskin COSO-mallin ulkopuolelta, joskin COSO-malli on ollut pohjana empiirisen osion muodostamisessa. COSO-mallin valitseminen tutkimukseen perusteltiin sen suosiolla ja yleisellä tunnettavuudella. Tietyistä COSO-mallin rajoituksista huoli-
matta se on hyvin käytetty suomalaisessa yhdistyskontekstissa ja määritelmältään laaja, jolloin hyvin moninaiset yhdistyksen valvontaan liittyvät toimet tulevat huomi-
oiduksi. Sisäisen valvonnan moninaisuus ja valvonnan tarpeiden vaihteleminen ovat toisaalta tutkimuksen rajoitteita. Ei ole mahdollista antaa yksiselitteistä vastausta sisäisen valvonnan tasosta tai kehittämisestä liikuntaseuroissa.
Perustuen tutkimuksen rajoitteisiin ja havaittuihin eroihin teorian ja empiiristen tu-
losten välillä joitain ehdotuksia jatkotutkimuskysymyksiksi voidaan tehdä. Niin teoriassa kuin empiriassa todettiin sisäistä valvontaa tarvittavan kaikissa organisaa-
tiossa. Edelleen viitattiin myös siihen, että sisäinen valvonta olisi erityisen tärkeää yhdistyksissä, johtuen niiden erityispiirteistä. Niin teoriassa kuin empiriassa tuotiin esille myös vapaehtoisten rooli ja se, että valvonnan tulisi olla sellaista, että vapaa-
ehtoiset edelleen haluavat olla mukana toiminnassa. Tästä johdettuna tulevaisuudessa voitaisiin tutkia sisäistä valvontaa liikuntaseuroissa vapaaehtoisten näkökulmasta. Yhdistyskontekstiin keskittyvää sisäisen valvonnan tutkimusta on myös tehty vielä melko vähän. Tästä johtuen olisi mielenkiintoista muodostaa tar-
kempi näkemys siitä, mitä eri tahot sisäiseltä valvonnalta ylipäätään vaativat.
LÄHDELUETTELO
Agbejule, A., & Jokipii, A. (2009). Strategy, control activities, monitoring and effecti-
veness. Managerial Auditing Journal, 24 (6) 500 - 522.
Ahokas, N. (2012). Yrityksen sisäinen valvonta. Jyväskylä, Edita Publishing.
Alaja, E. Urheiluseuran toimintalinja. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 15.11.2016] Saa-
tavilla
http://www.sport.fi/system/resources/W1siZiIsIjIwMTMvMTEvMDQvMTRf-
MTVfMTRfMTIxX1NpbmV0dGlzZXVyYXRfVXJoZWlsdXNldXJhbl9fdG9pbWludGF saW5qYS5wZGYiXV0/Sinettiseurat_Urheiluseuran%20_toimintalinja.pdf
Alianssi, Soste, Valo (2015). Yhdistysten HYVÄ HALLINTOTAPA suositus. [Verk-
kodokumentti]. [Viitattu 1.12.2016] Saatavilla http://www.vala.fi/userData/vala/hh-
opas_2015.pdf
Atwood, B., Raiborn, C. A., & Butler, J. B. (2012). The illusion of internal cont-
rols. Strategic Finance, 94 (4), 31-38.
Bhose, C. (2016). Olympiakomitea hassasi rahaa, kuitit kateissa – ukot vaihtoon.
[Verkkodokumentti]. [Viitattu 14.10.2016] Saatavilla https://www.kauppalehti.fi/uuti-
set/olympiakomitea-hassasi-rahaa--kuitit-kateissa---ukot-vaihtoon/L3mW6h9x
Bromley P. & Orchard C. D. (2016). Management Morality: The Rise of Professional Codes of Conduct in the U.S Nonprofit Sector. Nonprofit and Voluntary Sector Quar-
terly, 45 (2), 351-374.
Byers, T., Anagnostopoulos, C., & Brooke-Holmes, G. (2015). Understanding cont-
rol in nonprofit organisations: moving governance research forward?. Corporate Governance, 15 (1), 134-145.
Campbell, D.R., Campbell, M. & Adams, G.W. (2006). Adding Significant Value with Internal Controls. The CPA Journal, 76 (6), 20-25.
Campbell, S., Li, Y., Yu, J. & Zhang, Z. (2016). The Impact of Occupational Com-
munity on the Quality of Internal Control. Journal of Business Ethics, 139 (2) 271-
285.
COSO (1992). Internal control: Integrated framework. Committee on Sponsoring Organizations of the Treadway Commission, Jersey City. Kirjassa: Pfister, J.
(2009) Managing Organizational Culture for Effective Internal Control. Physica-
Verlag Berlin Heidelberg.
COSO (2006). Internal Control over Financial Reporting – Guidance for Smaller Public Companies. Volume 1: Executive Summary.
COSO (2013a). Internal Control – Integrated Framework. Executive Summary.
COSO (2013b). Internal Control – Integrated Framework, May 2013 Outreach. [ppt-
esitys]. [viitattu 11.11.2016]. Saatavilla: www.coso.org/documents/COSOOutreach-
DeckMay2013.pptx
Curtis, M. B., & Wu, F. H. (2000). The components of a comprehensive framework of internal control. The CPA Journal, 70 (3), 64-66.
D’Aquila, J. (2013). COSO’s Internal Control–Integrated Framework. CPA Jour-
nal, 83(10), 22-29.
Dickins, D. & Houmes, R. (2011). COSO FRAMEWORK CHANGES. Internal Audi-
ting,26 (5), 37-41.
Dietz, D., & Snyder, H. (2011). Assessing Internal Controls: Do Management and Staff Agree?. Management Accounting Quarterly, 12 (2),
Doyle, J., Ge, W., & McVay, S. (2007). Determinants of weaknesses in internal cont-
rol over financial reporting. Journal of accounting and Economics, 44(1), 193-223.
Duncan, J. B., & Stocks, M. H. (2003). The understanding of internal control princi-
ples by pastors. Nonprofit Management and Leadership, 14(2), 213-225.
Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino.
Eskola, J. & Suoranta, J. (2008). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 8. painos.
Tampere: Vastapaino.
Frazer, L. (2016). Internal Control: Is it a Benefit or Fad to Small Companies? A Literature Dependency Perspective. Journal of Accounting and Finance, 16 (49), 149-161.
Gauthier, S. J. (2006). Understanding internal control. Government Finance Re-
view, 22(1), 10.
Greenlee, J., Fischer, M., Gordon, T. & Keating, E. (2007). An Investigation of Fraud in Nonprofit Organizations: Occurrences and Deterrents. Nonprofit and Voluntary Sector Quarterly, 36 (4), 676-694.
Grollman, W. K., & Colby, R. W. (1978). The auditor of a small business shoukd be aware of some special considerations. Journal of Accountancy (pre-
1986), 146(000006), 64.
Halila, H. (2002). Mihin urheilutoiminnassa tarvitaan lainsäädäntöä? Defensor Le-
gis 5/2002, 813–828.
Healey, D. (2012). Governance in sport: Outside the box? The Economic and La-
bour Relations Review 23(3) 39-60.
Halila, H. (2002). Mihin urheilutoiminnassa tarvitaan lainsäädäntöä. Defensor Legis, 813-828.
Hermanson, D. R., Smith, J. L., & Stephens, N. M. (2012). How effective are or-
ganizations' internal controls? Insights into specific internal control elements. Current Issues in Auditing, 6(1), A31-A50.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2008). Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2007). Tutki ja kirjoita. 13. painos. Helsinki:
Tammi.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Helsinki:
Tammi.
Hirth, R. & Chambers, R. (2015). Happy anniversary, COSO!. Internal Auditor, 72 (4), 77-79
Hoye, R., Smith, A., Nicholson, M., Stewart, B. & Westerbeek, H. (2012). Sport ma-
nagement principles and applications. 3.p. Oxon, Routledge
Hubbard, L. D. (2003). Understanding internal controls: auditors who can accurately interpret COSO's internal control framework offer great value to management. In-
ternal Auditor, 60(5), 23-25.
Jackson, P. M. (2006). Sarbanes-Oxley for small businesses: leveraging compli-
ance for maximum advantage. John Wiley & Sons.
Janvrin, D. J., Payne, E. A., Byrnes, P., Schneider, G. P., & Curtis, M. B. (2012).
The updated COSO Internal Control-Integrated Framework: Recommendations and opportunities for future research. Journal of Information Systems, 26(2), 189-213.
Jeffrey, C. (2008). Internal Control at Private Companies and Nonprofits. CPA Jour-
nal, 78 (9) 52-54.
Jill, M. D., & Houmes, R. (2014). COSO's updated internal control and enterprise risk management frameworks. The CPA Journal, 84(5), 54.
Jokipii, A. (2009). Determinants and consequences of internal control in firms: a contingency theory based analysis. Journal of Management & Governance, 14 (2), 115-144.
Kananen, J. (2013). Case-tutkimus opinnäytetyönä. Jyväskylän ammattikorkeakou-
lun julkaisuja -sarja. Tähtijulkaisut, Jyväskylä.
Kinney Jr, W. R. (2000). Research opportunities in internal control quality and qua-
lity assurance. Auditing: A Journal of Practice & Theory, 19(s-1), 83-90.
Koskinen, I., Alasuutari, P. & Peltonen, T. (2005). Laadulliset menetelmät kauppa-
tieteissä. Tampere, Vastapaino.
Korkatti, S. & Mäenpää, P. (2012.) Urheiluseuran 2010-luvulla. Ajatuksia seurojen kehittymisestä ja kehittämisestä. SLU:n julkaisusarja 1/2012.
KPMG (1999). The KPMG Review. Internal control: A Practical guide. [Verkkodoku-
mentti] [Viitattu 10.05.2017] Saatavilla
http://www.ecgi.org/codes/documents/kpmg_internal_control_practical_guide.pdf
Krstić, J. & Đorđević, M. (2012). Internal Control and Enterprise Risk Management – From Traditional to Revised COSO Model. Economic Themes, 50 (2), 151 - 166.
Länsiluoto, A., Jokipii, A., & Eklund, T. (2016). Internal control effectiveness–a clus-
tering approach. Managerial Auditing Journal, 31(1), 5-34.
Maguire, K. A. (2014). Best Practices for Nonprofits` Internal Control Self-Assess-
ment. Advances in Management & Applied Economics, 4 (1), 41-87.
McDowell, S.R. (2004). Should nonprofit organizations adopt the rules of Sarbanes-
Oxley? Taxation of Exempts, 16 (1),8-15.
McNally, J. S. (2015). Risk: leverage it. Control it. Win. Financial Executive, 31(1), 12-18.
Metsämuuronen, J. (2008). Laadullisen tutkimuksen perusteet. Helsinki, Internati-
onal Methelp Ky.
Muukkonen, M. (2008). Yhdistysoikeuden perusteet. Edita Prima, Helsinki 1-324.
Mäenpää, P. (2016). Urheiluseuratoiminta muuttuu – tietoa nykyisestä ja visioita vuoteen 2050 [Verkkodokumentti] [Viitattu 18.06.2017] Saatavilla http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt416_30-36_lowres_0.pdf
Ogneva, M., Subramanyam, K.R., Raghunandan, K. (2007). Internal control weakness and cost of equity: evidence from SOX Section 404 disclosures. The Ac-
counting Review, 82 (5), 1255–1297.
Olach, T., & Weeramantri, S. (2009). How COSO has improved internal controls in the United States. Internal Auditing, 31(6), 3.
Othman, R., & Ali, N. (2014). NPO, Internal controls, and supervision mechanisms in a developing country. VOLUNTAS: International Journal of Voluntary and Non-
profit Organizations, 25(1), 201-224.
Parello, L.J. (2004). INTERNAL CONTROLS CAN SET NONPROFIT ORGANIZA-
TIONS ON THE ROAD TO TRANSPARENCY. Taxation of Exempts, 16 (2), 60-65.
Petrovits, C., Shakespeare, C. & Shih, A. (2011). The Causes and Consequences of Internal Control Problems in Nonprofit Organizations. Accounting Review, 86 (1), 325-357.
Pfister, J. (2009). Managing Organizational Culture for Effective Internal Control.
Physica-Verlag Berlin Heidelber 1-12.
Ratsula, N. (2011). Tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen yhteensovittaminen.
[Verkkodokumentti] [Viitattu 24.10.2016] Saatavilla http://www.codeofcon-
duct.fi/2011/10/13/tilintarkastuksen-ja-sisaisen-tarkastuksen-yhteensovittaminen/
Reiser, D. B. (2004). Why Sarbanes-Oxley Will Not Ensure Comprehensive Non-
profit Accountability. U.C. Davis Law Review, 38, 205–280.
Riistama, Veijo (2006). Tiesitkö tämän tilintarkastuksesta? Osa 3: Tilintarkastajan ja sisäisen tarkastajan yhteistyö. Tilintarkastus – Revision, 2/2006, 51-54.
Rittenberg, L. E., Martens, F., & Landes, C. E. (2007). Internal control guidance: Not just a small matter. Journal of accountancy, 203 (3), 46.
Sheu, C., & Wacker, J. G. (1994). A planning and control framework for non-profit humanitarian organizations. International Journal of Operations & Production Ma-
nagement, 14(4), 64-78.
Siebart, P. (2005). Corporate governance of nonprofit organizations: Cooperation and control. Intl Journal of Public Administration, 28 (9-10), 857-867.
Snyder, H., Andersen, M., & Zuber, J. (2017). Nonprofit fraud: How good are your internal controls?. Strategic Finance, 98(9), 54-62.
Spillan, J.E. & Ziemnowicz, C. (2011). Who is in Charge? Cases of Not Managing Internal Controls in Nonprofit Organizations. Journal of Business, Society & Govern-
ment, 3 (1), 4-20.
Stringer, C., & Carey, P. (2002). Internal control re-design: an exploratory study of Australian organisations. Accounting, Accountability & Performance, 8(2), 61.
Soy, S. K. (1997). The case study as a research method. University of Texas at Austin. [Verkkodokumentti]. [Viitattu 17.07.2017]. Saatavilla https://www.ischool.utexas.edu/~ssoy/usesusers/l391d1b.htm
Suomen Palloliitto ry. Seuran hyvä hallinto [Verkkodokumentti]. [Viitattu 17.07.2017]. Saatavilla https://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/seu-
ran_hyva_hallinto_small.pdf
Suomen Palloliitto ry. Talousohjesääntö [Verkkodokumentti]. [Viitattu 18.06.2017]
Saatavilla http://seuraohjelma.fi/seuranhallinto/seurajohtaminen/hyvahallinto/ta-
lousohjesaanto
Stam, P. (2017). Nonprofit financial fraud. CPA Practice Advisor, 27(6), 6-7
Thomas, S. (2017). BEST PRACTICES for managing nonprofit finances. CPA Prac-
tice Advisor, 27(6), 18-19.
Tsay, B. Y., & Turpen, R. A. (2011). The control environment in not-for-profit or-
ganizations. The CPA Journal, 81(1), 64.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2006). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Gumme-
rus: Jyväskylä.
Turpen, R. (2015). How to Implement the New Internal Control Frameworks. Non-
profit World, 33 (2), 22-24.
Uusitalo, U. (1998). Tiede, tutkimus ja tutkielma – Johdatus tutkielman maailmaan.
WSOY, Juva.
Venkataraman, M.I. & Watkins A.L. (2008). Adoption of Sarbanes-Oxley Measures by Nonprofit Organizations: An Empirical Accounting Horizons, 22 (3), 255-277.
Vierros, H., Pöyhönen, K., Kallio, M. & Kangasniemi, A. (2016). Yhdistykset ja sää-
tiöt–kirjanpidon, tilinpäätöksen ja verotuksen erityiskysymyksiä. KHT-Media, Helsinki.
Vuokko, P. (2010). Non-Profit organisaatioiden markkinointi. Helsinki, WSOYpro Oy.
Yhdistystoimijat. Talousohjesääntö [Verkkodokumentti] [Viitattu 18.07.2017] Saata-
villa http://www.yhdistystoimijat.fi/toiminnot/talous-2/talousohjesaanto/
Yin, R.K. (2009). Case Study Research Design and Methods. Sage Publications, Thousand Oaks, CA, USA.
LIITTEET
LIITE 1: Haastattelulomake liikuntaseuroille Haastattelurunko
Perustiedot
§ Tehtävänimike
§ Kuinka kauan olet toiminut seurassa?
§ Paljonko seurassa on toimijoita kokonaisuudessaan? Entä palkattua henki-
löstöä?
§ Kuvailkaa lyhyesti seuran rakennetta ja sitä, miten taloushallinto on organi-
soitu?
o Kuka tarkastaa seuran tilinpäätöksen?
(Tilintarkastaja, toiminnantarkastaja, molemmat) o Onko seuralla kirjallista talousohjesääntöä?
Sisäisen valvonnan määritelmä
Sisäinen valvonta voidaan määritellä hallituksen, johdon ja muun henkilöstön suo-
rittamaksi prosessiksi, jonka avulla kohtuudella pystytään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen liittyen toiminnan ja toimintojen tehokkuuteen, raportoin-
nin luotettavuuteen sekä lakien ja säädösten noudattamiseen.
• Missä määrin olet ollut tekemisissä sisäiseen valvontaan liittyvien asioiden kanssa?
• Koetteko sisäiselle valvonnalle liikuntaseuroissa olevan tarvetta?
• Kenen vastuulla sisäinen valvonta seurassa on?
Liikuntaseurojen sisäisen valvonnan nykytila
• Mitkä asiat koette tällä hetkellä seuranne vahvuuksiksi? Entä haasteiksi?
• Mitkä arvioisitte olevan suurimmat riskit seuran toiminnassa?
• Miten sisäinen valvonta on organisoitu? / Miten sisäinen valvonta näkyy seu-
ran toiminnassa?
(Valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, informaatio ja kommuni-
kaatio ja seuranta)
• Mitä sisäisellä valvonnalla seurassa tavoitellaan? / Täyttääkö seuran sisäi-
nen valvonta sille asetetut tavoitteet?
Sisäisen valvonnan kehittäminen
• Koetteko sisäisen valvonnan kehittämiselle tarvetta seurassa?
• Onko vaatimukset/tarpeet sisäistä valvontaa kohtaan mielestänne muuttu-
neet tai kehittyneet liikuntasektorilla, sinä aikana, kun olette siellä toimineet?
/ Onko vaatimukset realistisia?
• Missä toiminnan pyörittämiseen liittyvissä asioissa seurassa haluttaisiin eri-
tyisesti lisäkoulutusta/ ohjeistusta?
Sisäinen valvonta ja avustukset
§ Onko seuran toimintaa tarkastettu koskaan avustusta antavan tahon toi-
mesta?
o Tulisiko erillisiä tarkastuksia avustusten käyttöön liittyen tehdä vai riit-
tääkö seurojen oma valvonta?
LIITE 2: Haastattelulomake seuratoiminnan kehittäjälle Haastattelurunko
Perustiedot
§ Tehtävänimike?
§ Kuinka kauan olet työskennellyt liikuntaseurojen parissa?
Sisäisen valvonnan määritelmä
Sisäinen valvonta voidaan määritellä hallituksen, johdon ja muun henkilöstön suo-
rittamaksi prosessiksi, jonka avulla kohtuudella pystytään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen liittyen toiminnan ja toimintojen tehokkuuteen, raportoin-
nin luotettavuuteen sekä lakien ja säädösten noudattamiseen.
• Missä määrin olet ollut tekemisissä sisäiseen valvontaan liittyvien asioiden kanssa?
• Koetteko sisäiselle valvonnalle liikuntaseuroissa olevan tarvetta?
• Kenen vastuulla sisäinen valvonta seurassa on?
Liikuntaseurojen sisäisen valvonnan nykytila
• Mitkä asiat koette tällä hetkellä seuratoiminnan vahvuuksiksi? Entä haas-
teiksi?
• Mitkä arvioisitte olevan suurimmat riskit liikuntaseurojen toiminnassa?
• Miten sisäinen valvonta on organisoitu? / Miten sisäinen valvonta näkyy toi-
minnassa?
(Valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, informaatio ja kommuni-
kaatio ja seuranta)
• Mitä sisäisellä valvonnalla liikuntaseuroissa yleensä tavoitellaan? / Täyttääkö seuran sisäinen valvonta sille asetetut tavoitteet?
o Mitä hyötyjä koette liikuntaseuran saavuttavan sisäisen valvonnan toi-
menpiteillä?
• Mitä yhteisiä piirteitä on liikuntaseuroissa, joissa on hyvin hoidettu sisäinen valvonta?
Sisäisen valvonnan kehittäminen
• Koetteko sisäisen valvonnan kehittämiselle tarvetta liikuntaseuroissa?
• Onko vaatimukset/tarpeet sisäistä valvontaa kohtaan mielestänne muuttu-
neet tai kehittyneet liikuntasektorilla, sinä aikana, kun olette siellä toimineet?
/ Onko vaatimukset realistisia?
• Missä toiminnan pyörittämiseen liittyvissä asioissa liikuntaseuroissa erityi-
sesti tarvittaisiin lisäkoulutusta/ ohjeistusta?
LIITE 3: Haastattelulomake tilintarkastajille
Haastattelurunko
Perustiedot
• Kuinka kauan olet toiminut tilintarkastajana?
• Missä määrin olet tekemisissä yhdistysten tilintarkastusten kanssa?
Yhdistysten (liikuntaseurojen) sisäinen valvonta
• Koetteko sisäiselle valvonnalle olevan tarvetta yhdistyksissä?
• Mitkä määrittelisitte sisäisen valvonnan tärkeimmiksi tavoitteiksi yhdistyk-
sissä?
• Kenen vastuulla yhdistyksissä sisäinen valvonta yleensä on?
• Mitkä arvioisitte olevan suurimmat riskit yhdistysten toiminnassa?
• Miten valvonta on organisoitu? / Miten sisäinen valvonta näkyy toiminnassa?
*(esim. valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, infor-
maatio ja kommunikaatio sekä seuranta)
o Eroaako yhdistysten sisäinen valvonta yritysten sisäisestä valvon-
nasta?
• Mitä sisäisellä valvonnalla yhdistyksissä yleensä tavoitellaan? / Täyttääkö si-
säinen valvonta sille asetetut tavoitteet?
• Mitä yhteisiä piirteitä on yhdistyksissä, joissa on hyvin hoidettu sisäinen val-
vonta?
• Mitä hyötyjä koette yhdistysten saavuttavan sisäisen valvonnan toimenpi-
teillä?
Yhdistysten (liikuntaseurojen) sisäisen valvonnan kehittäminen
• Koetteko sisäisen valvonnan kehittämiselle tarvetta yhdistyksissä?
o Mihin asioihin tulisi mielestänne kehittämisessä erityisesti kiinnittää huomiota?
• Onko vaatimukset/tarpeet sisäistä valvontaa kohtaan mielestänne muuttu-
neet tai kehittyneet yhdistyssektorilla sinä aikana, kun olette toiminut tilintarkastajana?
Yhdistysten (liikuntaseurojen) tilin- / toiminnantarkastaminen
• Minkälaisena näette tilintarkastajan / toiminnantarkastajan roolin yhdistys-
ten sisäisessä valvonnassa?