Biologiset 5. Fysiologiset

6. Psyykkiset

7. Sosiaaliset

Esimerkiksi isku, leikkaus jne.

Esimerkiksi melu, tärinä, paine, lämpötila, säteily, ilman liike

Esimerkiksi huumaavat, myr­

kyttävät , tukahduttavat, syö­

vyttävät, räjähtävät aineet Esimerkiksi virukset, bak­

teerit, sienet, syöpäläiset Esimerkiksi epäedulliset ja kuluttavat asennot ja liik­

keet, aistien kuormitus Esimerkiksi yksipuoliset, pakko tahtise t, yli- tai a1i- kuormittavat työt

Esimerkiksi eristyneisyys, ahtaus, ihmissuhteet työpai­

kalla, osallistumisongelmat

Lähde : Järvenpää ym. 1 974.

Kohdeorganisaatioiden työterveysongelmat poikkesivat huomat­

tavasti toisistaan. Seuraavassa on kuvaus tutkimuksen kohde­

organisaatioiden työterveyshuollon erityisongelmista.

Finlaysonin Tampereen tekstiilitehtaalla eivät melun ja pö­

lyn aiheuttamt terveysriskit enää ole olleet työterveyshuol­

lolle ongelmallisia, koska näiden tekijöiden synnyttämät ter­

veydelliset vaarat on saatu jo lähes täysin hallintaan. Sitä vastoin kemialliset haittatekijät, erityisesti erilaiset

55

tekstiiliteollisuudessa käytettävät väriaineet ovat muodos­

tuneet työterveyshuollon erityisongelmaksi. Tämä johtuu käy­

tettävien väriaineiden erittäin suuresta lukumäärästä sekä niiden osittain tuntemattomasta koostumuksesta. Täten niiden

terveydellisiä haittavaikutuksia ei vielä täysin tunneta.

Henkilöstön psyykkisen terveydentilan kannalta on työterveys­

huollon ongelmaksi muodostunut henkilöstövähennysten synnyt­

tämä turvattomuuden tunne henkilöstön keskuudessa; tämä on ilmennyt yksilötasolla pelkona työpaikan menetyksestä ja ta­

loudelliseen epävarmuuteen joutumisesta. Tämä tilanne on hei­

jastunut myös työterveyshuollon tilastoihin: käyntimäärät ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Vaikka henkilöstön sopeutumisvalmius on ollut kohtalaisen hyvä, on ollut havait­

tavissa, että sekä henkilöstövähennykset että tapahtunut omis taj avaihdos (fuusio Asko-yhtymään) ovat aiheuttaneet henki­

löstössä voimattomuuden tunnetta, jonka lievittäminen vaatii myös työterveyshuollon aikaa ja asiantuntemusta.

Kemirassa työterveyshuollon erityisongelmana on edelleen eri­

laiset kemiallisten aineiden ja liuottimien aiheuttamat ter­

veysriskit. Vuorikemiassa ei enää korkeita pitoisuuksia esiin ny, mutta pölylle ja rikkihappoudulle tapahtuvan pitkäaikai­

sen alhaisen altistumisen aiheuttamat potentiaaliset tervey­

den vaarat eivät ole vielä tiedossa. Harjavallan tehtailla on pölyn lisäksi ollut erityisongelmana erilaisten kaasujen kuten rikkidioksidin aiheuttamat terveydelliset vaarat.

Kemiallisten terveyden haittatekijöiden lisäksi on mainitta­

va kemian teollisuuden tuotantoprosessien automatisoinnin aiheuttamien työn muutoksien mukanaan tuomat työterveyson­

gelmat. Tuotantoprosessien automatisoituessa istumatyön mää­

rä on lisääntynyt ja tämä on johtanut tuki- ja liikuntaelin­

ten sairauksien huomattavaan lisääntymiseen viimeisten 15 vuoden aikana. Näiden sairauksien lisääntymiseen on vaikut­

tanut myös henkilöstön ikääntyminen, joka on yhteinen ongel­

ma Vuorikemiassa ja Harjavallan tehtailla. Vanhojen tehtai­

den ahtaus on lisäksi vaikeuttanut ergonomisten parannuksien suorittamista työpaikoilla.

56

Työterveyshuollon erityiskysymyksiä Outokummun Harjavallan tehtailla ovat olleet raskasmetallien kuten arseenin, kadmiu­

min ja nikkelin esiintyminen tuotantoprosesseissa ja työym- ristössä sekä tästä johtuva työntekijöiden altistuminen. Työ­

peräisen syövän torjumiseksi suoritettavat ehkäisytoimet ovat keskeisiä tehtäviä Harjavallan tehtailla. Tehtaiden työnteki­

jöistä noin 50 % kuuluu ASA-rekisteriin^.

Rosenlewillä työterveyshuolto joutui lukuisien erityisongel­

mien eteen 1970-luvun alkupuolella. Työterveysongelmia ovat aiheuttaneet sahojen ergonomiset puutteet sekä pakkausteol­

lisuudessa ja puimureiden maalauksessa tapahtuva työnteki­

jöiden altistuminen erilaisille liuotinaineille.. Valimotyös- sä on myös esiintynyt kvartsipölyn aiheuttamia terveyshait­

toja, jotka ovat vaatineet työterveyshuollon toimenpiteitä.

Nämä ongelmat on pystytty ratkaisemaan 1970-luvun puolivä­

lissä alkaneen tuotannon uudistusohjelman avulla, jonka laa­

timisessa työterveyshuolto oli mukana osallistuen terveelli- sempien ja turvallisempien tuotanto- ja työtekniikoiden suun­

nitteluun. Tällä hetkellä työterveyshuollon erityisongelma­

na on suursäkkien valmistukseen liittyvä bioaerosolialtistu- minen.

Suomen Yhdyspankissa on työterveyshuollon eritysongelmana

pankki työn (erityisesti päätetyöskentely) aisteihin kohdistaman kuormituksen selvittäminen ja optimoiminen. Lisäksi voidaan mainita pankki työn muistille ja oppimiselle asettamat eri­

tyisvaatimukset. Ongelmien syinä ovat olleet pankkitekniikan nopea kehittyminen sekä palveluvalikoiman laajuus ja lyhyt- ikäisyys. Yhdyspankissa on edellä mainittuja ongelmia lisän­

nyt henkilöstön ikääntyminen.

Työterveyslaitoksella pidettävä tiedosto ammatissaan syöpä­

sairauden vaaraa aiheuttaville aineille altistuvista työn­

tekijöistä.

57

Tampellan Tampereen tuotantolaitoksilla on työterveyshuollon erityisongelmana ollut ergonomisen tietouden hyväksikäytön puutteellisuus sekä omien tuotteiden että työpaikkojen ja tuotantotekniikan suunnittelussa. Tuotteiden ergonomisten ominaisuuksien kehittäminen on tärkeää myös yhtiön omien työntekijöiden kannalta, koska nämä joutuvat koeistamaan ja huoltamaan asiakkaille toimitettuja koneita ja laitteita.

Yhteenvetona työpaikoilla esiintyvistä terveyden vaara- ja haittatekijöistä voidaan todeta, että mekaanisten ja fysi­

kaalisten tekijöiden merkitys on vähentynyt tehokkaiden hen­

kilökohtaisten suojainten sekä terveellisempien ja turval­

lisempien työmenetelmien käyttöönoton vuoksi. Sen sijaan ke­

miallisten ja biologisten altiste tekijöiden sekä yhä enemmän tiedostettujen psyykkisten terveyden haittatekijöiden ennal­

taehkäisy ja torjunta on noussut keskeiselle sijalle työter­

veyshuollon toiminnassa.

4.2.5

Työterveyshuollon toiminta

4.2.5.1

Ennaltaehkäisevä toiminta

Työpaikkaselvitykset

Ensimmäiset työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvien ter­

veysvaarojen selvittämiseksi tehdyt työolosuhteiden perus­

kartoitukset on tutkituissa yrityksissä suoritettu ennen työ­

terveyshuoltolain voimaantuloa. Osassa yrityksiä työpaikka- selvitykset on suoritettu yhdessä työsuojeluorganisaation yhteyshenkilöiden kanssa (työsuojeluvaltuutetut, työsuoj elu- asiamiehet, työsuojelupäälliköt). Työterveyshenkilöstö on seurannut työolosuhteiden kehitystä työpaikoilla säännöllisin

työpaikkakäynnein, joille on osallistunut myös työsuojeluor­

ganisaation edustajia.

Työpaikkaselvityksissä yritykset ovat käyttäneet palkkaamiaan lääkintävoimistelijoita ensisijaisesti' ergonomisten haitta­

tekijöiden selvittämiseen. Osana työpaikkaselvityksiä on teh­

ty työhygieenisiä mittauksia työpaikkojen fysikaalisten,

58

kemiallisten ja biologisten altisteiden määrän ja laadun sel­

vittämiseksi. Mittauksia ovat suorittaneet joko yrityksien palkkaamat työhygieenikot tai työsuojeluorganisaatioon kuu­

luvat työsuojeluinsinöörit tai -teknikot. Yritykset ovat myös ostaneet mittaus- ja analyysipalvelulta Työterveyslai­

tokselta ja VTT : 1 ta.

Työpaikkaselvitykset ovat olleet osasto- ja työpaikkakohtai­

sia työpaikkakuvauksia tai työpaikkakartoituksia, joissa työ­

paikan luonteesta riippuen on painotettu eri tavoin seuraa- Via seikkoja:

- työtehtävien kuvaus, tuotantoprosessin kuvaus

- työpaikan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset ympä­

ristötekijät

- työn fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet - työn terveydelliset vaaratekijät

- työn terveydelliset edellytykset - työhygieenisten mittauksien tarve - henkilökohtaisten suojainten tarve - terveystarkastuksien tarve

- terveyskasvatuksen ja työnohjauksen tarve.

Teollisuusyrityksissä ovat työpaikkaselvitykset olleet sekä metodeiltaan että sisällöltään melko samankaltaisia. Suomen Yhdyspankissa on työpaikkaselvityksissä teollisuusyrityksis­

tä poiketen keskitytty voimakkaasti työpaikan ergonomisten ja psyykkisten haittatekijöiden selvittämiseen. Esimerkkinä voidaan mainita Yhdyspankissa vuonna 1984 suoritettu pankki-

työn eri tehtävänimikkeiden ergonominen selvitys, joka kat­

toi työn psyykkisten ja sosiaalisten haittatekijöiden osalta seuraavat muuttujat:

- tehtäväkokonaisuus - työn sidonnaisuus - henkilöyhteydet

- päätöksenteon vaikeus - työtehtävien toistuvuus - tarkkaavaisuuden tarve.

59

Työpaikkaselvityksien nojalla on siis määritelty työterveys­

huollon eri toimenpiteiden määrä ja laatu. Yleisluontoisten työolosuhdekartoituksien pohjalta on lisäksi suoritettu eri­

laisia erityisselvityksiä kuten ergonomiset selvitykset Yh­

dyspankissa ja Tampellassa. Kahdessa yrityksessä (Finlayson ja Tampella) on otettu käyttöön työtehtävien videokartoituk- set perinteisten työpaikkaselvitysmenetelmien tueksi.

Työpaikkaselvityksissä havaittujen työn terveydellisten vaa­

rojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi työterveyshuolto tekee korjaavia toimenpide-ehdotuksia tai tarvittaessa laatii lisä selvityksiä. Työterveyshuollon laatimat toimenpide-ehdotuk­

set toimitetaan linjaorganisaatiolle (esimerkiksi osaston esimies) ja työsuojeluvaltuutetuille. Osassa yrityksiä toi­

menpide-ehdotukset käsitellään myös työsuojelutoimikunnissa.

Tiedon lisääntyminen työpaikoilla esiintyvistä vaaratekij öis tä parantaa koko henkilöstön valmiutta ennakoida ja ehkäis­

tä työn epäedullisia vaikutuksia. Toisaalta tiedon lisäänty­

minen selkiinnyttää työsuojeluun kohdistuvia asenteita yri­

tyksen kaikilla tasoilla sekä parantaa yrityksen johdon mah­

dollisuuksia arvioida työperäisten vaara- ja haittatekijöi­

den merkitystä työvoiman käytön ja henkilöstösuunnittelun sekä työnopastuksen kannalta. Esimerkiksi henkilöstön määrä ja ammatillinen rakenne sekä työntekijöiden ikä voidaan suun nitella ja ottaa tarkoituksenmukaisemmin huomioon työpaikka- selvityksien tuottamien tietojen pohjalta. Toisaalta työ­

paikkaselvityksien yhteydessä usein paljastuu myös työtyyty- mättömyyden syyt, epätarkoituksenmukainen töiden organisoin­

ti sekä työn väsymystä ja laiminlyöntejä aiheuttavat tekijät Mitä enemmän yrityksen johto käsittääkin työterveyshuollon yrityksen käytettävissä olevana voimavarana, sitä paremmin ja monipuolisemmin se voi käyttää hyväksi työpaikkaselvityk­

sissä saatuja tietoja. (Hassi & Ylikoski 1986,92; vrt. Mat­

tila 1 982,419-422 ) .

60

Tietojen antaminen ja ohjaus

Työterveyshuoltolain mukainen tietojen antaminen työstä ja työpaikan olosuhteista johtuvista terveyden vaaroista sekä ohjaus niiden välttämiseksi on tapahtunut pääasiassa henki­

lökohtaisten kontaktien kuten työhönsijoi tus tarkastuksien ja määrävälein suoritettavien terveystarkastuksien yhtey­

dessä. Henkilöstölle on annettu tietoja työpaikalla esiinty­

vistä terveydelle vaarallisista aineista sekä ohjattu työn­

tekijöitä terveellisempien ja turvallisempien työmenetelmien ja työtapojen käyttöön. Työntekijöitä on opastettu myös hen­

kilökohtaisten suojainten käytössä. Suomen Yhdyspankissa on lääkintävoimistelija opastanut toimihenkilöitä ergonomisesti oikeisiin työliikkeisiin ja -asentoihin sekä ohjannut toimi­

henkilöitä oikeisiin työtapoihin erityisesti silmäergonomian kannalta.

Työterveyshuolto on järjestänyt myös eri työntekijäryhmille suunnattuja ryhmäkohtaisia koulutus- ja opastustilaisuuksia, joissa on käsitelty kunkin erityisryhmän työolosuhteisiin liittyviä terveyden vaara- ja haittatekijöitä sekä niiden ehkäisyä. Ergonomista erityisohjausta on selkä- ja niska- kivuista kärsiville osassa yrityksiä annettu ns. selkä- ja niskakouluryhmissä. Kaikissa yrityksissä on työterveyshuol- tohenkilöstö lisäksi kirjoittanut työsuojelua ja työterveyt­

tä koskevista aiheista henkilöstölehtiin.

Opastus työhön liittyvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi on osittain tapahtunut erityisien työnopastajien avulla. Kah­

dessa yrityksessä (Rosenlew ja Serlachius) on työterveys­

huolto osallistunut työnopastajien koulutukseen. Toinen vä­

lillinen keino, jolla työterveyshuolto on pyrkinyt lisäämään henkilöstön tietämystä työpaikan terveydellisistä haittate­

kijöistä, on työsuojelusta vastaavien esimiehien ja työsuo­

jeluorganisaation yhteyshenkilöiden työsuojelukoulutus.

Tutkituissa yrityksissä työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi tapahtuva tiedotus ja opas­

tus on osa yrityksen perehdyttämis- ja koulutusohjelmaa.

61

Näin työterveyshuollon osallistuminen perehdyttämisen ja kou­

lutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen on nähtävä osana hen­

kilöstön kehittämistä, jolla työterveyshuolto omalta osaltaan pyrkii paitsi opastamaan henkilöstöä terveellisempiin ja tur­

vallisempiin työtapoihin ja -menetelmiin myös lisäämään hen­

kilöstön sopeutumista uuteen työhön ja työympäristöön. Toi­

saalta samoihin päämääriin tähtää myös esimiehille ja työsuo- luorganisaation yhteyshenkilöille annettava työsuojelukoulu­

tus, jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen työterveyshuolto on osallistunut.

Yleinen terveyskasvatus

Yleiseen terveydenhoitoon liittyvä terveyskasvatus on tapah­

tunut pääasiallisesti terveystarkastuksien ja sairaanhoito- käyntien yhteydessä. Terveyskasvatuksessa on keskeisellä si­

jalla ollut henkilöstön ohjaaminen terveellisempiin liikun­

ta- ja ravintotottumuksiin. Uutena toimintamuotona on koko Kemira Oy :ssä aloitettu ns. kun tokurssitoiminta, jolla pyri­

tään lisäämään henkilöstön liikuntaharrastuksia. Kuntokurssi on tarkoitettu noin 40-vuotiaille työntekijöille ja se toteu­

tetaan viikon mittaisena leirinä, jonka ajalta maksetaan palk­

ka normaalisti.

Ryhmäkohtaisesti on osassa yrityksiä annettu oikeisiin ravin­

totottumuksiin liittyvää neuvontaa ns. laihdutusryhmissä.

Päihde- ja tupakkavalistus on myös olennainen osa työterveys­

huollon terveyskasvatus työtä. Tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyvää terveyskasvatusta on annettu sekä henkilö­

kohtaisesti että järjestettyjen kampanjoiden muodossa. Työ­

terveyshenkilöstö on lisäksi kirjoittanut yleiseen terveyden­

hoitoon liittyvistä aiheista yrityksien henkilöstölehtiin.

Terveystarkastukset .

Kaikissa tutkituissa yrityksissä suoritettiin työterveyshuol­

tolain mukainen työhönsijoi tus tarkastus jokaiselle uudelle työntekijälle ennen vakinaisen työsuhteen solmimista. Myös määräaikaiseen työsuhteeseen tuleville on tavallisesti suori­

62

tettu työhöntulotarkastus ennen työsuhteen solmimista. Työ- hönsijoi tustarkastus on myös tehty työntekijän siirtyessä olennaisesti erilaiseen työhön. Työhönsijoi tustarkastus on kä sittänyt lääkärin tai työterveyshoitajan suorittaman terveys- haastattelun ja yleis tarkastuksen sekä tarvittavat laborato­

riokokeet.

Valtioneuvoston päätöksen (637/71) mukaiset määrävälein suori tettavat terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä muodostavat huomattavan osan tutkittujen teollisuusyrityksien työterveyshuollossa suoritetuista ter­

veystarkastuksista. Suomen Yhdyspankissa ei ole työtehtäviä, jotka edellyttäisivät edellä mainittuja terveystarkastuksia.

Yhdyspankissa suoritetaan kuitenkin työn laadusta ja työolo­

suhteista sekä sairastuvuusseurannasta saatujen tietojen ja kokemusten perusteella eri henkilöstöryhmille suunnattuja ter veystarkastuksia. Tällaisia tarkastuksia on suoritettu mm.

kolmivuorotyötä tekevälle ATK-henkilöstölle. Tutkituissa yri­

tyksissä suoritetaan yhtä lukuun ottamatta myös ikäryhmittäi­

siä terveystarkastuksia. Nämä tarkastukset on eri yrityksissä suoritettu 2-5 vuoden välein.

Vajaakuntoisten työntekijöiden seuranta

Vajaakuntoisten työntekijöiden työssä selviytymisen seuranta tapahtuu pääasiassa sairastuvuusseurannan ja näille tehtävien terveystarkastuksien muodossa. Outokumpu Oy : n Harjavallan te h tailla suoritetaan kaikille työntekijöille, joiden sairasloma kestää yli 4 viikkoa lääkärin tekemä terveydentilan selvitys työhön palattaessa. Vajaakuntoisen työntekijän työkyvyn arvi­

oimiseksi ja selvittämiseksi on työterveyshuolto suorittanut näiden työntekijöiden työpaikoille suunnattuja työpaikkakäyn- tejä, joihin on liittynyt esimiehen kanssa käytävät keskuste­

lut työrajoitteisuudên arvioimiseksi.

Vajaakuntoisten työntekijöiden uudelleensijoittaminen on ta­

vallisesti tapahtunut työterveyshuollon ja 1injaesimiesten yhteistyönä, mutta osassa yrityksiä on uudelleensijoitukseen osallistunut myös henkilöstöhallinnon asiantuntijoita sekä

63

työsuojeluorganisaation yhteyshenkilöitä. Vuorikemian tehtail la toimii erityinen sijoitusryhmä, johon kuuluvat työterveys­

lääkärin lisäksi työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä Iinjaesimiehiä.

Työterveyshuollon ensisijaisena tehtävänä vajaakuntoisten työ hön sijoittamisessa on ollut avustaa Iinjaesimiehiä järjes­

tettäessä vajaakuntoisen työtehtäviä ja työolosuhteita tämän valmiuksiin ja edellytyksiin sopiviksi. Työterveyshuolto on myös pyrkinyt vaikuttamaan esimiesten asenteisiin siten, että

työhön sijoittaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Työhön sijoittaminen on useimmiten tapahtunut siten, että vajaakun­

toiselle on etsitty kokonaan uudet työtehtävät.

Yleisenä pyrkimyksenä voidaan nähdä siirtymisen korjaavasta kuntoutuksesta ehkäisevään kuntoutukseen. Tämä merkitsee työ­

terveyshuollon ja 1injaesimiesten mahdollisimman aikaista puuttumista tilanteeseen, jossa työntekijä ei selviydy ter­

veydellisten syiden takia työtehtävistään. Tutkituissa yri­

tyksissä vajaakuntoisten työntekijöiden hoitoon ja kuntou­

tukseen ohjaus tapahtui pääasiassa omien työterveysasemien kautta.

Päihdeongelmaisten hoitoonohjaus on tapahtunut pääasiallises­

ti oman työterveyshuolto-organisaation kautta. Hoi toonohj au li­

sen yhteyshenkilöinä ovat tavallisimmin toimineet työterveys­

hoitajat, jotka ovat toteuttaneet hoitoonohjauksen käytännön järjestelyt sekä pitäneet yhteyttä henkilöstöryhmien edusta­

jiin ja työnantajaan. Työterveysasemilla on myös annettu avo­

hoitoa päihdeongelmista kärsiville.

Ensiapuvalmiuden ylläpito

Työterveyshuolto on osallistunut työturvallisuuslain 36 § : n mukaisen ensiapuvalmiuden ylläpitoon ja suunnitteluun siten, että henkilöstölle on annettu ensiapukoulutusta sekä tämän lisäksi työterveyshuolto on huolehtinut siitä, että työpai­

koilla on ensiapuvälineitä ja ohjeet työtapaturmien vahalta.

Henkilöstölle ovat antaneet ensiapukoulutusta yrityksien omat työterveyshoitajat. Yrityksien henkilöstöstä on 5 - 15 % saanut jonkinasteisen ensiapukoulutuksen. Osassa yrityksiä

toimii myös ensiapu- ja katastrofiryhmiä, joiden jäsenten ensiapukoulutusta pidetään yllä ja täydennetään säännöllises­

ti. Työtapaturmissa annetaan ensiapua myös työterveysasemilla Työsuojelun kehittäminen

Työterveyshuollon eri toimenpiteet kuten työpaikkaselvityk­

set ja terveystarkastukset tähtäävät samaan päämäärään eli työterveyden ja työsuojelun edistämiseen. Nämä toimenpiteet ovat kuitenkin kulloistakin tilannetta kartoittavia, luon­

teeltaan toteavia, eivätkä ne sellaisenaan edistä työterveyt­

tä ja työsuojelua. Jotta työterveyshuolto todella voisi vai­

kuttaa työolosuhteiden kehittymiseen terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi, tulee sen voida osallistua uusia tuotanto­

prosesseja ja työmenetelmiä sekä työpaikkoja koskevaan suun­

nitteluun ja päätöksentekoon. Tämä on ensiarvoisen tärkeää siksi, että jo käytössä olevien tuotantolinjojen muuttaminen on huomattavasti vaikeampaa ja kalliimpaa kuin uuden suunnit­

teleminen jo alunperin terveellisemmäksi.

Tutkituissa yrityksissä on työterveyshuolto osallistunut mo­

nin eri tavoin työsuojelun kehittämiseen. Työsuojelutoimikun­

nissa työterveyshenkilöstö on toiminut asiantuntijoina alaan­

sa liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi työhygieenisten mit­

tauksien tulosten tulkinnassa saattaa työterveyshuollon asian tuntija-apu olla tärkeää. Samoin tuotantoprosessissa käytet­

tävien uusien aineiden mahdollisten terveydellisten vaare­

ja haittatekijöiden selvittämisessä saattaa työterveyshuollon asiantuntemus olla välttämätöntä.

Toinen tärkeä työterveyshuollon rooli työsuojelun kehittämi­

sessä on toimiminen yhteyskanavana 1injaesimiesten ja henki­

löstön välillä työsuojeluongelmien ratkaisemisessa. Työter­

veyshenkilöstö saa eri kanavia myöten tietoja työpaikkojen työsuojeluongelmista esimerkiksi havainnoimalla itse työpaik- käynneillä tai saamalla tietoja suoraan työtekijöiltä

sai-65

rasvastaanotol1 a tai muiden henkilökohtaisten kontaktien yh­

teydessä. Työterveyshenkilöstö on usein tiedon saannin kan­

nalta paremmassa asemassa kuin Iinj aesimiehe t ja henkilöstön edustajat, koska se usein koetaan puolueettomana osapuolena henkilöstön ja työnantajan edustajien välillä. Toisaalta työ­

terveyshuolto ei ole sidottu virallisiin toimintakanaviin, vaan se voi toimia suhteellisen vapaasti yritysorganisaati­

ossa.

Uusien tuotantoprosessien sekä terveellisempien työtapojen ja työmenetelmien kehittämiseen työterveyshuolto on osallistu­

nut toimimalla yhteistyössä teknisestä suunnittelusta vas­

taavan henkilöstön kanssa. Rosenlew Oy :ssä on työterveys­

huolto osallistunut uusia tuotantolinjoja suunnittelevien pro­

jektiryhmien toimintaan säännöllisesti. Näin työterveyshuol­

lolle on taattu mahdollisuus vaikuttaa työolosuhteiden kehit­

tymiseen sekä uusien työmenetelmien ja tuotantolinjojen muo­

toutumiseen virallisen toimintaorganisaation puitteissa jo suunnitteluvaiheessa. Toisaalta välillisesti on työterveys­

huolto osallistunut työsuojelun kehittämiseen kouluttamalla teknisestä suunnittelusta vastaavat henkilöt ergonomiaa tun­

teviksi siten, että nämä voivat työssään ergonomista tietoa soveltamalla ennaltaehkäistä ja korjata työolosuhteissa, -me­

netelmissä ja -välineissä esiintyviä haitallisia tekijöitä.

Työterveyshuollon aktiivisuus ja toisaalta toiminnan paino­

pisteet psyykkisen työsuojelun alueella poikkesivat jonkin verran toisistaan eri teollisuusyrityksissä. Finlayson oli ainoa teollisuusyritys, jossa työterveyshuolto on voinut vaikuttaa työn organisointiin psyykkisen työsuojelun kannal­

ta. Tampereen tehtailla on työterveyshuolto ollut mukana uu­

den kehräämöosaston työn laajentamiskokeilussa (job-enlarge- ment), joka pantiin toimeen työterveyshuollon, Työturvalli­

suuskeskuksen, tekstiilialan Työalatoimikunnan sekä työnte­

kijä- ja työnantajaliiton yhteistyönä. Kokeilu aloitettiin vuonna 198A ja se jatkuu edelleen. Työterveyshuollon rooli psyykkisen työsuojelun kehittämisessä on tutkituissa yrityk­

sissä ollut pikemminkin työpaikan ihmissuhteiden hoitoon liit­

tyvien ongelmien käsittely.

66

Suomen Yhdyspankissa on työterveyshuolto pyrkinyt kehittämään osaamistaan psyykkisen työsuojelun alueella. Tämä onkin luon­

nollista, sillä pankki työn kuormitustekijät ovat pääosin psyykkisiä. Tällä hetkellä Yhdyspankin työterveyshuollon eri­

tyisongelmana on päätetyöskentelyn aisteihin kohdistaman kuormituksen selvittäminen ja optimoiminen. Lisäksi voidaan mainita työn muistille ja oppimiselle asettamat erityisvaa­

timukset. Työterveyshuolto on edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi pyrkinyt vaikuttamaan laite- ja järjestelmä- suunnitteluun. Esimerkkinä tästä voidaan mainita työterveys­

huollon myötävaikutus pankkipäätteiden funktiotoimintojen käyttöönottoon liiallisen muisti- ja aistikuormituksen eh­

käisemiseksi. Toisaalta aistikuormituksen vähentämisen tar­

ve on otettu huomioon pankin järjestelmäkehityksen toiminta­

suunnitelmassa . 4.2.5.2

Sairaanhoito

Kaikissa tutkituissa yrityksissä on lakisääteiseen työter­

veyshuoltoon liitetty yleislääkäritasoiset sairaanhoitopal­

velut. Osassa yrityksiä on sairaanhoidossa keskitytty työ­

peräisiksi epäiltyjen ja akuuttien sairaustapauksien hoitoon, mutta toisaalta kolmessa yrityksessä henkilöstölle annetaan kaikkinaiset sairaanhoitopalvelut. Yksi yritys on lisäksi kustantanut henkilöstölleen rajoitetut erikoislääkäripalve- lut. Vaikka sairaanhoito on koettu yrityksissä toissijaisek­

si ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon nähden, on se näh­

ty tarpeelliseksi ennaltaehkäisevästä toiminnasta saatavan tiedon hyödyntämisen kannalta.

Sairaanhoitoon on myös liittynyt yleislääkäritasoiseen hoi­

toon ja tutkimukseen tarvittavia laboratorio- ja röntgentut­

kimuksia sekä fysikaalista hoitoa. Pääosassa yrityksiä on sairaanhoito omilla työterveysasemilla ollut terveydenhoita- japainotteista. Ulkopuolisilta laitoksilta ostettujen sai- raanhoitopalveluiden osalta on kuitenkin selvästi tullut esille vastaanottokontaktien lääkäripainottei-suus. Yrityk­

sien omilla työterveysasemilla pystyttiin henkilöstön yleis­

67

lääkäri tasoisesta sairaanhoito tarpeesta tyydyttämään 45 - 85 %.

Pääosassa yrityksiä toimii sairauskassoja, joista osalle työn­

antaja maksaa kannatusmaksua. Tampellassa ja Finlaysonilla sairauskassat ovat toimineet jo 1800-luvun puolivälistä läh­

tien. Outokumpu Oy :ssä muutettiin vuonna 1 964 sairausvakuu­

tuslain voimaantulon yhteydessä sairauskassojen sääntöjä ja työnantajan taloudellinen tuki sairauskassoille loppui. Joil­

lakin yhtiön tuotantolaitoksilla mm. Harjavallan tehtailla sairauskassat ovat vielä toiminnassa.

Sairauskassojen korvaamat sairaanhoitopalvelut täydentävät työnantajan järjestämiä sairaanhoitopalveluita siltä osin kuin työnantaja ei ole järjestänyt henkilöstölleen ilmaisia sairaanhoitopalveluita. Sairauskassojen maksamien korvausten piiriin kuuluvat tavallisesti ulkopuolisten lääkärien toimen­

pidemaksut, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysikaalinen hoito sekä osa hammashoidon aiheuttamista kustannuksista.

Osassa yrityksiä sairauskassa on myös toiminut merkittävänä henkilöstön ja työterveyshuollon välisenä yhteys työelimenä työterveyshuoltoon liittyvissä kysymyksissä, sillä sairaus­

kassojen toimielimiin kuuluu myös henkilöstön edustajia.

kassojen toimielimiin kuuluu myös henkilöstön edustajia.

In document Työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto - tutkimus seitsemän suomalaisen suuryrityksen työterveyshuoltotoiminnasta (sivua 54-69)