Vaihtoehtoisia ratkaisuita taustojen kuvaamaan tilanteeseen, jossa varasto on merkittävä arvoltaan ja prosessit on hiottu lyhyessä aikaikkunassa huippuunsa, ja automaation kautta tavoitellaan säästöjä, on monenlaisia. Yrityksen tai toiminnon koosta ja varastointiperiaatteista riippuen erilaiset ratkaisut voivat eri tilanteissa tulla kysymykseen. Yaran tilanteessa päädyttiin harkinnan jälkeen hankkimaan automaattinen varasto, eli nk. AS/RS-järjestelmä.
Yaralla tiedettiin etukäteen, että markkinoilla on saatavilla esimerkiksi RFID-pohjaisia varastonhallintaratkaisuita. Näissä tuotteisiin on asennettu RFID-tarrat, kerääjä hakee varastosta tarvitsemansa tuotteet ja järjestelmässä on automaattinen lukija. Toisissa RFID-pohjaisissa vaihtoehdoissa on antaa varaston käyttäjälle käsilukija, jolla hän voi leimata otetut tuotteet. RFID-teknologian hyväksikäytössä oli tällä kertaa perustavanlaatuisia ongelmia. Kuka laittaa aina RFID-tarrat tuotteisiin niiden saapuessa varastoon, vai onko ne jo kiinni tuotteissa?
Entä jos tehdyn työn aikana tarra irtoaa tuotteesta, ja se olisi palautettava varastoon työn jälkeen? Vaikka itse tarrat eivät itsessään ole kalliita enää nykypäivänä, niiden asennus vie aikaa, ja on ylimääräinen kuluerä. (Immonen, 2017) Aktiivisessa tilassa oleva automaattinen lukija ei ymmärtäisi, että varastossa oikeasti edes on tuotteita, jos nämä tarrat olisivat tuotteista esimerkiksi työn lomassa irronneet. Tällainen järjestelmä tekisi mahdollisesti näin turhia tilauspyyntöjä. Yaran tarpeisiin tällainen ratkaisu oli siis tällä kertaa tehoton. Jossakin muussa tilanteessa joissa tarrojen kiinnipysyminen voidaan varmistaa edullisesti, ratkaisu voisi tosin olla yksinkertainen, toimiva ja edullinen, eli varsin suositeltava.
Siilinjärven toimipaikalle päätettiin harkinnan jälkeen tilata automaattinen varastoratkaisu tehdasalueen keskusvarastolle ja pientavara-automaatit toimintoihin. Automaattisten varastojen on työn teoriaosuudessa havaittu olevan nopeimpia tilausten käsittelyssä ja aiheuttavan vähiten hävikkiä. Varaston täyttämisestä Yaran tapauksessa vastaa sopimuksenalainen tavarantoimittaja VMI-periaatteiden mukaisesti. Laitteiston hankittu käyttäen niin sanottua palvelumallia. Kyseinen materiaalinhallintajärjestelmä eli automaattinen varasto siis vuokrataan yrityksen käyttöön määräaikaisesti. Moinen toiminta havaitaan tässä tilanteessa varsin järkeväksi ratkaisuksi hyödyntää automaatiota varastossa. Vuokrasopimustyyppinen
ratkaisu ei lähtökohtaisesti ajateltuna sido yrityksen pääomaa potentiaalisesti vanhentuvaan teknologiaan tai ohjelmistoon, eikä aiheuta huoltokustannuksia vikatilan sattuessa vaan sisällyttää nämä riskit sopimukseen tiettyyn säännölliseen hintaan. (Immonen, 2017) Käytetty automaattinen varastoratkaisumalli puolestaan vähentää ihmisen tekemää työtä tilaus-toimitusketjussa, nopeuttaa varaston toimintaa, säästää käyttäjän työaikaa oikeaan työhön, vaikuttaa oletettavasti kulutuksen määrään ja siten tuo reilusti sekä suoria, että epäsuoria säästöjä yritykselle. Voidaan todeta markkinoihin perehtymisen jälkeen, että tällaisia ratkaisuita on saatavilla niin kotimaassa kuin ulkomailla, ostettuna kuin vuokrattuna. Yaran hankkiman järjestelmän tavoitteena on yhtiön mukaan tarvikeluonteisten materiaalien hankintaketjun ja käytön tehostaminen, sekä varaston käytettävyyden parantaminen. (Yara Suomi, 2017)
Varaston pääasialliset asiakkaat ovat siis Yaran omia työntekijöitä tuotannon, jonkin tukitoiminnon tai kunnossapidon organisaatioista. Yaran ratkaisussa järjestelmään kirjaudutaan ensin sisään kulunvalvonta-avaimella, jonka jälkeen järjestelmästä voidaan valita halutut tuotteet. Järjestelmä noutaa varastointikoreissa tuotteet käyttäjälle, joka poimii ne koreista.
Järjestelmä mittaa painoeroa laskemalla kuinka paljon tuotetta poistui varastosta ja ottaa kuvan sisällöstä jokaisen transaktion yhteydessä. Täyttäminen tapahtuu päinvastaisesti, kirjataan järjestelmään halutut tuotteet ja laskemalla painoero laite selvittää palautuksen suuruuden. Yara voi halutessaan tarkastella järjestelmän kautta eri tuotteiden kulutusta jopa yksilötasolla, sekä tilaus-toimitusprosessin tehokkuutta kokonaisuutena järjestelmään säilöttyjen nimikkeiden osalta. Tämä järjestelmään kirjaamattomien tuotteiden hankintaprosessin tehokkuuden seuranta on kyvykkyys, jota hankintaorganisaatiolla ei ennen ole ollut, ja siitä voidaan puhua suurena saavutettuna hyötynä organisaatiolle. (Immonen, 2017)
Yaran tilaama varastojärjestelmä kykenee laskemaan, kuinka paljon siinä on mitäkin tuotetta jäljellä, joten järjestelmä osaa tehdä itse tilauspyynnön tilauspisteen alittuessa. Yöaikaan tämä automaattinen varastojärjestelmä siirtää varastojärjestelmän sisällä useimmin käytettyjä tuotteita lähemmäs käyttöpistettä, jotta keräily seuraavana päivänä olisi mahdollisimman sujuvaa. Se kykenee pyydettäessä laskemaan myös, kuinka paljon mitäkin tuotetta on kulunut tietyllä aikavälillä. (Immonen, 2017) Molemmat tehtävät säästävät varaston tasosta vastaavan toimittajan työaikaa, ja tämä on arvonlisäysketjunäkökulmasta tarkastellen hyvä asia, vaikkakaan ei pelkästä Yaran näkökulmasta erityisen merkittävä. Jossakin toisessa yrityksessä,
jossa varaston tasoa hallinnoitaisiin itse, olisi syntynyt merkittävä henkilöstön työajallinen säästö. Toimintoihin hankittavat pientavara-automaatit puolestaan vähentävät merkittävästi työntekijöiden tarvetta siirrellä materiaalia keskusvarastolta eri toimintoihin. (Immonen,2017) Organisaation ulkopuolista painetta hankintatoimen suuntaan kehittää varastointia automaattiseksi ei alun pitäen ollut, vaan kyseessä oli juurikin hankintaorganisaation itsenäinen aloite tuoda innovatiivisuutta nykytilanteeseen ja hakea säästöjä euromäärältään merkittävään osaan varastointia aiemmin tehtyjen osto- ja varastoprosessien päivityksen jälkeen. (Immonen, 2017)
6 TULOKSET
Työn havainnot ovat käsitellyiltä osin yleistettävissä muillekin yrityksille kuin case-osuuden kohdeyritykselle Yara Suomi Oy:lle. Työssä havaitaan kirjallisten lähteiden ja case-esimerkin perusteella, että automaattinen varastointi voi olla kannattavaa muutamien ehtojen täyttyessä.
Tehottomia varastoprosesseja ei tule automatisoida, mutta tarkkaan optimoitujen prosessien automatisoimisessa piilee potentiaalia, jota ei havaintojen perusteella vielä ole laajemmalti havaittu suomalaisessa, eikä kansainvälisessäkään yrityskentässä. Automaation hyödyntäminen varastoinnissa voi olla kannattavaa, jos prosessit on jo etukäteen optimoitu huippuunsa ilman automaation läsnäoloa, paremmalle varastointikyvylle on tarvetta, suunnitelmat on havaittu toimiviksi ja laskennallisesti kannattaviksi. Vielä tässäkään vaiheessa ei havaintojen mukaan välttämättä tarvita täydellistä varastoprosessien automaatiota, vaan usein maksimaalinen tuotto voidaan saavuttaa siten, että automatisoidaan osa vaiheista, tai hankitaan lisää toimintaa tukevaa teknologiaa ihmistoimijoille varastossa. Huomio on automaatiota suunniteltaessa pidettävä aina koko varastoprosessin optimoinnissa, muuten hyöty yhdessä prosessissa voi johtaa pullonkaulaan toisessa prosessissa.
Varastoa suunnitellessa on havaintojen perusteella suunniteltava nykytilanteeseen mahdollisimman hyvin optimoitu varasto, jossa on muutospotentiaalia tulevaisuuden varalta.
Automaattiset varastoratkaisut voivat olla hyvä vaihtoehto tällaisen varaston suunnittelussa esimerkiksi modulaarisuutensa ansiosta. Jos vain osa varastoitavasta tavarasta on arvokasta ja/tai nopeakiertoista, on kannattavaa suunnitella tämä osa varastosta automaattiseksi ja muu varastotila hylly- ja/tai lattiavarastoksi. Automatiikan hyödyntämistä on myös syytä harkita, jos varastotila on rajallinen ja lisärakentaminen ei ole mahdollista. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi kaupunkialueilla tai täyteen kasvaneilla teollisuusalueilla.
Automatiikkaa hyödyntävillä varastoratkaisuilla saadaan lähteiden mukaan varaston kolmiulotteista tilaa hyödynnettyä tehokkaammin, kuin lattia- ja hyllyvarastoinnin keinoin.
Niillä saadaan suurempi varastointikapasiteetti, käsittelynopeus ja vähemmän virheitä kuin perinteisin metodein. Haittoina automaation hyötykäytölle on hankinnan kalleus, sekä automaattisten ratkaisujen sopeutumiskyvyn puute. Automatisoinnista saatavat hyödyt ja
automaatiolle ominaiset haitat ovat laadullisesti kuitenkin melko selkeitä, ja organisaatioiden olisi syytä tarkastella, voisivatko ne saavuttaa lisätehokkuutta varastoinnissaan automatiikkaa hyödyntämällä.
Yaran tulisi selvittää tarkasti tekemänsä automaatiopäätöksen vaikutukset Siilinjärven toimipaikan keskusvaraston toimintaan ja sen kuluihin, ja havaintojen perusteella muokata myös muiden tehdasalueidensa tarvikevarastoinnin toimintatapaa. Mikäli tilaus-toimitusketjun tehokkuutta saadaan toiveiden mukaan kasvatettua, kulutuskäyttäytymistä saadaan parannettua, ja/tai tarvikevaraston arvoa alennettua, pitäisi automaattisesta MRO-tuotteiden varastoinnista tehdä vallitseva toimintatapa koko Yara-konsernin sisällä sellaisissa toimipaikoissa, missä se on näiden tulevaisuudessa tehtävien laskelmien mukaan kannattavaa.
Yhteenvetona voidaan todeta tulevaisuudessa automaation hyötykäytön varastoinnissa yleistyvän tekniikan hintojen laskiessa ja saatavuuden parantuessa, tietoisuuden kasvaessa, ja tilankäytön tehokkuuden kasvaessa. Yrityksen on syytä pysyä mukana teknologian kehityksessä, etteivät kilpailijat saa etumatkaa tässä suhteessa. Voidaan asettaa tehtyjen havaintojen pohjalta johtopäätös: mitä suurempi ja arvokkaampi varasto on, sitä enemmän syitä on tätä varastoa kehittää automaatiota hyödyntäen.
LÄHTEET
Baker, P. & Sleeman, J. The impact of economic and supply chain trends on british warehousing. Logistics Research Network 2011 Conference, Southampton, 7th -9th September, 2011. [WWW-dokumentti]. [viitattu 12.04.2017]. Saatavissa:
http://dspace.lib.cranfield.ac.uk/bitstream/1826/7112/1/The_impact_of_economic.pdf
Baker, P. & Perotti, S. 2008. UK 2008 warehousing benchmarking survey. Cranfield School of management. [WWW-dokumentti]. [viitattu 15.04.2017]. Saatavissa:
https://alumni.cranfield.ac.uk/Public/News_Item.aspx?Id=495
Baker, Peter & Halim, Zaheed. 2007. An exploration of warehouse automation implementations: cost, service and flexibility issues. Supply Chain Management: An
International Journal. Vol. 12, Nro. 2, s.129-138. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 13.04.2017].
Saatavissa:
https://dspace.lib.cranfield.ac.uk/bitstream/1826/3013/1/Exploration%20of%20warehouse%2 0automation-2007.pdf
Baker, Peter. 2004. The Role and Design of Warehouses in Modern Supply Chains. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 20.04.2017]. Saatavissa:
http://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/44619421/Chapter_4__The_Role_and_De sign_of_Warehouses_in_Modern_Supply_Chains.pdf?AWSAccessKeyId=AKIAIWOWYYG Z2Y53UL3A&Expires=1492777463&Signature=ykcfhSANZ6kBJk1qGrD09QCWhlw%3D
&response-content-disposition=inline%3B%20filename%3DIn_Global_Operations_Management_THE_ROLE.p df
Bartholdi, J. J., & Hackman, S. T. 2008. Warehouse & Distribution Science: Release 0.89.
Supply Chain and Logistics Institute. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 20.04.2017]. Saatavissa:
https://www.scl.gatech.edu/sites/default/files/downloads/gtscl-warehouse_science_bartholdi.pdf
Establish Inc. 2010. Logistics cost and service presentation. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 21.04.2017]. Saatavissa: http://logisticsportal.iadb.org/sites/default/files/2010_logistics_cost_
and_service_presentation.pdf
Grabot, B., Mayere, E., Bazet, I. 2008. ERP systems and organizational change – A socio-technical insight. [WWW-dokumentti]. [viitattu 13.03.2017]. Saatavissa: DOI: 10.1007/978-1-84800-183-1
Hamberg, R. & Verriet, J. 2012. Automation in Warehouse development. [WWW-dokumentti]. [viitattu 19.02.2017]. Saatavissa: DOI: 10.1007/978-0-85729-968-0
Ilies, Liviu., Turdean, Ana-Maria. & Emil Crisan. Warehouse performance management – A case study. University of Oradea, Faculty of economic sciences. [WWW-dokumentti].
[Viitattu 22.04.2017]. Saatavissa: http://steconomiceuoradea.ro/anale/volume/2009/v4-management-and-marketing/50.pdf
Immonen, Katri. 2017. Hankintapäällikkö. Yara Suomi Oy. Haastattelu. 17.01.2017, 20.02.2017, 07.03.2017 & 31.03.2017
Konecranes. 2015. Agilon-esite. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 19.02.2017]. Saatavissa:
http://www.konecranes.fi/sites/default/files/download/konecranes_agilon_brochure_fi_2015.p df
Material handling industry of america. 2012. White paper: A history of automated vertical storage systems in the united states. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 01.03.2017]. Saatavissa:
http://www.mhi.org/downloads/industrygroups/as-rs/technicalpapers/automated-vertical-stoarge.pdf
Motorola. 2013. White paper: From cost centers to growth centers. [WWW-dokumentti].
[Viitattu 15.04.2017]. Saatavissa:
http://www.mmh.com/wp_content/scc_motorola_wp_warehousevision_032514.pdf
Richards, Gwynne. 2014. Warehouse management 2nd edition. Kogan Page limited. 427 s.
Silver, E. A. & Peterson, R.1985. Decision systems for inventory management and production planning 2nd edition. John wiley and sons Inc. 722 s.
Simonen, Anneli. 2017. Työhyvinvointikoordinaattori. Yara Suomi Oy. Haastattelu.
13.03.2017
TEUN.com. Tuntematon vuosi. Save money and time on the handling the contents of freight containers. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 23.04.2017]. Saatavissa:
http://www.teun.com/en/home/
Varila, Mikko, Seppänen, Marko & Heinonen, Esko. 2005. Effects of Automation on Cost Accounting: A Case Study in Warehouse Logistics. The 7th Manufacturing Accounting Research Conference, Tampere, Finland, May 30 - June 1, 2005. [WWW-dokumentti].
[Viitattu 15.04.2017]. Saatavissa:
http://webhotel2.tut.fi/cmc/pdf/EffectsOfAutomationOnCostAccountingACaseStudyInWareh ouseLogistics.pdf
Yara Suomi. Tuntematon vuosi. Yara Suomi. [WWW-dokumentti]. [Viitattu 25.02.2017].
Saatavissa: http://www.yara.fi/tietoa-yarasta/about-yara-local/
Waller, M., Johnson, M. E., & Davis, T. (1999). Vendor-managed inventory in the retail supply chain. Journal of business logistics, Vol. 20, Nro.1. s.183 -203. [WWW-dokumentti].
[Viitattu 19.04.2017]. Saatavissa:
http://s3.amazonaws.com/academia.edu.documents/35303753/vmi_retail_sc.pdf?AWSAccess KeyId=AKIAIWOWYYGZ2Y53UL3A&Expires=1492874777&Signature=zsyNCgquAeeFZ GOEnxd8gM0%2BPvc%3D&response-content-disposition=inline%3B%20filename%3D VENDOR-MANAGED_INVENTORY_IN_THE_RETAIL_S.pdf
Waters, Donald. 2007. Global logistics: New Directions in Supply Chain Management 5th edition. Kogan page limited. 436 s.