Kansainvälisesti Suomi on kunnostautunut asunnottomuuden ehkäisyssä. Suomessa asunnottomuus on saatu vähenemään, kun kansainvälinen trendi on päinvastainen.
Asunnottomuuden poistotavoite on otettu hallitusohjelmaan ja osaksi valtion ja suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimuksia. Kunnan tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kunnan tulee tunnistaa asunnottomuus ja asunnottomuusriski kaikissa kunnan peruspalveluissa.
Ympäristöministeriön toimesta laadittiin asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma vuosille 2016-2019. Ohjelmassa nostetaan esille muun muassa kokemusasiantuntijatoiminnan lisääminen, uusien asumissosiaalityön toimintatapojen pilotointi ja ennaltaehkäisevän asumistyön korostaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriön on käynnistänyt toimenpideohjelman perusteella yhteistyöohjelman asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä.
Huhtikuun 2020 alussa avautuu valtionavustushakuja, joissa jaetaan yhteensä 25 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, muun muassa asunnottomuutta vähentävät palvelut. Jyväskylä aikoo hakea rahoitusta monitoimijaiselle liikkuvalle tiimille, jossa työskentelee sairaanhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijä. Hankkeessa tehdään myös asunnottomuuden puolittamisen suunnitelma. MAL-sopimuksen valmisteluun liittyy myös lähiöohjelma ja köyhyysohjelma.
Asunnottomuutta torjutaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Jyväskylän kaupungin kumppaneita ovat muun muassa Y-säätiö, Sovatek ja Jyväskylän Katulähetys. Keskeisiä kohderyhmiä ovat päihdeongelmaiset, vankilasta vapautuvat, mielenterveyskuntoutujat, nuoret ja maahanmuuttajat. Kaupunki kokeilee myös yhteistyökumppaneiden tarjoamien asuntojen jälleen vuokrausta sosiaalipalvelujen asiakkaille kotoutumispalveluissa kehitetyn mallin mukaan.
Psykiatrinen palveluasuminen siirtyy Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä kaupungille. Toiminnan mukana siirtyy noin 15 asumisyksikköä. Psykiatrinen palveluasuminen on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua.
58
Jatkossa palvelutarpeen arvioinnin tekee sosiaalityöntekijä yhteistyössä mielenterveyspalveluiden kanssa.
Tämä mahdollistaa myös päihdeongelmista kärsivien mielenterveysongelmaisten asiakkaiden pääsyä palvelutarpeen mukaiseen asumiseen.
Tuetun asumisen palveluilla tarjotaan ensisijaisesti asunnottomille pysyvä asunto. Lisäksi tarjotaan matalan kynnyksen tukea ja valmennetaan asiakkaita asumis- ja taloudenhallintataidoissa. Asunto ensin periaatteen mukaan esimerkiksi päihde tai mielenterveyskuntoutujille tarjotaan ensiksi asunto, jonka jälkeen keskitytään muiden ongelmien ratkaisuun. Palvelujen saanti ei ole vastikkeellista eikä velvoita asiakkaita.
Asunnottomuutta ennaltaehkäiseviä aikuissosiaalityön ja kuntouttavien palveluiden sosiaalipalveluja ovat asumisneuvonta ja asumisohjaus sekä sosiaalityöhön kehitteillä oleva asumis- ja taloussosiaalityö. Näillä palveluilla pyritään tukemaan asiakkaita asunnon säilyttämisessä. Asunnottomien palveluissa huolehditaan perustarpeista ja organisoidaan tarvittavat palvelut, joilla asiakasta ohjataan pysyvän asumisratkaisun löytämiseksi.
Ympäristöministeriön toimenpideohjelmassa todetaan, että tarve kehittää ja juurruttaa kaikkien alueen asukkaiden saatavilla olevaa matalan kynnyksen palvelua on ilmeinen. Kaikkiin asumismuotoihin kohdistuva asumisneuvonta estää tehokkaasti vuokravelkoja ja häätöjä ja siten ehkäisee asunnottomuutta.
Valtakunnan tasolla asunnottomuustyön tuloksellisuuden mittareita ovat asunnottomien määrä (tilastoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA), häätöjen määrä (tilastoi Valtakunnanvoudinvirasto) ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta ja rakentamistavoitteet (kuntien tiedot).
Jyväskylässä asunnottomuutta on ehkäisty toteuttamalla kaupungin ja valtion sopimaa toimenpideohjelmaa 2016 - 2019. Taustalla on asunnottomuuden lisääntyminen Jyväskylässä. Vuonna 2017 asunnottomia oli 131 ja seuraavana vuonna 202 ja vuonna 2019 määrä väheni 156. Kuitenkin pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi vuoden 2018 luvusta 7 henkilöllä yhteensä 46 henkilöön. Asumisneuvoja -hankkeessa estettiin 106 häätöä (vuonna 2018:110).
Kuvio 14: Asunnottomat tuhatta asukasta kohden (Lähde: ARAn selvitys asunnottomuus 2018)
Jyväskylässä on asunnottomia 0,1 prosenttia kuntalaisista. Asunnottomuuden puolittamisen suunnitelma on valmistelussa ja se liittyy myös Jyväskylän seudun MAL-sopimukseen, lähiöohjelmaan ja köyhyysohjelmaan.
1,4 1,1 0,1 0,5 1,1 2,6
0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0
Jyväskylä Kuopio Lahti Oulu Tampere Turku
59
Taulukko 12: Asunnottomat 2014-2018 (Lähde: ARA:n asunnottomuusselvitykset 2014-2019) Asunnottomat Jyväskylässä 2014-2019
*Vuonna 2014 tieto asunnottomien kokonaismäärästä puuttuu, Yhteensä rivillä vain yksineläjät.
Vuonna 2018 asunnottomia oli Suomessa 5 482. Jyväskylässä asunnottomuus kasvoi 2017-2018 voimakkaasti. Nuorten osuus asunnottomista vuonna 2018 on tarkastelujakson suurin. 2019 asunnottomuus väheni.
Asunnottomiksi määritellään henkilöt, joilla ei ole omaa asuntoa ja jotka asuvat:
1. ulkona, porrashuoneissa, ns. ensisuojissa, 2. asuntoloissa tai majoitusliikkeissä,
3. huoltokotityyppisissä asumispalveluyksiköissä, kuntouttavissa yksiköissä, sairaaloissa tai muissa laitoksissa (Ei sisällä pysyvästi hoidon vuoksi holtokotityyppisissä olosuhteissa asuvia, jotka eivät hae muita asumisratkaisuja tai hoidossa vuokralla asuvia)
4. tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona asunnon puutteen vuoksi. (Ei sisällä vanhempiensa luona asuvia nuoria)
Asunnottomuustyö siirtyy nykyisen hallitusohjelman mukaan osin maakunnille sitä kautta, että sote-palvelutuotantoon liittyvä asuntojen ylläpito ja vuokraus on maakuntien tilakeskuksen tehtävä. Kunnat vastaavat edelleen asumispolitiikasta ja riittävästä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuudesta (myös tuetusta asumisesta). Tärkeää on järjestää asumisneuvonnan paikka tai kotipesä asiakkaan kannalta. Se voi olla luontevasti esimerkiksi muiden sosiaalipalvelujen ohessa.
Jyväskylän kaupungin talousarvion 2020 mukaan kaupungissa selvitetään asumisen kokonaisuus ja sen jälkeen tehdään toimenpideohjelma asunnottomuuden vähentämiseksi. Aloitetaan asumisneuvontahanke, jossa mukana talousneuvontaa ja sosiaalinen luototus. Tavoitteena on häätöjen ehkäiseminen. Tavoitteena olevan 65 häädön ehkäisyn on laskettu säästävän noin 325 000 euroa. Keskustassa oleskeleville päihteidenkäyttäjille ja muille palveluiden ulkopuolella oleville tarkoitetun palvelukeskus Hanskan toiminta on käynnistetty vuoden 2020 alussa yhdessä järjestöjen kanssa. Tavoitteena on päihteitä käyttävien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kuntoutuminen. Vuonna 2020 aloitti työnsä myös kehittäjäsosiaalityöntekijä, jonka tehtävän painopisteenä on asuminen.
Vuoden 2020 alussa valmistui tuetun asumisen kilpailutus, johon sisältyi muun muassa asumispäivystys, päihteetön tuettu asuminen, päihteet salliva tuettu asuminen ja liikkuva tuki https://www.jyvaskyla.fi/hankinnat/kilpailutuskalenteri.
60
Jälleenvuokraus
Jälleenvuokrausta (kutsutaan myös välivuokraukseksi) on sovellettu pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden asumisjärjestelyihin maahan saapumisen jälkeen. Kaupunki vuokraa asunnot vuokranantajilta (mm. JVA:lta ja yksityisiltä) ja sen jälkeen vuokraa ne edelleen asukkaille. Kaupunki kantaa päävuokralaisena asunnon kuntoon ja vuokraehtojen noudattamiseen liittyvät riskit ja korvausvastuut. Asuntoja voidaan pitää tyhjillään sen aikaa, kunnes asukas pääsee muuttamaan asuntoon. Valtio korvaa vuokrakulut näiltä odotusajoilta.
Puolen vuoden häiriöttömän asumisen jälkeen asukas astuu suoraan vuokrasopimukseen vuokranantajan kanssa, tätä ennen asukkaille annetaan asumisohjausta mm. asunnon ylläpidosta ja järjestyssääntöjen noudattamisesta (palvelulupaus vastaanottaa asumiseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa).
Jälleenvuokrausta aiotaan kokeiluluontoisesti laajentaa muun aikuissosiaalityön asiakkaisiin. Asukaskriteerit pyritään määrittelemään riittävän tarkasti ongelmien ehkäisemiseksi. Vastaava malli on käytössä muun muassa Oulussa.