Vastaajan asuinhistoria oli tilastollisesti merkitsevä taustatekijä vain adjektiiviparissa ärsyttä-vää – ei yhtään ärsyttävää (Khiin neliö -testissä p = 0,051). Ero on tilastollisesti tosin vain suuntaa antava. Muissa adjektiivipareissa asuinhistorialla ei ollut vaikutusta asenteisiin. Khiin neliö -testissä muiden adjektiiviparien tulokset olivat: käsittämätöntä–ymmärrettävää p = 0,776, epämiellyttävää–miellyttävää p = 0,325, ruman kuuloista – kauniin kuuloista p = 0,589, vanhanaikaista – nykyaikaan sopivaa p = 0,566, tylsää–mielenkiintoista p = 0,320 ja kaupun-kilaista–maalaista p = 0,804.
39
Esittelen seuraavaksi informanttien vastauksia adjektiivipariin ärsyttävää – ei yhtään är-syttävää ja tämän alaluvun lopussa tarkastelen vielä yksityiskohtaisemmin ryhmän 2 eli Poh-jois-Karjalan sisällä muuttaneiden nuorten vastauksia. Kuviossa 7 on esitetty adjektiiviparin ärsyttävää – ei yhtään ärsyttävää vastaukset.
Kuvio 7. Asuinhistoria: ärsyttävää – ei yhtään ärsyttävää (%).
Kuten kuviosta 7 näkyy, kaikista ryhmistä yli puolet on valinnut asteikon positiivisia vaihtoeh-toja 4 ja 5. Aina Joensuussa asuneista positiivisia vaihtoehvaihtoeh-toja on valinnut 78,3 %, kahdessa muussa ryhmässä kummassakin yli 60 prosenttia. Vastaajaryhmien väliset erot ovat suurimmil-laan asteikon negatiivisessa laidassa: 23,5 % Pohjois-Karjalan sisällä muuttaneista vastaajista pitää Joensuun murretta ärsyttävänä, muissa ryhmissä asteikon negatiivisia vaihtoehtoja on kummassakin valinnut alle kymmenen prosenttia vastaajista. Pohjois-Karjalan ulkopuolella asuneet taas ovat valinneet asteikon keskikohtaa muita useammin.
Edellä esitellyissä laskelmissa olen katsonut muuttajiksi kaikki ne nuoret, jotka ovat koska tahansa elämänsä aikana – siis vaikka aivan lapsuusiässä – asuneet jossain muualla kuin Joensuussa. Tällöin siis vastaajaryhmien erot ovat melko pieniä ja tulos on tilastollisesti vain suuntaa antava. Jos muuttajiksi kuitenkin lasketaan vain ne nuoret, jotka ovat muuttaneet kou-luikäisinä tai sitä vanhempina, ryhmien väliset erot syvenevät ja asuinhistorialla on tilastolli-sesti merkitsevä ero adjektiiviparissa ärsyttävää – ei yhtään ärsyttävää (Khiin neliö -testissä p:n arvo 0,007). Jos siis muuttajiksi katsotaan vain kouluikäisinä muuttaneet vastaajat, on ryh-mässä 1 eli Joensuussa aina asuneissa 91 vastaajaa, ryhryh-mässä 2 eli Pohjois-Karjalan sisällä muuttaneissa 11 vastaajaa ja ryhmässä 3 eli muualla Suomessa asuneissa 19 vastaajaa. Muissa adjektiivipareissa vastaajan asuinhistorialla ei ollut merkitystä, vaikka vastaajiksi katsottaisiin ainoastaan kouluikäisinä muuttaneet. Muiden adjektiiviparien tulokset Khiin neliö -testissä:
kä-4,3
Ärsyttävää (vastaukset 1 ja 2) 3 Ei yhtään ärsyttävää (vastaukset 4 ja 5) Aina Joensuussa asuneet (69) Pohjois-Karjalan sisällä muuttaneet (17) Muualla Suomessa asuneet (35)
40
sittämätöntä–ymmärrettävää p = 0,804, epämiellyttävää–miellyttävää p = 0,397, ruman kuu-loista – kauniin kuukuu-loista p = 0,761, vanhanaikaista – nykyaikaan sopivaa p = 0,171, tylsää–
mielenkiintoista p = 0,254 ja kaupunkilaista–maalaista p = 0,683.
Kuviossa 8 näkyy vastausten jakautuminen, kun muuttajiksi katsotaan vain ne vastaajat, jotka ovat muuttaneet kouluikäisinä.
Kuvio 8. Asuinhistoria: ärsyttävää – ei yhtään ärsyttävää (%). Kouluikäisinä muuttaneet.
Aina Joensuussa asuneiden ja Pohjois-Karjalan ulkopuolella asuneiden vastaajien vastaukset noudattavat melko samaa linjaa kuvioissa 7 ja 8. Huomattavin muutos tapahtuu Pohjois-Karja-lan sisällä muuttaneiden ryhmässä. Koska tahansa elämänsä aikana Pohjois-KarjaPohjois-Karja-lan sisällä muuttaneista 23,5 prosenttia piti Joensuun murretta ärsyttävänä (kuvio 7) – kouluikäisinä muut-taneista jo 36,4 % kokee murteen ärsyttäväksi (kuvio 8). Näihin tuloksiin on kuitenkin suhtau-duttava varauksella. Etenkin kuviossa 8 esillä oleva Pohjois-Karjalan sisällä muuttaneiden ryhmä on hyvin pieni, vain 11 vastaajaa. Tästä ryhmästä 36,4 % tarkoittaa neljää vastaajaa.
Aiemmassa tutkimuksessa on katsottu nuorten murretietoisuuden heräävän nuoren siirty-essä opiskelemaan, armeijaan tai työelämään eli silloin, kun nuori saa enemmän kontakteja muita murteita puhuviin ihmisiin (Palander & Nupponen 2005: 15). Tämän aineiston tulokset tukevat aiemman tutkimuksen tuloksia. Tämän aineiston perusteella jonkinlainen murretietoi-suus tai ainakin asennoituminen murteen ärsyttävyyteen näyttäisi voivan herätä jo ennen opis-kelu-, armeija- tai työelämävaihetta, jos nuori muuttaa uudelle paikkakunnalle ja saa siten kon-takteja muiden murteiden puhujiin. Vastaajien mielipide murteen ärsyttävyydestä näyttäisi vah-vistuvan erityisesti kouluiässä muuttaneilla nuorilla.
Pohjois-Karjalan sisällä muuttaneet vastaajat siis pitävät Joensuun murretta useammin ärsyttävänä kuin muut vastaajat. Heistäkin suurin osa on sitä mieltä, että Joensuun murre ei ole yhtään ärsyttävää, mutta murretta ärsyttävänä pitäviä vastaajia on tässä ryhmässä enemmän
Ärsyttävää (vastaukset 1 ja 2) 3 Ei yhtään ärsyttävää (vastaukset 4 ja 5) Aina Joensuussa asuneet (91) Pohjois-Karjalan sisällä muuttaneet (11) Muualla Suomessa asuneet (19)
41
kuin muissa vastaajaryhmissä. Erityisesti ero korostuu, kun tarkastellaan vain koulun aloituksen jälkeen muuttaneita nuoria. Erittelen tässä vielä tarkemmin vain kouluiässä Pohjois-Karjalan sisällä muuttaneiden nuorten vastauksia. Karttaan 1 on merkitty tämän ryhmän vastaajien vas-taukset. Kartassa 1 näkyvät numerot ilmoittavat, minkä vaihtoehdon vastaajat ovat valinneet Osgoodin asteikolta. Jos siis kartalla on numero 1, vastaajat ovat valinneet asteikon vaihtoeh-don 1 eli pitäneet murretta ärsyttävänä. Numeron sijainti kertoo vastaajien asuinhistoriasta: esi-merkiksi Tohmajärveltä kotoisin olevat ovat valinneet vain asteikon positiivisinta vaihtoehtoa 5. Numeron koko kuvaa vastausten lukumäärää. Vastausten lukumääriä en erittele tämän tar-kemmin, jotta informanttien yksityisyydensuoja säilyy. Joltain paikkakunnilta kotoisin olevia nuoria oli vain yksi, joten tarkkaa lukumäärää kunkin alueen vastauksista en ilmoita lainkaan.
Kartta 1. Ärsyttävää – ei yhtään ärsyttävää: Pohjois-Karjalan sisällä kouluikäisinä muuttaneet. Vas- tausvaihtoehtojen valinta (lukumäärät).
Kuten kartasta 1 voi todeta, asteikon negatiiviset vastaukset keskittyvät Joensuun lähimpiin ympäryskuntiin. Liperiin kuuluvalla Ylämyllyllä asuneet ja Joensuun pohjoisnaapurissa Kon-tiolahdella asuneet pitävät Joensuussa puhuttua murretta ärsyttävänä. Näiden lisäksi ainoastaan Kesälahdella asuneet nuoret ovat valinneet asteikon negatiivisia vaihtoehtoja. Joensuuhun ny-kyisin kuuluvalla, entisellä itsenäisellä Kiihtelysvaaralla asuneet nuoret eivät pidä murretta är-syttävänä, kuten eivät kauempana Joensuusta sijaitsevissa itsenäisissä kunnissa Kiteellä, Rääk-kylässä ja Tohmajärvellä asuneetkaan.
42
Tulokset ovat samansuuntaisia kuin aiemmankin tutkimuksen tulokset. Maallikot suhtau-tuvat kielteisimmin lähimpiin naapurimurteisiin, kun taas kaukaisempiin vieraisiin murteisiin asennoidutaan huomattavasti myönteisemmin (Andersson 2001: 141–143). Naapurimurteista eroja on helppo havaita, kun taas kaukaisempien murteiden omasta murteesta poikkeavia piir-teitä maallikoiden on hankalampi eritellä. Hyvin paljon omasta murteesta eroavat murteet saa-tetaan myös nähdä myönteisen eksoottisina. (Mielikäinen & Palander 2002: 102.) Andersson (2001: 141–143) huomauttaa, että lähimmät naapurit saatetaan nähdä uhkana, mikä heijastuu myös kielimuotoa koskeviin asenteisiin. Tämä vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta Joensuun mur-teeseen kielteisesti suhtautuvien kontiolahtelaisten ja ylämyllyläisten kohdalla. Joensuuhun on viime vuosina liitetty useita lähikuntia ja Kontiolahti ja Liperikin ovat neuvotelleet liitoksesta Joensuun kanssa, vaikka ovatkin päättäneet pysyä itsenäisinä (Karjalainen 28.1.2014). On silti hyvinkin mahdollista, että ympäryskuntien asukkaat kokevat Joensuun jollain tavalla uhkaksi, ja siksi pitävät murrettakin ärsyttävänä. Kauempana sijaitsevat Rääkkylä, Kitee ja Tohmajärvi eivät ole neuvotelleet Joensuuhun liittymisestä, eikä kaupunki siten ehkä näyttäydy alueiden asukkaille samanlaisena uhkana kuin lähimmissä ympäryskunnissa.
Näyttää siis siltä, että lähimmissä kunnissa asuneet pitävät Joensuun murretta ärsyttäväm-pänä kuin kauempana asuneet. Ainoa poikkeus on kaukana Joensuusta sijaitseva Kesälahti, jossa asuneet nuoret pitävät Joensuun murretta ärsyttävänä. Tämän aineiston perusteella ei voi tehdä varmoja päätelmiä siitä, miksi Kesälahti poikkeaa muista kauempana Joensuusta sijaitse-vista alueista. Kesälahtea kuitenkin yhdistää muihin Joensuuhun kielteisesti suhtautuviin paik-kakuntiin sen asema: Kesälahti on ollut aiemmin itsenäinen kuntansa, joka on sijainnut suurem-man kunnan vieressä ja jolla on ollut uhkana kuntaliitos suurempaan Kiteeseen. Sittemmin kun-taliitos on toteutunut, ja Kesälahdesta on tullut osa Kiteetä. Negatiivisinta suhtautuminen Joen-suun murteeseen oli saman tyyppisillä, ison kunnan vieressä sijaitsevilla, pienemmillä paikka-kunnilla. Kuten sanottua, mitään varmoja päätelmiä ei tästä aineistosta voi kuitenkaan tehdä.
Kesälahdella asuneiden vastaajien lukumäärä on hyvin pieni, alle kolme vastaajaa, joten sattu-man mahdollisuuttakaan ei voi sulkea pois.