4 Valiokunnassa käsiteltävät asiat
Valmistelupakko
Hallituksen esitykset, eduskunta-aloitteet, eduskunnalle annetut kertomuk-set sekä ne muut asiat, joista perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä niin säädetään, on käsiteltävä valmistelevasti ennen niiden lopullista käsitte-lyä täysistunnossa (PL 40 §). Asioiden käsittelyssä eduskunnassa noudate-taan perustuslain tähän säännökseen pohjautuvaa valmistelupakkoa.
Asiaa ei yleensä voida ottaa täysistunnossa päätöstä varten käsiteltäväksi, ellei se ole ollut ensin valmisteltavana valiokunnassa. Välikysymyksestä sa-moin kuin valtioneuvoston tiedonannosta ja selonteosta täysistunto kuiten-kin voi päättää ilman edeltävää valiokuntavalmistelua (TJ 22 ja 23 §). Valmis-telupakko ei koske kirjallista kysymystä eikä muuta sellaista asiaa, josta eduskunta ei tee päätöstä.
• Valiokunnassa on eduskunnan työjärjestyksen 32 §:n 1 momentin mukaan käsiteltävä
• hallituksen esitykset
• eduskunta-aloitteet
• lepäämään hyväksytyt lakiehdotukset
• vahvistamatta jääneet lait
• kansalaisaloitteet
• eduskunnalle annetut kertomukset
• eduskunnan tarkastettavaksi saatetut asetukset ja muut alemmanas-teiset säädökset ja päätökset
• ehdotukset eduskunnan työjärjestykseksi
• ehdotukset eduskunnan virkamiehiä koskevaksi laiksi
• ehdotukset eduskunnan vaalisäännöksi sekä ohje- ja johtosäännöiksi
• Eurooppa-neuvoston EU-sopimuksen 48 artiklan 7 kohdan nojalla te-kemät aloitteet ja
• muut asiat, joiden valmistelevasta valiokuntakäsittelystä on erikseen säädetty.
Valiokunnan valmisteltavaksi lähetetään lisäksi ne muut asiat, joista edus-kunta niin päättää (TJ 32 §:n 1 mom. in fine).
Asian lähettäminen valiokuntaan
Täysistunto, lähetekeskustelu. Asiat tulevat valiokuntiin käsiteltäviksi tavalli-sesti täysistunnon päätösten nojalla. Täysistunto vastaavasti päättää asioista valiokunnissa tehdyn valmistelun pohjalta.
Asioiden valiokuntaan lähettämistä varten täysistunnossa käydään lähete-keskustelu, jonka päätyttyä eduskunta päättää puhemiesneuvoston ehdotuk-sesta, mihin valiokuntaan asia lähetetään mietinnön laatimista varten val-mistelevasti käsiteltäväksi (TJ 32 §:n 2 mom.). Eduskunta voi samalla päät-tää, että yhden tai useamman muun valiokunnan on annettava lausunto (TJ 32 §:n 3 mom.) – tai että yksi tai useampi muu valiokunta voi halutessaan antaa lausunnon – asiasta sitä valmistelevasti käsittelevälle valiokunnalle.
Eduskunta voi antaa valiokunnille myös ohjeita asian valmistelusta (TJ 32 §:n 5 mom.) ja siten asettaa esimerkiksi määräajan mietinnön tai lausunnon laa-timista varten (ks. jakso 5.1).
Eduskunta-aloitteita ja kansalaisaloitteita ei käytännössä lähetetä lausun-nolle valiokuntiin. Näin halutaan taata aloitetta valmistelevalle valiokunnalle mahdollisuus määrätä käsittelyaikataulusta ja -tavasta.
Puhemiesneuvoston ehdotus täysistunnolle valiokuntaan lähettämisestä val-mistellaan valiokuntasihteeristössä, ja asian esittelee puhemiesneuvostossa eduskunnan pääsihteeri. Eduskunnan päätöksestä ilmoitetaan asianomai-sille valiokunnille.
Asia lähetetään valmistelevasti käsiteltäväksi vain yhteen valiokuntaan.
Muut valiokunnat myötävaikuttavat asian käsittelyyn antamalla mietintöä laativalle valiokunnalle lausuntoja, jos eduskunta lähetekeskustelun jälkeen niin päättää tai mietintövaliokunta asian käsittelyn yhteydessä lausuntoja erikseen pyytää.
Yhden mietintövaliokunnan pääsäännöstä on yksi poikkeus:
Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta lähete-tään eduskunnan työjärjestyksen 32 §:n 4 momentin mukaan valmistelevasti käsiteltäväksi perustuslakivaliokuntaan. Hallituksen esityksen sisältäessä perustuslakia koskevan ehdotuksen lisäksi muita lakiehdotuksia hajautetaan esityksen valmisteleva käsittely tarvittaessa perustuslakivaliokuntaan ja asi-anomaiseen muuhun erikoisvaliokuntaan (PeVM 9/1999 vp, s. 4/I). Tällöin perustuslakivaliokunta laatii mietinnön perustuslakiehdotuksesta ja asian-omainen erikoisvaliokunta esityksen muista lakiehdotuksista.
Puhemiesneuvosto. Puhemiesneuvosto voi päättää hallituksen esitystä täy-dentävän esityksen lähettämisestä valiokuntaan ilman lähetekeskustelua (TJ 32 §:n 2 mom.). Tarve käydä lähetekeskustelu täydentävästä esityksestä
vaihtelee tapauksittain. Arvion lähetekeskustelun tarpeesta tekee säännök-sen perusteella puhemiesneuvosto. Tarkoitus on, että lähetekeskustelu si-vuutetaan vain poikkeuksellisesti (PeVM 9/1999 vp, s. 3/II).
Puhemiesneuvosto päättää pääsäännön mukaan kansanedustajan tekemän toimenpidealoitteen lähettämisestä valiokuntaan (TJ 33 §:n 1 mom., PNE 1/1999 vp, s. 20/II). Toimenpidealoitteesta ei siten yleensä käydä lähetekes-kustelua eikä täysistunto päätä aloitteen valiokuntaan lähettämisestä. Asiaa valmisteleva valiokunta voi tarvittaessa pyytää toiselta valiokunnalta lausun-non eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n nojalla (ks. jakso 5.2.3).
Puhemiesneuvosto voi eduskunnan työjärjestyksen 33 §:n 2 momentin mu-kaan siirtää toimenpidealoitteen valiokuntaan lähettämisen eduskunnan päätettäväksi. Tällöin täysistunnossa käydään asiasta myös lähetekeskus-telu. Tarkoitus on, että päätöksenteko siirretään eduskunnalle sellaisten toi-menpidealoitteiden valiokuntaan lähettämisestä, joihin kohdistuu suurta yleistä mielenkiintoa tai joiden allekirjoittajina on vähintään 100 kansan-edustajaa (PNE 1/1999 vp, s. 20/II).
Puhemiesneuvoston päätöksestä lähettää täydentävä hallituksen esitys tai toimenpidealoite valiokuntaan ilmoitetaan asianomaiselle valiokunnalle.
Puhemies. Puhemies lähettää ns. U-asiassa (ks. jakso 4.2.7) perustuslain 96
§:n 2 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston kirjelmän asian laadun mu-kaan suureen valiokuntaan tai ulkoasiainvaliokuntaan. Puhemies määrää sa-malla asiasta suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle lausunnon antavista valiokunnista. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi asettaa määräajan, jonka kuluessa valiokunnan lausunto tulee antaa. Puhemies voi lähettää U-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimenpiteitä varten tai vain tiedoksi.
Puhemiehen päätös valmistellaan suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokun-nan kanslioissa. Päätöksestä ilmoitetaan asianomaisille valiokunnille ja myös täysistunnossa.
Valiokunta. Valiokunta voi pyytää valmistelevasti käsiteltävästä asiasta ja pe-rustuslain 47 §:n 2 momentissa tarkoitetusta selvityksestä lausunnon toi-selta valiokunnalta (TJ 38 §:n 1 mom.).
Lausuntopyyntöjen esittämiseen toisille valiokunnille on etenkin valiokun-nan omasta aloitteesta käsiteltäviksi ottamissa selvitysasioissa suhtaudut-tava pidättyvästi (ks. tarkemmin jaksot 4.2.11 ja 5.2.3). Lausuntopyyntö tulee lisäksi aina yksilöidä (PeVM 11/2002 vp, s. 2/II) koskemaan esimerkiksi tiet-tyä asiaa tai säädösehdotuksen pykälää.
Jos valiokunnassa valmistelevasti käsiteltävän lakiehdotuksen tai muun asian perustuslainmukaisuudesta tai suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeus-sopimuksiin on epäselvyyttä, valiokunnan tulee pyytää asiasta lausunto pe-rustuslakivaliokunnalta (TJ 38 §:n 2 mom.). Lausunnon pyytämistä harkitse-van valiokunnan on tällaisissa tilanteissa aiheellista selvittää valtiosääntöoi-keudellisen epäselvyyden kohteena olevia seikkoja ja lausunnon pyytämis-tarvetta kuulemalla suppeasti valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita. Jos va-liokunnassa kuitenkin on esillä perustuslain 73 §:n 1 momentissa tarkoitetun rajatun poikkeuksen säätäminen perustuslaista eikä asiaa ole muutoin lähe-tetty perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten, tulee valiokunnan pyytää perustuslakivaliokunnalta lausunto (PeVM 9/1999 vp, s. 3/II). Myös perus-tuslakivaliokunnalle osoitettu lausuntopyyntö on yksilöitävä.
Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta. Suuri valiokunta ja ulkoasiainvalio-kunta voivat pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon perustuslain 96 ja 97
§:ssä tarkoitetusta ehdotuksesta (U-asiasta) tai selvityksestä (E- tai UTP- asi-asta) (TJ 38 §:n 1 mom.; ks. tarkemmin jakso 4.2.7).
Suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta voivat lähettää U-, E- ja UTP-asian erikoisvaliokuntaan myös mahdollisia toimenpiteitä varten tai vain tiedoksi.
Yleensä suuri valiokunta lähettää E-asian asianomaiselle erikoisvaliokun-nalle mahdollisia toimenpiteitä varten (ks. jakso 7.3).
Suuri valiokunta voi pyytää myös sen käsiteltäväksi tulleesta lainsäädäntö-asiasta lausunnon toiselta valiokunnalta (TJ 53 §:n 6 mom.).
Valiokunnan vireillepanomahdollisuus
Valiokunta voi panna asian eduskunnassa vireille vain seuraavissa poik-keustapauksissa:
• Valiokunta voi perustuslain 47 §:n 2 momentin nojalla pyytää valtio-neuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvityksen valiokunnan toimialaan kuuluvasta asiasta ja antaa selvityksen johdosta lausun-non valtioneuvostolle tai ministeriölle (ks. jakso 4.2.11).
• Ulkoasiainvaliokunta voi perustuslain 97 §:n nojalla pyytää valtio-neuvostolta selvityksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista asioista. Suurella valiokunnalla on oikeus saada selvitys muiden asi-oiden valmistelusta Euroopan unionissa (ks. jakso4.2.7). Ulkoasiain-valiokunta tai suuri Ulkoasiain-valiokunta voi antaa selvityksen johdosta valtio-neuvostolle lausunnon.
• Tarkastusvaliokunnan tulee perustuslain 90 §:n 1 momentin mukaan saattaa merkittävät valvontahavaintonsa eduskunnan tietoon. Siksi
tarkastusvaliokunnalla on eduskunnan työjärjestyksen 31 a §:n pe-rusteella oikeus ottaa omasta aloitteestaan käsiteltäväksi valiokun-nan toimialaan kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle.
Tällaisesta aikomuksesta on tarpeen ilmoittaa ennalta puhemiesneu-vostossa.
• Valiokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvalio-kuntaan (TJ 38 §:n 3 mom.).
• Valtiovarainvaliokunnalla on valtiosääntöperinteeseen pohjautuva oikeus ehdottaa, miten talousarvioon otettujen menojen suorittami-seen tarvittavat varat hankitaan (HE 1/1998 vp, s. 91/II).
• Valtiovarainvaliokunnan tulee eduskunnan työjärjestyksen 59 §:n 5 momentin perusteella ehdottaa, miten hallituksen esitystä valtion ta-lousarvioksi noudatetaan väliaikaisesti talousarviona, jos talousar-vion julkaiseminen viivästyy yli varainhoitovuoden vaihteen.
• Valiokunta voi panna vireille ministerivastuuasian esittämällä perus-tuslain 115 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tutkintapyynnön perustuslakivaliokunnalle.
• Perustuslakivaliokunta voi omasta aloitteestaan ryhtyä tutkimaan valtioneuvoston jäsenen virkatoimen lainmukaisuutta.
• Valiokunta voi panna puhemiesneuvostolle tehtävällä ilmoituksella vireille perustuslain 28 §:n 3 momentissa tarkoitetun sanktiomenet-telyn, jos se katsoo valiokunnan jonkun jäsenen laiminlyövän tehtä-viään (TJ 6 §:n 1 momentin 6 kohta).
• Tiedusteluvalvontavaliokunnalla on oikeus ottaa omasta aloittees-taan käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mie-tintö täysistunnolle, jos valiokunta katsoo asian merkityksen sitä vaa-tivan (TJ 31 b §:n 3 mom.).