Tässä analyysiluvussa tarkastellaan ainoastaan asiakkaiden aineistossa esiintyviä kategorioita.
Tällaisia löytyy kaksi: asian omakseen ottaja ja suojaverkkona toimija. Nämä sosiaalityöntekijän asiantuntijatehtävän kategoriat näyttäytyvät aineistossa erityisesti asiakkaiden niille antamien merkitysten takia.
5.2.1 Asian omakseen ottaja
Asiakkaiden aineistossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen tapaan, kuinka sosiaalityöntekijä kohtaa asiakkaan ja suhtautuu asiakkaan tilanteeseen. Sosiaalityöntekijän nähdään kohtaavan asiakkaan inhimillisesti, ottavan asiakkaan asian tosissaan omakseen ja perehtyvän siihen. Näin sosiaalityöntekijästä rakennetaan Asian omakseen ottavan kategoriaa. Tämä kategoria vaikuttaa olevan asiakkaille erittäin merkityksellistä.
Ote 18
H: Joo. Arvioiks sää tän sosiaalityöntekijän työssä vaadittavia taitoja ja osaamista?
A: Hän oli tosi pätevä. Siis oikeen, ensimmäistä kertaa oli semmonen ihminen joka otti tosissaan. Eikä oo semmonen että vähän liippaa sieltä sun täältä. Vaan hän perehty kokonaisuudessaan tähän asiaan mä oon oikeen tyytyväinen.
H: Joo
A: Ja hyvilläni. Ja pääsin kerrankin semmossen ihmisen kans jutusteleen.
H: Joo. Millai se sit näkyi että hän otti tosissaan?
A: Kaikilla tavalla se tuli ilmi siinä että hän ei ollut mitenkään vähättelevä eikä näyttäny, tähän ikään mennessä tänäänkin on määkin on eräitä tavannu näitä näitä ihmisiä ja, ja sen nyt näkee aika hyvin jo ensi siitä tavallaan siitä miten sen asian ottaa ja miten sen ihmisen kanssa rupee puhumaan
H: Mm
A: Niin tää oli ensimmäinen ihminen joka tosissaan otti sen asian niinku omakseen, ja täähän jo todistaa sitä jo et hän lupasi sitä asiaa lähtee ajamaan
H: Mm, nii nii joo
Haastateltava kertoo, että hänen tapaamansa sosiaalityöntekijä otti tosissaan hänen asiansa, otti asian omakseen ja perehtyi siihen kokonaisuudessaan. Asiakkaaseen kunnolla perehtyminen nähdään aineistossa tärkeänä, koska ei toista ihmistä voi ymmärtää jos ei ymmärrä sitä kokonaisuutta. Edellä olevassa aineisto-otteessa haastateltava kertoo myös, että sosiaalityöntekijä ei ollut häntä kohtaan vähättelevä. Muuallakin aineistossa kiinnitetään huomiota sosiaalityöntekijän tapaan kohdata asiakas. Asiakkaiden aineistossa todetaan, että sosiaalityöntekijän kanssa sai olla ihan ihminen ihmisten joukos ja että ihminen täytyy ottaa ihminen ihmisenä vastaan. Tälläinen lähestymistapa merkitsee paljon, sillä silloin asiakkaasta tuntuu, että sosiaalityöntekijää ihan oikeesti kiinnostaa asiakkaan asiat. Tällöin asiakas myös kokee, ettei se oo vaan et toi tapaus mennään nyt tosta ja sitte seuraava, vaan hän kokee oman asiansa olevan sosiaalityöntekijälle tärkeä. Tämä tuo hyvää mieltä asiakkaalle. Kategorian kuvaama tapa kohdata asiakas vaatii aineiston mukaan sosiaalityöntekijältä paljon, sitä ei välttämättä edes koulutuksessa opi vaan se tulee kokemuksen myötä.
Kun tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden tuottamaa aineistoa, voi sieltä erottaa muutamia asian omakseen ottavan kategoriaan liittyviä kategoriapiirteitä ja toimintoja. Sosiaalityöntekijöiden aineistossa mainitaan työssä olevan tärkeää asiakkaan kohtaamiseen liittyvä osaaminen: asiakas tulee kohdata sellaisena kuin hän on ja asiakasta tulee kunnioittaa. Sosiaalityöntekijöiden aineistossa mainitaan muutamassa kohdassa sosiaalityöntekijän ottavan vakavasti asiakkaan asian ja perehtyvän siihen. Näistä muutamasta maininnasta huolimatta asian omakseen ottavan kategoriaa ei voi nähdä esiintyvän sosiaalityöntekijöiden aineistossa omana kategorianaan. Mielestäni asiakkaiden aineistossa asiakkaan kohtaamiseen ja hänen asiaansa suhtautumiseen liittyvä taso on paljon syvempi, se merkitsee asiakkaalle hyvin paljon. Asiakkaiden aineistossa asiakkaan kohtaaminen ja hänen kanssa vuorovaikutuksessa oleminen saa syvemmän ulottuvuuden ja merkityksen kuin sosiaalityöntekijöiden aineistossa, jossa se nähdään pääasiassa siinä, että asiakas kohdataan hänenä itsenään ja hänen asiansa otetaan tosissaan; asiakkaan asiaa ei oteta omaksi asiaksi.
5.2.2 Suojaverkkona toimija
Asiakkaiden aineistossa sosiaalityöntekijä nähdään myös suojaverkkona toimijana, jonka puoleen mieluusti käännytään hankalissa sosiaaliturva-asioissa vielä työkykytutkimuksen päätyttyä.
Suojaverkko käsitteellä viitataan itse asiassa koko kuntoutuslaitokseen, mutta erityisesti sosiaalityöntekijän osuus näyttäytyy puheessa olennaisena.
Ote 19
H: Joo. Ja sit viel lyhyesti miks sä olet nyt työkyvyn arvioinnissa?
(…)
A: Et tää tuli nyt sit alustavasti ko sä kysyit et miks mä oon tääl niin ni nyt sit selvitetää tätäki vyyhtiä tässä että tota, kuinka sit jatko ennen ko työelämään pääsee mut, pikku hiljaa nyt sit mää tuun tänne työkokeiluun ja kuntoutukseen et siinä sit ois jatko et tää nyt on tää
kuntoutuslaitos mulla ainakin tämmönen suojaverkko sitte täältä neuvotaan
H: Joo.. Mitä tota sä sanoit et suojaverkko et mä takerrun heti siihen et ketä sua täällä neuvoo tai?
A: No tää on ollu iha, kaikki pitäs olla tämmösiä ko (nimi) tää sosiaalityöntekijä. Hän kuuntelee näin just niinku sinäki, ei keskeytä kauhealla kiireellä, ja sit tota hän osaa ulosanti on niinku semmonen et ymmärtää ja just et synkkaa hyvin ja nytki annettii sitte josko mää täytän hakemuksen ni heille voi soittaa tänne, oli lääkäri psykologi ja toi sosiaalityöntekijä vielkin mä saan ottaa yhteyttä kun mä vien Kelaan noi hakemukset jos jotain tulee
H: Joo
A: ja ne on sit tääl sitä varten et ko mä tuun seuraaville jaksoille oliks se nyt tää kuntoutus ja tää työkokeilu niin tota, sit oli viel se, ensin oli tää kuntoutusjakso ni sit seuraava vaihe on se työkokeilu
H: Joo
A: Eli ne nyt pitää hanskassa tän -- nyt menee ainakin oikein nyt mä sain oikeet hakemukset täältä
Aineisto-otteessa haastateltava viittaa suojaverkolla koko kuntoutuslaitokseen. Kun kysyn tarkennusta tähän, asiakas kertoo, että kaikkien tulisi olla kuten hänen tapaamansa sosiaalityöntekijä. Myöhemmin hän mainitsee myös psykologin ja lääkärin ja kertoo asiakkaalla olevan lupa vielä ottaa jälkeenpäin yhteyttä koko moniammatilliseen tiimiin, mikäli tilanne sitä vaatii. Asiakas vaikuttaa hyvin tyytyväiseltä siihen, että jatkossakin tiimi pitää homman hanskassa, kun asiakas palaa kuntoutuslaitokseen. Aineisto-otteen asiakas jatkaa haastattelussa puhetta Kelaan liittyvistä hakemuksista ja kertoo sosiaalityöntekijän antaneen hänelle nyt oikeat hakemukset.
Sosiaalityöntekijä oli kirjoittanut hänelle myös muistiinpanot ja painottaa tämän olevan turvana ja tukena. Myös muualla aineistossa puhutaan, että työkykytutkimuksen päätyttyäkin sosiaalityöntekijä on sitte taas se, jonka puoleen mä voin kääntyä mieluummin, jos on vain mahdollisuus ja lupa, saatikka lähden tonne Kelaan kerjuulle. Asiakas luottaa siihen, että jatkossa hän saa kuntoutuslaitoksen sosiaalityöntekijältä neuvoja ja apua.
Asiakkaan neuvojana toimiminen ja tukena ja turvana oleminen vielä työkykytutkimuksen jälkeenkin merkitsee asiakkaalle hyvin paljon luultavasti asiakkaan kokeman pompottelun ja vääryyksien vuoksi. Asiakkaan suhtautuminen Kelaan liittyy hänen sieltä eri työntekijöiltä saamiin ristiriitaisiin tietoihin. Se, että asiakas voi myöhemminkin kääntyä sosiaalityöntekijän puoleen, kertoo sosiaalityöntekijästä suojaverkkona toimijana. Vaikka suojaverkolla viitataankin aineistossa koko kuntoutuslaitokseen ja moniammatilliseen tiimiin, näkyy sosiaalityöntekijä hyvin olennaisena osana suojaverkkoa. Asiakkaiden aineiston perusteella kategorian voi täten nähdä olevan yksi sosiaalityöntekijän asiantuntijatehtävistä.
Kun tarkastelee sosiaalityöntekijöiden aineistoa, voi suojaverkkona toimijan kategorian nähdä liittyvän hyvin luontevasti sosiaalityöntekijöiden kertomuksiin asiantuntijatehtävästään.
Sosiaalityöntekijöiden aineistossahan sosiaalityöntekijöiden yksi tärkeimmistä tehtävistä liittyy asiakkaan neuvomiseen, kuten olen kertonut vuorovaikutuksessa toimivan asiakastyöntekijän kategorian kohdalla. Sosiaalityöntekijän tehtävä toimia eräänlaisena suojaverkkona vielä työkykytutkimuksenkin päätyttyä ei kuitenkaan tule sosiaalityöntekijöiden aineistossa yhtä selkeästi ja painokkaasti esille kuin asiakkaiden aineistossa.