• Ei tuloksia

Asiakkaan kokema tila ja sen muutokset musiikkiterapiaprosessin aikana

Analyysiprosessin kuluessa päätin hyväksyä muutoksen yläkäsitteeksi luokitteluuni (ks.

luku 3.3). Syntynyt luokka vastasi tutkimuksen toiseen tehtävään asiakkaan kokemuk-sesta omasta tilastaan ja sen muutokkokemuk-sesta terapiaprosessin aikana. Koetut muutokset ovat painotetuimmin fysiologisia, psyykkisiä, psykofyysisiä, kognitiivisia, emotionaali-sia sekä käyttäytymiseen ja vuorovaikutussuhteisiin liittyviä. Olen käyttänyt näistä yh-teisesti nimitystä asiakkaan tila. Seuraavassa tarkastelen haastattelussa esiin tulleita muutoksen merkkejä yleisesti. Koska tuloksellisuuden arvioinnin tulee kuitenkin tapah-tua yksilöllisesti, tuovat tapauskertomukset (luku 9) siihen oman lisänsä. Asiakkaiden kertomuksia käsitellään niissä kokonaisuutena ja elämässä tapahtuneet muutokset saavat yksilöllisen painotuksensa asiakkaan elämänkontekstissa.

Päätin antaa muutokseen liittyvien koodausten luokalle nimen Asiakkaan kokema tila ja sen muutokset. Näin halusin osoittaa, että asiakkaan haastattelussa esittämä arvio tilansa muutoksesta oli subjektiivinen eikä perustunut määrällisiin mittareihin. Kirjasin päihteiden käyttöä lukuun ottamatta vain raportoidut olotilan muutokset.

Asiakkaan kokema tila ja sen muutokset Luokittelusääntö: Asiakkaan subjektii-vinen kokemus tilansa muutoksesta

• Psyykkinen terveys

• Fyysinen terveys

• Sosiaaliset suhteet

• Taloudellinen tilanne

• Lääkkeiden käyttö

• Itsensä hoitaminen

• Voimavarat

• Tunteet

• Jaksaminen

• Muu käytös

• Tilanne prosessissa

• Kokemus musiikkiterapian vaikutuksesta, tyytyväisyydestä tai tuloksesta ylei-sesti

• Päihteiden käyttö

Psyykkisen terveyden osalta prosessia hidastavia tekijöitä olivat tunne-elämän vaikeuk-sista johtuvat pelot, jotka edesauttoivat juomista. Esimerkiksi musiikkiterapiajaksoon osunut masennuskausi tai jokin tilapäinen henkinen hätä koettiin hidastavaksi tekijäksi.

Havio, Mattila, Sinnemäki ja Syysmeri (1994, 92) mainitsevatkin runsaan juomisen psyykkisinä seurauksina unettomuutta, ahdistusta, masentuneisuutta, itsetunto-ongelmia, ihmissuhdeitsetunto-ongelmia, stressinsietokyvyn alenemista ja ärtyvyyttä, joista

kaik-kiin musiikkiterapian raportoitiin tämän tutkimuksen haastattelujen mukaan auttaneen.

Välittömistä myönteisistä muutoksista mainittiin kohentunut olo terapiatapaamisen jäl-keen. Myönteisiä havaittuja muutoksia olivat myös parantunut henkinen jaksaminen, masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden hellittäminen, kohonnut itsetunto, unineuroosien helpottuminen, yleisen mielialan kohoaminen, lisääntynyt elämänilo, rohkeus ja avoi-muus, lieventyneet paniikkihäiriön oireet ja myönteisen tulevaisuususkon vahvistumi-nen.

Fyysisen terveyden suhteen mainittiin fyysisen yleistilan paraneminen sekä unen saan-nin helpottuminen ja unen laadun paraneminen. Joillain asiakkailla jonkun fyysisen alu-een vointi, esimerkiksi lonkan kunto oli huonontunut tai veren sokereissa oli tapahtunut heittelehtimistä. Jotkut raportoivat jännittyneisyyden lieventyneen ja sen ilmenevän li-hassärkyjen tai hartiajännittyneisyyden helpottumisena tai päänsärkykohtausten harve-nemisena. Eräs asiakas mainitsi verenpaineensa laskeneen. Fyysinen kunto oli toisella asiakkaalla parantunut yleisesti.

Sosiaaliset suhteet -luokkaan sisältyneeseen alaluokkaan ystäväpiiri muuttunut kirjasin mainintoja ystäväpiirin laajentumisesta, rajoittuneesta liikkumisesta alkoholia juovien ympyröissä tai muuten viilenneistä suhteista vanhoihin ”ryyppykavereihin”. Monet ra-portoivat suhteiden läheisiin parantuneen ja sosiaalisen avoimuuden yleisesti lisäänty-neen jakson aikana. Sosiaalisten taitojen osalta haastatellut kertoivat rohkeuden ja en-nakkoluulottomuuden muun muassa uusien käytösmallien kokeilemiseen lisääntyneen.

Lisäksi avoimuuden ja oma-aloitteisuuden koettiin lisääntyneen, itsehillinnän ja keskit-tymiskyvyn parantuneen, neuvottelutaitojen kehittyneen sekä muiden hyväksynnän saa-misen tarpeen vähentyneen.

Taloudellinen tilanne ei kellään tutkimukseen otetuista asiakkaista ollut huonontunut.

Kahdella tilanne oli vaihteleva ja kolmella asiakkaista parantunut vähentyneen päihtei-den käytön ansiosta. Erään asiakkaan mukaan:

Viinaan ei riitä millään jos sitä pitää ostaa..niillä rahoilla eikä paljon isommillakaan tahdo...et siinä mielessä..hallinnassa tämä taloudellinen tilanne. H/M/128

Lääkkeiden käyttö oli yhdellä asiakkaista muuttunut laadullisesti, pysyen määrällisesti samana. Kaksi asiakasta raportoi lääkkeiden käytön lisääntyneen ja kolme sen vähenty-neen.

Itsensä hoitamiseen liittyvät havainnot koskivat uusien keinojen löytämistä psyykkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Jälkimmäisenä oli erityisesti mainit-tu rentoumainit-tumiseen liittyvien harjoimainit-tusten oppiminen, aktivoimainit-tuminen ja fyysinen aktivoi-tuminen yleisesti.

Muu käytös -luokkaan kertyi ajatuksia kehittymisestä tai havaitusta myönteisestä muu-toksesta jollain elämänalueella. Eräs asiakas oli ryhtynyt urheilemaan huomattavia mää-riä päivittäin muutettuaan asumisyksikköön. Voidaan kysyä, toteutuiko hänen kohdal-laan riippuvuuden siirtyminen hetkellisesti toiseen, siirtymäobjektina palvelevaan toi-mintoon (ks. luku 2.2.2).

Muutos käytöksessä saattoi ilmetä erilaisissa toisiinsa läheisessä suhteessa olevissa toi-minnoissa, kuten oma-aloitteisuuden ja rohkeuden lisääntymisessä.

No mä aattelin, että kyl se voi olla, et se on parantanu vähän mun keskittymiskykyä sillä lailla, että mä niinko esimerkiks, ku mä laulan tuolla, niin must on tullu aika

rohkeempi…oma-alo-aloitteisuus niin () kasvanu. Niin niin se ..se kyl kehittyy niinku koko ajan, et tosta mä ainaki (eläydyn) siihen musiikkiin. F/N/203

Musiikkiterapia oli herkistänyt erään asiakkaan kuuloa ja opettanut ”kuuntelemaan muutenkin ku musiikkia”. Hän oli havainnut tunnistavansa uusia asioita omasta ääni-maailmasta, esimerkiksi kanssaihmisten mielialoja.

Eräs ryhmäläinen kertoi vuosien jälkeen innostuneensa uudestaan kirjoittamisesta. Asi-akkaat raportoivat myös lisääntyneestä rohkeudesta ryhmätilanteissa ja sitä kautta muussakin elämässä sekä moraalin tervehtymisestä elämänarvojen selkiytyessä:

…ja ehkä se...minkä takian nää johtuu nää jutut, nii se on siitä moraalin, oman moraalin, tervehtymisestä. Mä en enää pysty hyväksyy muidenkaa osalta niin kauheesti niitä vääränlaisia tekoja ja vääränlaisia ajatuksia... B/M/118

Terapia oli innoittanut erästä asiakasta hankkimaan kotiin musiikinkuuntelulaitteet ja toista jatkamaan musiikkiharrastustaan:

No sen oon kokenu sillä tavalla, että..että, että se on saanu innostumaan uudelleen tosta soittamisesta tai..äänen tuottamisesta, sanotaan näin. Ja...sitte mä täs joku aika sitte hankin sen oman bassokitaran ja vahvistimen... H/M/65

Ihmisen psyykkisen olemassaolon piirre on pyrkiä kohti mielihyvää ja psyykkis-emotionaalista tasapainoa. Muutokset tunteisiin liittyvissä asioissa ilmenivät tutkimuk-sen terapiaryhmissä lisääntyneenä tunteiden osoittamitutkimuk-sena ja tunteista puhumisen hel-pottumisena. Musiikkiterapialla oli myös vaikutusta uusien käyttäytymismallien löytä-miseen. Monet asiakkaat kokivat voimavarojen, kuten psyykkisten elämänhallintakeino-jen lisääntyneen. Eräs henkilö kertoi tilanteesta, jossa oli huomannut voivansa muuttaa totuttua käytösmallia:

..Niin..tuli semmonen kauhee semmonen et – rapun alapäässä, toisen kerrokses asutaan – ihan hirveen tommonen: "Mee ostaan nyt. Rohkase itses ja mee ostaan nyt." Ihan ku joku piru ku ois sanonu mulle (nauraa). Ja minä kävelin ne raput ylös ja omalla ovella ku olin, se tunne oli ohi. Et..niinku tämmönenki apu on mulle tullu. Muussa tapaukses mä oisin..en mä ois miettinytkään.. C/N/81

Jaksamisella tarkoitetaan tässä fyysistä kestävyyttä. Erään asiakkaan yleistila vaihteli kausittain. Kun pirteä kausi oli vallalla, hän havaitsi musiikkiterapian tuottaman paran-tuneen fyysisen jaksamisen.

Asiakkaiden keskimäärin puolivuotinen musiikkiterapiajakso oli monilla osa läpi elä-män jatkuvaa pitkää prosessia, jonka tavoitteena oli saada päihteidenkäyttö hallintaan.

Monet asiakkaat kuvasivatkin tilannettaan prosessissa ymmärtäen päihdeongelman hoidon jatkuvuuden. Jotkut asiakkaista kuvasivat prosessin olevan terapian ansiosta hyvällä alulla.

Joo, mä oon niinku löytäny tota noin ni niin sen narun pään. Mut mul on vasta siit narun pää hennosti sormessa kiinni ja tota noin ni niin

… mä en myöntäny ongelmia myös ittelleni. Nyt mä olen päässy siitä kiinni et mä oon myöntäny ne… Koko elämänasenteeseen, tulevaisuuden kuviin ja kaikkiin näihin, mä hain niinkun () voimakasta muutosta niin ööö se on aika rankka prosessi, että tota laiska ihminen ja helposti ku pässi narusta johdateltavissa, myös väärään suuntaan. P/M/118

Terapian ansiosta käyttöön oli saatu joitakin tilaa parantavia keinoja, joiden harjoittami-nen jatkui edelleen. Jotkut kertoivat musiikillisten taitojen kehittyneen muun muassa

eläytymisen ja tulkitsemisen suhteen. Joillekin musiikkiterapia oli edelleen uutta ja he kokivat siihen liittyvän prosessin olevan vasta aluillaan. Musiikkiterapian päättäneen retkahduksen jälkeen eräällä asiakkaalla oli aluillaan uusi hoitoyritys. Useat asiakkaat raportoivat saavuttaneensa musiikkiterapialle asettamansa tavoitteet osittain.

Sijoitin luokkaan kokemus musiikkiterapian vaikutuksesta, tyytyväisyydestä ja tulokses-ta yleisesti niitä lausumia, joitulokses-ta en luontevasti saanut sijoitettua muualle ja jotka kertoi-vat prosessin tuottamista muutoksista yleisesti. Lähes kaikki asiakkaat olikertoi-vat haastatte-luhetkellä halukkaita tulemaan musiikkiterapiaan myöhemminkin. Jotkut asiakkaat vi-sioivat yleisesti positiivisempia tulevaisuudennäkymiä. Toiset kokivat hyvinvointinsa vaihtelevaksi, kun toiset taas olivat kokeneet yleistä olon kohentumista. Yleisarviona eräs asiakas totesi:

Kyyllä siinä mielessä, että tota – sen päihteiden niinkun sijaan voi löytyä sitten niinku ihan muu muualta muilta sektoreilta niinku – – – semmosii – – vaihteluu elämään tai sitten tai se on enemmän niinku ohjannu sit siihen, että ei, ei niinkun päihteiden käyttö ei sit kuitenkaa oo, tai sitä on ainakin enemmän harkinnu, että minkä verran käyttää ja minkä verran ei.

Q/N/83

Päihteiden käytön tilanne ja muutokset musiikkiterapiajakson aikana toteutuivat 17 haastatellun asiakkaan kohdalla taulukon 5 mukaisesti.

TAULUKKO 5. Haastateltujen tutkimusasiakkaiden päihteiden käyttö

Päihteiden käyttö lisääntynyt 0

Päihteiden käyttö vähentynyt 3

Päihteiden käyttö vaihtelevaa, päihdekäyttäytymisessä ei juuri muutosta 5

Ei päihteiden käyttöä 7

”Retkahdus”, joka päätti terapian 1

Jakson aikana pitkä raitis kausi 1

Luokassa päihteiden käyttö lisääntynyt ei ole mukana henkilöä, jonka terapia päättyi retkahdukseen (mainittu luokassa ”retkahdus”, joka päätti terapian). Luokkaan ”päihtei-den käyttö vaihtelevaa, päihdekäyttäytymisessä ei juuri muutosta” sijoittui eräs asiakas, joka oli terapiajakson aikana juonut tietyissä sosiaalisissa tilanteissa. Juominen oli tera-peutin näkemyksen mukaan pysynyt ”ilmeisesti hallinnassa”. Luokista viimeiseen sijoit-tuneen henkilön tilanteessa pitkä raitis kausi oli merkittävä saavutus koko päihteiden käytön historiassa, vaikka tilanne myöhemmin palasikin vaihtelevaan käyttöön. Tämä kuvasikin yhtä musiikkiterapian tavoitetta, joka on raittiiden kausien piteneminen ja sitä seuraava kiinnittyminen päihteettömään elämäntapaan.

Kun kysyttiin päihteiden käytön muutoksista musiikkiterapiajakson aikana, eräs asiakas totesi käytön olevan paremmin hallinnassa nyt kuin aiemmin:

…tosiaan, ku se oli pisin se raittius, mitä mul on ollu koskaan….. Et mä olin niin hirveen huono juomaan maitoa jah tai vettä ja… ja tota nyt mull on ollu äärettömän helppoo olla raittiina.. justiin näitten rentoutuksien ja tota noin ni niin kirjottamiset.. ja musiikin kuuntelulla. Kyl mul on koko ajan joko on poppikone päällä et joko radio tai sitte omia levyjä..”. P/M/79

Kokosin yhteen myös tiedot kaikkien ryhmiin sitoutuneiden päihteiden käytöstä mu-siikkiterapiajakson aikana. Tutkimukseen sitoutuneiden haastateltujen, ei analyysiin valittujen 35 henkilön kohdalla, päihteiden käyttö on esitetty taulukossa 6.

TAULUKKO 6. Tutkimukseen sitoutuneiden, ei analyysiin valittujen päihteiden käyttö

Päihteiden käyttö lisääntynyt 0

Päihteiden käyttö vähentynyt 5

Päihteiden käyttö vaihtelevaa, päihdekäyttäytymisessä ei juuri muutosta 5

Ei päihteiden käyttöä 11

”Retkahdus”, joka päätti terapian 5

Jakson aikana pitkä raitis kausi 1

Pieni ”retkahdus”, käyttö muuten vähäistä 5

Päihteiden käyttö vähäistä 3

Kahdella sitoutuneista asiakkaista oli jokin muu syy lopettaa terapia kuin päihteiden käyttö. He osallistuivat ryhmiin useammin kuin neljä kertaa. Heidän päihteiden käytös-tään tai syyskäytös-tään lopettaa terapia ei ole kirjattua tietoa. Tutkimuksen aikana menehtynyt henkilö ei ole mukana luvuissa.

Seuraava taulukko 7 osoittaa, miten kaikkien ryhmiin sitoutuneiden 52 terapia-asiakkaan päihteiden käyttö toteutui ryhmätyypin mukaan. Ryhmätyypit ovat fysioakus-tinen hoito ja ryhmämusiikkiterapia (FA+MT), ryhmämusiikkiterapia (MT) sekä fysio-akustinen hoito (FA).

TAULUKKO 7. Kaikkien tutkimukseen sitoutuneiden päihteiden käyttö

FA+MT MT FA

Päihteiden käyttö lisääntynyt 0 0 0

Päihteiden käyttö vähentynyt 7 0 2

Päihteiden käyttö vaihtelevaa, päihde-käyttäytymisessä ei juuri muutosta

3 4 3

Ei päihteiden käyttöä 10 3 5

”Retkahdus”, joka päätti terapian 2 4 0

Jakson aikana pitkä raitis kausi 1 0 0

Pieni ”retkahdus”, käyttö muuten vä-häistä

2 2 1

Päihteiden käyttö vähäistä 1 1 1

Kuten aiemmin (luku 6.2) esitin, luovuin tutkimuksen kuluessa erilaisten ryhmien ver-tailusta asetelman ollessa prosessin kuluessa varmistuneiden näkemysteni mukaan huo-nosti toimiva. Edellisessä taulukossa tehty jaottelu on tehty kuriositeettina. Jos siitä olisi tehtävä jotain päätelmiä, osoittaisi myös tähän aineistoon perustuva taulukko, että työ-tavoiltaan monipuolisin ryhmä oli valituilla kriteereillä menestynein. Koska varsinai-seen vertailuun ei prosessissa ole panostettu, en tee asiasta pidemmälle meneviä johto-päätöksiä. Ryhmän yhdistetty musiikkiterapia ja fysioakustinen hoito (FA+MT) kohdal-la on ei päihteiden käyttöä -luokkaan kasautunut suurin osa terapiaan sitoutuneista asi-akkaista. Eräs syy tähän lienee, että heistä viisi oli koko musiikkiterapian ajan asu-misyksikössä, jossa päihteiden käyttö oli kokonaan kielletty. Voidaan olettaa, että sitou-tuminen hoitolaitoksen sääntöihin ja yhteisön sisäinen kontrolli edesauttoivat päihteistä irti pysymistä.