Avointa ja aksiaalista koodausta seuraa grounded theory -lähestymistavassa niin sanottu selektiivisen koodauksen vaihe. Sen tavoitteena on tavallisesti ydinkategorian valitse-minen, systemaattinen yhdistäminen muihin kategorioihin ja näiden suhteiden vahvis-taminen. (Strauss & Corbin 1990.)
Pyrin analyysin seuraavassa vaiheessa löytämään koodatuista aineksista perusteeman, johon jokaisella tutkitulla tapauksella olisi yhtymäkohtia (ks. Strauss & Corbin 1990, 116). Tällöin tarkoituksenani on löytää tutkimuksen kannalta keskeinen ilmiö, ydinka-tegoria, johon kaikki aikaisemmin syntyneet luokat voidaan sisällyttää. Myös ilmiöön vaikuttavien tekijöiden huomioiminen on tärkeää integraatioprosessissa. Strauss ja Cor-bin (emt.) mainitsevat keskeisenä erilaiset interventiot (causal conditions) eli tapahtumat ja seikat, jotka vaikuttavat ilmiön syntymiseen. Tutkimuksessani tällaisesta ovat esi-merkkejä terapiaryhmässä koetut merkittävät hetket, jotka toivat sisältöä elämään ja olivat olennaisessa roolissa asiakkaan prosessin etenemistä ajatellen. Toinen ilmiöön vaikuttava tekijä on tietyt olosuhteet toiminnalle luova konteksti (context), joka on yh-teydessä ilmiöön tai on sille ominaista, kuten esimerkiksi tutkimusryhmien menestyk-selliselle toiminnalle perustan luova hyväksyvä ilmapiiri. Strauss ja Corbin mainitsevat myös välilliset olosuhteet (intervening conditions), jotka joko helpottavat tai hillitsevät toimintaa tietyssä kontekstissa. Sosiaaliset suhteet olivat useille tutkimuksen terapia-asiakkaille tällainen terapiaprosessia voimakkaasti tukeva tai toisaalta takaisin juomaan houkutteleva tekijä. Ilmiöön vaikuttavat lisäksi toiminnalliset ja vuorovaikutukselliset strategiat (action/interaction strategies). Tällaisena voidaan jo sinänsä pitää osallistumis-ta musiikkiterapiaryhmään. Silloin terapialla on mahdollisuus ylipäätään saada aikaan muutosta. Edellisten seurauksena (consequences) on viime kädessä monen päihdeon-gelmaisen kokema elämänlaadun paraneminen. (Emt., 124–133.)
Pitkällisen harkinnan ja luokitteluaineiston ”pyörittelyn” jälkeen havaitsin, että aineis-tosta ja luokista tuntui nousevan muita tärkeämpänä teemana elämänsisältö. Sen rikka-us tai ajoittainen elämän sisällyksettömyys liittyi jollain lailla kaikkien haastateltujen elämään ja selitti monen ihmisen valintoja ja suhdetta musiikkiterapiaan. Koska elä-mänsisältö oli merkitykseltään keskeinen ja kantava teema integraatioprosessissa tarkas-telen seuraavaksi analyysiluokkia tähän elämänsisältö -teemaan peilaten. Kokoan kun-kin luokan keskeisimmän sisällön pienen kertomuksen muotoon ja pohdin sitä elämän-sisällön näkökulmasta.
Musiikkiterapian merkitys asiakkaan elämässä
Sosiaalinen ympäristö, erityisesti läheiset ihmissuhteet määräsivät asiakkaan elämää ja suhdetta päihteisiin voimakkaasti. Myös musiikkiterapian merkitys asiakkaan elä-mässä määrittyi paitsi hänelle merkittävien ihmissuhteiden, myös asiakkaan elämän-tilanteen ja arvojen kautta. Kullakin asiakkaalla oli henkilökohtainen suhde taitee-seen ja sitä kautta musiikkiin ja kukin heistä sai niistä yksilöllisellä tavalla tukea te-rapiaprosessiinsa. Asiakkaan henkilökohtaiseen prosessiin vaikuttivat lisäksi sitoutu-neisuus musiikkiterapiaan, asenne ja näkemys tyydyttävästä tavasta elää.
Päihdekuntoutusasiakkaiden elämässä musiikkiterapialla oli muulle hoidolle ja elä-mälle yleisesti tukea ja sisältöä antava rooli, kun taas muutamille asiakkaille sillä oli merkitystä vain ohimenevänä kokeiluna. Se voitiin myös kokea harrastuksenomaise-na viikon täytteenä. Olenharrastuksenomaise-nainen rooli musiikkiterapialla oli elämän rytmittäjänä ja säännöllistäjänä. Useimmat asiakkaat saivat päihdeongelmaan muutakin hoitoa ja silloin musiikkiterapia oli osa hoitokokonaisuutta: toisille merkittävämpi, jolloin
muut hoidot tukivat musiikkiterapiaa, toisille merkitykseltään vain sivuroolissa, jol-loin musiikkiterapia tuki muuta hoitoa.
Musiikkiterapiaprosessi ja erityisesti merkittävinä koetut hetket tekivät musiikkitera-piasta elämyksellistä, sisällyksekästä ja mielekästä sekä lisäsivät näitä tekijöitä asiak-kaan muuhun elämään. Elämänsisällöllisiin tekijöihin liittyivät läheisesti myös ko-kemukset elämänlaadun paranemisesta. Useille asiakkaille koko-kemukset musiikkitera-piasta toivat tervetulleita virikkeitä ja uusia voimavaroja ja vähensivät näin päihteen merkitystä heidän elämässään sekä tukivat päihteettömään elämäntapaan kiinnitty-mistä.
Musiikkiterapiaprosessin merkittävät tekijät
Terapiaprosessin edistymisen kannalta auttavia ja siten musiikkiterapian myönteistä merkitystä henkilön elämässä tukevia tekijöitä (pitkällä aikavälillä) olivat luottamuk-sellinen, innostunut, innovatiivinen ja vapautunut terapeuttinen ilmapiiri ryhmässä sekä terapeutin ja asiakkaan rehellinen ja ymmärtävä suhde. Tärkeä tekijä oli koke-musperäisellä tiedollaan tukeva vertaisryhmä
Merkittävät hetket
Erityiset merkittävät hetket, joita asiakas jakson päätyttyäkin pystyi palauttamaan mieleensä, olivat tärkeitä musiikkiterapian vaikuttavuuden kannalta. Nämä hetket auttoivat tilan paremmassa tiedostamisessa ja tuottivat elämyksiä sekä rikastuttivat tunne-elämää. Merkittävät hetket olivat siten alkusysäys ja ydin musiikkiterapian auttavien tekijöiden mahdollistumiselle. Ne vaikuttivat olennaisesti myönteisten elä-mänsisällöllisten tekijöiden lisääntymiseen henkilön elämässä.
Merkittävät hetket liittyivät toisaalta intensiivisiin vuorovaikutuksen hetkiin ryhmäs-sä, toisaalta aktiiviseen itseprosessointiin. Voimakkaat tunnekokemukset, ”heittäyty-misen”, hallinnan, oppimisen, luovuuden, onnistumisen ja ilon hetket sekä toisaalta rauhoittumisen, rentoutumisen ja hyvän olon hetket koettiin merkittävinä. Merkittä-vät hetket näkyiMerkittä-vät myös yllätyksellisinä tai mielikuvituksen aktivoitumisen hetkinä.
Syvimmillään merkittäviä hetkiä luonnehti flow-kokemus, joka ilmeni intensiivisenä hetkessä elämisenä. Merkittävien hetkien mahdollistajia olivat musiikki, äänivärähte-ly sekä asiakkaan ja terapeutin välinen ja toisaalta ryhmäläisten keskinäinen vuoro-vaikutus ja kommunikaatio.
Asiakkaan kokema tila ja sen muutokset musiikkiterapiaprosessin aikana
Musiikkiterapian vaikutukset ilmenivät useilla elämänalueilla. Seitsemästätoista asi-akkaasta yhdenkään alkoholinkäyttö ei ollut lisääntynyt terapiajakson aikana. Kaksi raportoi käyttävänsä vähemmän alkoholia. Eräs asiakkaista oli lopettanut terapian ennen jakson loppumista ja eräällä oli takanaan poikkeuksellisen pitkä raitis jakso terapian aikana. Suurimmat muutokset psyykkisessä voinnissa olivat kohonnut mieli-ala ja itsetunto, avoimuus ja myönteisempi suhtautuminen tulevaisuuteen. Tunteiden ilmaiseminen oli tullut spontaanimmaksi. Monet asiakkaat raportoivat fyysisen jän-nittyneisyyden helpottaneen. Sosiaaliset suhteet läheisiin olivat monissa tapauksissa parantuneet ja kontaktit juovaan ystäväpiiriin vähentyneet. Rohkeus, oma-aloitteisuus ja ennakkoluulottomuus eri elämätilanteissa oli lisääntynyt. Näillä kaikil-la oli vaikutuksensa jokapäiväisen elämän kaikil-laatuun. Muutokset edellä mainituissa tekijöissä puolestaan kohensivat välillisesti yleistä psyykkistä ja fyysistä tilaa ja vah-vistivat kokemusta päihteettömästä elämäntavasta.
Asiakkaan näkemykset, toivomukset ja ehdotukset
Asiakkaiden mainitsemat hidastavat tekijät terapiaprosessissa olivat vähäisiä. Haas-tattelussa monet olivat muuntuneet näkemysten, toivomusten ja ehdotusten muotoon.
Ne mainittiin usein auttavien tekijöiden vastakohtina. Hidastavat tekijät liittyivät ryhmän heterogeenisuuteen tavoitteiden, sitoutuneisuuden ja joissain tapauksissa soittotaidon suhteen. Myös estyneisyys ryhmän jäsenten kesken, etenkin prosessin alkuvaiheessa tai asiakkaan kykenemättömyys keskittyä tai rentoutua ryhmässä koet-tiin hidastavina. Joidenkin käytännön ja teknisten seikkojen toimimattomuus mainit-tiin myös hidastavana tekijänä. Terapeuttia kohtaan esitetmainit-tiin yksittäistapauksissa kritiikkiä. Asiakkaan kokemus epätasaisesti jakautuneesta huomiosta, terapeutin pii-loutumisesta rooliminän taakse, kokemus terapeutin huonosta ajoituksesta tai vääräs-tä painotuksesta terapiatilanteissa sekä yleisesti puutteellisesta reagoinnista asiakkaa-seen katsottiin prosessia hidastaviksi.
Asiakkaiden esittämät näkemykset, toivomukset ja ehdotukset osoittivat kokemukseen perustuvan tiedostavuuden lisääntymistä uusien, mahdollisten käyttäytymisstrategioi-den suhteen. Tämä puolestaan avarsi mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämänsisäl-töön.
Grounded theory -menetelmässä lopullisena tavoitteena on teorian luominen. Lincon ja Guba katsovat grounded theory -menetelmän olevan naturalistisessa tutkimuksessa kui-tenkin vain aineiston analysoinnin väline. Siksi heidän mukaansa ei ole välttämätöntä suorittaa esimerkiksi teorianmuodostuksen vaiheessa tapahtuvaa eri kategorioiden suh-teiden tarkastelua (Lincoln & Guba 1985, 339–340). Vaikka toimiessani naturalistisen paradigman mukaisesti tavoitteeni ei ollutkaan luoda teoriaa, tein seuraavaksi käsitekar-tan eri analyysiluokkien suhteesta ydinkategoriaan, jolle olin ankäsitekar-tanut nimen elämänsi-sältö.
Päädyin musiikkiterapian elämänsisällöllisen merkityksen tarkastelussa kuuteen pää-luokkaan (kuvio 2): musiikkiterapia elämysten tuottajana, fyysisen tilan kohentajana, henkisen tilan kohentaja, tukijana, rytmittäjänä ja voimavarojen lisääjänä. Luokkien sisällöiksi kertyi yhtäältä musiikkiterapiajakson aikaisia asioita ja musiikkiterapiaryh-mästä saatuja kokemuksia (rytmittäjä, tukija, elämysten tuottaja) ja toisaalta musiikkite-rapian tuomia seurauksia henkilön elämään (fyysisen tilan kohentaja, psyykkisen tilan kohentaja, voimavarojen antaja). Havaitsin jaottelua tehdessäni, että luokat ”henkisen tilan kohentaja” ja ”voimavarojen lisääjä” olivat varsin lähellä toisiaan ja osittain jopa päällekkäisiä. Halusin kuitenkin säilyttää ne erillään korostaakseni voimavarojen löy-tymisen mahdollisuutta musiikkiterapiassa ja toisaalta säilyttää erillään sekä fyysisen että henkisen aspektin musiikkiterapian vaikutusten tarkastelussa.
KUVIO 2. Musiikkiterapia päihdeasiakkaan elämänsisältönä
Lopuksi tein kiteytyksenä pienen, juonellisen tarinan (story line) kerraten koko aineis-ton suhdetta elämänsisältö-ydinkategoriaan. Se on eräs askel Straussin ja Corbinin mää-rittelemässä selektiivisen koodauksen työvaiheessa (Strauss & Corbin 1990, 119). Tar-koituksenani oli selventää omia ajatuksiani ja pyrkiä saamaan kokonaiskuvaa työstäni sekä yksilöllisistä eroista huolimatta löytää läpi koko aineiston kulkeva ”punainen lan-ka”.
Story line
Haastattelemani musiikkiterapiaryhmän asiakas oli päihdeongelmansa kanssa pit-kään kamppaillut ja sen voittamiseksi aktiivisesti työskennellyt henkilö. Musiikki oli häntä aina jollain tavoin koskettanut ja ollut läheinen ilmaisuväylä. Musiikkiterapia osoittautui sitoutumisen arvoiseksi. Se toi elämään päihteen todellisuuden tai päih-teettömyyden tyhjyyden korvaavaa sisältöä viikko-ohjelmaa rytmittäen. Rakentava vuorovaikutus ryhmässä, ryhmän myönteinen ilmapiiri ja samanlaisten kysymysten parissa työskentelevät vertaishenkilöt sekä terapeutti olivat tukena prosessissa. Jotkut musiikkiterapian työmuodot mahdollistivat parhaimmillaan kehon tilan tiedostamisen ja rentoutumisen ja kohensivat yleisesti fyysistä tilaa. Musiikkiterapia myös antoi
li-ELÄMYSTEN TUOTTAJA tunne-elämän rikastuminen
luovuuden kokemukset ilon ja yllätysten hetket
”heittäytyminen”
sää voimavaroja. Se mahdollisti aktiivisen itseprosessoinnin, vaikutti katarttisesti sekä vapautti itseilmaisuun. Mielialan ja itsetunnon koheneminen ja tärkeiden ihmissuh-teiden paraneminen kohensivat henkistä hyvinvointia. Musiikkiterapia tuotti elämyk-siä niin sanottujen merkittävien hetkien muodossa. Niille oli ominaista vahva läsnä-olo ja syvä kokeminen. Merkittävät tekijät ja merkittävät hetket musiikkiterapiassa antoivat toivoa terapia-asiakkaan hetkittäin sisällyksettömään elämään, toimien voi-mavaroina ja aineksina päihteettömän elämäntavan rakentamisessa.
9 Musiikkiterapia tutkimusasiakkaiden elämänkokonaisuudessa
Haastattelujen analyysistä muodostunut indeksipuu antoi yleis- ja kokonaiskuvan haas-tateltavista kertyneestä materiaalista. Se hävitti kuitenkin sisäänsä yksilöt, joista jokai-nen oli ainutlaatuijokai-nen ja joilla jokaisella oma tarinansa. Tahdoin uudelleen kontektuali-soida haastattelujen kautta avautuneita merkityksiä. Analyysivaiheen ja aineiston ”pilk-komisen” jälkeen kokosin palaset yhteen ja palasin takaisin yksilön tarinaan. Kirjoitin kymmenen asiakkaan tarinan kuin irrottaakseni yhden henkilön indeksipuun ne niellees-tä ”emopuusta”. Näin toteutui Bruscian (1995) mainitsema laadullisen tutkimuksen pe-riaate, jossa tavoitteena on ”ymmärtää yksittäistä tapausta tietyssä ajan ja paikan kon-tekstissa” (Bruscia 1995, 405). Vertasin lisäksi asiakkaiden tapauksia elämänsisäl-tö-ydinkategoriaan ja sen kuuteen luokkaan.
Jos tapaukseksi valitun henkilön ryhmässä on käytetty kuvallista ilmaisua, olen liittänyt tapausselostuksiin asiakkaiden tuottamia kuvia liitteeseen 6. Kuvien tehtävä on tässä tutkimuksessa ainoastaan tukea muuta tulkintaa ja antaa lukijalle mahdollisuus tutustua tapausselosteiden taustalla olevaan persoonaan myös kuvan kautta. Jos asiakkaiden haastatteluista lainatuissa puheenvuoroissa on vuoropuhelua kanssani haastattelijana, on repliikkini edessä kirjain T (=tutkija). Asiakkaan puheenvuorot, myös tekstin sisällä, on kursivoitu. Tapausselostuksissa mainitut nimet ovat keksittyjä.