Johtopäätökset
4 ANNAN ITSELLENI LUVAN ONNISTUA
Heidi Saarinen
Saavun Vaasan yliopistolle hyvissä ajoin, aivan kuten minulla on aina tapana. Var-mistelen, että jos jokin menee eri tavalla, kuin olen suunnitellut, niin myös siihen on varattuna aikaa. Katson Tervahovin kellarikerroksen luokkahuoneen ikkunasta sisään, ryhmä oppilaita seuraa opetusta kiinnostuneena. Professori Riitta Viitala luennoi johtamisen teoreettisista viitekehyksistä. Odottaessani tunnen, kuinka mi-nua alkaa jo hiukan jännittää. Katson taskussani olevaa tulevan luennon runkoa, jonka olen tehnyt itselleni tueksi. Varmistan, että minulla on kaikki tarvittavat ta-varat mukana ja hengitän syvään. Olen valmiina.
Riitta päättää oman osuutensa, jonka jälkeen suurin osa opiskelijoista tulee ryh-minä ulos ja muutamat jäävät istumaan luokkahuoneeseen tauon ajaksi. Saavun kantamusteni kanssa sisään, ja vaihdamme Riitan kanssa kuulumiset. Olemme Riitan kanssa tutustuneet syksyllä 2002, jolloin aloitin Vaasan yliopistossa henki-löstöjohtamisen opinnot. Valitsin kaikki Riitan kurssit, sillä arvostin kovasti hänen osaamistaan ja tapaansa saada opiskelijat innostumaan opetettavista asioista.
Opinnäytetyöni osalta teimme tiiviisti yhteistyötä, sillä Riitta toimi minun ohjaa-janani. Hakiessani opintojen loppuvaiheessa työpaikkaa, sain Riitalta hyviä vink-kejä työn hakuun.
Pyydän, että luokkahuoneeseen jääneet opiskelijat siirtyvät hetkeksi luokan ulko-puolelle, jotta voin valmistella tilan luentoani varten. Asetan luokkahuoneen tuolit keskelle tilaa ympyrän muotoon, siirrän pöydät huoneen sivuille ja varmistan että Power Point -esitys käynnistyy. Kutsun opiskelijoita siirtymään käytävältä luokka-huoneeseen, valitsemaan pöydältä Hullunkurisen perheet -pelikortin ja istumaan vapaalle istumapaikalle. Opiskelijat ovat hiukan hämmentyneitä muuttuneesta järjestyksestä, uudesta puhujasta ja pelikortista, jonka merkitystä he eivät vielä tiedä.
Aloitan luentoni kertomalla itsestäni, ja sen jälkeen pyydän opiskelijoita tulemaan luokkahuoneen etuosaan. Olen kiinnittänyt luokkahuoneen seinään isoja valkoisia papereita ja asettanut tussit valmiiksi. Teemme harjoituksen, jonka tarkoituksena on osoittaa, että jokainen meistä tekee asioita mielellään omalla mukavuusalueel-laan, pienellä kannustuksella hiukan korkeammalla tasolla ja tekemällä parhaansa voidaan saavuttaa erinomaisia tuloksia. Harjoituksen avulla tilaisuus muuttuu hiukan epämuodollisemmaksi, kaikki saavat onnistumisen tunteen, ja huumorin mukaan tuominen tehtävän tarkoituksesta saa opiskelijat nauramaan. Koko ryhmä on saatu mukaan, joten tästä on hyvä jatkaa kohti luennon varsinaista ai-hetta.
Acta Wasaensia 23
Ensimmäisillä koulutuskerroillani olen syyllistynyt monenlaisiin virheisiin. Olen käyttänyt toisen kouluttajan materiaalia ymmärtämättä materiaalin sisältöä ja esittänyt kymmeniä koulutuskalvoja lukemalla ne sanasta sanaan. Lisäksi olen pyrkinyt olemaan kouluttamastani aiheesta kaikkitietävä. Koulutuksista kerätty-jen palautteiden avulla olen saanut tärkeää tietoa siitä, mitkä ovat olleet koulutuk-sissani hyviä asioita ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Vuonna 2015 osana pedagogisia opintoja sain tilaisuuden suorittaa opetusharjoit-telun Vaasan yliopistossa Osaamisen johtaminen -kurssin osalta. Opetusharjoitte-lupaikan valintaan vaikutti, että yliopisto oli minulle tuttu jo monien vuosien ajalta ja opinnäytetyön ohjaajani Riitta Viitala oli jäänyt minulle mieleen ammattitaitoi-sena luennoijana opintojeni ajoilta. Yhdessä Riitan kanssa kävimme läpi kurssin sisältötavoitteet, ja hän antoi minulle vapautta suunnitella luentojen toteutuksen itselleni sopivin menetelmin.
Olen saanut Riitalta tärkeitä neuvoja ja ohjeita esiintymiseen ja luennointiin.
Muun muassa seuraavan kolmen ohjeen avulla luentosalin edessä oleminen on helpottunut ja ne ovat auttaneet minua kehittymään luontevammaksi esiintyjäksi:
1. Kaikkea ei tarvitse tietää tai osata, sillä osallistujilla saattaa olla enemmän tietoa aiheesta. On lupa myöntää, ettei tiedä kaikesta kaikkea ja se tekee luennoitsijasta inhimillisen sekä mahdollistaa luontevasti osallistujien ak-tiiviseen osallistamisen.
2. Omista kokemuksista kertominen, onnistumisista ja epäonnistumisista kertominen tekevät aihepiiristä kiinnostavan ja oman näköisen.
3. Kannattaa miettiä luennon alku sellaiseksi, että se saa osallistujat innostu-maan tulevasta aihepiiristä.
On aika siirtyä luennolla varsinaiseen aiheeseen. Opiskelijat siirtyvät istuimille, jotka on asetettu kalamaljan muotoon eli ympyrän sisä- ja ulkokehään. Pyydän opiskelijoita tarkistamaan, mikä pelikortti heillä on kädessään, jotta perhe Poha-tan jäsenet tietävät siirtyä kalamaljan sisäkehään keskustelemaan. Oma roolini siirtyy kouluttajasta fasilitaattoriksi. Ohjeistan menetelmän toiminnan ja keskus-teltavat aiheet. Opiskelijat osallistuivat aktiivisesti vuorollaan keskusteluun ja he kommentoivat sisäkehässä käytyä keskustelua. Keskustelun aiheena ovat henkilön osaamisen kehittäminen ja motivaation merkitys oppimiselle henkilöiden eri elä-mänvaiheissa. Opiskelijat innostuvat kertomaan myös omia kokemuksiaan ai-heista, ja keskustelu käy todella vilkkaana koko harjoituksen ajan. Tarkastan kel-losta, että pysymme aikataulussa. On aika siirtyä seuraavan harjoituksen pariin.
Seuraavaksi on vuorossa ryhmätyöskentelyä. Ryhmäjako suoritetaan tällä kertaa Hullunkuristen korttien avulla: perheiden tyttäret omassa ryhmässään, pojat, äidit ja isät omissa ryhmissään. Näin saadaan muodostettua uusia ryhmätyökokoonpa-noja ja opiskelijat oppivat tekemään ryhmätehtäviä myös muiden kuin tuttujen opiskelijakavereiden kanssa. Miettiessäni omaa opiskeluaikaani, niin valitettavan usein näin jälkikäteen pohdittuna, tein ryhmätöitä aina samojen opiskelijakave-reiden kanssa. Työelämässä olen huomannut, että uusien ihmisten kanssa työs-kentely on hyvin antoisaa ja erilaiset näkemykset ja tavat toimia laajentavat omaa ajattelumaailmaa.
Ryhmätyöskentelyn tavoitteena on tehdä seuraavaa kertaa varten 5-10 minuutin pituinen esitelmä annetuista teemoista. Lisäksi ryhmät laativat noin kolmen sivun mittaisen kirjallisen työn, jossa on sisällytettynä teoreettinen lähestyminen viittei-neen. Osa ryhmistä alkaa välittömästi kirjaamaan ajatuksiaan miellekartan tai ranskalaisten viivojen avulla ylös paperille, ja toiset jakavat tehtävää pienemmiksi osiksi vastuuhenkilöittäin. Esiintymisharjoitteiden avulla opiskelijat oppivat tii-vistämään asioita ja samalla valmistautuvat pääsääntöisesti niin hyvin, että muis-tavat vielä pitkään ainakin oman osuutensa.
On aika lopettaa luento, sillä 90 minuuttia on kulunut todella nopeasti. Viikon ku-luttua näemme jälleen opiskelijoiden kanssa seuraavan luennon merkeissä. Riitta on seurannut opetustani luentosalin takaosassa, on palautteen antamisen aika.
Mietin mielessäni, olinko mahdollisesti unohtanut kertoa jotain vai tuliko kaikki olennainen varmasti sanottua. Riitan palaute luennosta oli hänen tapansa mukai-sesti myönteisen kannustava. Erityimukai-sesti mieleeni jäi kommentti, että kyllä sinä osaat luennoida, kunhan muistat vaan antaa itsellesi luvan onnistua.
Kokonaisuudessaan opetusharjoittelu oli erittäin antoisaa aikaa. Olen todella kii-tollinen siitä, että Riitta luotti minuun niin paljon, että hän antoi minun suunni-tella ja toteuttaa Osaamisen johtaminen -kurssikokonaisuuden parhaaksi katso-mallani tavalla, sillä se antoi mahdollisuuden testata erilaisten opettamismenetel-mien soveltuvuutta. Lisäksi kurssin aikana minulla oli tilaisuus puolen vuoden ai-kana tutustua isoon ryhmään fiksuja opiskelijoita, heidän kanssaan käydyissä kes-kusteluissa opin paljon uusia asioita. Luennoijana sain opettaa itselleni vahvinta osaamisalaa ja jakaa liike-elämässä oppimiani asioita.
Vuosien jälkeen Vaasan yliopisto on edelleen minulle hyvin tärkeä paikka. Hyvät ystävät, opitut asiat ja ihanat muistot menneiltä vuosilta seuraavat mukanani. Siitä hetkestä, kun aloitin opinnot johtamisen laitoksella nuorena neitinä, ollaan menty monta askelta eteenpäin. Tänä päivänä työskentelen unelmatyössä henkilöstöjoh-tamisen parissa ja pystyn omalla tekemiselläni tukemaan työyhteisön onnistumi-sia. Koen olevani onnekas, kun olen päässyt vierailevana luennoitsijana jakamaan
Acta Wasaensia 25
omia kokemuksiani ja osaamistani Vaasan yliopiston tuleville henkilöstöjohtami-sen ammattilaisille. Tärkeimpinä neuvoina haluan jakaa Riitan opit: kaikki on mahdollista, kun luottaa itseensä ja antaa itselleen luvan onnistua!
a
aaa
KTM Heidi Saarinen työskentelee Danfossilla HR Generalistina päävastuualu-eena. Heidi Saarinen on valmistunut Vaasan yliopistosta sekä hallintotieteiden että kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan henkilöstöjohtaminen. Riitta Vii-tala on toiminut Saarisen graduohjaajana, jatko-opintojen ohjaajana sekä työuran aikana yhteistyökumppanina osaamisen johtamisen saralla.