Animan ja Animuksen dynamiikka

Jungin mukaan yksilön minuuden tiedostamattomiin puoliin kuuluu hänelle vastakkaisen sukupuolen elementtejä. Jokaisessa miehessä elävää feminiinistä puolta Jung nimittää animaksi, ja jokaisessa naisessa elävää maskuliinista puolta animukseksi. Näin hänen teoretisoinnilleen tyypillinen dualismi, eli kaksijakoisuus näkyy myös ihmisyydessä, jossa on aina läsnä sekä maskuliinisia, että feminiinisiä elementtejä.¹²⁵ Symbolisesti maskuliinisuudella kuvataan päämäärätietoisuutta ja järjestelmällisyyttä. Feminiinisyys taas ilmentää tunteellisuutta ja intuitiivisesti ohjautuvaa käyttäytymistä. Naisten ja miesten väliset biologiset eroavaisuudet, sekä sukupuolistereotypioita suosivat kasvatusmallit saavat kuitenkin aikaan sen, että feminiininen anima jää miehillä osittain alisteiseksi maskuliinisuudelle ja naisilla maskuliininen animus alisteiseksi feminiinisyydelle.¹²⁶ Jungin mukaan individuaatioprosessin myötä tapahtuvassa yksilöllistymisessä ihminen kykenee tietoisesti havaitsemaan oman animansa tai animuksensa, ja luomaan siihen näin uudenlaisen suhteen.¹²⁷

Haastattelemieni ihmisten elämäntarinat sisälsivät yllättävän paljon puhetta maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä, vaikka en yhteisöissä vallitsevista sukupuolirooleista erikseen kysynyt. Toki itsessään on jo huomion arvoista, että kaikki tutkimukseeni osallistuneet hengellisen väkivallan uhrit

124 Geels & Wikström 2009, 184.

125 Jung 1978, 11–12; Kast 2006, 113.

126 Geels & Wikström 2009, 183–189.

127 Stein 2006, 211.

olivat naisia. Kaikki haastateltavat olivat kokeneet tavalla tai toisella, että hengellistä väkivaltaa harjoittaneen yhteisön ilmapiiri rajoitti sitä, millä tavoin he kykenivät ilmaisemaan omaa feminiinistä puoltaan. Näin oli myös seuraavissa Leean ja Liisan kuvailemissa kokemuksissa.

Leea: Ulkonäköön vaikutettiin tosi paljon. Jaa piti olla semmonen tavallisen lestatytön näkönen niiku, että aina ei mitää meikkiä ja ja semmonen. Tosi hillityn näkönen jatkuvasti piti olla.

Liisa: Naisten kulttuuriin kuuluu pukeutuminen meikkaus korut, (.) jotka voi hyvin olla hyvin positiivisia ja voimauttavia asioita (-). Niin tälläset oli kiellettyjä (.).

Seksuaalisuus oli kiellettyä.

Yllä kuvatut esimerkit osoittavat kuinka tiukasti naiseus ja feminiinisyys määrittyy hengellistä väkivaltaa harjoittavissa uskonnollisissa yhteisöissä. Pohjana tälle kehitykselle on kasvatus, joka perustellaan erilaisten uskonnollisten oppien avulla. Naisten paikka ja rooli yhteisössä määrittyvät usein alisteisina miehiin nähden. Joustamaton kasvatusmalli näyttää johtavan erityisesti yhteisön naiset kokemaan, että heidät kasvatetaan tiettyyn rooliin ilman, että heidän yksilöllisyyttään kunnioitettaisiin ja nähtäisiin. Lotta kertoi näistä kasvatusmalleista seuraavassa otteessa pohtiessaan sitä, miksi hänellä oli kestänyt kauan, ennen kuin hän uskaltautui eroamaan vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä. Henna kuvasi haastattelussa, kuinka hän oli myöhemmin ymmärtänyt, että helluntailaisessa yhteisössä kasvaminen oli vaikuttanut voimakkaasti siihen, että hänellä oli taipumus alistua myös aikuisiän parisuhteessa.

Lotta: Esikoisen rooli ja ne kiltin lestadiolaisperheentytön rooli niin se ei oikein siihen ei mahdu se kapinointi tai semmonen yksilöityminen. Et se on ollu sit semmosta pikkuäidin roolia ja lastenhoitaja ja tämmöstä. Et (.) sen takia oon pimittäny niitä minun havaintoja melkeen kakskytvuotta, että mä en halunnu tuottaa mun vanhemmille taakkaa. Tai sitä, että he joutus kantaa itte omassa kasvatustyössään ja lastensa kanssa niin lisää tämmösiä ongelmia tai huolia.

Henna: Mulla on ollu myös aika paljon epävarmuutta yleensäkin omasta kelpaamisesta jaa (.) ja ja. (.) Myös niinkun jonkun sortin niinku taipumusta alistua esimerkiksi parisuhteessa, joka osittain mun mielestä liittyy siihen, että ettää (.). No esimerkiksi siihen opetukseen, että totaa mies on perheen pää, ja vaimo on vähä niiku siellä nyrkin ja hellan välissä. Että semmonen hyvin niinku perinteinen parisuhdekuva on kuitenkin sieltä aikanaa saatu.

Kokonaisuudessaan tämän luvun esimerkit ja ajatukset kuvaavat hengellistä väkivaltaa harjoittavissa yhteisöissä ilmenevää maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välistä dynamiikkaa. Äärimmäisen tiukkaan ihmiskuvaan perustuva kasvatusmalli ja maailmankuva näyttää jättävän jälkeensä naisia, jotka ovat oppineet alistumaan ja uhraamaan oman minuutensa ja elämänsä yhteisölle. Tällöin heidän minuutensa määrittyy vain toisten ihmisten hyväksynnän kautta. Nainen on yhteisölle todellinen vain, jos hän kykenee ilmentämään äärimmäisyyksiin vietyä feminiinistä kuvaa. Miehet taas kasvatetaan yhteisöissä hallitsemaan ja johtamaan, ja näin heille ei jää tilaa päästä kosketuksiin oman feminiinisyytensä kanssa.

Kärjistetysti tuloksena näyttää olevan feminiinisyyden ja maskuliinisuuden liitto, jossa naiset ovat alistamisen myötä hukanneet yksilöllisyytensä, ja miehet jatkuvaa hallinnan taakkaa kantaen menettävät tunnetasolla kosketuksen omaan minuuteensa. Näin yhteisössä elävien ihmisten anima ja animus jäävät lopulta integroitumatta. Tämä johtaa siihen, että yksilöt eivät kykene ottamaan niitä askelia kohti heissä eläviä vastakkaisen sukupuolen elementtejä, joita individuaatioprosessi vaatisi.

Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden välistä maailmaan avasi erityisesti Linnea sähköpostissaan, jonka hän lähetti minulle kuukausi haastattelun jälkeen.

Linnea: Vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä pojille ja miehille on ikään kuin kaikki annettu valmiina; he voivat ja saavat näkyä ja kuulua, ja se on jopa suotavaa ja oletettua, kun taas tytöillä ja naisilla ei ole minkäänlaista tilaa tai mahdollisuutta vapaasti olla ja ilmaista itseään. Nainen on kirjaimellisesti näkymätön, kuulumaton, tuntumaton ja jopa sukupuoleton olento, joka ei millään tavalla voi ilmaista esimerkiksi seksuaalisuuttaan tai muitakaan halujaan tai toiveitaan, jotta ei aiheuttaisi pahennusta ja joutuisi syntisenä naisena silmätikuksi, paheksutuksi ja parjatuksi.

Vanhoillislestadiolaisuudessa naiseudelle ei ole minkäänlaista tilaa; vahvaan ja vapautuneeseen naiseuteen ei osata edes suhtautua. Naiseus on toisin sanoen lytätty ja poissuljettu lähtökohtaisesti. Ainoastaan idealistinen unelmainen kuva viattomasta, lempeästä ja madonnamaisesta Jeesuksen äidistä on hyväksyttävä, ja se tietysti on hyvin kaukana tavallisesta kehollisesta naisesta.

Ero hengellistä väkivaltaa harjoittaneesta yhteisöstä johdattaa näin naiset (voin puhua vain naisista tästä eteenpäin, sillä miehiä ei ole tästä näkökulmasta tarkasteltu aineistossani) kosketuksiin oman maskuliinisuutensa kanssa. Tällöin naisen on hyvä kyetä integroimaan omaan minuuteensa niitä piirteitä, joilla symbolisesti kuvataan yleensä maskuliinisuutta. Hän kykenee tällöin tiedostamaan, että hänessä elää voima, joka janoaa järjestystä ja tahtoo saavuttaa omat päämääränsä. Kun tämä voima löytyy oman minuuden sisältä, ei enää tarvitse olla toteuttamassa yhteisön kollektiivisia päämääriä, jotka luovat naisia alistavaa järjestystä. Lopulta animuksen kanssa kosketuksiin pääseminen johtaa tasapainoiseen kasvuun, jossa nainen voi ilmentää omaa välittävää ja huolehtivaa

feminiinisyyttä ilman, että hän kuitenkaan hyväksyy sitä, että häntä alistettaisiin näiden piirteiden johdosta.

Linnea: Sitten kun mää ymmärsin sen, että periaatteessa kaikki on siinä, että periaatteessa sekä ne miehet että ne naiset on niinkun tavallaan tai onkin. uhreja. Tai se et ne on niinku sen kaiken niinku tuotoksia. Ja sit se, että löytää sen ymmäryksen ja rakkauden. Että siitä rakkauden tilasta katsoo myös niinku niitä miehiä, jotka on vaikka sitten sen oman lapsuuden aikana siellä niin käyttäny sitä valtaa väärin ja muuta