6.3 Palvelutason merkitys eri alueilla
6.3.2 Alueellisen tulotason merkitys
Kuten aiemmin luvussa ”4.1 Liikenteellinen saavutettavuus ja matkakustannus” havaittiin, on alueen sosioekonomisella rakenteella merkittäviä yhteyksiä joukkoliikenteestä saavutet-tavien hyötyjen kapitalisoitumiseen asuntojen hintoihin. Yksi useimmin käytetyistä sosio-ekonomisen rakenteen mittareista oli alueellinen tulotaso. Tulotason vaikutus ei kuitenkaan ollut aivan yksiselitteinen. Positiivinen korrelaatio hyötyjen kapitalisoitumisessa suhteessa alueelliseen tulotasoon oli havaittu sekä matalamman että korkeamman tulotason alueilla.
Ilmiö vaikuttikin olevan enemmän kaupunki- ja aluekohtainen kysymys kuin yleismaailmal-linen trendi.
Alueellinen tulotasolla vaikuttaisi olevan selkeitä yhteyksiä asuntojen hinnanmuodostuk-seen sekä Tampereen että Turun kaupunkiseuduilla. Toisaalta tämän yhteyden ilmeneminen poikkeaa hyvin merkittävästi kaupunkiseutujen välillä. Tampereella lähes kaikkien palvelu-tasotekijöiden kohdalla voidaan havaita hintavaikutuksen selkeää voimistumista matalam-man tulotason alueilla. Merkittävin muutos voidaan havaita matka-ajan, odotusajan ja
käve-78
lyetäisyyden hintavaikutuksissa eli näiden muuttujien sekä standardoitujen muuttujien ker-toimien itseisarvojen kasvussa (Taulukko 16, malli 51). Odotusaikaan ja kävelyetäisyyteen kohdistuu lisäksi aiemmin havaittu ilmiö koskien muiden etäisyystekijöiden yhteisvaiku-tusta (Liite 4, mallit 55 ja 56). Saavutettavuuden ja palveluvyöhykesijainnin hintavaikutuk-siin tai tilastolliseen merkitsevyyteen ei alueellinen tulotaso tuo mainittavia muutoksia. Huo-mionarvoista on lisäksi se, että erityisesti odotusajan ja kävelyetäisyyden vaikutukset voi-mistuvat eri suuntiin. Kävelyetäisyyden kasvun positiivinen vaikutus ja odotusajan kasvun negatiivinen vaikutus korostuvat kumpainenkin matalamman tulotason alueella. Turun kau-punkiseudun matalamman tulotason alueilla merkittävimmät muutokset koskevat etäisyyden ja odotusajan hintavaikutusta (Taulukko 17, malli 51 ja liite 5, mallit 54–56). Saavutettavuu-den ja matka-ajan kasvun negatiivinen eli hintaa laskeva vaikutus voimistuu. Odotusajan kasvun vaikutussuunta eli muuttujan etumerkki kääntyy sen sijaan poikkeuksellisesti posi-tiiviseksi, tilastollisen merkityksen edelleen säilyessä. Kävelyetäisyyden tilastollinen mer-kitsevyys voimistuu vertailutilanteeseen nähden, mutta sen vaikutussuunta vaihtuu positii-viseksi, joskin muuttujan tilastollinen merkitsevyys on edelleen heikko. Palveluvyöhy-kesijainnin vaikutukset ovat alemman tulotason alueilla pitkälti samankaltaisia kuin vertai-lutilanteessa.
Taulukko 16 Tampereen aineiston hintamallit 51, 52 ja 53.
Keskimmäisissä tuloluokissa joukkoliikenteen palvelutasotekijöiden vaikutukset eroavat selkeästi verrattuna alempiin tuloluokkiin kohdistuneisiin tarkasteluihin. Tampereen koh-dalla palvelutasotekijöiden hintavaikutukset heikkenevät suhteessa alempiin tuloluokkiin.
Vaikutusten heikkeneminen koskee, palveluvyöhykesijaintia lukuun ottamatta, kaikkia eri palvelutasotekijöitä (Taulukko 16, malli 52 ja liite 4, mallit 57–59). Merkityksen lasku kos-kee niin hintavaikutusta eli muuttujien kertoimia kuin niiden tilastollista merkityksellisyyttä.
Merkittävimmät muutokset koskevat odotusaikaa ja saavutettavuutta, jonka tilastollinen merkitsevyys häviää tässä tarkastelurajauksessa. Odotusajan merkittävin muutos koskee puolestaan vaikutussuunnan muuttumista negatiivisesta positiiviseksi. Kyseinen ilmiö ha-vaittiin aiemmin Turun alemman tulotason alueilla. Huomionarvoista on toisaalta myös se, että yhteisvaikutus muiden etäisyystekijöiden kanssa on erilainen kuin aiemmissa tarkaste-luissa, ts. muiden etäisyystekijöiden käyttö heikentää palvelutasotekijöiden tilastollista mer-kitsevyyttä. Turun kohdalla tilanne poikkeaa suuresti Tampereesta. Palvelutasotekijöiden hintavaikutukset ja tilastolliset merkitsevyydet ovat hyvin samankaltaisia kuin vertailutilan-teessa (Taulukko 17, malli 52 ja liite 5 mallit 57–59). Matka-aika ja saavutettavuus omaavat
Muuttujan
Vakio 8,964** 0,170 0,000 Vakio 8,180** 0,204 0,000 Vakio 8,602** 0,170 0,000
Aluemuuttujat Aluemuuttujat Aluemuuttujat
ln_AS.TIH. 0,096** 0,217 0,010 0,000 AS.TIH. 2,63E-05** 0,174 0,000 0,014 AS.TIH.
ln_TYÖP.TIH. 0,020** 0,074 0,007 0,005 TYÖP.TIH. 3,77E-05** 0,161 0,000 0,013 ln_TYÖP.TIH. 0,021** 0,118 0,011 0,045
DTAMPERE DTAMPERE 0,094** 0,143 0,029 0,001 DTAMPERE 0,105** 0,179 0,019 0,000
DVESI DVESI 0,032* 0,052 0,018 0,086 DVESI
Kohdemuuttujat Kohdemuuttujat Kohdemuuttujat
DSAUNA 0,166** 0,239 0,016 0,000 DSAUNA 0,089** 0,129 0,021 0,000 DSAUNA 0,158** 0,254 0,019 0,000
DKRSTALO -0,193** -0,192 0,020 0,000 DKRSTALO -0,063** -0,103 0,024 0,011 DKRSTALO
ln_PINTA-ALA -0,399** -0,404 0,018 0,000 ln_PINTA-ALA -0,181** -0,218 0,028 0,000 ln_PINTA-ALA -0,159** -0,212 0,019 0,000
Diff1971 0,008** 0,299 0,001 0,000 Diff1971 0,008** 0,426 0,001 0,000 Diff1971 0,006** 0,319 0,001 0,000
DUUSI 0,209** 0,157 0,028 0,000 DUUSI 0,073** 0,108 0,028 0,010 DUUSI 0,076** 0,096 0,022 0,001
ln_Suht.SIJ. ln_Suht.SIJ. ln_Suht.SIJ. 0,041** 0,067 0,016 0,009
DEIHISSKRS -0,057** -0,079 0,013 0,000 DEIHISSKRS -0,117** -0,166 0,023 0,000 DEIHISSKRS -0,158** -0,222 0,019 0,000
DHYVÄ 0,096** 0,134 0,013 0,000 DHYVÄ 0,116** 0,142 0,023 0,000 DHYVÄ 0,14** 0,173 0,020 0,000
DHUONO -0,116** -0,060 0,033 0,000 DHUONO DHUONO -0,128** -0,061 0,050 0,011
Joukkoliikennemuuttujat Joukkoliikennemuuttujat Joukkoliikennemuuttujat
ln_JLMA -0,303** -0,469 0,016 0,000 ln_JLMA -0,096** -0,166 0,032 0,003 ln_JLMA -0,225** -0,466 0,029 0,000
ln_JLOA -0,046** -0,068 0,016 0,004 ln_JLOA 0,041** 0,078 0,017 0,016 ln_JLOA 0,022 0,048 0,019 0,237
ln_JLKE 0,143** 0,129 0,026 0,000 ln_JLKE 0,049* 0,060 0,027 0,078 ln_JLKE -0,010 -0,014 0,021 0,641
N 770 N 398 N 463
F 238,463 F 88,742 F 124,177
Mallin keskivirhe 0,151 Mallin keskivirhe 0,149 Mallin keskivirhe 0,137
Durbin-Watson 1,215 Durbin-Watson 1,084 Durbin-Watson 1,458
R2 0,804 R2 0,764 R2 0,782
Adj-R2 0,801 Adj-R2 0,756 Adj-R2 0,776
** = Muuttuja tilastollisesti merkitsevä 5% merkitsevyystasolla; * = muuttuja tilastollisesti merkitsevä 10 % merkitsevyystasolla
Malli 53 (Tulotaso > 30 354) Malli 51 (Tulotaso < 26 592) Malli 52 (Tulotaso 26 592 - 30 354)
79
selkeästi voimakkaimman hintavaikutuksen, mutta myös odotusajan kasvulla on selkeä ne-gatiivinen vaikutus. Kävelyetäisyyden ja palveluvyöhykesijainnin tilastollinen merkitsevyys jää sen sijaan alhaiseksi. Muiden etäisyystekijöiden yhteisvaikutus palvelutasotekijöihin on myös aiemmin havaitun kaltainen eli palvelutasotekijöiden, tai tässä tapauksessa lähinnä odotusajan, merkitys korostuu käytettäessä muita etäisyystekijöitä kuin joukkoliikenteen matka-aikaa tai saavutettavuutta.
Taulukko 17 Turun aineiston hintamallit 51, 52 ja 53.
Palvelutasotekijöiden merkitys korkeimpien tulojen alueiden asuntojen hinnanmuodostuk-sessa eroaa myös merkittävästi edellä tehdyistä havainnoista. Tampereella joukkoliikenteen palvelutasotekijät menettävät suuresti merkitystään, sillä ainoastaan matka-aika, saavutetta-vuus ja palveluvyöhykesijainti säilyttävät riittävän tilastollisen merkitsevyyden (Taulukko 16, malli 53 sekä liite 4, mallit 60–62). Matka-aikaa lukuun ottamatta sekä absoluuttisen että suhteellisen hintavaikutusten suuruus ja suunta ovat samankaltaisia kuin vertailutilanteessa.
Osaltaan voidaan siis puhua keskustaetäisyyden merkityksen korostumisesta, sillä muiden etäisyystekijöidenkään yhteisvaikutus ei juuri korosta joukkoliikenteen palvelutasotekijöi-den merkitystä. Turussa tilanne on vastaavanlainen kuin Tampereella; palvelutasotekijöipalvelutasotekijöi-den hintavaikutukset yleisesti laskevat ja ainoastaan matka-aika, saavutettavuus sekä palvelu-vyöhykesijainti säilyttävät riittävän tilastollisen merkitsevyyden (Taulukko 17, malli 53 sekä liite 5, mallit 60–62). Erona Tampereeseen on kuitenkin se, että myös matka-ajan ja saavu-tettavuuden suhteelliset hintavaikutukset alenevat huomattavasti vertailutilanteeseen näh-den.
Vakio 9,365** 0,186 0,000 Vakio 9,262** 0,116 0,000 Vakio 9,386** 0,166 0,000
Aluemuuttujat Aluemuuttujat Aluemuuttujat
ln_ALUERAK. ln_ALUERAK. -0,037** -0,073 0,017 0,034 ln_ALUERAK. -0,087** -0,160 0,018 0,000
ln_AS.TIH. 0,027* 0,055 0,015 0,065 ln_AS.TIH. ln_AS.TIH.
DVESI 0,054* 0,066 0,031 0,083 DVESI DVESI 0,212** 0,305 0,021 0,000
Kohdemuuttujat Kohdemuuttujat Kohdemuuttujat
DSAUNA DSAUNA 0,170** 0,232 0,023 0,000 DSAUNA 0,081** 0,118 0,026 0,002
DKRSTALO -0,206** -0,191 0,034 0,000 DKRSTALO -0,085** -0,085 0,032 0,008 DKRSTALO -0,127** -0,184 0,031 0,000
ln_PINTA-ALA -0,296** -0,298 0,027 0,000 ln_PINTA-ALA -0,293** -0,385 0,020 0,000 ln_PINTA-ALA -0,274** -0,279 0,031 0,000
Diff1969 0,010** 0,317 0,001 0,000 Diff1969 0,006** 0,269 0,001 0,000 Diff1969 0,008** 0,405 0,001 0,000
DUUSI DUUSI 0,168** 0,073 0,057 0,004 DUUSI 0,108** 0,122 0,034 0,002
ln_Suht.SIJ. ln_Suht.SIJ. 0,030** 0,056 0,013 0,022 ln_Suht.SIJ. 0,060** 0,090 0,020 0,003
DEIHISSKRS -0,164** -0,182 0,023 0,000 DEIHISSKRS -0,129** -0,155 0,021 0,000 DEIHISSKRS -0,074** -0,087 0,027 0,006
DHYVÄ 0,119** 0,145 0,021 0,000 DHYVÄ 0,142** 0,211 0,017 0,000 DHYVÄ 0,178** 0,226 0,024 0,000
DHUONO DHUONO DHUONO -0,195** -0,076 0,071 0,006
Joukkoliikennemuuttujat Joukkoliikennemuuttujat Joukkoliikennemuuttujat
ln_JLMA -0,419** -0,612 0,027 0,000 ln_JLMA -0,202** -0,440 0,025 0,000 ln_JLMA -0,263** -0,308 0,036 0,000
ln_JLOA 0,067** 0,085 0,028 0,016 ln_JLOA -0,067** -0,130 0,026 0,011 ln_JLOA 0,030 -0,053 0,028 0,292
ln_JLKE 0,037 0,039 0,025 0,135 ln_JLKE 0,011 0,008 0,032 0,737 ln_JLKE 0,042* 0,057 0,023 0,071
N 357 N 450 N 273
F 143,429 F 115,838 F 86,918
Mallin keskivirhe 0,176 Mallin keskivirhe 0,159 Mallin keskivirhe 0,148
Durbin-Watson 1,184 Durbin-Watson 1,669 Durbin-Watson 1,627
R2 0,806 R2 0,761 R2 0,825
Adj-R2 0,800 Adj-R2 0,754 Adj-R2 0,816
** = Muuttuja tilastollisesti merkitsevä 5% merkitsevyystasolla; * = muuttuja tilastollisesti merkitsevä 10 % merkitsevyystasolla
Malli 51 (Tulotaso < 23 878) Malli 52 (Tulotaso 23 878 - 27 916) Malli 53 (Tulotaso > 27916)
80