Kuvaan alla tekemäni analyysin perusteella aktiivisesti huumeita käyttävän ihmisen tarvehierarkiaa. Hyödynnän kuvauksessani pyramidi kuviota, jolla usein myös Maslowin tarvehierarkia kuvataan. Myönnän, että kuvaus on karrikoitu ja tiivistetty kuvaus siitä, miten huumeiden käyttö vaikuttaa tarvehierarkiaan ja miten huumeesta itsestään tulee jokaista tarvehierarkian tasoa määrittävä tekijä. Kuvaus on kuitenkin mielestäni tarpeellinen ja auttaa hahmottamaan sitä, miten merkittäväksi osaksi toimintaa ohjaavana motiivina ja elämää määrittäväksi tekijäksi huumeet aktiivisesti huumeita käyttävillä muodostuvat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2014) mukaan riippuvuus vaikuttaa laajasti ihmisen elämään. Sillä on vaikutusta ihmisen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, terveyteen koulutukseen, työelämään osallistumiseen
sekä elämänhallintaan (THL 2014, 19). Elämän muut osa-alueet voivat jäädä joko osittain tai kokonaan huomiotta huumeiden ottaessa riippuvaisen arjessa keskeisimmän roolin (Lappalainen-Lehto ym. 2008, 29).
On kuitenkin hyvä huomioida myös se, että vaikka huumeet toimivat motivaattorina ja toimintaa ohjaavina aiheuttaen puutteita tarvehierarkian kaikilla tasoilla, myös aktiivisesti huumeita käyttävien kohdalla tarvehierarkian tasot toteutuvat edes jollain tasolla korkeinta tasoa lukuun ottamatta. Onkin siis tärkeää muistaa, että mikään ei ole mustavalkoista. Vaikka aktiivisesti huumeita käyttävien kohdalla tarvehierarkian mukaiset tarpeet eivät toteudu ehkä yhteiskunnan normien ja lakien hyväksymällä tavalla, toteutuvat ne kuitenkin jollain tasolla.
FYSIOLOGISET TARPEET: Huumeet syrjäyttävät tarpeen saada ravintoa, lepoa ja jopa tarpeen säilyä hengissä. Nämä fysiologiset tarpeet muodostuvat keskeisiksi vasta sen jälkeen, kun tarve saada huumetta on tyydytetty.
TURVALLISUUS: Huumeet syrjäyttävät turvallisuuden tarpeen ja aktiivisesti huumeita käyttävä altistaa itsensä vaaralle. Aktiivisesti huumeita käyttävät joutuvat kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa ja he joutuvat usein vastakkain yhteiskunnan normien ja lakien kanssa.
RAKKAUS: Huumeet muodostuu keskeisimmäksi rakkauden kohteeksi. Sosiaalinen verkosto muodostuu muista päihteiden käyttäjistä ja normaalit ihmissuhteet jäävät taka-alalle.
ARVOSTUS: Myös aktiivisesti huumeita käyttävillä on tarve tulla arvostetuksi, mutta tälläkin tasolla huumeet
muodostuvat keinoksi saada arvostusta.
ITSENSÄTOTEUTTA-MINEN: Tämä taso puuttuu kokonaan aktiivisesti huumeita käyttäviltä
5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Mediassa ja yleisessä keskustelussa aktiivisesti huumeita käyttävän elämä näyttäytyy usein lohduttomana ja toivottomana kuvauksena. Aktiivisesti huumeita käyttävistä muodostuu kuva syrjäytyneenä ja yhteiskunnan normien ulkopuolella elävänä.
Samanlaisen havainnon on tehnyt myös Tapio Onnelan (2001, 15), jonka mukaan keskustelu mediassa on tunnepitoista ja hysteeristä. Tekemäni tutkimuksen yhtenä keskeisimpänä huomiona on kuitenkin se, että vaikka aktiivinen huumeiden käyttö vaikuttaa merkittävästi käyttäjien elämään ja sillä on negatiivisia vaikutuksia niin yksilön elämään kuin yhteiskuntaankin, niin se tarjoaa käyttäjälle myös jotain hyvää ja jotain mistä käyttäjät haluavat pitää kiinni.
” Huumeet ovat tuoneet paljon, mutta myös antaneet paljon. Olen nähnyt huumeiden tuoman paskan, mutta vain yksi elämä meillä täällä on. Miksi itkisin tuntikausia päivässä töissä, kun voin olla täällä?” (A18)
”Jokaisella kerralla joku palanen vielä puuttui, oli jotain mistä en halunnut päästää irti.” (A21)
”Minusta tuli superihminen.” (A10)
”Pitkään minulla oli kuitenkin suurempi halu käyttää kuin lopettaa.” (A13)
Kontula (1988) mukaan huumeita käyttävien ihmisten elämäntapa poikkeaa huumeita käyttämättömien ihmisten elämäntavasta. Esimerkiksi arvot, ajattelutapa, ryhmään kuuluminen sekä suhtautuminen yhteiskuntaan kuvastavat elämäntapaa. Huumeiden käyttö on sosiaalista toimintaa, johon liittyy oma sosiaalinen kulttuurinsa. Huumeita käytetään usein ryhmissä, joissa ihmisiä yhdistää samanlaiset kiinnostuksenkohteet ja arvomaailma. Huumeiden käyttäjät ovat taloudellisesti ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa ja he usein kuuluvatkin yhteiskunnan marginaalisiin ryhmiin.
Huumeiden käyttäjien ajattelu yhteiskunnasta voi olla kriittistä ja he saattavat vastustaa auktoriteetteja ja perinteistä yhteiskuntaa. Myös normit ja arvot voivat olla huumeiden käyttäjillä radikaaleja. Kontulan mukaan muusta yhteiskunnasta poikkeava
ajattelutapa johtuu elämäntilanteesta, eikä ole suora seuraus huumeiden käytöstä.
(Kontula 1988, 100–103.)
Pro gradu -tutkielmani tulokset vastaavat hyvin yllä mainitun Kontulan (1988) kirjoitusta. Tästä syystä, vaikka kyseessä on vanha lähde, olen halunnut nostaa sen esille pro gradu -tutkielmassani. Narratiivi elämästä aktiivisesti huumeita käyttävänä muodostui analyysin pohjalta monitahoiseksi. Yksi selitteistä on, että aktiivisesti huumeitäkäyttävän elämää, toimintaa ja motivaatiota ohjaa ennen kaikkea tarve saada huumetta. Huumeesta itsestään muodostuukin riippuvaiselle perustarve, mikä vaikuttaa aktiivisesti huumeita käyttävän arvoihin ja siihen mikä hänen elämässään muodostuu tärkeäksi. Vaikka tätä asiaa ei käy kieltäminen, koostuu elämä aktiivisesti huumeita käyttävänä myös monista muista asioista.
Aktiivinen huumeidenkäyttö on elämäntapa mikä antaa ja ottaa. Huumeet tarjoavat niitä käyttäville nautintoa ja karkottavat pahaa oloa. Huumeiden käytön jatkuessa pidemmän aikaa mukaan astuu erilaiset lieveilmiöt, jotka tutkimukseni perusteella johtuvat taloudellisista vaikeuksista. Huumeiden käyttö on kallista ja sen rahoittaminen johtaa asunnottomuuteen sekä velkaantumiseen niin virallisille kuin epävirallisille tahoille. Aktiivisesti huumeita käyttävä joutuu tekemään myös valintoja arjessaan kuten ostaako hän rahoillaan ruokaa vai huumeita. Nämä valinnat horjuttavat Maslow
´n tarvehierarkian alinta porrasta ja aktiivisesti huumeita käyttävä joutuu tinkimään Maslow ‘n määrittelemistä perustarpeista.
Aktiivinen huumeidenkäyttö vaikuttaa myös käyttäjiensä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Fyysiseen terveyteen vaikuttavat mm ravinnon puute, likaiset neulat ja epähygieeninen ympäristö. Tämän lisäksi väkivallan kohteeksi joutuminen, tapaturmat sekä yliannostukset tai huumemyrkytykset ovat yleisiä. Huumeiden aktiivinen käyttö vaikuttaa fyysisen terveyden lisäksi psyykkiseen terveyteen kuten psykoosiin joutuminen sekä masennus. Aktiivisesti huumeita käyttävä on kuitenkin valmis riskeeraamaan jopa henkensä toteuttaakseen tarpeensa saada huumeita.
Velkaantuminen epävirallisille tahoille johtaa väkivaltaan, sen uhkaan sekä rikollisuuteen, jolloin Maslow ‘n tarvehierarkian toinen porras horjuu ja aktiivisesti huumeita käyttävä joutuu tinkimään turvallisuuden tunteestaan niin suhteessa muihin
aktiivisesti huumeita käyttäviin, velkojiin kuin viranomaisiinkin. Toisaalta väkivallan ja rikollisuuden kautta aktiivisesti huumeita käyttävä saa kunnioitusta ja nousee huumepiirien sisäisessä hierarkiassa ja toteuttaa näin Maslowin tarvehierarkian neljännen portaan mukaisia tarpeita saada arvostusta ja kunnioitusta, vaikka kokemus arvostuksesta ja kunnioituksesta yhteiskunnan tasolla onkin heikko.
Huumepiireissä eläminen tarjoaa aktiivisesti huumeita käyttävälle myös sosiaalisen verkoston, ystävyyssuhteita ja kokemuksen ryhmään kuulumisesta, jolloin hänen tarpeensa rakastaa ja tulla rakastetuksi täyttyvät Maslow ‘n kolmannen portaan mukaisesti. Yhteenkuuluvuuden tunne ja ajanviettäminen samanhenkisten ihmisten kanssa näyttäytyykin yhtenä keskeisimpänä huumeiden käyttöä ylläpitävänä tekijänä nautinnon saamisen ja pahanolon torjumisen lisäksi. Aktiivisesti huumeita käyttävän ystävyyssuhteet eivät kuitenkaan näyttäydy aina ehdottomina, vaan huumeet määrittävät myös niitä. Huumeiden aktiivinen käyttö ei myöskään sulje kokonaan pois muita suhteita esimerkiksi perheisiin tai lapsiin, vaikkakin se rajoittaa niitä.
Lopullisena yhteenvetona totean, että aktiivinen huumeidenkäyttö ja sen mukaan tuoma elämä ei näyttäydy käyttäjälle pelkästään negatiivisena asiana. Elämän mukanaan tuomat positiiviset puolet ylläpitävät huumeiden käyttöä ja täyttävät aktiivisesti huumeita käyttävän tarpeita ja siten motivoivat ja ohjaavat hänen toimintaansa. Tämän ymmärtäminen ja hyväksyminen ovat mielestäni sosiaalityössä keskeisessä asemassa. Uskon vahvasti, että ilman sen ymmärtämistä millaista elämä aktiivisesti huumeita käyttävänä on ja millaiset heidän toimintaansa ohjaavat motiivit ovat, on auttaminen ja oikeanlaisten palveluiden kehittäminen mahdotonta.
LÄHTEET
Alasuutari, Pertti. 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä:
Vastapaino.
Alston, Margaret & Bowles, Wendy. 2013. Research for social workers. An introduction to methods. 3 rd edition. Abingdon: Routledge.
Bardy, Marjatta & Känkänen Päivi. 2005. Tarinat yksilön ja yhteisön suhteista.
Teoksessa Satka, Mirja, Karvinen Niinikoski, Synnöve, Nylund, Marianne & Hoikkala Susanna (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsinki: Palmenia.
Davies, John. 1997. Drugspeak the analysis of drug discourse. Amsterdam;
Harwood Academic Publishers.
D´Cruz, Heather & Jones, Martyn. 2004. Social work research. Ethical and Political Contexts. London: Sage Publications.
Erkkilä, Raija. 2005. Narratiivinen kokemuksen tutkimus: koettu paikka, tarina, kuvaus. Teoksessa Perttula Juha & Latomaa Timo (toim.,) Kokemuksen tutkimus.
Merkitystulkinta- ymmärtäminen. Dialogia Oy. Tartu: Guttenberg AS.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha. 2003 Johdatus laadulliseen tutkimukseen.
Vastapaino: Tampere.
Flick, Uwe. 2014. An introduction to qualitative research. London: Sage.
Garström, Veikko & Kuoppasalmi, Kimmo. 2003. Psykodynaaminen tausta.
Teoksessa Kiianmaa, Kalevi, Salaspuro, Mikko & Seppä, Kaija (toim.) Päihdelääketiede. Helsinki:
Hakkarainen, Pekka. Metso, Leena & Salasuo, Mikko. 2011. Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping. Vuoden 2010 huumekyselyn tuloksia. Yhteiskuntapolitiikka 76:4, 397–411.
Hakkarainen, Pekka & Törrönen, Jukka (2002): Huumeet ja hyvinvointivaltiollisen kehityksen muutos lehtien pääkirjoituksissa. Yhteiskuntapolitiikka 67:6, 539–551.
Heikkinen, Hannu. 2015. Kerronnallinen tutkimus. Teoksessa ikkunoita tutkimusmetodeihin 2. Jyväskylä: PS-Kustannus, 149–162.
Hurtig, Johanna & Laitinen Merja. 2003. Kantaaottavuus tutkimuksen eettisenä kysymyksenä. Teoksessa Pohjola, Anneli (toim.) Eettisesti kestävä sosiaalitutkimus.
Lapin yliopisto yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja C Työpapereita 47. Rovaniemi, 87–
109.
Hänninen, Vilma. 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Juvenes Print.
Saatavilla www-muodossa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/67873/951-44-5597-5.pdf?sequence=1. Luettu 22.5.2021.
Hänninen Vilma. 2009. Omaelämänkerta elämän omaksi tekemisenä. Teoksessa Hyväri, Susanna & Salo, Markku (toim.) Elämäntarinoista kokemustutkimukseen.
Mielenterveyden keskusliitto. Pori: Kehitys Oy, 17–27.
Hämeen-Anttila, Jaakko. 2013. Trippi Ihmemaahan. Huumeiden kulttuurihistoria. E-kirja. Otavan Kirja paino Oy. Keuruu.
Jokinen, Kari. 2008. Konkretisoituva uhka. Ilkka-lehden kirjoituksen vuosina 1997–
2002. Seinäjoen ammattikorkeakoulujen julkaisusarja. Saatavilla www-muodossa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150563/A6.pdf?sequence=1&isAllowe d=y. Luettu 22.5.2021
Juhila, Kirsi. 2018. Aika, paikka ja sosiaalityö. E-kirja. Vastapaino.
Juuti, Pauli. 2006. Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi. Teoksessa Vesterinen, Pirkko (toim.) Työhyvinvointi ja esimiestyö. Helsinki: WSOY. 77–91.
Järvinen-Tassopoulos, Johanna & Kesänen, Minna. 2020. Mistä asiantuntijuus muodostuu? Ongelmapelaajien kohtaaminen sosiaalialalla. Janus 28:2, 150–165.
Kallinen, Kati, Pirskanen, Henna & Rautio, Susanna. 2015. Sensitiivinen tutkimuksessa. Menetelmät, kohderyhmät, haasteet ja mahdollisuudet. E-kirja.
United Press Global.
Kananoja, Aulikki, Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo. 2011. Sosiaalityön käsikirja.
3. uudistettu painos. Helsinki: Tietosanoma.
Kananoja, Aulikki. 2009. Perusteena toiminnan tarkoitus. Päihdetyön ja kunnallisen hyvinvointipolitiikan suunta. Teoksessa Kaipio, Kalevi & Ruisniemi, Arja. (toimi.) Ihan oikea ihme. Kirjoituksia päihdetyöstä. Vapaan alkoholistihuollon kannatusyhdistys -VAK ry. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino.
Karjalainen, Karoliina, Hakkarainen, Pekka & Salasuo, Mikko. 2019. Suomalaisten huumeidenkäyttö ja huumeasenteet 2018. Tilastoraportti 2/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla www-muodossa:
http://www.julkari.fi/handle/10024/137660 [5.8.2020]. Luettu 10.3.2021.
Kataja, Kati, Väyrynen, Sanna, Hakkarainen, Pekka, Kailanto, Sanna, Karjalainen, Karoliina, Kuussaari, Kristiina & Tigerstedt, Christoffer. 2016. Riskinotto, hallinta ja käyttäjäidentiteetit huumeiden sekakäytössä. Yhteiskuntapolitiikka (2016) 81(1): 43–
52. Saatavilla www-muodossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/130000.
12.3.2021.
Kekoni, Taru. 2007. Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen. Kannabisaktivistien näkökulma. Akateeminen väitöskirja. Tampere:
Tampereen yliopisto. Saatavilla www-muodossa:
https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67793. Luettu 12.3.2021.
Kiviniemi, Kari. 2001. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa Juhani Aaltola &
Kuronen, Marjo. 2003. Eronnut perhe? Teoksessa Forsberg, Hannele. & Nätkin, Ritva. (toim.) Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä. Helsinki:
Gaudeamus, 103–120.
Kokko, Riitta-Liisa & Minna Veistilä. 2017. ”Sosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus yhteistyönä”. Teoksessa Vastavuoroinen sosiaalityö, toim. Maritta Törrönen, Kaija Hänninen, Päivi Jouttimäki, Tiina, Lehto-Lundén, Petra Salovaara & Minna Veistilä.
Helsinki: University Press, 220–230.
Kontula, Osmo. 1988. Huumeet Suomessa. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otavan painolaitokset: Keuruu 1988, 192–193.
Koski- Jännes, Anja, Holma, Kari, Hirschovits-Gerz, Tanja & Raitasalo, Kirsimarja.
2013. Kansalaisten käsitykset addiktioiden vaarallisuudesta. Kansainvälinen vertailu.
Teoksessa Tuukka Tammi & Pauliina Raento (toim.) Addiktioyhteiskunta. Riippuvuus aikamme ilmiönä. Helsinki: Gaudeamus, 51–72.
Kotiranta, Tuija. 2008. Aktivoinnin paradoksit. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 56–
169. Saatavilla www-muodossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/103596. Luettu 24.3.2021.
Laitinen, Merja & Pohjola, Anneli. 2010. Asiakkuus – Sosiaalityön ydinteema.
Teoksessa Merja Laitinen & Anneli Pohjola (toim.) Asiakkuus sosiaalityössä.
Helsinki: Gaudeamus, 7–15.
Laitinen, Merja & Uusitalo, Tuula. (2008). Narratiivinen lähestymistapa
traumaattisten elämänkokemusten tutkimisessa. Teoksessa Kaasila, Raimo, Rajala, Raimo & Nurmi, Kari (toim.), Narratiivikirja: menetelmiä ja esimerkkejä. Tampere:
Juvenes Print, 106–151. Saatavina www-muodossa:
https://www.researchgate.net/profile/Raimo-
Kaasila/publication/267624677_Narratiivikirja_- _menetelmia_ja_esimerkkeja/links/5f0ed06545851512999b15d8/Narratiivikirja-menetelmiae-ja-esimerkkejae.pdf. Luettu 19.11.2020.
Lalander, Philip. 2001. Hela världen är din –en bok om unga heroinister. Lund:
Studentlitteratur.
Lappalainen-Lehto, Riitta, Romu, Maija-Liisa & Taskinen, Mailis. 2008. Haasteena päihteet: Ammatillisen päihdetyön perusteita. Helsinki: WSOY.
McCullagh, Ciaran. 2002. Media Power. A Sociological Introduction. Palgrave:
China.
Maslow, Abraham. 1943. A Theory of Human Motivation. Saatavilla www-muodossa:
http://psychclassics.yorku.ca/Maslow/motivation.htm. Luettu 21.9.2021.
Maslow, Abraham. 1987. Motivation and Personality. New York: Harper & Row.
Nieminen, Hannu & Pantti, Mervi. 2009. Media markkinoilla: Johdatus joukkoviestintään ja sen tutkimukseen. Helsinki: Loki-Kirjat.
Nurmi, Juha & Kaskela, Teemu. 2015. Silkkitie. Päihteiden suomalaista
nappikauppaa. Yhteiskuntapolitiikka 80(4): 390˗394. Saatavilla www-muodossa:
https://www.julkari.fi/handle/10024/129562. Luettu 21.3.2021.
Ollgren, Jukka, Forsell, Marjatta, Varjonen, Vili, Alho, Hannu,
Brummer-Korvenkontio, Henrikki, Kainulainen, Heini, Karjalainen, Karoliina, Kotovirta, Elina, Partanen, Airi, Rönkä, Sanna, Seppälä, Timo & Virtanen, Ari. 2014. Amfetamiinien ja opioidien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 79 (5), 513–523. Saatavilla www-muodossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/116870.
Luettu 19.10.2020.
Onnela, Tapio. 2001: Pyhä huumesota –huumepolitiikan pelkoja ja utopioita.
Helsinki: Vihreä sivistysliitto.
Partanen, Juha. 2002.: Huumeet maailmalla ja Suomessa. Teoksessa: Kaukonen, Olavi & Hakkarainen, Pekka (toim.) Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. E-kirja.
Helsinki: Gaudeamus, 13-37.
Parker, Howard. 2004. Normalization as a barometer: Recreational drug use and the consumption of leisure by younger Britons. Addiction Research and Theory 13(3), 205–215.
Parker, Howard, Williams, Lisa & Aldridge, Judith. 2002. The Normalization of 'Sensible' Recreational Drug Use: Further Evidence from the NorthWest England Longitudinal Study. Sociology 36(4), 941–964.
Partanen Juha. 2002. Huumeet maailmalla ja Suomessa. Teoksessa: Kaukonen, Olavi & Hakkarainen, Pekka. (toim.) Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa.
Helsinki: Gaudeamus, 13–37.
Perälä, Jussi. 2011. Miksi lehmät pitää tappaa? Etnografinen tutkimus 2000-luvun alun huumemarkkinoista Helsingissä. Tutkimus 56. Väitöskirja: Sosiologian laitos.
Helsinki: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Saatavilla www-muodossa:
https://www.julkari.fi/handle/10024/80086. Luettu 21.11.2020.
Rauramo, Päivi. 2008. Työhyvinvoinnin portaat: Viisi vaikuttavaa askelta. Helsinki:
Edita Publishing Oy.
Riessman, Catherine Kohler. 2008. Narrative Methods for the Human Sciences. Los Angeles: Sage Publications.
Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. 2000.
KvaliMOTV-menetelmäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Saatavilla: http://www.fsd.uta.fi/fi/julkaisut/motv_pdf/kvalimotv.html. Luettu 1.9.2020.
Salovaara, Ulla. 2019. Päihteet ja naiserityisyys. Haaste 2019:4, 24–25. Saatavilla www-muodossa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/73408/1/Haaste4-19_s24-25.pdf. Luettu 6.10.2021.
Sariola, Salla. 2006. ”Joku, jota rakastaa ja josta huolehtia” Etnografinen tutkimus skotlantilaisista huumeitä käyttävistä naisista. Teoksessa Ritva Nätkin (toim.) Pullo, pillerit ja perhe. Juva: WS Bookwell, 145˗147.
Silverman, David. 2006. Interpreting qualitative data. Third edition. Los Angeles:
Sage Publications.
Simpura, Jussi, Moisio, Pasi, Karvonen Sakari & Heikkilä, Matti. 2008. Uudet ja vanhat sosiaaliset ongelmat. Teoksessa Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura & Matti Heikkilä (toim.): Suomalaisten hyvinvointi 2008. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Helsinki: Stakes, 250–253. Saatavilla www-muodossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/76532. Luettu 6.10.2021.
Tammi, Tuukka & Raento, Pauliina (toim.). 2013. Addiktioyhteiskunta, riippuvuus aikamme ilmiönä. Helsinki: Gaudeamus.
Taylor, Stuart 2008: Outside the outsiders: Media representations of drug use."
Probation Journal 55.4.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2014. Huumetilanne Suomessa. EMCDDA raportti 1/2015, http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-123-5. Luettu 11.12.2020.
Toikko, Timo. 2008. Sosiaalityön ideat. Johdatus sosiaalityön historiaan. Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi.
Turtiainen, Riikka & Östman, Sari. 2013. Verkkotutkimuksen eettiset haasteet: Armi ja anoreksia. Teoksessa Tikka, Minttu (toim.). 2013. Otteita verkosta: verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelmät. Jyväskylä: Vastapaino, 50–61.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2002. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen
loukkausten käsitteleminen. Helsinki: Edita Prima. www.pro.tsv/tenk. Luettu 5.6.2020 Valkonen, Jukka. 2007. Psykoterapia masennus ja sisäinen tarina. Helsinki:
Kuntoutussäätiö Tutkimuksia 77.
Valkonen, Jukka. 2014. Miehen masennuksen tarinallinen kiertokulku. Teoksessa:
Pekka Kuusela ja Mikko Saastamoinen (toim.) Hyvän elämän sosiaalipsykologia.
Toimijuus, tunteet ja hyvinvointi. UNIpress.
Valtioneuvosto. 2007. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 5.12.2007. http://www.vn.fi/toiminta/politiikkaohjelmat/terv
eys/ohjelman-sisaeltoe/fi.pdf. Luettu 3.4.2021.
Varjonen, Vili, Tanhua, Hannele & Forsell, Martta. 2014. Huumetilanne Suomessa 2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Raportteja 5. Helsinki. Saatavilla www-muodossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/114862. Luettu 8.9.2020.
Varjonen Vili. 2015. Huumetilanne Suomessa 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2015; Raportti 1. Saatavilla www-muodossa:
https://www.julkari.fi/handle/10024/125568. Luettu 10.9.2020.
Vilkko-Riihelä, Anneli. 2003. Psyyke. Psykologian käsikirja. Porvoo: WSOY.
Vornanen, Riitta, Juha Hämäläinen & Maritta Törrönen. 2017. ”Sosiaalityön käytäntöpoliittinen tehtävä”. Teoksessa Vastavuoroinen sosiaalityö, toim. Maritta Törrönen, Kaija Hänninen, Päivi Jouttimäki, Tiina, Lehto-Lundén, Petra Salovaara &
Minna Veistilä. Helsinki: University Press, 201–219.
Väyrynen, Sanna. 2007. Usvametsän neidot: tutkimus nuorten naisten elämästä huumekuvioissa. Akateeminen väitöskirja. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Saatavilla www-muodossa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62366. Luettu 30.9.2020.
LIITTEET
Liite 1
TUTKIMUKSEN KIRJOITUSAINEISTON OTSIKOT JA VIITETIEDOT
Tutkimusaineisto koostuu eri verkkolehtien artikkeleista aikavälillä 2017–2021.
Artikkelien yksilöinnissä käytän tunnistetta A1, A2, A3 jne. Yksilöinti on tehty artikkelien ei artikkeleissa haastateltujen henkilöiden mukaan.
A1: Päihderiippuvainen äiti kertoo ”Elin täydellistä kaksoiselämää”. Keskipohjanmaa 21.3.2019. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/567262
A2: Elina, 30, menetti huumeille kolmekymmentä kaveriaan ja oli itsekin menossa samaa tietä. Karjalainen 16.10.2018. https://www.karjalainen.fi/maakunta/197824 A3: Narkomaani ja linnakundi Pasi Tuomaila ei pystynyt pitämään poikaansa erossa huumeista- isän tie vei Jaminkin. Iltasanomat 10.2.2018.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005557906.html /Luettu
A4: Parikymppisen miehen huumehuuruiseen elämään astuu varovainen toivo:
”Ensimmäisen kerran elämässä laskin päiviä, että pääsen hoitoon, enkä päiviä, että pääsen pois hoidosta”. Yle 31.3.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10089108
A5: ”Viimeksi neljä päivää sitten kuoli ystävä” -Mikko ja Jani opastavat huumeidenkäyttäjän Helsinkiin. Kirkko ja Kaupunki 14.11.2017.
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/mikko-ja-jani-opastavat-huumeidenkayttajan-helsinkiin#5cc1894e/
A6: Vaikutuksen alaisena. Iltalehti 26.1.2020.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b8c4c262-594b-40d1-b6d5-5bbb23579f7b A7: Huumekoukussa ollut äiti kertoo: ”Kävin töissä, minulla oli omistusasunto ja käytin suonensisäisesti huumeita”. MTV-uutiset 19.2.2019.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/huumekoukussa-ollut-aiti-kertoo-kavin-toissa-minulla-oli-omistusasunto-ja-kaytin-suonensisaisia-huumeita/7288758#gs.i4wer2 A8: Ossin päihteidenkäyttö alkoi ”kuulumattomuuden tunteesta” 12-vuotiaana – mies ajautui lopulta ryöstämään pankin polkupyörän ja veitsen kera. MTV-uutiset
4.6.2020.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ossin-paihteidenkaytto-alkoi- kuulumattomuuden-tunteesta-12-vuotiaana-mies-ajautui-lopulta-ryostamaan-pankin-polkupyoran-ja-veitsen-kera/7837648#gs.i4wshr
A9: Pahimmassa paikassa Pauliina myi huonekalujaan, jotta sai lisää Subutexia – ex-narkomaani kertoo, miten sakkolappu ei auta ketään raitistumaan. MTV-uutiset 25.5.2020. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pahimmassa-huumekoukussa-pauliina- myi-kotoaan-huonekaluja-jotta-sai-lisaa-subutexia-ex-narkomaani-kertoo-nyt-miksi-poliisin-sakkolappu-ei-auta-ketaan-ryhdistaytymaan/7827902#gs.i4x6nv
A10: ”Minusta tuli superihminen – Huumeiden suhteen elin kaksoiselämää, kukaan ei huomannut juuri mitään” – Nynnyn ja Samin tarina. Apu 28.11.2020.
https://www.apu.fi/artikkelit/helvetista-poispain-uutta-huumeetonta-elamaa-rakentamassa
A11:12-vuotiaana huumeiden käytön aloittanut Joni kertoo tarinansa – etteivät nuoret joutuisi kokemaan samaa kuin hän. Yle 1.8.2018 https://yle.fi/uutiset/3-10306565
A12: Pohjakosketus – Ulospäin näkyi kunnollinen koulutyttö, mutta salaa Ella ajautui hengenvaaralliseen huumekierteeseen. Iltalehti 17.9.2019
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c395c591-756d-4fd4-8610-a8ea8b153b96
A13: Vakava sairastuminen ajoi kympin tytön huumeidenkäyttäjäksi – ”Oli tunne, että voin kuolla minä päivänä tahansa”. Etelä-Suomen Sanomat. 3.6.2018.
https://www.ess.fi/paikalliset/155325
A14: Parikymppisen Marian kavereita kuoli huumeisiin: ”Torniossa on helpompi saada huumeita kuin kyyti” – Nuorten huumekuolemat aloittivat poliisin tehotoimet ja satoja jäi kiinni. Yle 4.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11254859
A15: Rakkaus ajoi 17-vuotiaan Hanna-Mari Kärjen kovien huumeiden maailmaan – hän kertoi tarinansa, ettei muiden tarvitsisi kulkea samaa polkua. Yle 1.8.2019.
https://yle.fi/uutiset/3-10899645
A16: Toni halusi jo pikkupoikana huumegangsteriksi – hänen toiveensa toteutui, sillä kukaan ei välittänyt. Yle 27.3.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10703192
A17: Kuolemaa, kurjuutta, varastamista ja psykooseja. Ilta-Sanomat 12.9.2020.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006632137.html
A18: ”Huumeet tuovat mulle sen, että minusta tulee minä” -Tampereen keskustassa päiviään kuluttava huumeidenkäyttäjä kertoo, miksi hän ei halua lopettaa. Aamulehti 2.7.2017. https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000007500342.html
A19: Psykooseista Kärsinyt Milla, 30, menetti puhekykynsä huumeiden takia – Ystävä talutti kädestä pitäen vieroitushoitoon: ”Minulle ei ole vaihtoehto palata siihen maailmaan” MTV-uutiset 23.11.2019. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/psykooseista- karsinyt-milla-30-menetti-puhekykynsa-huumeiden-takia-ystava-talutti-kadesta-
pitaen-vieroitushoitoon-minulle-ei-ole-vaihtoehto-palata-siihen-maailmaan/7633318#gs.i9ohpe
A20: Maria alkoi käyttää huumeita 12-vuotiaana – karkasi kymmeniä kertoja lastenkodista ja joutui miesten hyväksikäyttämäksi. MTV-uutiset 2.1.2021.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/maria-alkoi-kayttaa-huumeita-12-vuotiaana-karkasi-
kymmenia-kertoja-lastenkodista-ja-joutui-miesten-hyvaksikayttamaksi/8023422#gs.i9ouw6
A21: Sami Teikarin päihdekierre alkoi jo 12-vuotiaana – vuosikymmeniä ja yhdeksän vankilareissua myöhemmin oli tehtävä elämän ja kuoleman ratkaisu: ”Se tunne on niin järkyttävä”. MTV-uutiset 22.6.2020. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sami-
teikarin-paihdekierre-alkoi-jo-12-vuotiaana-vuosikymmenia-ja-yhdeksan- vankilareissua-myohemmin-oli-tehtava-elaman-ja-kuoleman-ratkaisu-se-tunne-on-niin-jarkyttava/7846050#gs.i9meq0
A22: Kuvat ennen ja nyt: Riikka piikitti ensimmäisen kerran 17-vuotiaana – lopulta huumeet veivät lähes koko elämän. MTV-uutiset 2.11.2019.