Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä ymmärtämään itse tutkimuskohdetta ja tutkittavaa ilmiötä. Useimmiten tutkimuskohteena laadullisessa tutkimuksessa on suhteellisen pieni määrä ta-pauksia, joita pyritään analysoimaan tarkasti (Heikkilä 1999, 17-18). Laadullisessa tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan yksittäisten ja usein epätyypillisten ilmiöiden merkitystä, tuomaan esiin ilmiöiden ja eri ryhmien omaa ääntä sekä kehittämään teoriaa (Kurunmäki 2007, 87). Laadullisen tutkimuksen ensisijainen tavoite on tutkimuksen kohteena olevien tutkittavien omien koke-musten ja tulkintojen esiin nostaminen (Aaltola 2001, 17). Näin ollen tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole perusjoukkoon verrattavan yleistettävyyden selvittäminen, kuten määrällises-sä tutkimuksessa, vaan tarkoituksena on limäärällises-sätä tietoutta maahanmuuttajien kotoutumisesta uu-teen yhteiskuntaan Kuopiossa juurikin laadullisen tutkimuksen kautta.
Tässä tutkimuksessa laadullisen menetelmän käyttö perustuu siihen, että tarkoituksena on tuoda esille maahanmuuttajien oma ääni sekä kokemustausta. Lähtökohtana on laajentaa ym-märrystä maahanmuuttajien kotoutumisesta uuteen yhteiskuntaan ja analysoida maahanmuutta-jien kokemuksia sekä näkemyksiä mahdollisimman tarkasti. Lisäksi tarkastelun kohteena on kolmannen sektorin merkitys maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Laadullinen tutkimusote antaa useita mahdollisuuksia lähestyä tutkimusaihetta, mikä on välttämätöntä tutkittaessa ihmis-ten omakohtaisia kokemuksia. Tutkimusote käsittää lukuisia suuntauksia, tiedonhankinta- ja ana-lyysimenetelmiä ja keinoja tulkita aineistoja (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006).
Laadullisen tutkimuksen kohdalla tutkimuksen validiteetti eli tutkimuksen pätevyys sekä teetti eli tutkimuksen luotettavuus ovat tärkeitä elementtejä. Laadullisessa tutkimuksessa reliabili-teettia mitataan tarkkojen instrumenttien sijaan analyysin systemaattisuudella sekä tutkimuksen
luotettavuuden kriteereillä. Systemaattisessa analyysissa avataan kaikki tutkimuksen varrella tehdyt päätökset, rajaukset, valinnat sekä analyysia ohjanneet periaatteet. Luotettavuuden ylläpitämiseksi taas laadullisessa tutkimuksessa avataan tutkimuksen eri vaiheet sekä niihin kuuluneet osiot. Näin kaikki tutkimuksen vaiheet laadullisessa tutkimuksessa ovat myös lukijan nähtävillä. Laadullisen tutkimuksen kohdalla siis validiteetista puhuminen tarkoittaa kerättyjen aineistojen sekä niistä teh-dyn analyysin oikeutta. Edelleen laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen yhdistyy analyysin tulos-ten läpinäkyvyys sekä yleistettävyys. Laadullisen tutkimuksen kohdalla puhuttaessa yleistettävyy-destä ei kuitenkaan pyritä samantyyliseen, isommassa joukossa pätevään samankaltaisuuteen, yleis-tettävyyteen ja toistettavuuteen määrällisen tutkimuksen kanssa. Tehdessä analyysia ja näin edel-leen kategoriointia laadullisessa tutkimuksessa, voidaan olettaa, että tietyt löydetyt yhtäläiset piir-teet tietyssä joukossa ihmisiä ovat yleisesti jaettuja piirteitä kyseisessä kulttuurissa. Tässä tutkimuk-sessa tavoitteena on siis ollut luoda luotettavaa sekä laadulliselle tutkimukselle tyylillisellä tavalla yleistettävissä olevaa ja tuoretta tutkimusta maahanmuuttajien kotoutumisesta uuteen yhteiskuntaan.
(Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2010, 26-28.) 5.3 Haastatteluaineiston kerääminen
Tutkimuksen aihe itsessään ja tietyllä tavoin aiheen arkaluonteisuus aiheutti omat haasteensa aineis-ton keräämiselle. Aiheen arkaluontoisuuden takia en asettanut tutkimuksen otantajoukolle merkittä-viä vaatimuksia tai rajauksia esimerkiksi ikäjakauman, kansallisuuden tai Suomessa asuttujen vuo-sien suhteen. Tämä osaltaan myös sen takia, että tarkat kriteerit haastateltavien ja otantajoukon suhteen olisivat saattaneet nostaa kynnystä osallistua tutkimukseen ja näin vähentää haastatteluun osallistuneiden määrää.
Ainoa tutkimukseen osallistuneille asetetut kriteerit olivat, että heidän tuli olla maahanmuuttajia, asuttava haastatteluhetkellä Suomessa ja puhuttava kohtalaista suomea. Suomea haastateltavien tuli puhua, jotta haastattelut olisi pystytty tekemään pääasiassa suomeksi. Englanniksi haastattelu sekä haastatteluiden käsittely olisi voinut olla työläämpää. Maahanmuuttajien lähtö maata ei rajattu eikä sitä, missä päin Suomea heidän tuli haastatteluhetkellä asua. Kuitenkin haastateltavien luokse liik-kumisen takia valtaosa haastateltavista asui Kuopiossa. Koska toiveena tutkimukseen osallistuville haastateltaville oli hyvä suomen kielen taito, oli monet haastateltavista asuneet jo useamman vuo-den Suomessa.
Aiheen muotouduttua haastattelut päädyin rekrytoimaan Setlementti Puijolan Monikulttuuriskeskus Kompassista. Ennen haastateltavien rekrytointia oli hankittu asianmukaisesti tutkimuslupa
kysei-seen kolmannen sektorin toimipaikkaan. Kompassi on kolmannen sektorin palveluiden tarjoaja, joka on uskonnollisesti riippumaton ja sitoutumaton. Monikulttuurisuuskeskus Kompassin toimin-takenttään kuuluu suomenkielentunnit, erilaiset harrasteryhmät, maahanmuuttajien työllistämistä tukevia palveluita sekä ohjaus- ja neuvonta- nimellä kulkeva palvelu. Kompassin toiminnan tarkoi-tuksena on toimia kantaväestön sekä vähemmistön edustajien kohtaamispaikkana ja sillanrakentaja-na. Vapaaehtoistyö on myös suuressa roolissa Kompassissa, niin kuin useissa kolmannen sektorin palveluissa. (http://www.puijola.net/kompassi-info/)
Kompassissa esittelin tutkimuksen aihetta sekä tarkoitusta muutaman kerran suomen kielen tunnilla paikalla olleille opiskelijoille ja keräsin haastatteluun osallistumisesta kiinnostuneiden nimet ylös.
Myöhemmin olin tutkimuksesta kiinnostuneisiin yhteydessä sähköpostilla, jossa kerrottiin niin suomeksi kuin englanniksikin tiedotteessa siitä, mitä haastatteluun osallistuminen tarkoitti. Haastat-teluista kiinnostuneille tarkoitetussa tiedotteessa kerroin muun muassa haastateltavien anonymitee-tista sekä vapaaehtoisuudesta osallistua tutkimukseen sekä haastatteluihin. Aluksi tutkimukseen kiinnostuneita henkilöitä oli yhteensä useita kymmeniä, mutta kuitenkin vain murosa heistä to-dellisuudessa oli takaisin yhteydessä ja halusi ottaa osaa haastatteluihin. Haastateltavien haasteelli-sesta kokoon saamihaasteelli-sesta huolimatta haastateltavien etsintää ei lähdetty laajentamaan Kompassin ulkopuolelle. Lopulta muutama haastateltava osallistui tutkimukseen myös Kompassin ympäristön ulkopuolelta. Ennen varsinaista haastattelua haastateltavat allekirjoittivat vielä haastattelusopimuk-sen, jossa heille vielä selvennettiin osallistumisen vapaaehtoisuutta, tutkimuksen tarkoitusta, haas-tatteluiden jatkokäyttöä (tuhotaan tutkimuksen päätyttyä) sekä anonymiteettia. Sekä haastatteluso-pimus että sähköpostin välityksessä tutkimukseen osallistuville haastateltaville lähtenyt tiedote löy-tyvät tutkimuksen liitteistä. (Liite 1 ja Liite 2)
5.5 Haastateltavat
Lopullinen haastateltavien joukko muotoutui seitsemään henkilöön. Haastateltaviksi valikoitui kak-si miespuolista ja kuukak-si naispuolista henkilöä. Onkin varkak-sin tavallista, naiset ovat miehiä haluk-kaampia osallistumaan erilaisiin tutkimuksiin. Näin otannan suhde naisten ja miesten välillä ei ole poikkeus normaaliin verrattuna. Iältään he olivat hyvin eri ikäisiä 25-vuotiaasta 65- vuotiaaseen.
Haastateltavat olivat lähtökohtaisesti keskenään hyvin eri maista lähtöisin. Kaksi haastateltavista oli Venäjältä Suomeen paluumuuttajina tulleita inkerinsuomalaisia, yksi Hollannista, Turkista, Latvias-ta, Ranskasta ja yksi kotoisin Ukrainasta. Osa haastateltavistani oli asunut jo useita vuosia tai jopa vuosikymmeniä Suomessa, kun taas osa oli melko vastikään Suomeen muuttaneita.
Haastateltavien Suomeen muuttamisen taustalla oli myös hyvin erilaisia syitä. Kuitenkin se haasta-teltavia yhdisti, että kukaan heistä ei ollut hakeutunut Suomeen lähtömaan huonon poliittisen tai taloudellisten olosuhteiden takia. Myöskään yhdenkään yksikään haastateltavista ei ollut lähtenyt Suomeen sodan takia. Tiivistäen voi siis todeta, että yksikään haastateltavista ei ollut pakolainen eikä turvapaikan hakija. (Martikainen, Saari, & Korkiasaari 2013, 39.) Kuten edellä tuli esille, kaksi haastateltavista oli Suomeen Venäjältä paluumuuttajina tulleita inkerinsuomalaisia. Heillä asui jo joitakin sukulaisia Suomella, mikä oli heidän syynään tulla Suomeen. Parisuhde oli muutaman haastateltavien kohdalla saanut muuttamaan Suomeen. Toinen merkittävä Suomeen muuttamisen syy haastateltavien keskuudessa parisuhteen ja puolison ohella oli työllisyystilanne tai opinnot. Yk-si haastateltavista oli muuttanut Suomeen puolison työn perässä ja toinen oli tullut opiskelemaan Suomeen. Näin voi huomata, että EU:n myötä tullut vapaa liikkuvuus ihmisten välillä on vaikutta-nut myös tutkimukseen osallistuneiden haastateltavien Suomeen muuttamiseen.
Seitsemästä haastateltavastani suurin osa oli korkeasti koulutettuja, minkä huomaaminen jälkikäteen yllätti. Haastateltavat olivat koulutukseltaan muun muassa farmaseutteja, insinöörejä sekä pedago-giikkaa lukeneita. Muutama haastateltavista oli väitellyt tohtoriksikin. Rastas tuokin esille, että valta osa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista ovat hyvin koulutettuja ja saapuvat maista, joiden kult-tuuri ei suurelta osin eroa Suomalaisesta kultkult-tuurista. Osalla tutkimukseen osallistuneista haastatel-tavista kulttuuritaustassa oli yhteneväisyyksiä, osalla taas ei. Kuitenkin luulen, että haastateltavik-seni muodostui niinkin korkeasti kouluttautuneita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, koska koki-vat tutkimukseen osallistumisen itselle tärkeäksi ja henkilökohtaiseksi (Kuula & Tiitinen 2010, 447). Toisaalta haastateltavat saattoivat ajatella, että pystyvät auttamaan haastatteluun osallistumal-la jonkun toisen asemaa. (Rastas 2005, 64-65.)
Kaikki haastateltavat lupautuivat aluksi vastamaan suomeksi, mutta haastatteluiden edetessä kävikin ilmi, että heidän kohdallaan haastattelut olivat mahdottomuus tehdä suomeksi haastateltavien kieli-taidon takia. Haastateltavani olivat asuneet vaihtelevan määrän Suomessa. Kuitenkin kahdessa haas-tattelussa kävi yllättäen ilmi, etteivät haastateltavat ymmärtäneetkään tai pystyneet kommunikoi-maan sujuvasti suomeksi, joten muutama haastattelu oli tehtävä pääasiassa englanniksi. Haastatel-lessa maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, on välttämätöntä ottaa kulttuurierot huomioon. Haasta-tellessa henkilöä, joka tulee haastateltavan kanssa eri kulttuurista ja puhuu haastateltavan kanssa eri kieltä äidinkielenä on, tärkeää huomata, että haastattelu voi onnistua vain, jos haastattelija ja haasta-teltavaymmärtävät toisiaan. Jos haastateltava ja haastattelija ovat eläneet eri kulttuureissa heikentää se heidän kykyä ymmärtää toisiaan. (Rastas 2005, 64-65.)
Osan haastateltavien kohdalla jännitys vaikutti huomattavasti haastatteluun. Eräs haastateltavista halusi ottaa kaverinsa mukaan haastatteluun. Todennäköisesti kyseistä haastateltavaa jännitti haasta-teltavan asemassa oleminen, joten hän halusi ottaa tueksi kaverinsa mukaan. Joillekin haastatelta-vista kysymykset saattoivat olla hyvinkin henkilökohtaisia. Kuitenkin valtaosa haastateltahaastatelta-vista oli iloisia siitä, että heidän kokemuksistaan ja mielipiteistään oltiin kiinnostuneita. Näin he tulivat eri-täin mielellään haastatteluihin. Kuten Kuula ja Tiitinenkin toteavat artikkelissaan Eettiset kysymyk-set ja haastatteluiden jatkokäyttö, on haastateltavilla monia erilaisia syitä osallistua haastatteluihin.
Tyypillisiä syitä osallistua haastatteluihin on, että tutkimuksen aihe koetaan itselle tärkeäksi ja hen-kilökohtaiseksi. Toiseksi päätökseen osallistua haastatteluihin vaikuttaa mahdollisuus vaikuttaa sekä kertoa tavallisen ihmisen kokemuksia tutkittavasta aiheesta. (Kuula & Tiitinen 2010, 447.)
Se, mihin en omalla kohdalla ollut haastatteluissa valmistautunut oli tunnereaktiot ja niissä käyttäy-tyminen. Välillä haastateltavat kertoivat heille selkeästikin hyvin merkityksellisiä asioita, koska saattoivat liikuttua asian kerrottua. Tällaiseen en ollut varautunut. Samaten osa haastateltavien ker-tomasta herätti itsessä tunnereaktioitta, kuten kauhistusta. Näitäkin tilanteita oli vaikea odottaa.
5.6 Puolistrukturoitu haastattelu aineistonkeruu menetelmänä
Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoituna haastatteluna eli teemahaastatteluna. Ylipää-tään haastattelu valikoitui tekniikkana aineiston keruu menetelmäksi tutkimuksen aiheen takia.
Osalle haastateltavista lukeminen olisi voinut tuottaa hankaluuksia ja näin haastattelu oli vaivatto-min tapa kerätä aineisto. Haastattelut nauhoitettiin ja myöhemvaivatto-min aineisto litteroitiin. Puhuttaessa puolistrukturoidusta haastattelusta, tarkoitetaan strukturoidun eli kokonaan avoimen haastattelun ja lomakehaastattelun välimuotoa (Hirsjärvi & Hurme 2015, 47). Yleisesti haastattelu on menetelmänä joustava sekä sopii hyvin moniin erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Haastattelutilanteessa ollaan suo-rassa vuorovaikutuksessa haastateltavan kanssa, mikä mahdollistaa tiedonkeruun myös itse haastat-telutilanteesta. Haastattelemalla on myös mahdollista kerätä aineistoa itse haastattelutilanteesta sekä vuorovaikutuksesta haastattelijan ja haastateltavan välillä. Ei-kielelliset vihjeet haastattelutilantees-sa eivät ole itsessään vastauksia, mutta auttavat ymmärtämään niitä sekä motiiveja toiminnan taka-na. Haastattelua tehdessä korostetaan ihmisen asemaan tutkimuskohteessa subjektina eli haastatel-tavalle on annettava mahdollisuus tuoda esille mahdollisen vapaasti itseä koskevia asioita. Haastat-telu on hyvä valinta aineistonkeruumenetelmäksi, jos tutkimuksessa on tarkoitus selventää vastauksi ja syventää saatua tietoa. Ottaen huomioon tutkimuksen kohteen eli maahanmuuttajat, tuli aineiston keruutapaa miettiä erityisen tarkasti, jotta aineiston keruu olisi osallistujille mahdollisimman
vaiva-tonta ja miellyttävää. Vaikka haastateltavat puhuivat päällisin osin suomea, ei heidän suomen kielen taitonsa kuitenkaan ollut verrattavissa suomalaisen henkilön tasoon. Osalle haastateltavistani kirjoit-taminen suomeksi olisi ollut kielitaidon takia haastavaa, joten päädyin keräämään aineistoni haastat-telemalla. Haastattelut suoritin nauhoittamalla haastateltavien suostumuksella. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 34-35.)
Haastattelua menetelmänä käyttävän tutkijan on välitettävä kuvaa haastateltavan ajatuksista, koke-muksista, tunteista ja käsityksistä (Hirsjärvi & Hurme 2015, 41). Puolistrukturoidun haastattelun ideana on se, että kysymykset ovat ennalta määrätyt kaikissa haastatteluissa, mutta haastateltava voi vaihdella vapaasti sanajärjestystä. Haastateltava vastaa myös kysymyksiin vapaasti omin sanoin.
Puolistrukturoidussa haastattelussa haastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, jotka kuljettavat haastattelua eteenpäin. Tästä tuleekin puolistrukturoidun haastattelun toinen nimitys; teemahaastat-telu. Yksityiskohtaisten kysymysten sijaan haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa.
Osaltaan menetelmää kutsutaan puolistrukturoiduksi haastatteluksi, koska haastatteluiden aihepiirit ja teemat ovat kaikille haastateltaville samat. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 47-48.)
Läpi aineiston keruun ja tutkimuksen teon, säilyi yhteydenpito Monikulttuurisuuskeskus Kompas-sin henkilökuntaan. Tämä sen takia, koska haastateltavien rekrytointi tapahtui valtaosaksi sen kaut-ta. Kompassin henkilökunnan ehdotuksesta myös haastattelut päädyttiin toteuttamaan Kompassin tiloissa. Näin Kompassin henkilökunnan puolesta järjestäytyi aina vapaa, rauhallinen ja suljettu tila haastatteluiden ajaksi. Yhden haastatteluista toteutin Kuopion kirjaston tiloissa sekä yhden haastat-teluista haastateltavan omasta pyynnöstä kahvilassa.
Haastattelurunko jakautui temaattisesti kolmeen eri osa-alueeseen; taustatietojen kartoitukseen, uu-teen yhteiskuntaan kotoutumiseen sekä kolmannen sektorin ja kotoutumisen yhteyden selvittämi-seen. Haastattelut suoritin puolistrukturoidusti. Osa-alueet sisälsivät vaihtelevasti seuraavat kysy-mykset. Kysymyspatteristoa vaihtelin ja muuntautui tilanteen mukaan. Haastattelurunkoni on näh-tävissä liite 3- osiossa. (Liite 3)
Haastatteluiden pituudet vaihtelivat 25 minuutin ja 50 minuutin välillä. Haastatteluiden kestosta riippumatta kaikki haastattelurungon kysymykset tuli käsiteltyä haastatetuissa kauttaaltaan. Kaut-taaltaan haastattelut onnistuivat suhteellisen hyvin. Muutama ensimmäinen haastattelu oli enem-mänkin totuttelemista haastateltavan roolissa olemiseen. Myös ensimmäisten haastatteluiden aikana huomasi, mitkä kysymykset haastattelurungosta olivat toimivia ja puolestaan mitkä eivät. Näin
haastattelurunko eli ja muotoutui koko ajan haastatteluiden myötä. Haastattelut toteutettiin aikavä-lillä 17.11.2016-16.1.2017.
Vaikka haastattelun kulku ja runko oli mietitty selkeäksi, kuitenkin haastatteluissa tuli eteen monia yllättäviä tilanteita. Muutama haasteltava oli lupautunut haastatteluun ja sanonut, että ymmärtävän-sä suomea ja pystyvänymmärtävän-sä näin haastattelussa kommunikoimaan suomeksi. Kuitenkin kahden haasta-teltavan kohdella kävi ilmi, että haastattelu tulikin tehdä englanniksi, koska haastateltavien kielitaito ei ollut riittävä suomeksi tehtävään haastatteluun. Kuten Rastaskin artikkelissaan (2010) tuo esille, on haastatteluissa lähtöoletuksena se, että haastattelu voi onnistua vain, jos haastattelija ja haastatel-tava ymmärtävät toisiaan. Näin haastatteluihin tulee löytää yhteinen kieli, jota molemmat ymmärtä-vät haastattelussa, jotta ei synny väärinymmärryksiä. Haastatteluissa tuli myös ottaa huomioon, että ryhmä, jota haastateltiin, oli maahanmuuttajataustaisia, jotka olivat asuneet vuodesta muutamaan kymmeneen vuoteen Suomessa. Näin heidän kielitaitonsa ei vastannut valtasuomalaisen kielitaitoa.
Haastatteluissa joutui siis puhumaan erittäin hitaasti, selkeästi ja kysymään halutut asiat hyvin yk-sinkertaisessa muodossa. Haastatteluiden etenemiseen auttoikin mahdollisimman konkreettisia esi-merkkien käyttäminen. Osaltaan haastatteluiden kulkuun vaikutti myös se, että haastateltavien ko-kemustausta ja näin sosiaaliset representaatiot erosivat valtaosan suomalaisten kokemuksista tai jo pitkään Suomessa asuneiden sosiaalisiin representaatioihin (Rastas 2005, 68). Jos haastattelija ja haastateltava antavat asioille erilaisia merkityksiä, voi haastattelussa olla vaikea päästä yhteisym-märrykseen. Tämän takia haastatteluissa käytetyt esimerkitkin tuli miettiä tarkkaan. (Rastas 2005, 64-65.)
5.7 Aineiston esikäsittely
Yhteensä nauhoitettua aineistoa on 293 minuuttia. Tuosta määrästä nauhoitettua aineistoa tuli 85 sivua litteroitua tekstiä. Aineiston työstäminen lähti liikkeelle nauhoitettujen haastatteluiden useam-paan kertaan läpikuuntelemisesta ja muistiinpanojen tekemisestä. Tämän jälkeen haastatteluita läh-dettiin kirjoittamaan auki eli litteroimaan. Osa haastatteluista venyi ajateltua pidemmäksi, koska haastatteluissa joutui puhumaan hyvin hitaasti mahdollisten kieliongelmien takia. Haastatteluissa käytettiin myös hitaan ja selkeän artikuloinnin lisäksi myös paljon käytännön esimerkkejä, jotta haastattelutilanne olisi ollut mahdollisimman selkeä haastateltaville. (Rastas 2005, 64-65.)
Oman haasteensa aineiston käsittelylle toi aikaisemminkin tutkimuksessa esille nostettu kielikysy-mys. Kaikkia haastatteluita ei pystytty tekemään suomeksi haastateltavien kielitaidon takia. Mikäli haastattelut suoritettiin suomeksi, käytettiin niissä monissa tilanteissa apukielenä englantia. Tämä
toi myös haasteita aineiston jatkokäsittelylle, jonka takia joidenkin kanssa käytettiin enemmän aikaa varmistaakseen, että saatu informaatio tuli ymmärretyksi oikein.
5.8 Aineiston analyysi
Laadullisen tutkimuksen analyysilla on tarkoitus tuottaa uutta tietoa tutkittavasta kohteesta sekä näin selkeyttää aineiston sisältöä. Analyysimenetelmänä tutkimuksessa ja aineiston läpikäynnissä käytetään sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysi on hyvä tapa esittää aineistosta esiinnousseita huomi-oita. Laadullisen aineiston analyysia voisi kuvata kolmivaiheisena prosessina, johon kuuluvat olen-naisina osina aineiston kuvaus, luokittelu ja yhdistely (Hirsjärvi & Hurme 2015, 47-48). Aineiston luokittelu on olennainen osa analyysin tekemistä. Aineiston luokittelu luo ikään kuin pohjan tai ke-hyksen, jonka varassa haastatteluaineistoa voidaan myöhemmin tulkita sekä yksinkertaistaa ja tii-vistää. Luokittelu on välttämätöntä, jos aineistoa haluaa myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi ver-tailla aineiston eri osia toisiinsa tai tyypitellä aineistoa. (Hirsjärvi & Hurme 2015, 147.)
Tutkimuksen analyysi perustuu Tuomen ja Sarajärven malliin sisällönanalyysista. (Sarajärvi &
Tuomi 2009, 92.) Käytännössä aineistolähtöinen sisällön analyysi lähtee ensin liikkeelle haastatte-luiden kuuntelemisella ja auki kirjoittamisella eli litteroinnilla, minkä jälkeen haastattelut luetaan ja sisältöön perehdytään huolella. Tämän vaiheen jälkeen haastatteluista lähdetään etsimään pelkistet-tyjä ilmauksia, tekemään alleviivauksia sekä listaamaan löydetyt pelkistykset. Tämän jälkeen ana-lyysi jatkuu samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsimisellä pelkistetyistä ilmauksista. Seuraavas-sa vaiheesSeuraavas-sa pelkistetyt ilmaukset yhdistetään ja muodostetaan niistä alaluokkia. Alaluokkien yhdis-tämisen jälkeen niistä muodostettaan yläluokkia. Yläluokkien yhdisyhdis-tämisen jälkeen niistä muodos-tetaan kokoavia ja yhdistäviä käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2009,109) Analyysin viimeiseksi vai-heeksi jää yhteenvedon kirjoittamine, joka perustuu edellä esille otettuun teemoitteluun ja siinä esil-le tulesil-leisiin käsitteisiin. (Sarajärvi & Tuomi 2009, 93.)
Vaikka tutkimuksessa teoria on vahvasti läsnä, käytetään siinä pääsääntöisesti aineistolähtöistä si-sällönanalyysia analyysimenetelmänä. Tuomi ja Sarajärvi tuovat esille, että Miles ja Hubermanin mukaan aineistolähtöistä laadullista analyysia eli induktiivisen aineiston analyysia voi karkeasti kuvata kolmivaiheiseksi prosessiksi. Siinä on keskiössä aineiston redusointi eli pelkistäminen, ai-neiston klusterointi eli ryhmittely ja abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen. Aiai-neiston pelkistäminen voi analyysia tehdessä tapahtua siten, että auki kirjoitetusta aineistosta etsitään tutki-muskysymyksen avulla niitä kuvaavia ilmaisuja, mitkä voidaan esimerkiksi alleviivata tekstistä eri värein. Aineiston ryhmittely vaiheessa taas aineistosta koodatut alkuperäisilmaukset käydään läpi
tarkasti ja tämän jälkeen aineistosta etsitään samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia kuvaavia käsit-teitä. Samaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi ja nimetään luokan sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Kyseisen luokan luokitteluyksikkönä voi olla tutkittavan ilmiön ominaisuus, piirre tai käsitys. (Tuomi & Sarajärvi 2009,107-109)
Tutkimuksen aineisto kuvaa tutkittavaa ilmiötä eli tässä tapauksessa maahanmuuttajien kotoutumis-ta Kuopioon. Analyysin kotoutumis-tarkoituksena on myös luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkitkotoutumis-tavaskotoutumis-ta il-miöstä. Sisällön analyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon, kuitenkin niin että ei kadoteta aineiston sisältämään informaatiota. Ylipäätään laadullisella analyysilla pyri-tään lisäämään tutkimuksen informaatioarvoa. Näin hajanaisesta aineistosta pyripyri-tään luomaan mie-lekästä, selkeää ja yhtenäistä informaatiota lukijalle. Analyysin voimin pyritään luomaan selkeyttä aineistoon, minkä jälkeen voidaan tehdä luotettavia ja selkeitä johtopäätöksiä aineistosta. Ylipää-tään aineiston laadullinen analyysi perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan. Aluksi analyysissa aineisto pilkotaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uuteen muotoon loogiseksi kokonai-suudeksi. (Tuomi & Sarajärvi 2009,108-109.)
Analyysissa omat haasteensa tuo myös se, että haastatteluita ei ole suoritettu haastateltavien omalla äidinkielellä. Osaltaan myös muutama haastattelu on suoritettu englanniksi, mikä ei ole haastatelta-van eikä haastattelijan oma äidinkieli. Kaksi haastatteluistani toteutettiin englanniksi. Nämä haastat-telut käänsin litterointivaiheessa suomeksi, jotta analyysivaihe helpottuisi. Näin kaikki litteroitu aineisto on yhtenäistä. Analysoitaessa vieraasta kielestä käännettyä aineistoa voi litteraatista ja ana-lysoitavasta tekstistä jäädä uupumaan erilaiset kulttuurin ja huumoriin sidonnaiset asiat. Aineiston tulkitsemista hankaloittaa myös se, että ulkomaalaiselle ja kulttuurin ulkopuolelta tulevalle tutkijalle voi olla vaikeata hahmottaa haastateltavan ironian ja sarkasmin kohteita. (Pietilä 2010, 411-413.) 5.9 Tutkimuksen etiikka
Eettisten ongelmien pohdinta on tärkeää läpi tutkimuksen teon. Tutkielman eettisyys lähtee liikkeel-le jo aiheen valitsemisesti ja rajaamisesta sekä jatkuu aina tutkielman julkaisemiseen ja palauttami-seen asti. Etiikka on suuresti läsnä tutkimuksen teon jokaisessa vaiheessa ja päätöksessä. Hyvä tut-kimus noudattaakin eettisiä periaatteita ja eettiset näkökulmat tulevat esille tutkimuksessa aiheen valinnasta läpi koko tutkimusprosessin. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 127)
Läpi koko tutkimusprosessin ajan pyrkimyksenä oli varmistaa, että eettisen tutkimuksen normit täyttyvät. Tutkimukseen sain pääasiassa kerättyä haastateltavat sekä tilat Monikulttuurisuuskeskus
Kompassin kautta, joten solmin suullisen tutkimus sopimuksen Kompassin kanssa. Tämän yhtey-dessä kuvailin mahdollisimman tarkasti Kompassin henkilökunnalle, mistä tutkimuksessa on kysy-mys. Haastateltaville annoin myös ennen haastattelua luettavaksi haastattelusopimuksen, missä kä-vin läpi tutkimuksen tarkoituksen sekä kerroin lisää tutkimuksen tekijästä, aiheesta sekä tutkimuk-sen tavoitteista. (Liite 1) Kyseitutkimuk-sen tiedotteen yhteydessä selvensin vielä haastateltaville, että heidän henkilöllisyyttä tulla paljastamaan lopullisessa tutkimuksessa. Tutkittavien anonymiteetin ja suojan takaaminen ja säilyttäminen ovatkin erittäin tärkeitä seikkoja tutkimuksen eettisyyden kannalta.
Riskinä tämän kaltaisissa tutkimuksissa onkin, että haastateltavat pystyttäisiin tunnistamaan suh-teellisen pienen otantajoukon takia. Haastatteluiden aikana myös useaan kertaan varmistin, että haastateltavat tietävät, mistä tutkimuksessa on kysymys. Tutkimuksen aineisto on myös kerätty ja käsitelty luottamuksellisesti eikä sitä ole luovutettu ulkopuolisten nähtäväksi. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 131.)
Kulttuuristen ja kielellisten erojen takia tulee varmistaa, että haastateltavalle tulee selväksi, minkä-laiseen tutkimukseen hän on osallistumassa. Tätä käsiteltiin jo ennen haastattelua allekirjoitettavan haastattelusopimuksen muodossa. Varsinkin kieleen liittyvät kysymykset tuottivat muutaman haas-tateltavan kohdalla ongelmia. Osa haastateltavista ei osannutkaan suomea riittävästi, jotta haastatte-lun olisi voinut tehdä molemmille osapuolille eettisesti. Näin osa haastatteluista jouduttiin suoritta-maan englanniksi, mikä ei ollut niin haastattelevan eikä haastattelijan äidinkieli. Haastatellessa vie-raskielistä henkilöä, onkin otettava huomioon, että haastattelu voi onnistuva vain, mikäli haastatteli-ja haastatteli-ja haastateltava ymmärtävät toisiaan. Vaikka haastateltavat ahaastatteli-jattelivat kykenevänsä vastaamaan suomeksi, oli haastattelun tekeminen muutaman haastateltavan kohdalla erittäin haastavaa. (Rastas 2005, 64-65.)
Haastatteluissa tulee eettisyyden näkökulmasta miettiä myös vahingon välttämistä haastateltaville.
Tutkimuksen aiheuttamat haitat voivat koskea niin aineiston keruuta, aineiston säilyttämistä tai tut-kimusjulkaisusta aiheutuvia seurauksia. Haastateltavien yksityisyyden säilyttämiseksi mietin haas-tatteluille yksityisen ja suljetun tilan. Monikulttuurisuuskeskus Kompassilta sainkin tilan
Tutkimuksen aiheuttamat haitat voivat koskea niin aineiston keruuta, aineiston säilyttämistä tai tut-kimusjulkaisusta aiheutuvia seurauksia. Haastateltavien yksityisyyden säilyttämiseksi mietin haas-tatteluille yksityisen ja suljetun tilan. Monikulttuurisuuskeskus Kompassilta sainkin tilan