Komppulan ja Boxbergin (2002, 99) matkailutuotteen tuotekehitysprosessimallia on käytetty tässä opinnäytetyössä soveltuvin osin. Seuraavaksi tullaan käymään läpi Aistielämysten metsä -tuotteen palvelukonseptin, palveluprosessin ja palvelujärjestelmän kehittäminen. Markkinatestaus ja tuotteen kaupallistaminen ovat rajattu työstä pois opinnäytetyöhön kuluvan rajallisen ajan takia. Samasta syystä palveluprosessiin kuuluva taloudellinen analyysi ja tuotteen prototyypin testaus ovat jääneet työstä pois. Taloudellisuus on kuitenkin pyritty pitämään mielessä läpi suunnittelun. Prototyypin testaamisen helpottamiseksi on luotu yksityiskohtaiset blueprinttaukset joka palvelumoduulista ja lisäksi koko tuote on printattu yhteen blueprinttiin. Tuotteen kaupallistamisen tueksi on suunniteltu valmiiksi markkinointiviestintämateriaalia. Kyseisen materiaalin tarkoituksena on
antaa ”kasvot” tuotteelle ja olla inspiraationa varsinaisen markkinointimateriaalin tekemisessä toimeksiantajalle.
6.1 Suunnitteluprosessin teoriamalli
Aistielämysten metsä -hyvinvointimatkailutuotteen suunnitteluprosessin perustana on käytetty Komppulan ja Boxbergin (2002, 99) mallintamaa kuviota matkailutuotteen tuotekehitysprosessista. Tämä malli on valittu, koska se selvittää yksityiskohtaisesti ja selkeästi prosessin, jonka mukaan matkailutuote suunnitellaan. Kyseisen mallin avulla tuotteen suunnitteluprosessi eteni loogisesti järjestyksessä, ja se auttoi ottamaan huomioon asioita, joita itse ei olisi ehkä ymmärtänyt huomioida, kuten kokonaistuotteen mallintaminen kirjallisesti niin sanotuksi blueprintiksi. Tämä auttoi nivomaan palvelumoduulit ajallisesti tehokkaasti toisiinsa, mikä lisää palveluketjun sujuvuutta tuotteessa.
Aistielämysten metsä -tuote on jatkumoa Elämystalli Aventuron vanhoille tuotteille eli vaellusratsastukselle ja siihen liitettäville muille luonnonläheisille ohjelmapalveluille. Tuotekehityksessä oli tärkeää pitää mielessä, että suunniteltava tuote sopii Elämystalli Aventurolle ja vie sen imagoa eteenpäin hyvinvointimatkailutuotteita tarjoavana yrityksenä.
KUVIO 8. Matkailutuotteen tuotekehitysprosessi. (Komppula & Boxberg 2002, 99.)
6.2 Palvelukonseptin kehittäminen
Palvelukonsepti tarkoittaa matkailutuotteen ydintä. Tämä tuotteen ydin-idea muodostuu asiakkaan tarpeista ja siitä, miten tuotteessa luodaan edellytykset näiden tarpeiden täyttymiselle. Kun yrityksessä ryhdytään kehittämään uutta
PALVELUKONSEPTIN KEHITTÄMINEN ydintuotteen sisällön, asiakkaan arvon ideointi asiakkaan tarpeiden ja osallistumisen arviointi resurssianalyysi
kokemuksen sisällön hahmottaminen erilaisiksi toiminnallisiksi vaihtoehdoiksi
PALVELUPROSESSIN KEHITTÄMINEN palvelumoduulien suunnittelu ja kehittäminen tuotanto- ja kulutuskaavioiden luominen
prototyypin testaaminen oman henkilökunnan voimin taloudellinen analyysi
asiakkaalle näkyvän tuotteen kuvaus
MARKKINATESTAUS
tuotetarjouksen esittäminen ulkoisille testaajille konkreettinen testaaminen
KAUPALLISTAMINEN tuote esitellään markkinoille
KAUPALLISTAMISEN JÄLKEEN TEHTÄVÄ ARVIOINTI
PALVELUJÄRJESTELMÄN JATKUVA KEHITTÄMINEN
henkilöstön kehittäminen
investoinnit paikkaan, koneisiin ja laitteisiin imagon kehittäminen, yhteistyöverkostojen kehittämi-nen
tuotetta, sen sisältö suunnitellaan asiakkaan saaman arvon pohjalta. Keskeistä on, että tuote kohdennetaan tiettyyn tarkoitukseen ja tietylle kohderyhmälle. (Boxberg
& Komppula 2002, 99-100.)
6.2.1 Tuotteen ydinidea ja kohderyhmä
Aistielämysten metsä -tuote on hyvinvointimatkailutuote ja sen tärkeimpinä kohderyhminä Elämystalli Aventurossa ovat vaellusratsastustoiminnan kautta hankitut asiakasryhmät eli yritykset, yhteisöt ja yksittäiset naisporukat, jotka hakevat virkistystä. Lisäksi potentiaalisena kohderyhmänä voidaan pitää kaupungissa asuvia, omasta hyvinvoinnistaan kiinnostuneita ihmisiä.
Tuotteen ydinideana on tuottaa asiakkaalle kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä, koska kysyntää tämänkaltaiselle hyvinvointituotteelle on olemassa, kuten edellä on jo käynyt ilmi. Tarkoituksena on, että tuote herättelee ihmiset muistamaan ja kokemaan omat aistinsa ja niiden vaikutukset omaan kehoon ja mieleen. Tuote toteutetaan aina metsässä, koska palvelukonseptin idea perustuu ekopsykologiseen näkökantaan, eli se auttaa ihmistä löytämään metsän ja luonnon elvyttävät vaikutukset hyvinvointiin.
Matkailuyrityksessä uuden tuotteen kehittäminen perustuu usein jo olemassa olevien resurssien hyödyntämiseen. Tällaisia resursseja ovat muun muassa toimintaympäristö, käytettävissä olevat välineet ja henkilökunnan erityisosaaminen. (Komppula & Boxberg 2002, 100.) Näin kävi myös Aistielämysten metsä -tuotteen suunnittelutyössä, joka painottuu Elämystalli Aventuron olemassa olevien ulkoisten resurssien hyödyntämiseen. Yrityksen vahvimmat ulkoiset resurssit eli metsä ja hevoset tuotteistetaan uudella tavalla.
Yrityksen omistajan omistama metsä tuotteistetaan hyödyntämällä luonnosta saatavaa hyvinvointia, vaellusratsastustoiminnassa olleet hevoset otetaan käyttöön uudella tavalla tuomaan elämyksellisyyttä tuotteeseen, ja metsäkodalla järjestetään ruokailu, kuten aiemminkin vaellusratsastustoiminnassa.
6.2.2 Asiakkaan osallistumisen taso
Palvelukonseptin kehittämisessä tuotteen ydin-idean lisäksi on pohdittava asiakkaan osallistumisen tasoa. Asiakkaan fyysiset ja henkiset resurssit määrittävät sen, miten aktiivisesti tai passiivisesti asiakas itse osallistuu tuotteen tuottamiseen. (Komppula & Boxberg 2002, 101.) Voidaan siis sanoa, että asiakkaan motivaation taso määräytyy asiakkaan fyysisten ja henkisten resurssien perusteella. Fyysisillä resursseilla voidaan tarkoittaa asiakkaan fyysistä kuntoa ja liikkumiskykyä. Henkiset resurssit pitävät sisällään esimerkiksi asiakkaan henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet, tarpeet ja yleisen mielentilan.
Asiakkaan osallistuminen Aistielämysten metsä -tuotteessa on aktiivista, mutta on erittäin tärkeää, että aktiivisuus ei esiinny kilpailuhenkisyytenä. Keskeistä on, että asiakkaalla on lupa tuntea itsensä riittäväksi ja hän saa keskittyä itseensä niin halutessaan ja osallistua aktiviteetteihin itselle sopivalla aktiivisuustasolla.
Tavoitteena on, että asiakas saadaan tuntemaan olonsa turvalliseksi, vapautuneeksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Tällaisen ilmapiirin luominen on tärkeää tuotteen ydinidean toteutumisen kannalta asiakkaalle.
6.2.3 Resurssianalyysi
Komppulan ja Boxbergin (2002, 102;115) mukaan yrityksen tulee tehdä resurssianalyysi sen jälkeen, kun ydintuotteen sisältö on muodostettu asiakkaan arvon ja tarpeiden pohjalta ja asiakkaan osallistumisen taso on määritetty.
Resurssianalyysissä käydään läpi yrityksen aineelliset ja aineettomat voimavarat, jotka sillä on käytettävissä tuotteen toteuttamista varten. Näitä voimavaroja voidaan myös kutsua yrityksen ulkoisiksi ja sisäisiksi resursseiksi.
Ulkoiset resurssit ovat konkreettisia elementtejä, joita tuotteen toteuttamiseen tarvitaan eli toimintaympäristö, välineet ja laitteet sekä yhteistyökumppanit (Komppula & Boxberg 2002, 115). Aistielämysten metsä -tuotteen ulkoisia resursseja ovat Elämystalli Aventuron toimintaympäristö eli fyysinen paikka, jossa tuote toteutetaan sekä välineet, joita tuotteen toteutukseen tarvitaan. Lisäksi
ulkoisia resursseja ovat yrityksen yhteistyökumppanit, joita mahdollisesti tarvitaan joidenkin tuotteen palvelumoduulien toteuttamiseen.
Sisäiset resurssit perustuvat yrityksen ja sen henkilöstön sekä yhteistyökumppanien henkisiin voimavaroihin, kuten tietotaitoon ja osaamiseen.
Myös yrityksen palvelukulttuuri ja vieraanvaraisuus muotoutuvat pitkälti sisäisten resurssien kautta, joihin vaikuttavat yrityksessä toimivat henkilöt, heidän persoonallisuutensa ja kykynsä palvella asiakasta. Näiden lisäksi sisäisiin resursseihin kuuluvat yrityksen johtamistavat. (Komppula & Boxberg 2002, 115.) Aistielämysten metsä -tuotteessa sisäiset resurssit ovat hyvin tärkeät tuotteen onnistumisen kannalta, koska niillä voidaan vaikuttaa ilmapiiriin, joka taas on suorassa vuorovaikutuksessa asiakkaan hyvinvointikokemukseen tuotteessa.
Tuotteen toteuttamiseen vaadittavat sisäiset resurssit ovat asiantunteva, empaattinen ja mukaansatempaava opas, huolellisesti suunnitellut ja toteutetut palvelumoduulit sekä Elämystalli Aventuron omaleimainen palvelukulttuuri, jossa vieraanvaraisuus ja sydämellisyys korostuvat. Aistielämysten metsä -tuotteen ulkoiset ja sisäiset resurssit ovat selvitetty yksityiskohtaisesti tämän opinnäytetyön liitteenä olevassa tuotteen toteutusoppaassa.
6.2.4 Tuotteen sisältö
Kun tuotteen ydinidea, asiakkaan osallistumisen taso ja resurssianalyysi ovat selvitetty, tuotteen sisältö hahmotetaan erilaisiksi toiminnallisiksi vaihtoehdoiksi (Komppula & Boxberg 2002, 102). Toisin sanoen tuotesuunnittelun tässä vaiheessa suunnitellaan erilaisia aktiviteetteja, jotka mahdollistavat tuotteen ydinidean toteutumisen asiakkaalle.
Komppula ja Boxberg (2002, 133-134) listaavat asioita, jotka pitää ottaa huomioon valmismatkaa suunniteltaessa:
- Asiakkaan on helppo muodostaa itselleen kuva kokonaistuotteesta ja myös sen osista.
- Kaikissa tuotteen moduuleissa on otettu huomioon tuotteen alkuperäinen tavoite.
- Kuhunkin aktiviteettiin ja niistä toiseen siirtymiseen on varattu riittävästi mutta ei liikaa aikaa.
- Sääolosuhteiden muutokset ja vaatimukset on otettava huomioon siten, että jos jokin toiminto ei ole mahdollinen, on varauduttu johonkin toiseen toimintoon.
- Tuotteeseen liittyvät riskit on kartoitettava ja niiden hallinta on järjestettävä.
- Erilaisten asiakkaiden erilaiset edellytykset osallistua tuotteen tuottamiseen on otettu huomioon.
- Turhat, asiakasta rasittavat rutiinit (esim. jonotus) on karsittu minimiinsä.
- Eri moduulien tuottajat ovat tietoisia toisistaan ja kokonaistuotteen sisällöstä.
- Asiakkaan kokema vuorovaikutuslaatu on tasainen, vaikka tekninen laatu voi tarkoituksellisesti vaihdella.
- Tuote sisältää vähintään ne elementit, jotka asiakas tietää ostaneensa.
Aistielämysten metsä -tuotteeseen kehitetään moniaistisesti koettavia ja elämyksellisiä palvelumoduuleja, jotka muodostavat yhdessä kokonaisuuden mahdollistaen aistielämysten kokemisen. Palvelumoduulit on suunniteltu siten, että niissä nostetaan erilaisten liikunnallisten aktiviteettien muodossa tietoisesti esille metsän aistimaisemia sekä yhdessä että erikseen. Tarkoituksena on, että
asiakas ymmärtää aistien olemassaolon, oppii erottelemaan erilaisia aistimuksia ja huomaa niiden yhteyden omaan hyvinvointiinsa. Tätä tavoitetta varten palvelumoduulit pidetään yksinkertaisina ja hidastempoisina, koska hiljaisuus ja oman itsensä kuuntelu ovat avainasemassa. Tällaisia palvelumoduuleja, joissa keskitytään moniaistiseen kokemiseen ovat:
− Palvelumoduuli 4: Pölyttyneen kehon ja mielen puhdistusjumppa. Liikkeet perustuvat Oshana Energy Work -menetelmään, joka muun muassa edistää mielenrauhaa ja poistaa stressiä ja jännitystä.
− Palvelumoduuli 5: Aistikävely. Rauhallinen kävelylenkki, jossa keskitytään aistimaan metsän aistimaisemia kaikilla aisteilla.
− Palvelumoduuli 6: Puu kaverina -venyttely. Venyttely, jossa keskitytään metsän äänimaisemaan ja oman kehon venymiseen.
− Palvelumoduuli 7: Metsä mielessä -ekopsykologiset harjoitukset mielen hyvinvoinnille.
Tuotteeseen suunnitellaan myös palvelumoduuleja, jotka lisäävät mahdollisuutta kokea elämyksiä. Elämyksellisten palvelumoduulien tarkoituksena on lisätä tuotteessa koettuen asioiden mieleenpainuvuutta. Elämyksellisyyttä tuotteeseen on suunniteltu Metsänhaltijatar -hahmon ja metsässä vapaana olevien hevosten eli Metsän Unelmahevosten avulla. Näiden hahmojen avulla tuotteeseen luodaan tarina, joka alkaa asiakkaiden saavuttua metsään ja loppuu asiakkaiden saapuessa takaisin Elämystalli Aventuron pihapiiriin. Tarinan tarkoituksena on lisätä elämyksien kokemisen mahdollisuutta, vapauttaa mielikuvitusta ja tuoda yllätyksellisyyttä tuotteeseeen. Tuotteeseen suunniteltuja elämyksellisiä palvelumoduuleja ovat:
− Palvelumoduuli 3: Metsänhaltijattaren Hyvän olon tervehdys -juoma.
Metsästä löytyy kori, jossa on kuohujuomaa ja viesti, jossa kehoitetaan valmistautumaan ottamaan vastaan hyvä olo ja aistielämykset.
− Palvelumoduuli 8: Metsänhaltijattaren ilmestyminen Metsän Unelmahevosen kanssa. Metsänhaltijatar johdattaa asiakkaat metsäkodalle, jossa on ruokailu.
− Palvelumoduuli 9: Hyvän olon ja Rakkauden ruoka metsäkodalla. Metsäkota on somistettu Aistielämysten metsä -teeman mukaisesti. Tarjottava ruoka on terveellistä ja kevyttä.
− Palvelumoduuli 10. Metsän Unelmahevosten tervehdys ja hoivaaminen.
Ruokailun jälkeen metsässä vapaana olevat hevoset kutsutaan paikalle kauralla, asiakkaat saavat ruokkia, harjailla ja taputella hevosia halutessaan.
6.3 Palveluprosessin kehittäminen
Palveluprosessin kuvauksessa mallinnetaan tuotteen palvelumoduulit ja niistä muodostuvat palveluketjut. Tätä mallinnusta kutsutaan tuotanto- ja kulutuskaavioksi eli service blueprintiksi. Blueprintissä näkyy palveluprosessi eli kaikki ne kohdat, joissa asiakas on tekemisissä yrityksen tuotteen kanssa sekä kaikki toiminnot asiakaspalvelussa ja taustatehtävissä. Sen tarkoituksena on varmistaa, että eri palvelumoduulit linkittyvät toisiinsa luontevasti sekä yrityksen että asiakkaan näkökulmasta ja niihin varattu aika on riittävä. (Komppula &
Boxberg 2002, 103-104.) Blueprint on siis kuin kartta tuotteesta, josta näkee nopeasti tuotteen eri moduulit, niiden järjestyksen ja aikataulutuksen. Tämä helpottaa muun muassa tuotteen räätälöimistä.
6.3.1 Blueprinttaus
Koko tuote voidaan blueprintata karkealla tasolla samaan kaavioon, jolloin kuviosta näkyy eri palvelumoduulien linkittyminen toisiinsa. Blueprint-kaavio esittää palvelumoduulit aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle. Yksi rivi ylhäältä alas kuvaa yksittäiseen palvelumoduuliin tarvittavat toiminnot ja välineet.
Ylimmäisenä kaaviossa esitetään ne konkreettiset elementit, joita palvelumoduulin tuottamiseen tarvitaan. Sen alapuolella on kuvattu asiakkaan
prosessi eli se, mitä asiakas tekee kyseisessä palvelumoduulissa. Asiakkaan prosessin alla on näkyvä palveluprosessi eli suoritettava asiakaspalvelu moduulissa, jonka kanssa asiakas on tekemisissä. Seuraavaksi kuvataan näkyvä suorittaja eli vastuuhenkilö, joka fyysisesti tuottaa asiakkaille kyseisen palvelumoduulin. Tämän jälkeen blueprintissä kuvataan näkymätön suorittaja ja näkymätön palveluprosessi, joita asiakas ei näe osallistuessaan tuotteen toteuttamiseen. Näkymätön suorittaja on vastuussa kyseessä olevan palvelumoduulin suunnittelusta. Näkymätön palveluprosessi kuvaa niitä esivalmisteluja ja tukiprosesseja, joita on tarvittu palvelumoduulin toteuttamiseen asiakkaille. (Komppula & Boxberg 2002, 104.)
Aistielämysten metsä -tuote on kuvattu tämän opinnäytetyön liitteenä olevassa oppaassa kokonaistuotteena karkeasti yhdessä blueprintissä. Kyseinen kaavio on kuitenkin kahdella eri sivulla, koska se ei mahtunut yhdelle sivulle helposti luettavassa muodossa. Tämän lisäksi jokainen palvelumoduuli esitellään yksitellen ja palvelumoduulin perään on tehty selvennykseksi blueprinttaus.
Palvelumoduulien esittelyssä kerrotaan aktiviteetin nimi, sen sisältö ja arvioitu kesto. Näiden perustietojen lisäksi esittelyssä on kerrottu, mihin aisteihin kyseisen aktiviteetin on tarkoitus vaikuttaa ja onko aktiviteetin tarkoitus olla asiakkaalle aistikokemus vai elämys. Lisäksi esittelyyn on laadittu muistilista asioista, jotka täytyy muistaa palvelumoduulin esivalmisteluissa ja tuottamisessa.
6.3.2 Palveluprosessin muodostuminen
Aistielämysten metsä -tuotteen palveluprosessi muodostui pohtimalla loogista järjestystä suunnitelluille palvelumoduuleille. Tuotteen kesto on 5 tuntia, ja se sisältää yhteensä 14 palvelumoduulia. Suurin osa moduuleista sisältää liikunnallisia aktiviteetteja, joten palveluketjun järjestys piti suunnitella siten, että väliin jää hengähdystaukoja. Tuotteeseen kehitetty tarina auttoi osittain järjestyksen muodostumisessa ja siirtymisessä luontevasti aktiviteetista toiseen.
Halusin kehittää palvelumoduulin, joka valmistaa asiakkaat ottamaan vastaan aistielämyksiä ja virittää tunnelmaan asiakkaiden saavuttua metsään. Käytin
tarinaa tässä hyväksi ja suunnittelin palvelumoduulin 3, jossa metsän laidasta löytyy Metsänhaltijattaren jättämä kori juomineen ja tervehdyksineen. Tämän lisäksi halusin syventää asiakkaan fyysistä kokemusta valmistautua vastaanottamaan aistielämykset, jota varten palvelumoduulissa 4 tehdään kehon ja mielen puhdistusjumppa. Nämä liikkeet perustuvat Oshana Energy Work -menetelmään, jonka ohjeet löysin aikakauslehdestä.
Kun asiakkaalle on mahdollistettu kehon ja mielen puhdistus, lähdetään aistikävelylle, joka on palvelumoduuli 5. Suunnittelin aistikävelyn, koska halusin palvelumoduulin, jossa asiakkaalla on mahdollisuus aistia rauhallisesti metsää ja sen eri aistimaisemia omaa tahtiinsa. Opas on mukana, mutta hän antaa vain alussa ohjeet ja muuten pyrkii antamaan asiakkaille oman rauhan. Aistikävelyn jälkeen keskitytään oman kehon kuuntelemiseen palvelumoduulissa 6, jossa tehdään perusvenytysliikkeitä. Halusin luonnon tietoisesti mukaan tässä aktiviteetissä, joten venyttely tehdään puusta tukea ottaen ja keskittyen omaan kehoon, tukena olevaan puuhun ja luonnon äänimaiseman kuunteluun.
Liikunnallisten aktiviteettien jälkeen suunnittelin tuotteeseen rauhallisemman palvelumoduulin 7, joka sisältää ekopsykologisia harjoituksia mielen hyvinvoinnille. Tässä palvelumoduulissa tietoisena tavoitteena on ihmisen luontoyhteyden vahvistaminen ja sitä kautta hyvän olon lisääntyminen.
Harjoitukset perustuvat ekopsykologi Kirsi Salosen menetelmiin. Olin henkilökohtaisesti sähköpostin välityksellä yhteydessä Saloseen ja kerroin suunnitteilla olevasta Aistielämysten metsä -tuotteesta. Kysyin Saloselta mahdollisuutta käyttää tuotteessani hänen kehittämiään ekopsykologisia menetelmiä ja Salonen antoi luvan tähän käyttöön edellyttäen, että hänen nimensä mainitaan näiden menetelmien yhteydessä.
Ekopsykologisten harjoitusten jälkeen aikaa on kulunut noin 2 tuntia ja 35 minuuttia. Tässä vaiheessa tuotetta on hyvä olla ruokatauko ennen viimeistä liikunnallisempaa palvelumoduulia. Mietin, miten saan kehitettyä luontevan siirtymisen metsäkodalle ruokailuun ja otin taas avuksi tarinan. Metsänhaltijatar tulee paikalle Metsän Unelmahevosella ratsastaen ja pyytää asiakkaita lähtemään
mukaansa ”Hyvän olon ja Rakkauden lähteelle” eli metsäkodalle, jossa tarjoillaan lounas. Lounaan tarjoilusta voi vastata esimerkiksi opas tai Metsänhaltijatar.
Lounaan jälkeen kutsutaan Metsän Unelmahevoset paikalle kauran avulla.
Tarkoituksena on, että asiakkaille tarjotaan esteettinen elämys, jos hevoset laukkaavat ryhmässä paikalle metsästä. Asiakkaat saavat opetella hevosten hoitamista harjailemalla tai vain tutustua hevoseen taputtelemalla. On kuitenkin huomioitavaa, että hevosia ei välttämättä saada houkuteltua paikalle tai että ne ovat siellä jo ennen kuin niiden pitäisikään olla. Silloin oppaan on kuitattava asia huumorilla ja johdatettava asiakkaat luontevasti seuraavaan aktiviteettiin.
Palvelumoduuli 11 sisältää vuodenajan mukaisen liikunnallisen aktiviteetin. Tätä palvelumoduulia siis pitää muuttaa vuodenajan mukaisesti. Muut palvelumoduulit on suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa vuodenajasta riippumatta.
Vuodenajasta riippuen asiakkaille tarjotaan mahdollisuus melontaan, kalastukseen, marjastukseen, sienestykseen, lumikenkäilyyn tai hiihtoretkeen.
Lisäksi näiden aktiviteettien rinnalle voidaan tarjota talutusratsastusta tai vapaata vaeltelua ja metsän tutkimista lähistöllä. Tuotetta myytäessä asiakasryhmälle annetaan mahdollisuus räätälöidä tästä palvelumoduulista mieleinen. Melontaan ja kalastukseen Elämystalli Aventuro käyttää sidosryhmiensä palveluita, koska niitä on toteutettu aikaisemminkin yrityksessä.
Tämän jälkeen asiakkaat kuljetetaan metsästä pois takaisin Elämystalli Aventuron pihamaalle, jossa tuotteen tarina saa päätöksen. Metsänhaltijatar on asiakkaita vastassa Metsän Unelmahevosen kanssa ja jakaa asiakkaille ”Elämän Onnen -lahjat”. Lahjan tarkoituksena on olla muisto päivästä ja muistutus hyvän olon ja elämän ”Vihreän langan” eli luontoyhteyden vaalimisesta. Asiakas voi mielessään palata Aistielämysten metsä -tuotteessa kokemiinsa tuntemuksiin lahjan avulla.
Tämän jälkeen asiakkaan lähtevät kotiin.
Palvelumoduulien järjestäminen blueprinttiin muodostaa yritykselle lopullisesta tuotteesta prototyypin. Ohjelmapalveluyrityksissä jokainen eri moduuli on testattava erikseen, jotta mahdolliset ongelmat tuotantoprosessissa ja
aikataulutuksessa havaitaan ja pystytään korjaamaan. (Komppula & Boxberg 2002, 108.) Aistielämysten metsä -tuotteen prototyyppiä ei ole tämän opinnäytetyön puitteissa testattu aikataulun vuoksi eikä se ollut työn toimeksiantajan vaatimuksenakaan, mutta prototyypin testaamista helpottamaan on pyritty tekemään mahdollisimman yksityiskohtaiset blueprintit ja selvitykset eri palvelumoduuleista ja niihin tarvittavista välineistä.
6.4 Tuotekuvaus asiakkaalle
Asiakkaalle näkyvän tuotekuvauksen laatiminen voidaan aloittaa, kun tuotteen palveluprosessi on valmis ja sen prototyyppi on testattu. Tavallisimmin matkailutuote kuvataan asiakkaalle tuote-esitteessä, jossa palvelukonseptia kuvaillaan asiakkaan saamaan arvoon liittyvillä mielikuvilla. Tuote-esitteen tarkoituksena on esittää asiakkaalle mielikuvia siitä, millaisia tarpeita tuote tyydyttää ja minkälaisia kokemuksia ja elämyksiä se mahdollistaa.
Tuotekuvaukseen sisältyy normaalisti myös tuotteen moduulien kuvaus ja tekniseen ja toiminnalliseen laatuun vaikuttavat tekjät. (Komppula & Boxberg 2002, 111.)
Vaikka tässä opinnäytetyössä tuotteen prototyyppiä ei testattu, suunnittelin silti tuote-esitteen ja tuotekuvauksen, koska halusin kehittää tuotteelle visuaalisen ilmeen ja saada opinnäytetyöni produktille ”kasvot”. Aistielämysten metsä -tuotteen tuote-esitteessä painottuvat yksinkertaisuus ja vahva visuaalisuus. Tuote-esitettä hallitsee taustakuva, jossa metsä on kuvattu kutsuvana, raikkaan vihreänä ja ilmavana, jolloin jo pelkkä kuvan katsominen voi rauhoittaa ja elvyttää mieltä.
Lisäksi taustakuvassa pyritään tuomaan esille metsän sisään astumista ja siihen uppoutumista, kuten tuotteessa käytännössä tehdään.
Tuote-esitteen mainostekstin tarkoituksena on kuvata mielikuvia herättävästi asiakkaan saama arvo tuotteessa eli kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Tuotteen mainostekstin pohjaväri ja fontinväri mukailevat Elämystalli Aventuron internetsivujen värimaailmaa, jotta yhdenmukaisuus säilyy. Vihreä väri on tuotu uutena värinä mukaan tähän
värimaailmaan, jotta Aistielämysten metsä -tuote erottuu uutena hyvinvointituotteena. Lisäksi yrityksen internetsivuilla oleva sininen hevonen on otettu tuote-esitteeseen mukaan kuvaamaan tuotteessa olevia Metsän Unelmahevosia.
Komppulan ja Boxbergin (2002, 112) mukaan tuote-esitteen suunnittelussa on syytä pohtia, sopiiko sama esite sekä välittäjälle että loppukäyttäjälle. Yleisesti ottaen tuotteen jakeluporras tarvitsee tuotteesta myynnin tueksi yksityiskohtaisempaa tietoa kuin yksityiset asiakkaat eli tuotteen loppukäyttäjät.
Tuote-esitteen rinnalle suunnittelin tuotekuvauksen, josta käy ilmi Aistielämysten metsä -tuotteen tarkemmat tuotetiedot, joita asiakas tarvitsee tehdäkseen ostopäätöksen. Näitä tietoja ovat tuotteen toteutusajankohta, kohderyhmä, kesto, tuotteen sisältö eli palvelumoduulien kuvaus, varustus, hinta, paikan sijainti, jossa tuote toteutetaan ja yhteystiedot, josta tuotteen voi ostaa. Tuotekuvauksesta on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä ja nopeasti luettava, jotta tuotteesta on helppo kiinnostua. Tarkoituksena on myös synnyttää asiakkaalle mielikuva ostamisen helppoudesta ja sen on myös toteuduttava käytännössä.
Tuotekuvauksen visuaalinen ilme mukailee vahvasti tuote-esitteen ilmettä yhdenmukaisuuden vuoksi.
6.5 Palvelujärjestelmän kehittäminen jatkossa
Palvelujärjestelmä muodostuu kaikista yrityksen laatua tuottavista ulkoisista ja sisäisistä resursseista, joiden kanssa asiakas on vuorovaikutuksessa matkailutuotteen palveluprosessissa. Tuotekehityksen perusta on palvelujärjestelmän jatkuva kehittäminen. Tämä tarkoittaa tuotekehityksen kannalta käytännössä tuotteen laatuun panostamista ja paneutumista asiakkaan odottamaan arvoon. Laajempana käsitteenä palvelujärjestelmän kehittäminen on yrityksen johtamista strategisella ja operatiivisella tasolla. Strategisella tasolla tehdään pitkän aikavälin suunnitelmia halutun vision tavoittelemiseksi. Nämä suunnitelmat heijastuvat yrityksen operatiivisiin eli sisäisiin toimintoihin ulkoisissa ja sisäisissä resursseissa. Tällaisia toimintoja ovat johtamisjärjestelmän,
henkilökunnan ja toimintaympäristön kehittäminen. (Komppula & Boxberg 2002, 115-116.)
Aistielämysten metsä -tuotteen palvelujärjestelmässä on tärkeää, että kaikkeen, mitä asiakas näkee ja mitä palveluita hänelle tuotetaan, sisältyy tuotteen ydinidea eli kokonaisvaltainen hyvän olon tunne aistivasta, elävästä itsestä. Ei siis riitä, että palvelumoduulit ovat sisällöltään asiakkaan arvoon tähtääviä.
Hyvinvointimatkailutuotteessa on oleellista, millä tavalla aktiviteetit tuotetaan asiakkaalle. Sisäisiä resursseja voi siis pitää ulkoisia resursseja tärkeämpinä, sillä yrityksen toimintaympäristö, välineet ja laitteet eivät vastaa tarkoitustaan, elleivät sisäiset resurssit tue hyvinvoinnin tuottamisen tarkoitusta asiakkaalle.
Jatkossa Aistielämysten metsä -tuotteen palvelujärjestelmän kehittämiseen kuuluu hyvinvointimatkailun suuntausten ja asiakkaiden odotusten silmällä pitäminen ja tuotteen hienosäätö sen mukaisesti. Tuotteeseen voi liittää uusia palvelumoduuleja tai ottaa vanhoja pois. Se sopii myös erinomaisesti liitettäväksi osaksi jotakin muuta ohjelmapalvelua.
7 YHTEENVETO JA ARVIOINTI
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää hyvinvointimatkailutuote, joka vastaa hiljaisuutta, luontoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan kasvavaan kiinnostukseen. Tämän hyvinvointimatkailutuotteen keskeisenä tavoitteena oli olla aistielämyksellinen eli ihminen oppii tiedostamaan aistinsa ja niiden mahdollisuudet kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi tuotteesta piti tulla ympärivuotisesti toteutettava ja helposti muunneltava.
Aloitin tuotteen ydinidean suunnittelun etsimällä ajankohtaista tietoa hyvinvointimatkailusta. Hyvinvointimatkailu oli minulle uusi asia, joten aluksi paljon aikaa kului aiheeseen tutustumiseen. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä halusin opinnäytetyöni kautta oppia uutta matkailualasta ja luin kiinnostuneena hyvinvointimatkailusta. Huomasin kuitenkin, että kyseisestä alasta ei ole vielä kirjoitettu paljon teoksia. Englanninkielisiä teoksia taas oli vaikeaa saada käsiin tai ne olisi pitänyt tilata ulkomailta. Tämä heijastui opinnäytetyössäni siihen, että
Aloitin tuotteen ydinidean suunnittelun etsimällä ajankohtaista tietoa hyvinvointimatkailusta. Hyvinvointimatkailu oli minulle uusi asia, joten aluksi paljon aikaa kului aiheeseen tutustumiseen. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä halusin opinnäytetyöni kautta oppia uutta matkailualasta ja luin kiinnostuneena hyvinvointimatkailusta. Huomasin kuitenkin, että kyseisestä alasta ei ole vielä kirjoitettu paljon teoksia. Englanninkielisiä teoksia taas oli vaikeaa saada käsiin tai ne olisi pitänyt tilata ulkomailta. Tämä heijastui opinnäytetyössäni siihen, että