Aineistona toimineet uutiset ja niiden analysointi

Tutkimuksen aineiston kolmas osa koostuu Yle Urheilun tuottamista mediateksteistä (n=100), jotka on julkaistu vuosien 2017-2018 aikana. Halusin kerätä aineistoksi mahdollisimman ajankohtaisia mediatekstejä, jolloin huomioni keskittyi aineistonkeruuhetkestä käsin katsottuna viimeisimpiin vuosiin. Tutkimusekonomia huomioon ottaen kahden edellisvuoden mediatekstit muodostivat riittävän suuren aineiston. Tämän aineistonosan valintaa pohdittaessa tulin siihen lopputulokseen, että journalistisesti merkittävän toimijan tuottamat uutiset tuovat ajankohtaisesti esille dopingin moraalisäätelyverkoston toimijoita ja mahdollistavat näiden kiinnostavan tarkastelun. Doping on etenkin viime aikoina ollut lähes jatkuvasti esillä mediassa, mikä avaa hedelmällisen maaperän tarkastella eri toimijoita median tuottamien uutisjuttujen perusteella. Taustalla oli myös oletus tutkittavan ilmiön hienoisesta arkaluontoisuudesta, jolloin media-aineiston käyttäminen saattaa paremmin avata ilmiötä tutkimuksessa halutusta näkökulmasta.

Nimi Organisaatio Hallitus Rooli Taustaorganisaatio Ajanjakso

x SUEK kyllä puheenjohtaja Veikkaus Oy 2014

x OKM työryhmä 1 ei jäsen KRP 2015

x SUEK kyllä jäsen OKM 2017

x VLN ei jäsen Kokoomus 2019

x SUEK valvontalautakunta ei puheenjohtaja Juristi 2014

x OK kyllä jäsen Urheilija 2016

x OK kyllä jäsen Urheilija 2017

x OKM työryhmä 2 ei jäsen SPL 2014

x SUEK kyllä varapuheenjohtaja OKM 2013

x Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta ei jäsen SM 2016

59

Tämä osa aineistoa kerättiin 29.10.2018 Yle Urheilun tiloissa, jossa heidän järjestelmänsä kautta etsittiin dopingaiheisia uutisia. Hakusanana käytettiin sanaa doping, jolloin järjestelmä luonnollisesti löysi kaikki mediatekstit, joissa kyseistä sanaa oli käytetty. Tuosta joukosta rajattiin ensiksi urheiluun liittymättömät mediatekstit pois, jolloin alkuperäiseksi aineistoksi jäi yli 300 mediatekstiä. Seuraavaksi pois jäivät esimerkiksi jutut, joissa doping oli mainittu, mutta jotka eivät sinällään liittyneet dopingiin sen enempää. Tuosta joukosta etsittiin edelleen juttuja, jotka liittyivät jollain tapaa kotimaan kontekstiin ja joissa käsiteltiin kotimaisia urheilun toimijoita. Viimeisen vaiheen seulan läpäisivät ne uutiset, joissa kotimaisen dopingin moraalisäätelyn toimijat olivat päässeet ääneen. Tällöin pois tippuivat esimerkiksi toimittajien kirjoittamat kommentit, joissa ilmiötä ja toimijoita saatettiin käsitellä, mutta joissa verkoston toimijat eivät itse olleet ilmiötä kommentoineet. Tämä rajaus oli ehdoton, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella dopingin moraalisäätelyverkoston toimijoita ja heidän sanomisiaan, eikä niinkään toimittajien tuottamaa tekstiä. Toisaalta voidaan myös pohtia sitä, missä määrin toimittajat ja media voitaisiin lukea verkoston toimijoiksi. Tähän teemaan palataan tutkimusraportin loppupuolella alaluvussa 6.1. Lopullinen uutisaineisto koostui 100 dopingiin liittyvästä uutisjutusta, joissa siteerataan kotimaisia toimijoita.

Uutisia analysoitiin sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin avulla. Määrällinen sisällönanalyysi keskittyi luokitteluun, jonka avulla tarkasteltiin sitä, kenelle dopingin moraalisäätelyverkoston toimijalle annetaan moraalisäätelyllistä valtaa. Tuomen ja Sarajärven (2018, 105-106) mukaan luokittelussa on yksinkertaisimmillaan kyse aineistosta määriteltyjen luokkien esiintyvyyden tarkastelusta. Aineistoa voidaan analysoida siitä näkökulmasta, kuinka monta kertaa kukin luokka mainitaan. Tällä tavoin luokiteltu aineisto voidaan esittää esimerkiksi taulukoiden avulla. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 105-106.)

Määrällistä sisällönanalyysiä on tässä tutkimuksessa sovellettu eri toimijoille annetun moraalisäätelyvallan tarkastelussa. Analyysi toteutettiin siten, että aineistona toimivista uutisista tarkasteltiin dopingilmiöitä kommentoineiden dopingin moraalisäätelyverkoston toimijoiden esiintyvyyttä. Aineistosta listattiin aluksi kaikki toimijat, minkä jälkeen alettiin tarkastella niiden yleisyyttä aineistossa. Toimijoita tarkasteltiin ensisijaisesti organisaatiotasoisina, jolloin esimerkiksi kaikki SUEKin edustajina esiintyneet yksittäiset toimijahenkilöt käsiteltiin SUEKina. Myöhemmässä vaiheessa analyysiä jatkettiin

60

positiotasolle, jolloin tarkasteltiin sitä, missä organisaatioiden positioissa oleville yksittäisille toimijahenkilöille moraalisäätelyvaltaa annetaan. Määrällisen sisällönanalyysin tuloksia tarkastellaan luvussa 5.3.

Tutkimuksessa toteutettu laadullinen sisällönanalyysi kohdistui niin ikään aineiston mediateksteihin, joissa keskityttiin toimijoiden sitaatteihin ja jätettiin muut tekstiosuudet analyysin ulkopuolelle. Laadullisen sisällönanalyysin teoretisoinneissa puhutaan usein teorian vaikutuksesta analyysin tekemiseen (ks. esim. Tuomi & Sarajärvi 2018). Tässä tutkimuksessa tehty analyysi on lähintä sukua niin sanotulle teoriaohjaavalle sisällönanalyysille, jonka lähtökohtana teorian ja aineiston välisen jaottelun osalta pidetään aineistoa. Analyysitapa eroaa kuitenkin aineistolähtöisestä sisällönanalyysistä käsitteellistämisen eli abstrahoinnin osalta.

Teoriaohjaavassa, toisin kuin aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä, teoreettiset käsitteet tuodaan ”valmiina” joistakin jo aiemmin luoduista teoretisoinneista. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 133.) Tässä tutkimuksessa nuo valmiit käsitteet tuodaan aiemmin esitellystä moraalisäätelyn teoriasta. Teorialähtöiseen sisällönanalyysiin verrattuna tämän tutkimuksen laadullista aineistoa ei ole alkuvaiheessa lähestytty moraalisäätelyn teorian kautta, vaan teoria on tuotu analyysiin mukaan vasta loppuvaiheessa. Moraalisäätelyn teorian ajallisesti suhteellisen nuoren iän takia tällainen teorialähtöinen lähestymistapa olisi saattanut sulkea aineistosta joitakin mielenkiintoisia seikkoja analyysin ulkopuolelle. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli tutkia suomalaisen dopingin moraalisäätelyverkoston toimijoiden kommentteja ja tarkastella, miten ne ilmentävät moraalisäätelyä (ts. millaista toimijoiden harjoittama moraalisäätely on).

Tuomen ja Sarajärven (2018, 123) mukaan sisällönanalyysi etenee aineiston litteroinnin, aineistoon perehtymisen, pelkistettyjen ilmausten tekemisen, ilmausten luokittelun ja luokkien yhdistelemisen kautta pääluokkien tai yhdistävän luokan ja kokoavan käsitteen luomiseen.

Oma, teoriaohjaavasta sisällönanalyysistä vaikutteita ottanut analyysini poikkesi hieman normaalista kaavasta lähinnä aineiston erilaisuudesta johtuen. Mediatekstit eivät vaatineet litterointia, mutta toisenlainen valmisteleva työ oli tarpeen esimerkiksi tekstien ryhmittelemisen, jaottelun ja siistimisen osalta. Kun laadullinen aineisto oli saanut lopullisen muotonsa, aloin perehtyä aineistoon lukemalla sitä moneen kertaan. Jo tässä vaiheessa sain jonkinlaisen ennakkokäsityksen siitä, mitä aineisto pitää sisällään ja mitä sieltä mahdollisesti voisi analyysin edetessä paljastua. Perehtymisen jälkeen aineiston analysointi jatkui tekemällä

61

pelkistettyjä ilmauksia toimijoiden kommenteista. Pelkistysten jälkeen alkoi ryhmittely eli klusterointi, jossa pelkistetyistä ilmauksista etsitään samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Samankaltaiset käsitteet ryhmittelin eri luokiksi, joista myöhemmin muodostin alaluokkia. Samaa teemaa käsittelevät alaluokat yhdistyivät sittemmin yläluokiksi, joista tutkimukseni kannalta merkityksellisimpiä olivat itsensä vahvistaminen, arvojen vahvistaminen, sääntöjen korostaminen, syyllistäminen, vastuun siirtäminen ja negatiiviset seuraukset. Yläluokat jaottelin moraalisäätelyn teoriasta muodostamieni pääluokkien alle (yhteisen eetoksen vahvistaminen ja vastakkaisen eetoksen kieltäminen). Taulukossa 2 on esitelty yksinkertaistus laadullisen sisällönanalyysini etenemisestä. Yksinkertaistus on pyritty tekemään mahdollisimman selkeäksi, minkä vuoksi jätin siitä sitaatit ja alaluokkien muodostamisen vaiheina pois.

Taulukko 2. Laadullisen sisällönanalyysin eteneminen pääpiirteittäin.

Pelkistetty ilmaus Yläluokka Pääluokka järjestelmän päätös on

Koko tutkimuksessa käytetyt aineistokokonaisuudet, niiden analysointitavat ja suhteet tutkimuskysymyksiin on pelkistetty kuvioon 1.

62

Kuvio 1. Tutkimuskysymykset ja niihin vastaamisessa käytetyt aineistot ja menetelmät.