5. TUTKIMUSMETODOLOGIA
5.3 Aineiston kuvaus
Tutkielmassani empiirisenä aineistona käytetyt tarinat on kerätty kuntaorganisaation keskijohdolta syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana.
Tehtäväksi antona esimiehille oli kirjoittaa kaksi kokemusperäistä vapaamuotoista ja lyhyttä tarinaa luottamuksen roolista ja merkityksestä organisaation sisäisessä yhteistyössä. Tarinoiden ohjeistus sanasta sanaan oli seuraava: ”Kirjoita positiivinen tarina, jossa kerrot tosipohjaisen tapauksen, missä luottamus auttoi selkeästi tärkeiden työtehtävien hoitamisessa” sekä ”kirjoita negatiivinen tarina, missä kerrot tosipohjaisen tapauksen, missä luottamuksen puute tai suoranainen epäluottamus vaikeutti mielestäsi selkeästi tärkeiden työtehtävien hoitamiseen.”
Tarinoita oli yhteensä 112 ja niiden pituus vaihteli muutamasta lauseesta muutamaan pieneen kappaleeseen ollen maksimissaan 367 sanaa.
Positiivisia luottamustarinoita oli aineistossa yhteensä 59 ja negatiivisia 53. Positiivisten tarinoiden kirjoittajista 33 oli naisia ja 24 miehiä, kahden kirjoittajan sukupuolesta ei ole tietoa. Negatiivisten tarinoiden kirjoittajista 31 oli naisia ja 20 miehiä, kahdesta ei ole tietoa. Tarinoiden kirjoittajien ikää ei ole kysytty eikä sitä näin ollen tiedetä. Myöskään palvelusvuosien määrää kyseisessä organisaatiossa ei tiedetä. Katson, etteivät nämä tiedot ole oleellisia tämän tutkimuksen kannalta.
Tarinoiden kirjoittajille oli annettu tehtäväksi kirjoittaa sekä positiivinen että negatiivinen tarina luottamuksen ilmenemisestä yksiköiden välisessä yhteistyössä. Tässä vaiheessa rajasin tutkimuksesta pois negatiiviset luottamustarinat, koska oli rajannut pois myös teoriaosuudesta aineiston, jossa käsiteltiin luottamuksen puutetta tai epäluottamusta. Osa vastaajista oli käsitellyt aihetta esimies-alaiskontekstissa tai organisaation rajat ylittävässä yhteistyössä. Rajasin myös nämä tarinat tutkimusaineistosta pois, koska tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella luottamuksen roolia ja sen rakentumista nimenomaan organisaation sisäisten yksiköiden välisessä yhteistyössä. Näiden rajausten jälkeen tutkimuksessa oli mukana 45 luottamustarinaa, joista 24 naisten kirjoittamia, 19 miesten ja kahden sukupuolta ei tiedetä.
5.4 Aineiston analyysi
Laadullisen aineiston analyysin tarkoitus on selkeyttää aineistoa ja tuottaa siten uutta tietoa asiasta, jota tutkitaan. Analyysin tavoitteena on tiivistää tutkimusaineisto kadottamatta informaatiota, mitä se sisältää. (Eskola &
Suoranta 2005.)
Polkinghornen (1995) mukaan narratiivista aineistoa voidaan analysoida luokittelemalla kertomukset erillisiin luokkiin. Analyysi voidaan tehdä siten, että aikaisempi tutkimus tai teoria ohjaa analyysia tai aineistolähtöisesti, jolloin kertomus synnyttää sitä kuvaavat käsitteet. Lieblich et al. (1998) ehdottavat narratiivisen aineiston analysointiin ja tulkintaan kahta toisilleen vastakkaista lähestymistapaa: laaja-alaisuuteen (holistic) tai luokitteluun (categorical) perustuvaa lähestymistapaa ja kerronnan sisältöön (content) tai kerronnan muotoon (form) perustuvaa lähestymistapaa. Categorical Content –lukutavalla on yhteisiä piirteitä sisällönanalyysin kanssa.
Aineistosta löydetään teemoja, juonia tai viestejä, joiden avulla muodostetaan sisältöä kuvaava kertomus. (Aaltola & Valli 2001.)
Teemoittelun keinoin tutkimusaineistosta voidaan nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja. Tällä tavoin voidaan vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä aineistosta. Tekstistä on ensin pyrittävä löytämään tutkimusongelman kannalta keskeiset aiheet. Teemoittelu vaatii teorian ja empirian vuorovaikutusta, joka näkyy tutkimustekstissä niiden lomittumisena toisiinsa. (Eskola & Suoranta 2005.)
Sisällönanalyysi on menetelmä, jonka avulla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti sekä järjestellä, kuvailla ja kvantifioida tutkittavaa ilmiötä. Sisällönanalyysi voidaan toteuttaa joko aineistolähtöisesti (induktiivisesti) tai teorialähtöisesti (deduktiivisesti), jolloin analyysin perusteena on aiempaan teoriaan tai tutkimukseen perustuva luokitusrunko. Deduktiivinen sisällönanalyysi voidaan tehdä siten, että aineistosta poimitaan vain ne käsitteet, jotka kuuluvat tuohon luokitusrunkoon tai siitä voidaan poimia myös tutkittavaan ilmiöön kuuluvat käsitteet, mutta jotka eivät luokitusrunkoon kuulu. Näistä käsitteistä voidaan muodostaa uusia kategorioita. (Eskola & Suoranta 2005.)
Tutkimuskohteen analysointiin voidaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntää useampaa näkökulmaa. Tätä kutsutaan yleisesti triangulaatioksi. Triangulaatiolla tarkoitetaan erilaisten menetelmien, tutkijoiden, tietolähteiden tai teorioiden yhdistämistä tutkimuksessa.
Triangulaatio erotetaan neljään eri päätyyppiin, joita ovat aineisto-, tutkija-, teoria- ja menetelmätriangulaatio. Tutkijatriangulaatiolla tarkoitetaan sitä, että useampi tutkija tutkii samaa ilmiötä ja on mukana joko osassa tutkimusta, esimerkiksi aineiston hankinta- tai analyysivaiheessa, tai koko tutkimusprosessissa. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 141-142.)
Tässä Pro gradu –tutkielmassa käsittelin empiirisen aineiston siten, että luokittelin sisäiseen yhteistyöhön liittyvät luottamustarinat ensin sen perusteella, mikä oli tarinan sisältö. Tein tämän sen vuoksi, koska tarinoista oli helposti havaittavissa niiden jakautuvan neljään eri luokkaan eri yksiköiden yhteistyön tarkoituksen mukaan. Halusin tällä keinon nähdä
sen, onko luottamuksella erilainen rooli erilaisissa yhteistyötilanteissa.
Tarinat jakautuivat sisältönsä perusteella seuraavasti: asiakaslähtöinen palveluprosessi, investointihanke, sisäisen toiminnan tehostaminen ja luottamuksen rooliin tai ilmenemiseen liittyvät kootut tarinat. Käytin analyysissani Categorical Content –lukutapaa, eli luokittelin aineiston ja keskityin tarinoiden sisältöön. Tällä tavoin etsin tarinoista tämän tutkielman kirjallisuuskatsauksessa löytämiäni mekanismeja luottamukseen liittyen.
Aiempi teoria luottamuksesta ohjasi analyysiani, joten käytin analyysissani deduktiivista lähestymistapaa. Kirjallisuuskatsauksessa ilmenneiden mekanismien lisäksi pyrin etsimään tarinoista mekanismeja, joita ei tässä tutkielmassa mukana olleessa kirjallisuuskatsauksessa mainittu, mutta jotka tarinoiden sisällön perusteella oli tulkittavissa luottamukseen liittyviksi tekijöiksi. Kuvassa 8 on aineiston analysoinnin vaiheet.
Tarinat
Asiakaslähtöinen palveluprosessi
Investointihanke
Sisäisen toiminnan tehostaminen
Luottamukseen liittyvät kootut tarina
Aineisto Luokittelu Teemoittelu
Luottamukseen vaikuttavat tekijät
Luottamuksesta seuraavat tekijät
Luotettavuuden arvioiminen
Luottamuksen rakentuminen
Luottamuksen tietoinen rakentaminen
´
Kuva 8. Aineiston analysoinnin vaiheet.
Analysoin tarinat neljässä eri luokassa tarinoiden sisällön perusteella.
Jokaisesta tarinaluokasta etsin luottamuksen liittyviä mekanismeja viiden kirjallisuuskatsauksessa mainitun teeman mukaisesti. Näitä teemoja olivat luottamukseen vaikuttavat tekijät, luottamuksesta seuraavat tekijät, luotettavuuden arvioiminen, luottamuksen rakentuminen sekä luottamuksen tietoinen rakentaminen. Kun olin lukenut tarinat useaan kertaan läpi ja nimennyt niissä esiintyneet teemojen mukaiset mekanismit, annoin ne analysoitavaksi toiselle tutkijalle, joka analysoi aineiston samalla periaatteella. Mekanismien määrittelyssä eri teemojen alle päädyimme toisen tutkijan kanssa samoihin päätelmiin lähes koko aineiston osalta. Eriävät tulkinnat kävin vielä huolellisesti läpi, luin tarinan siltä osin vielä kertaalleen ja pyrin tekemään päätelmän, jonka pystyin perustelemaan. Kuten olen aiemmin todennut, kirjallisuuskatsausta tehdessäni luottamusmekanismien sijoittelu viiden teeman alle oli hyvin haasteellista, koska samat mekanismit voivat eri yhteydessä sijoittaa vaikka kaikkien viiden teeman alle. Tämä sama ilmiö toistui empiirisen aineiston kohdalla ja tällöin huomasin, että mekanismit voivat olla myös samassa asiayhteydessä useamman kuin yhden teeman alla. Toisen tutkijan tulkinta aineiston analyysissa oli mielestäni perusteltua luottamuksen monimuotoisuuden vuoksi ja tällä tavoin pyrin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta. Kun analyysin tämä vaihe oli tehty, tein vastaavanlaisen synteesikuvan luottamukseen liittyvistä mekanismeista, kuin mitä kirjallisuuskatsauksestakin olin tehnyt. Lopuksi vertasin kirjallisuuskatsauksen synteesikuvaa ja tarinoiden perusteella luotua synteesikuvaa toisiinsa, ja sen perusteella vastasin tutkimuskysymykseen.
5.5 Tutkimuksen luotettavuus
Tämä Pro gradu –tutkielma on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus.
Erityisesti laadullisessa tutkimuksessa tutkija joutuu jatkuvasti pohtimaan tekemiään ratkaisuja ja ottamaan kantaa sekä analyysin kattavuuteen että työn luotettavuuteen. Lähtökohtana onkin tutkijan avoin subjektiviteetti sekä sen myöntäminen, että tutkija on tutkimuksensa keskeinen tutkimusväline. Näin ollen luotettavuuden arviointi koskee koko
tutkimusprosessia. (Eskola & Suoranta 2000, 208-210). Olen työn edetessä pyrkinyt kertomaan tekemäni ratkaisut ja perustelemaan valintani mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Olen myös jokaisen luvun alussa kertonut, mitä tuleva luku pitää sisällään. Tarkoituksenani on tällä tavoin lisätä tutkielman lukemisen mielekkyyttä, lisätä lukijan ymmärrystä tutkimusprosessin kulusta sekä rakentaa pohjaa sille, että lukija voi arvioida tutkimuksen luotettavuutta.
Aineiston erittelyn tuloksena en pyri esittämään väitteitä tutkimusaineiston ulkopuolisesta todellisuudesta. Havainnot ja tulkinnat, joita olen tehnyt, koskevat vain ja ainoastaan tutkimusaineistoa. Tämä mahdollistaa sen, että tehdyt tulkinnat ovat kenen tahansa muun tutkijan koeteltavissa. Olen myös pyrkinyt esittämään tulkintani ”läpinäkyvästi”, jolloin olen antanut tutkimusaineistossa eri käyttökontekstissa esiintyneistä termeistä mahdollisimman erilaisia esimerkkejä, jotta lukija voi arvioida, onko tyypittely mielekäs ja kaikenkattava. Tutkimukseni näkökulmaa kieleen voidaankin nimittää näytenäkökulmaksi ennemmin kuin faktanäkökulmaksi. Näytenäkökulmasta aineisto ei siis välitä informaatiota todellisuudesta vaan erittelyn kohteena on aineiston todellisuus. (Koskinen
& al. 2005, 65-66.)
Tutkimuksen arviointiin liittyy myös käsite validius. Validius tarkoittaa tutkimusmenetelmän kyky mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata.
Laadullisessa tutkimuksessa voidaan tutkimuksen validiutta tarkentaa käyttämällä tutkimuksessa useita menetelmiä. Tutkimusmenetelmien yhteiskäytöstä käytetään termiä triangulaatio, joka voidaan jakaa neljään eri tyyppiin. Yksi näistä tyypeistä on tutkijatriangulaatio.
Tutkijatriangulaatio tarkoitaa sitä, että tutkimukseen osallistuu useampia tutkijoita aineistonkerääjinä ja erityisesti tulosten analysoijina ja tulkitsijoina. (Hirsjärvi & al. 1997, 216-218.) Tämän tutkielman empiirinen aineisto on kerätty toisen tutkijan toimesta. Kyseinen tutkija on myös osallistunut tutkimusaineiston analysointiin ja tulkintaan. Olen siis
käyttänyt tutkimuksessani tutkijatriangulaatiota osoittamaan sen, että tulkintani tutkimusaineistosta on hyväksyttävä eli validi.
6. LUOTTAMUKSEN ROOLI JA RAKENTUMINEN KUNTAORGANISAATION SISÄISESSÄ
YHTEISTYÖSSÄ
Tässä luvussa tarkoituksenani on käydä läpi tarinoiden sisältö.
Organisaation sisäisestä yhteistyöstä kirjoitetut tarinat olivat sisältönsä perusteella jakautuneet karkeasti neljään eri tarinaluokkaan. Nämä luokat olivat asiakaslähtöinen palveluprosessi, investointihanke, sisäisen toiminnan tehostaminen sekä luottamuksen rooliin liittyvät kootut tarinat.
Kun etsin tarinoista viiteen eri teemaan liittyviä luottamustekijöitä, analysoin tarinat erikseen tämän luokittelun mukaisesti. Tarinoista otetut lainaukset ovat tekstin sisällä lainausmerkkien sisällä kursiivilla kirjoitettuna. Kunkin kappaleen lopussa on vielä taulukko, johon olen koonnut tarinaluokittain ne kuhunkin teemaan liittyvät mekanismit, jotka tarinoista nousi esiin.
6.1 Luottamukseen vaikuttavat tekijät
Asiakaslähtöinen palveluprosessi
Avoimella keskustelulla on vaikutus luottamukseen ja sillä, että keskustelua käydään paljon. Tarinoissa kävi ilmi, että yhteisillä pelisäännöillä oli vaikutusta luottamukseen, mutta myös sillä, että yhteistyön osapuolista jokainen pääsi vaikuttamaan kertomalla omat mielipiteensä ja näkemyksensä. Myös konkreettisten edistysaskelien havaitseminen yhteistyön tuloksena vaikutti yhteistyön osapuolten välillä olevaan luottamukseen. Luottajan ominaisuuksista tarinoissa tulivat esiin kokemukset toisesta joko henkilöityvänä tai ei-henkilöityvänä tekijänä.
Tällöin puhuttiin joko toisen osapuolen tai toisen viraston toimintatapojen tuntemisesta. Luottamuksen kohteen ominaisuuksista erityisesti pätevyys nousi tarinoista esiin merkittävänä luottamukseen vaikuttavana tekijänä,
”yhteistyö edellyttää luottamusta toisten ammattitaitoon” ja hyväntahtoisuus ”---korostaa varsinkin asioita, jotka vanhemmat kokivat epäkohdiksi.”Luottamuksen syntymiseen vaikutti myös se, että henkilö on kokenut häntä tuettavan hänelle tärkeässä asiassa. Kun tarinassa kerrottiin virkamiehen ottaneen kantaa asiaan ”myös isän roolissa”, voidaan se nähdä samaistumisena vastapuolen asemaan. Tarinoissa luottamukseen vaikuttavaksi tekijäksi nousivat myös asenteet, erityisesti se asenne, jolla yhteistyöhön käytiin, muun muassa ”ilman ennakkoluuloja” ja ”puhui positiivisesti”. Tärkeinä ja usein toistuvina tekijöinä tarinoissa olivat sitoutuminen ja vastuunkanto, joiden katsottiin vaikuttavan luottamuksen syntymiseen. Luottamuksen syntymiseen vaikutti myös se, että tehtiin yhteistyötä ja järjestettiin yhteispalavereja ja että toinen osapuoli havaittiin luotettavaksi.
Investointihanke
Samaistumisella on merkitystä luottamukseen vaikuttavana tekijänä, joka ilmaistiin ajatuksella ”ymmärtää muiden näkökantoja” sekä asenteilla, joita luonnehdittiin tarinoissa ”suhtautuminen vastuullista”ja ”sitoutuneisuus”.
Tarinoissa mainittiin myös, että luottamuksen vaikuttavat henkilökemiat.
Keskustelu ja kiinnostus toisen mielipiteisiin vaikuttivat luottamukseen sekä yhteistyössä yhteiset tavoitteet, rutiinit ja osapuolten kesken sovitut asiat. Johdon sitoutumista ja tukea pidettiin tärkeänä luottamukseen vaikuttavana tekijänä. Se tuli esiin tarinoissa ilmaisuna: ”johto luottaa alaisiinsa ja nämä toisiinsa” sekä ”eikä pienistä vastoinkäymisistä rangaista”. Luottamukseen vaikuttaa myös tulosten saavuttaminen, tarinoiden mukaan erityisesti silloin, kun ”molemmat ovat onnistuneet”.
Luottajan ominaisuuksista aiemmat kokemukset vaikuttivat luottamukseen.
Myös se, että luottamuksen kohde koki ammattitaitoaan arvostettavan, vaikutti luottamuksen kokemiseen positiivisesti: ”Hankkeen vetäjänä toiminut yksikkö järjesti osastollemme pääsyn kilpailuaineiston pariin ja kysyi mielipidettämme tässä perustavaa laatua olevassa valintakriteerissä.” Hyvä ja toimiva yhdessä tekeminen siten, että
”tekemisen meininki” näkyy, vaikutti luottamuksen syntyyn.
Sisäisen toiminnan tehostaminen
Luottamukseen vaikutti kertomusten mukaan se, että osapuolet havaitsivat toisen luotettavaksi. Siihen vaikutti myös luottajan aiemmat kokemukset toisesta osapuolesta ja yhteistyöstä sekä henkilökohtainen tutustuminen.
Sillä, että perustetaan työryhmiä ja luodaan yhteistyösuhteita, on suuri merkitys luottamuksen muodostumiseen ja että työryhmissä sovitaan yhdessä selkeät käytännöt. Luottamukseen vaikuttaa se, että osapuoli kokee toisen sitoutuneeksi eli vilpittömäksi tehtävien hoitamisen suhteen.
Tämä näkyi myös tarinoissa siten, että ”toisessa päässä halutaan hoitaa hommat” tai ”asioista on pidetty kiinni”. Myös avoimuus, tiedon jakaminen, tehtävien jako yhteistyössä ja se, että jokainen ottaa vastuun yhteistyöpalaverien järjestämisestä vaikuttivat luottamukseen. Johdon tuki koettiin luottamukseen vaikuttavaksi tekijäksi ja se ilmaistiin ”Johdon tuki on perusedellytys raivattaessa tilaa uusille toiminnoille.” Luottajan aiemmilla kokemuksilla oli vaikutusta luottamukseen, kuten myös luotetun ammattitaidolla ja asenteella, ”toisessa päässä osataan ja halutaan hoitaa hommat.”
Luottamuksen rooliin liittyvät kootut tarinat
Näissä tarinoissa kirjoittajat eivät olleet kirjoittaneet varsinaista tarinaa, vaan olivat koonneet ajatuksiaan niistä tekijöistä, jotka heidän mielestään liittyvät luottamukseen yksiköiden välisessä yhteistyössä. Heidän mielestään luottamukseen vaikuttivat yhteiset tavoitteet, se, että molemmat osapuolet hyötyivät yhteistyöstä: ”yhteistyöllä on aidosti yhteinen intressi” ja että se ”on aidosti tärkeää ja merkityksellistä” ja että
”yhteistyöhön on voinut sitoutua oman organisaation näkökulmasta.” Myös toisen arvostuksella kerrottiin olevan merkitystä. Jatkuva yhteistyö, verkostoituminen ja henkilöiden tunteminen sekä yhdessä tekemisen kokemukset vaikuttivat luottamukseen. Organisaation ja esimiehen tuki koettiin tärkeäksi, sekä se, että ehdotukset perustellaan hyvin. Toimijaa itseään kohtaan osoitettu luottamus vaikuttaa siihen, että myös toimija luottaa. Asiantuntijuus ja ammattitaito vaikuttavat luottamukseen sekä luottajan että luottamuksen kohteen ominaisuuksina.
Taulukko 6. Yhteenveto luottamukseen vaikuttavista tekijöistä tarinaluokittain.
Asiakaslähtöinen palveluprosessi Investointihanke
• Samaistuminen • Samaistuminen
• Asenteet • Asenteet
• Avoimuus • Arvostus
• Tiedon jakaminen • Tunteet
• Tulosten saavuttaminen • Avoimuus
• Yhteistyö • Tiedon jakaminen
• Kokemukset • Tulosten saavuttaminen
• Kyvykkyys • Yhteistyö
• Hyväntahtoisuus • Kokemukset
• Havaittu luotettavuus • Johdon tuki
• Muiden tuki • Yhteiset tavoitteet
• Yhteiset pelisäännöt • Yhteiset pelisäännöt Sisäisen toiminnan tehostaminen Kootut tarinat
• Avoimuus • Avoimuus
• Tiedon jakaminen • Arvostus
• Yhteistyö • Yhteistyö
• Kokemukset • Kokemukset
• Havaittu luotettavuus • Kyvykkyys
• Vastuullisuus • Osoitettu luottamus
• Kyvykkyys • Muiden tuki
• Johdon tuki • Yhteiset tavoitteet
• Yhteiset pelisäännöt
Oheisesta yhteenvedosta on nähtävillä, että kaikissa tarinoissa esiintyi luottamukseen vaikuttavina tekijöinä avoimuus, ei-henkilöityvänä tai henkilöityvänä tekijänä johdon tai muiden tuki, luottajan ominaisuuksista aiemmat kokemukset sekä yhteistyö. Luottamukseen vaikuttavista tekijöistä tiedon jakaminen ja yhteiset pelisäännöt esiintyivät kaikissa muissa tarinaluokissa, paitsi kootuissa tarinoissa, kun taas luottamuksen kohteen ominaisuuksista pätevyys oli usein tarinoissa mukana, mutta investointihankkeista kertovista tarinoista se puuttui. Samaistuminen, asenteet sekä tulosten saavuttaminen olivat mukana luottamukseen vaikuttavina tekijöinä sekä asiakaslähtöinen palveluprosessi -tarinoissa sekä investointihankkeisiin liittyvissä tarinoissa. Havaittu luotettavuus vaikutti luottamukseen asiakaslähtöisissä palveluprosesseissa sekä sisäisen toiminnan tehostamiseen liittyvissä tarinoissa.Arvostus jayhteiset tavoitteet esiintyivät investointihanke-tarinoissa sekä kootuissa tarinoissa.
Tämän lisäksi kussakin tarinaluokassa esiintyi yksittäinen luottamukseen
vaikuttava tekijä ja niitä olivat: hyväntahoisuus asiakaslähtöisissä palveluprosesseissa, tunteet investointihankkeissa, vastuullisuus/vastuun jakaminen sisäisen toiminnan tehostamiseen liittyvissä tarinoissa, sekä osoitettu luottamus kootuissa tarinoissa.