Aineiston hankinta

Tutkimukseen valittiin finanssitoimialalla toimivasta organisaatiosta yksi hierarkki-sesti määritelty tiimi, joka käsitti kaikkiaan 20 työntekijää. Kuitenkin tiimin suuren koon ja erilaisten työtehtävien vuoksi ei ollut tutkimuksen kannalta merkityksellistä haastatella kaikkia tiimin jäseniä, vaan haastateltavat valittiin päätoimisen tekemi-sen mukaan. Haastateltavista kolme henkilöä toimi tiimissä esimiesasemassa ja muiden haastateltavien toimenkuva koostui pääosin yritysrahoituksesta. Tutkimuk-sen kohdejoukko muodostui näin ollen 14 haastateltavasta, joiden työsuhteen kesto kohdeorganisaatiossa vaihteli muutamasta vuodesta 30 vuoteen ja työntekijät oli tiimin sisällä jaettu yritysneuvojiin ja asiakasvastaaviin eriävistä tehtävänimikkeistä huolimatta. Pääsääntöisesti pidemmän kokemuksen omaavat työntekijät olivat asia-kasvastaavia ja uraansa aloittelevat työntekijät yritysneuvojia. Tutkimuksen kan-nalta merkittävät taustatiedot on koottu alla olevaan taulukkoon (taulukko 1.) huo-mioiden kuitenkin haastateltavien anonymiteetin suojaaminen. Näin ollen tarkkoja tehtävänimikkeitä tai asemaa ei taustatiedoissa esitetä, vaan haastateltavat on työ-kokemuksen lisäksi taulukoitu tiimin sisäisen jaottelun mukaisesti kuulumaan joko yritysneuvojiin tai asiakasvastaaviin.

Taulukko 1. Haastateltavien taustatiedot

Haastateltava: Rooli: Työsuhteen kesto:

Haastateltava nro 1. Asiakasvastaava 16 - 20 vuotta Haastateltava nro 2. Asiakasvastaava yli 20 vuotta Haastateltava nro 3. Asiakasvastaava 6 - 10 vuotta Haastateltava nro 4. Yritysneuvoja 1 - 5 vuotta Haastateltava nro 5. Yritysneuvoja 11 - 15 vuotta Haastateltava nro 6. Asiakasvastaava 6 - 10 vuotta Haastateltava nro 7. Asiakasvastaava yli 20 vuotta

Haastateltava nro 8. Yritysneuvoja 1 - 5 vuotta Haastateltava nro 9. Asiakasvastaava 1 - 5 vuotta Haastateltava nro 10. Asiakasvastaava 11 - 15 vuotta Haastateltava nro 11. Asiakasvastaava yli 20 vuotta Haastateltava nro 12. Yritysneuvoja 1 - 5 vuotta Haastateltava nro 13. Yritysneuvoja yli 20 vuotta Haastateltava nro 14. Yritysneuvoja 6 - 10 vuotta

Koska hiljaisen tiedon jakamatta jättäminen koetaan yleisesti ei-toivottavana käyt-täytymisenä työyhteisössä, päädyttiin pitämään kohdeorganisaatio sekä haastatel-tavat anonyymeinä. Näin ollen haastateltavien tunnistettavuus pystyttiin salaamaan ja mahdolliset henkilökohtaiset haittavaikutukset sulkemaan pois, jolloin tutkimuk-seen osallistuminen ei aiheuttanut vahinkoa organisaatiolle tai haastateltaville. Tut-kimukseen osallistuminen oli myös vapaaehtoista, ja sähköpostitse lähetettävissä haastattelukutsuissa oli myös pääpiirteittäin käyty läpi tutkittava ilmiö sekä kysymys-rungon teemat. Haastattelukutsuja ei kuitenkaan lähetetty kaikille haastateltaville kerralla, vaan heti tutkimuksen alusta lähtien otettiin huomioon aineiston kylläänty-misen mahdollisuus. Kuitenkin haastattelujen edetessä huomattiin, että jokaisen haastateltavan näkemys tutkittavasta ilmiöstä oli ilmiön ymmärtämiselle välttämä-töntä, ja tästä syystä kaikki, joiden toimenkuva pääsääntöisesti muodostui yritysra-hoituksesta, haastateltiin. Myöskään varsinaisia kysymyksiä ei annettu haastatelta-ville etukäteen, ettei haastateltahaastatelta-ville tulisi kiusausta etsiä vastauksia etukäteen esi-merkiksi aiemmasta kirjallisuudesta.

Koska hiljaisen tiedon jakamatta jättäminen on hyvin henkilökohtaista ja tekijät ja-kamatta jättämisen taustalla hyvin pitkälti psykologisesti koettu, katsottiin tutkimuk-sen kannalta välttämättömäksi kerätä empiirinen aineisto henkilökohtaisilla yksilö-haastatteluilla. Joidenkin tutkijoiden mielestä tosin vaikeiden ja arkojen aiheiden tut-kiminen onnistuisi paremmin kyselyitä hyödyntämällä, koska tällöin tutkittavan hen-kilöllisyys jäisi kokonaan anonyymiksi ja halukkuus vastata vaikeisiinkin aiheisiin voisi nousta (Hirsjärvi et al. 2009, 206). Haastattelun etuna voidaan kuitenkin pitää ihmisen korostamista subjektina tutkimustilanteessa, jolloin haastateltavalle anne-taan mahdollisuus aktiivisesti luoda omia merkityksiä tutkittavasta ilmiöstä (Hirsjärvi

& Hurme 2001, 35). Tämän lisäksi yksilöhaastatteluihin päädyttiin, koska tutkija on omalla työhistoriallaan luonut luottamuksellisia suhteita haastateltaviin henkilöihin.

Tällä luottamuksella uskottiin olevan vaikutusta haastateltavien uskallukselle tuoda esiin myös mahdollisia negatiivisia tekijöitä omasta käyttäytymisestään. Tutkittavan ilmiön negatiivisesta sävystä johtuen yksilöhaastatteluilla pystyttiin myös tarvitta-essa täsmentämään haastateltavien vastauksia esimerkiksi kuvaavia esimerkkejä pyytäen. Haastattelun etuna esimerkiksi kyselyyn verrattuna voidaan myös pitää haastattelukysymysten järjestyksen vaihtamista kesken haastattelun, jos haastatte-lun luonteva jatkumo sitä vaatii (Hirsjärvi & Hurme 2001, 36).

Teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu valikoitui tutkimushaastattelun muodoksi, jolloin kaikille haastateltaville voitiin esittää kysymyksiä samoilta teema-alueilta. Kuitenkin vastauksia ei haluttu sitoa ilmiön henkilökohtaisuudesta johtuen jo laadittuihin vastausvaihtoehtoihin, vaan haastateltaville annettiin näin vapaus muodostaa omat merkityksensä ilmiöstä. Kysymysrungon laadintaan hyödynnettiin kuitenkin teemahaastattelun mallia, jolloin haastattelua voitiin teemoittain tarvitta-essa ohjailla. Teemahaastattelussa oleellisinta onkin, että haastattelu rakentuu va-littujen teemojen ympärille, jolloin yksityiskohtaisia kysymyksiä ei tarvita (Hirsjärvi &

Hurme 2001, 48). Näin haastateltavien omat näkemykset saadaan paremmin esille, ja toisaalta tutkijan osuutta vastauksien muodostamiseen voidaan vähentää. Myös kysymysjärjestyksellä on merkitystä. Haastattelu tulisi aloittaa helpoilla ja laajoilla avauskysymyksillä yleisistä asioista ja siirtyä siitä sitten edelleen vaativimpiin kysy-myksiin (Hirsjärvi & Hurme 2001, 106). Tällaisella kysymysrakenteella haastatelta-valle muodostuu tunne, että hän osaa vastata kysymyksiin ja halukkuus vastata myöhemmin esitettäviin haastavampiin kysymyksiin vahvistuu. Tätä rakennetta ky-symysrunkoa laadittaessa myös hyödynnettiin, jolloin kaikista vaikeimmiksi ja hen-kilökohtaisimmiksi aiheiksi koetut teemat jätettiin haastattelussa viimeisiksi. Viimei-senä haastattelussa vielä pyydettiin vapaamuotoisesti kertomaan aiheeseen liittyen, jos haastateltavalla olisi siihen jotain lisättävää.

Haastattelut aloitettiin toukokuun lopussa ja viimeinen haastattelu pidettiin heinä-kuun puolessa välissä. Haastattelut tapahtuivat pääsääntöisesti organisaation

häi-riöttömässä neuvottelutilassa. Tosin kaksi haastattelua suoritettiin yksityisissä työ-huoneissa ja yksi haastattelu organisaation yleisessä ruokalassa. Paikasta riippu-matta haastattelutilanteissa olivat kuitenkin läsnä vain haastattelija ja haastateltava.

Haastattelun alussa myös painotettiin vielä aineiston käsittelyä anonyymisti sekä ehdotettiin mahdollisuutta lukea tutkimuksen empiirinen osuus ennen sen lopullista julkaisemista mahdollisia väärinymmärryksiä poissulkien. Haastattelut nauhoitettiin erillisellä digitaalisella nauhurilla ja jokainen haastattelu litteroitiin välittömästi haas-tattelun jälkeen sanatarkasti. Näin ollen edellisissä haastatteluissa selkeästi esiin nouseviin teemoihin pystyttiin jo seuraavissa haastatteluissa erityisesti kiinnittä-mään huomiota mahdollisilla tarkentavilla lisäkysymyksillä. Haastattelujen kestot vaihtelivat 22 minuutista 66 minuuttiin ja kaikkien haastattelujen pituuden keskiarvo oli noin 42 minuuttia.