Tässä kappaleessa selitän, miten analysoin keräämiäni aineistoja. Tavoitteenani eri luonteisia aineistoja analysoidessani oli luoda niihin sellaista selkeyttä, että voin tehdä luotettavia joh-topäätöksiä siitä, miten VTS auttaa aikuisia maahan muuttaneita oppimaan suomea ja siten kotoutumaan. Käytyäni ensin läpi toimenpiteet kunkin aineiston kohdalla erikseen selitän, millä tavalla yhdistelin ja vertailin niitä sekä millainen kokonaisuus aineiston analyysistä muodostui.
Varsinainen aineisto koostui neljästä eri elementistä. Museum WellBeing Measures Toolkit -työkalun kohdalla vertailin pisteitä ja prosentteja, kirjoitelmista tein kieleen ja ajatteluun liit-tyvää erittelyä, palautekyselyn vastaukset ja omat muistiinpanoni teemoittelin. Oikeastaan kaikki tutkittavilta keräämäni aineistot soveltuisivat yksittäisinä parhaiten analysoitaviksi kvantitatiivisesti: Museum Well-Being Measures Toolkit -työkalun tunnetila-asteikko lienee luotettavin silloin, kun tutkittava joukko on tarpeeksi suuri; vaikka palautekyselyn kysymyk-set olivat avoimia, vastaajajoukko oli pieni; kirjoitelmien analysointi vaati myös laskutoimi-tuksia ja sen avulla kerätyn tiedon luotettavuus olisi varmasti suurempi, jos tutkittavien teks-tien määrä olisi melkoinen. Halusin kuitenkin pitää kokonaisuuden laadullisena tutkimuksena, ja siinä työpäiväkirjani analyysi muodostui olennaiseksi, yhdistäväksi tekijäksi. Analysoin siis kutakin aineistoa ensin eri tavoin, sen luonteelle tarkoituksenmukaisella tavalla, ja lopuksi asetin tulokset rinnakkain, vertailin ja yhdistelin, jolloin niistä muodostui kokonaisuus.
Museum Well-Being Measures Toolkit
Työkalu on visuaalinen, yksinkertainen tapa arvioida kokemuksia tai niistä saatuja tuntemuk-sia. Aineisto analysoidaan kvantitatiivisesti. Työkalu sisältää ohjeet tulosten laskemista ja analysointia varten. Toiminnan alussa ja lopussa laskettuja tuloksia voi verrata niin yksilöiden kuin koko ryhmän kohdalla. Kustakin vastauskerrasta lasketaan yhden henkilön pisteet yh-teen (esim. 3 + 4 + 5 + 2 + 4 + 3 = 21). Ensimmäisestä ja toisesta vastauskerrasta lasketaan vaihteluväli (esim. 27 - 21 = 6), joka jaetaan ensimmäisen kerran pistemäärällä ja kerrotaan sadalla (6/21 x 100 = 28 %), jolloin tuloksena saadaan muutos suuntaan tai toiseen (+/-) pro-sentteina. Samalla tavalla toimitaan koko ryhmän pisteiden kohdalla. Kasvu tarkoittaa, että tunnetila on myönteisempi ja lasku, että se ei ole yhtä myönteinen. 134 Tein tuloksista yksin-kertaisen taulukon, josta selviävät sekä yksittäisten henkilöiden että koko ryhmän tunnetila-kyselyiden tulokset kurssin alkaessa ja sen päättyessä; tulokset ovat siinä pisteinä ja muutok-set prosentteina. Tämän taulukon yhdistin myöhemmässä vaiheessa tutkittavilta kerättyyn muuhun aineistoon.
Palautekysely
Niin kyselyssä kuin kurssipalautteessa korostui tutkittavien näkökulma: miten he kokivat toiminnan ja millaisia kokemuksia he saivat. Käsittelin aineistoa yksinkertaisesti siten, että koodasin avoimet vastaukset eli kirjoitin toteamukset muistiin lapuille, joihin merkitsin myös, mistä ne olivat peräisin. Lisäksi saatoin merkitä jo siinä vaiheessa lappuihin jonkinlaisia avainsanoja siitä, mihin ne liittyivät. Päätin, että analyysiyksikkö voi olla joko lauseen osa, lause tai ajatuskokonaisuus. 135 Sitten aloin ryhmitellä niitä, en kuitenkaan suoraan lomak-keen kysymysten pohjalta. Lähdin liikkeelle kahdesta tutkimuskysymyksestä: millaisia koet-tuja vaikutuksia VTS-menetelmällä oli kielen oppimiseen ja millaisia kokemuksia osalliskoet-tujat saivat VTS-menetelmästä. Lisäksi keräsin yhteen kommentteja siitä, mitä muuta osallistujat kokivat oppineensa, ja millaisia muita havaintoja tuli esille. Myöhemmin asetin tämän ja kaksi muuta tutkittavilta kerättyä aineistoa rinnakkain tarkasteltavaksi. Toisaalta tehtyäni saman-laisen koodauksen työpäiväkirjalleni minulla oli mahdollisuus halutessani myös yhdistää nä-mä kaksi aineistoa yhdeksi ja jatkaa ryhmittelyä ja teemoittelua.
134 Thomson & Chatterjee 2015, 54.
135 Tuomi & Sarajärvi 2009, 110.
Kirjoitelmat
Koska olin määritellyt tutkimustehtäväkseni selvittää kielen oppimista VTS-menetelmän avul-la, aioin alun perin keskittyä tekemään kurssin alussa ja lopussa laadituista vapaamuotoisista kirjoitelmista havaintoja ainoastaan kielellisistä ilmiöistä kuten sanaston monipuolisuudesta ja tekstin laajuudesta, lauserakenteiden kompleksisuudesta, oikeinkirjoituksesta ja kieliopilli-suudesta. Kurssin edetessä aloin kuitenkin panna merkille osallistujien tekemien havaintojen ja tulkintojen lisääntyvän, pohdintojen ja perustelujen syvenevän sekä merkitysten syntyvän yhä enemmän vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa. Tämä sai minut muuttamaan suunnitel-maa siten, että päätin soveltaa Housenin ja DeSantisin useissa tutkimuksissaan käyttämiä, kriittisen ajattelun selvittämiseen tähtääviä analyysimenetelmiä hieman ja yhdistää niihin vain joitakin selkeästi kielitaitoon liittyviä asioita, jotka näyttivät nousevan aineistosta. Mer-keiksi kriittisestä ajattelusta noissa tutkimuksissa olivat nouseet muun muassa ilmaistujen havaintojen määrä, päätelmät, tuetut havainnot, spekulaatio sekä kehittely tai korjaaminen.
Viimeinen näistä ei ollut relevantti, kun oli kyse kirjoitelmasta eikä keskustelusta, joten sen jätin pois 136 Päädyin keräämään kirjoitelmista havaintoja seuraavista piirteistä:
• Tekstin pituus
• Lauseiden pituus
• Kuvaavat ilmaisut
• Havainnot
• Täydentävät yksityiskohdat
• Päätelmät
• Tuetut havainnot (perustelut, todisteet)
• Spekulointi (konditionaali, ’ehkä’, ’tai’ jne.)
Näistä havaintojen, tuettujen havaintojen, päätelmien ja spekuloinnin määrä olivat peräisin Housenin analyysityökaluista. Lisäsin mukaan ainakin välillisesti kielitaidon kehittymisestä kertovia havaintoja kuten koko tekstin pituus, yksittäisten lauseiden pituus ja kuvaavien il-maisujen määrä. Niissä näkyy esimerkiksi sanaston laajeneminen, lauserakenteiden moni-mutkaistuminen ja ilmaisun monipuolistuminen. Oikeinkirjoituksen ja kieliopillisuuden jätin kokonaan tarkastelun ulkopuolelle; riitti, että teksti oli ymmärrettävää eli se kommunikoi.
136 Katso esim. Housen 1999 ja 2002, DeSantis & Housen 2007 ja Yenawine 2013.
Perustelen ratkaisua sillä, että vaikka kurssin tavoitteena oli oppia suomea, pääpaino oli suul-lisen kielitaidon kehittämiseen tähtäävällä toiminnalla. Kurssi ei myöskään sisältänyt muodol-lisia kieliopintoja kuten sanaston tai rakenteiden opiskelua. Havainnot keräsin taulukkoon, johon kirjasin rinnakkain yksittäisten osallistujien ensimmäisen ja toisen kirjoitelman tulok-set. Tutkittavilta kerätyt kolme aineistoa – tunneskaalat, palaute ja kirjoitelmat – saattoi nyt asettaa rinnakkain, tavallaan yhdeksi aineistoksi.
Työpäiväkirja
A5-kokoiseen työpäiväkirjaani kertyi muistiinpanoja 105 käsin kirjoitettua sivua. Jatkoin pa-lautekyselyn kohdalla aloittamani periaatteen (analyysiyksikkö voi olla joko lauseen osa, lau-se tai ajatuskokonaisuus) mukailau-sesti kirjaten havainnot erillisille lapuille eli koodaten ne. Jat-kaessani teemoittelua oli luontevaa yhdistää palautekyselyn ja työpäiväkirjan aineistot sa-maan analyysiin, koska niissä esiintyi kommentteja samoja teemoja koskien, toki siten, että lapuista näkyi, kumpaan aineistoon ne kuuluivat. Samasta syystä liitin tähän analyysiin mu-kaan vielä koodaamiani huomioita Lauri Takatalon ja kotoutumiskoulutuksen opettajien kanssa käymistäni keskusteluista. Teemoja hahmottaessani pyrin olemaan ajattelematta lii-kaa Visual Thinking Strategies -teoriaa ja menetelmässä ilmaistuja tavoitteita antaen tilaa ai-neistosta mahdollisesti nouseville ilmiöille. Toisaalta ajatteluani ohjasivat tutkimustehtäväni ja alustavat tutkimuskysymykset, joihin pyrin etsimään vastauksia. Eskolan & Suorannan (2014) mukaan aineistosta voi nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja. 137 Kävin läpi kunkin alustavan teeman erikseen, otsikoin sen mahdollisimman selkeästi (esimerkik-si ”kuunteleminen”) ja huomioin eri suuntaiset lausumat sen (esimerkik-sisällä (e(esimerkik-sim. ”Tuntui, että kaikki kuuntelivat toisiaan.” tai ”Opiskelijat puhuivat päällekkäin.”).
Seuraavassa vaiheessa pyrin pelkistämään teemojen sisältöjä kirjallisesti kuvaten ilmiöitä samalla kertaa tarkasti ja yleisemmällä tasolla. Pyrin järjestämään aineiston tiiviiseen ja sel-keään muotoon kadottamatta sen sisältämää informaatiota.138 Jokainen lappu kulki kuitenkin mukana analyysissä, koska käyttäisin sitaatteja niistä esimerkiksi perustelemaan tulkintojani, aineistoa kuvaavina esimerkkeinä tai tekstin elävöittämiseksi. 139 Selkeyden vuoksi ja luotet-tavuuden takaamiseksi taulukoin näitä teemoja; siten näin helposti, missä kohti mainintoja oli
137 Eskola & Suoranta 2014, 175.
138 Tuomi & Sarajärvi 2014, 108
139 Eskola & Suoranta 2014, 176.
paljon, missä vain yksi tai joitakin. Aineisto on kuitenkin rajallinen, joten esitän analyysin sa-nallisesti, en taulukoina. Yksittäisestä kohti yleistä tasoa siirtyessäni en aivan noudattanut Tuomi & Sarajärven (2009) kuvaamaa teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joka etenee yksittäi-sistä lausumista pelkistyksiin, niistä alaluokkiin, jotka ”sovitetaan” aiemmasta teoriasta peräi-sin oleviin yläluokkiin, vaan enemmänkin pidin mielessä sen, että analyysissä saattaa joutua luomaan ylimääräisen ryhmän tai luokan ”muut”.140 Näiden tutkittavilta kerättyjen aineisto-jen ohella käytössäni olivat luonnollisesti myös kurssin läsnäolotiedot.
Analyysin viimeisessä vaiheessa otin esille kaikista aineistoista – tunneskaalat, palautekysely, kirjoitustehtävät ja työpäiväkirja – syntyneet erilliset analyysit, asetin ne rinnakkain ja vertai-lin syntyneitä tuloksia. Millaisia huomioita niistä oli noussut? Mitä opiskelijoilta kerätyt kolme aineistoa yhdessä kertoivat heidän kokemuksistaan VTS-menetelmästä ja kielen oppimisesta?
Miten nämä tulokset vertautuivat omasta työpäiväkirjastani kerätyn aineiston analyysiin?
Mitä yhteistä tuloksissa oli havaittavissa? Mitä eroja niissä oli? Millaisia yhteyksiä eri aineis-toista nousseilla asioilla oli? Mitkä tulokset tukivat toisiaan, olivatko jotkut niistä ristiriidassa keskenään? Vaikka olin tehnyt oman työni tueksi jonkin verran laskutoimituksia ja taulukoin-tia, havainnot olivat lähinnä sanallisessa muodossa, ja siten jatkoin. Seuraavaksi kuvaan ja arvioin näin saatuja tuloksia eli esitän analyysin.
140 Tuomi & Sarajärvi 2009, 118-119.
5 Analyysi
Selvittäessäni, miten VTS auttaa aikuisia maahan muuttaneita kielen oppimisessa ja kotoutu-misessa, keräsin neljä erilaista aineistoa: tunneskaalakyselyn, palautekyselyn, kaksi kirjoitel-maa ja oman työpäiväkirjan. Eri aineistojen avulla etsin vastauksia kysymyksiin, jotka koski-vat niin koettuja kuin havaittuja vaikutuksia VTS-menetelmän käytöstä kielitaitoon sekä ylei-semmin kokemuksia menetelmän käytöstä. Käyn nyt läpi kunkin aineiston analyysin erikseen ja lopuksi kaikkia aineistoja yhdessä sekä kerron, millaisia vastauksia analyysi antaa tutki-muskysymyksiin. Vaikka käytin aineistoja analysoidessani jonkin verran taulukointia apuna, selitän tulokset enimmäkseen sanallisesti ja esitän ne taulukoina vain, kun se on tarkoituk-senmukaista.