Visual Thinking Strategies -menetelmä perustuu lähtökohtaisesti tutkimukseen: menetelmän tarve selvisi tutkittaessa museokävijöitä, sen taustalla ovat aiemmat tutkimukset oppimiseen ja esteettiseen ajatteluun liittyen ja koko kehittämisprosessi kietoutui tutkimukseen. VTS-menetelmän käytön laajentuessa museoista kouluihin ja Yhdysvalloista eri puolille maailmaa myös tutkimus on edelleen lisääntynyt ja syventynyt. Tässä kappaleessa esittelen lyhyesti keskeisimpiä Yhdysvalloissa toteutettuja tutkimuksia sekä viimeaikaisia Visual Thinking Stra-tegies -menetelmään liittyviä pro gradu -hankkeita Suomessa.
New Yorkissa MoMA-taidemuseon museokasvatusta rahoittavat tahot halusivat vuonna 1987 tietää, mitä museokävijät oppivat vierailujensa aikana. Museokasvattaja Philip Yenawine pyy-si apuun kognitiopsykologi Abigail Housenin, jonka tutkimuskohteena oli ihmisten ajattelu heidän tarkastellessaan taidetta. Housen aloitti selvittämällä, mitä kävijät muistavat opaste-tuista kierroksista. Kun tulokset kertoivat, että nämä eivät oikeastaan muistaneet juuri näke-miään teoksia, saati niistä kerrottuja tietoja, Yenawine ja Housen päättivät jatkaa tutkimuksia kehittäen tapoja osallistaa yleisöä taiteeseen. Housen oli jo 1970-luvulla aloittamiensa tutki-musten pohjalta luonut esteettisen ajattelun vaiheteorian, johon VTS-menetelmässä teosva-linnat pohjautuvat, ja niihin liitettiin kehitystä edistävät kysymykset. 19 Housen jatkoi tutki-muksiaan kollegansa Karin DeSantisin kanssa kehittäen niin teoriaa kuin tutkimustyökaluja:
heidän hankkeitaan ovat muun muassa Aesthetic Thought, Critical Thinking and Transfer: By-ron, Minnesota (1993-1998) ja Aesthetic Development and Critical and Creative Thinking Skills Study (2000-2002). Kvantitatiivisissa seurantatutkimuksissa on käynyt ilmi, että VTS-menetelmän alkuperäisenä tavoitteena olleen visuaalisen lukutaidon kehittämisen ohella se tukee osallistujien kriittistä ajattelua ja vuorovaikutustaitoja, mukaan lukien kielitaitoa. Li-säksi näiden taidekeskusteluissa kehittyneiden taitojen on todettu siirtyvän muihin tilantei-siin ja kouluaineitilantei-siin. Raportissa Artful Citizenship Project: Three-Year Project Report: Miami, Florida (2005) kuvataan kouluympäristössä kolmivuotinen VTS-opetussuunnitelma, jonka tavoitteena oli selvittää kuvanlukutaidon yhteyttä akateemisiin ja sosiaalisiin taitoihin; tulos-ten mukaan kuvanlukutaidon kehittyminen korreloi voimakkaasti lukemisen ja matematiikan taitojen paranemisen kanssa, VTS edisti yhteistyötaitoja sekä erilaisten näkemysten sietämis-tä ja kunnioittamista, ja lisäksi sen todettiin olevan eritsietämis-täin tehokas niille opiskelijoille, joiden
19 Yenawine 2013, 2-6.
englannin kielen taidot olivat rajalliset. 20 Kerron niin esteettisen ajattelun vaiheteoriasta kuin muista VTS-menetelmän teoreettisista taustoista sekä sen tavoitteista ja toimintatavoista lu-vussa kaksi.
Yhdysvalloissa myös Isabella Stewart Gardner Museum Bostonissa on omissa kattavissa seu-rantatutkimuksissaan edistänyt tietoa VTS-menetelmän vaikutuksista ja siitä, miten ne synty-vät. Vuosina 2010–14 museo toteutti tutkimuksen yhteistyöstään paikallisten koulujen kanssa.
Tulokset osoittivat muun muassa, että ohjelmassa mukana olleiden oppilaiden esteettinen ja kriittinen ajattelu kehittyi ja että kriittisen ajattelun taso korreloi oppilaiden esteettisen kehi-tysvaiheen kanssa, ei niinkään kouluarvosanojen. 21
Tutkimukseni loppuvaiheessa sain kuulla niin ikään yhdysvaltalaisesta CALTA21-järjestöstä ja sen kehittämästä, erityisesti aikuisille maahan muuttaneille suunnatusta opetussuunnitel-masta, jonka tavoitteena on vahvistaa heidän luku- ja kirjoitustaitoaan ja kykyään kriittiseen ajatteluun sekä antaa heille sosiaalista ja kulttuurista pääomaa kuvanlukutaidon ja ”museolu-kutaidon” avulla. Yhtenä keskeisenä työkaluna toiminnassa ovat VTS-keskustelut taidemuse-ossa. Malli perustuu oletukseen, että visuaalinen lukutaito voidaan siirtää myös muihin luku-taitoihin; taidetta käytetään katalysaattorina kielen oppimisessa ja taidemuseot nähdään voiman lähteenä.22
Suomessa Aija Jäppinen (2016) on tehnyt kasvatustieteen alaan kuuluvan pro gradu -tutkielman, jossa hän selvitti yhdysvaltalaisten VTS-menetelmän käyttäjien visuaaliselle luku-taidolle antamia merkityksiä. Vaikka tutkimuskyselyn vastaajat kokivat visuaalisuudella ja visuaalisella lukutaidolla olevan sekä välineellisiä että itseisarvollisia merkityksiä, he näkivät kuitenkin oppijan kokonaisvaltaisen kehityksen, kasvun ja oppimisen tukemisen keskeisem-mäksi kuin yksittäisen taidon, kuten visuaalisen lukutaidon, kehittämisen. Jäppisen tutkiel-massa kävi myös ilmi, että esteettisen kehityksen osana visuaalisen lukutaidon koetaan kie-toutuvan oppijan kielelliseen kehitykseen, mikä on oman tutkimukseni kannalta tärkeä, vaik-kakaan ei yllättävä huomio. 23 Toinen Suomessa tehty tutkielma pyrki selvittämään, millaiseen taidekäsitykseen ja toisaalta oppimiskäsitykseen VTS-menetelmä perustuu. Leena Peltola
20 Visual Thinking Strategies, Summaries of Selected VTS Research 2017 ja Yenawine 2013, 165-166.
21 Isabella Stewart Gardner Museum 2017 ja Grohe & Egan 2015.
22 Edlin & Lannes & Bateman 2013 ja CALTA21 2017.
23 Jäppinen 2016, 80-84.
(2015) käyttää Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Taiteen laitokselle tekemänsä taiteen maisterin opinnäytteen aineistona kahta toisen VTS-menetelmän kehittä-jän Yenawinen laatimaa artikkelia, joissa tämä antaa ohjeita sopivien teosten valitsemiseksi kognitiopsykologi Housenin esteettiseen vaiheteoriaan pohjautuen. Peltola muun muassa ar-vostelee artikkeleissa tulevan esille hierarkkisen ja rajoittavan suhtautumistavan, jonka mu-kaan suurin osa taiteesta on tarkoitettu vain asiantuntijoille, koska aloittelijoilla ei ole siihen tarvittavia taiteentulkintastrategisia taitoja. 24 Kolmas, Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksessa vasta tekeillä oleva pro gradu -tutkielma selvittää sitä, miten ihmiset kokevat VTS-menetelmällä ohjatun opastuksen ”tavalliseen” verrattuna.
Edellä mainitut VTS-tutkimukset ovat yhtäältä tukeneet aiemmin todettuja menetelmän vai-kutuksia kuvanlukutaitoon ja sittemmin myös kieli- ja vuorovaikutustaitoon sekä kriittiseen ajatteluun, toisaalta taas pureutuneet kriittisesti johonkin VTS-menetelmän osa-alueeseen.
CALTA21-järjestön toiminta maahanmuuttajien parissa on samansuuntaista kuin omani, mut-ta siitä en ainakaan vielä ole löytänyt varsinaismut-ta tutkimusmut-ta, lähinnä artikkeleimut-ta, joissa kuva-taan toimintaa ja sen periaatteita.25 Kun Yhdysvalloissa tehdyt kvantitatiiviset VTS-tutkimukset keskittyvät toiminnan vaikutuksiin, vertailuun ja tietysti menetelmän kehittämi-seen, haluan omassa laadullisessa tutkimuksessani tarkastella sekä osallistujien että omia kokemuksiani ja havaintojani toiminnasta, niin kielen oppimisen kannalta kuin muutenkin.
Lisäksi kun pääosa Yhdysvalloissa toteutetusta tutkimuksesta on kohdistunut kouluikäisiin lapsiin, tässä tutkimuksessa toiminta on suunnattu suomea toisena kielenä opiskeleville ai-kuisille maahanmuuttajille. Suomessa tehdyt maisterintutkielmat ovat käsitelleet kuvanluku-taitoa sekä taide- ja oppimiskäsitystä VTS-menetelmässä, ja tekeillä olevan tutkielman koh-teena on museoyleisö, kun taas oma tutkimukseni kohdistuu menetelmän soveltamiseen kielenoppimiseen. Näiltä osin tutkielmani täydentää kokonaiskuvaa Visual Thinking Strategies -menetelmästä ja voi antaa aineksia sen kehittämiseen ja soveltamiseen edelleen niin maa-hanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen yhteydessä kuin muutenkin kieltenopetuksen kon-tekstissa. Seuraavassa luvussa esittelen VTS-menetelmän taustoineen.
24 Peltola 2015, 73-75.
25 CALTA21 2017.
2 Visual Thinking Strategies (VTS)
Tässä luvussa selvitän, millaiseen teoreettisen taustaan Visual Thinking Strategies -menetelmä nojaa, ja kuvaan itse -menetelmän. Tutkin myös kielen oppimisen osuutta siinä.
Mitkä keskustelevan kuvan tarkastelun taustalla olevat teoreettiset ajattelutavat ja menetel-män elementit voisivat tukea aikuisten kielen oppimista ja miksi? Voisiko siinä olla jotakin sellaista, mikä tukee maahan tulleiden kotoutumista?