Aineiston analyysimenetelminä käytin sisällön erittelyä ja sisällön analyysia. Tuomi ja Sa-rajärvi (2018, 89) määrittelevät sisällön erittelyn olevan tekstin sisällön määrällistä kuvaa-mista. Sisällön analyysilla puolestaan viitataan aineiston sisällön sanalliseen kuvaamiseen.
Sisällön erittelystä käytetään metodikirjallisuudessa myös käsitettä kvantitatiivinen sisällön analyysi (Hesse-Biber & Leavy 2011, 232–233). Käytin sisällön erittelyä nuorten taustate-kijöiden luokitteluun ja muodostamieni kategorioiden yleisyyden selvittämiseen aineis-tossa. Sisällön analyysin avulla esitin aineistolleni miten-kysymyksiä tutkimuskysymysteni ohjaamana. Sisällön analyysin teknistä toteuttamista kuvataan metodikirjallisuudessa useita eri vaiheita sisältävänä prosessina, joka sisältää erilaisia aineiston järjestämisen, pilkkomi-sen, pelkistämisen ja uudelleenjärjestämisen työvaiheita (Bernard & Ryan 2010, 289–300;
Hesse-Biber & Leavy 2011, 232–236; Tuomi & Sarajärvi 2018, 91–94). Analysoin aineis-ton näitä prosessikuvauksia mukaillen koodaamalla ja jäsentämällä sen erilaisiksi pää- ja alakategorioiksi. Muodostettuani tarpeeksi täsmällisiä alakategorioita tein pelkistyksiä tekstikatkelma kerrallaan ja järjestelin tekemäni pelkistykset uudelleen kategorioihin. Ana-lyysiprosessissani käytin vuorotellen sisällön erittelyn ja sisällön analyysin työtapoja.
Työkokemukseni perusteella minulla oli ennakkokäsitys siitä, minkälaisia asioita potilas-kertomuksiin on tapana kirjata. Tutustumiseni aineistoon alkoi jo aineiston keruun vai-heessa. Luin potilaskertomukset läpi ensimmäisen kerran etsiessäni nuorisopsykiatrisen sairaalan potilastietojärjestelmästä niitä potilaskertomuksia, joihin on kirjattu merkintöjä nuorisopsykiatrisen hoidon aikaisesta lastensuojelun asiakkuudesta. Aineistoon tutustumi-sen jälkeen muodostin analyysini pääteemat (taulukko1). Ensimmäinen teema koskee taus-toittavana kokonaisuutena aineiston nuorten taustatekijöitä, muut kolme teemaa muodostin tutkimuskysymysteni perusteella.
Taulukko 1. Analyysin pääteemat
Pääteemat
Nuorten taustatekijät Yhteistyötapahtumat Jaettu auttamisvastuu Vastuu siirtyy
Aloitin aineiston koodaamisen nuorten taustatekijöistä. Aikaisemman yleisen tason tietä-mykseni ja aineiston ensimmäisen läpilukukerran perusteella muodostin suunnitelman koo-deista, joita tulisin analyysissa käyttämään. Käytin apuna myös Kiurun ja Metterin (2014a) tutkimuksessaan käyttämiä luokituksia. Käytin taustatekijöiden analyysissa koodeja, jotka olen koonnut alla olevaan taulukkoon 2. Etukäteen laatimani suunnitelma koodeista täy-dentyi koodauksen edetessä. Ruusuvuori, Nikander ja Hyvärinen (2010, 15) toteavat, että aineisto saattaa vihjata, mitä siltä kannattaa kysyä. Koodauksen edetessä kiinnitin huo-miota nuorten taustatekijöihin liittyviin muihin kuvauksiin, jotka toistuivat potilaskerto-muksesta toiseen. Muodostin uusia koodeja sitä mukaa kuin havaitsin teemojen toistu-vuutta.
Taulukko 2. Nuorten taustatekijät Hoidon syy (sanallinen kuvaus) Edeltävä lastenpsykiatrinen hoito Ls:n vai npsy:n asiakkuus ensin Sijoitus
Huostaanotto
Atlas.ti -ohjelman työkalut mahdollistavat laadullisen aineiston kvantitatiivisen tarkastelun ja hyödynsin tätä ominaisuutta nuorten taustatekijöiden määrällisessä erittelyssä. Huolelli-sen taustatekijöiden koodaukHuolelli-sen jälkeen pystyin Code-Document-Table -työkalun avulla tarkastelemaan, kuinka monessa potilaskertomuksessa jokin tietty koodi esiintyi ja kuinka monta kertaa. Code-Document-Table -työkalun avulla pystyin selvittämään myös tiettyjen koodien yhtäaikaista esiintymistä samassa potilaskertomuksessa. Tämä mahdollisti yhteyk-sien etsimisen eri tekijöiden välillä, esimerkiksi kysymyksen, kuinka moni aineiston tyttö on tullut hoitoon yksilöoireilun vuoksi? Tähän kysymykseen oli mahdollista vastata selvit-tämällä, kuinka monessa potilaskertomuksessa esiintyy yhtä aikaa koodit ”tyttö” ja ”hoi-don syy yksilöoireilu”. Code-Document-Table -työkalun avulla pystyin muodostamaan ha-vaintomatriisin, josta kävin manuaalisesti läpi, monessako ja missä potilaskertomuksissa nämä koodit esiintyivät yhtä aikaa. Työtapa vaati aikaa, tarkkuutta ja useita tarkistuksia. Se mahdollisti kuitenkin eri koodien välisten yhteyksien tarkastelun ilman aineiston siirtä-mistä SPSS-ohjelmaan ja varsinaisen tilastollisen analyysin tekesiirtä-mistä.
Seuraavaksi etsin aineistosta kuvauksia lastensuojelun ja nuorisopsykiatrin välisen yhteis-työn tekemisen konkreettisista tavoista. Käyttämäni koodit olen koonnut alla olevaan tau-lukkoon 3. Jatkoin analyysia luokittelemalla lastensuojeluilmoitusten tekemisen syyt
tar-kempiin alaluokkiin. Muiden yhteistyötapahtumien tarkastelua jatkoin esittämällä kysy-myksiä ”missä”, ”kuka” ja ”miten kerrotaan”. Olin kiinnostunut sekä yhteistyötapahtumien sisällöistä että niiden määristä aineistossa. Koodattuani aineiston kävin edellisessä kappa-leessa kuvaamallani tavalla läpi, kuinka monessa potilaskertomuksessa ja kuinka monta kertaa näitä tapahtumia oli kuvattu.
Taulukko 3. Yhteistyötapahtumat
Yhteistyö- tapahtumat
Lastensuojeluilmoitus
Kasvokkainen kohtaaminen ls ja npsy
Puhelinkeskustelu ls ja npsy Muu yhteydenpito ls ja npsy Ls määrittely ilman ls läsnäoloa
Jatkoin analyysia siirtymällä etsimään aineistosta kuvauksia lastensuojelun ja nuorisopsy-kiatrian välisestä jaetusta auttamisvastuusta ja vastuun siirtämisestä toimijalta toiselle.
Analyysissa käyttämäni koodit löytyvät alla olevista taulukoista 4 ja 5. Aloitin koodaami-sen kahdesta pääkategoriasta: auttamisvastuun jakaminen ja auttamisvastuun siirtäminen.
Koodasin näiden kahden pääkategorian alle kaikki tekstikatkelmat, joissa kuvattiin autta-misvastuuseen liittyvää neuvottelu- ja pohdintaprosessia jommastakummasta näkökul-masta. Tämän jälkeen keskityin käymään läpi koodaamiani tekstikatkelmia kategoria ker-rallaan pyrkien muodostamaan soveltuvia luokitteluperusteita. Tässä vaiheessa esitin ai-neistolle kysymyksen mikä, eli mikä tekijä on vastuun jakamisen tai vastuun siirtämisen perusteena. Mikä-kysymyksen avulla jaottelin tekstikatkelmat edelleen alakategorioihin.
Jaetun auttamisvastuun alakategorioita muodostin neljä ja vastuun siirtämisen alakategori-oita kolme. Tämän jälkeen pilkoin auttamisvastuun jakamista kuvaavat alakategoriat vielä kymmeneen pienempään alakategoriaan miten-kysymyksellä. Auttamisvastuun siirtämistä koskeville tekstikatkelmille esitin seuraavaksi kysymyksen ”kuka määrittelee” ja muodos-tin sen avulla kuusi alakategoriaa.
Taulukko 4. Auttamisvastuun jakaminen Toisen toiminnan mahdollistaminen Ls mahdollistaa npsy-hoitoa
Npsy mahdollistaa ls-toimia Yhteistyö hoidon osa-alueena Ls osana npsy-hoitoa
Verkostotyö hoitomenetelmänä Taulukko 5. Auttamisvastuun siirtäminen
Vastuu Nuoren problematiikka perusteena Npsy määrittelee
Ls määrittelee
Resurssit perusteena Npsy:n resurssit
Ls:n resurssit
Saatuani koodaustyön päätökseen tarkastelin jokaista alakategoriaa yksi kerrallaan esittäen miten ja miksi -kysymyksiä. Tiivistin kunkin koodatun tekstikatkelman sisällön lyhyellä kuvauksella kiinnittäen huomiota, mitä määritellään, miten määritellään ja onko löydettä-vissä syy, miksi määritellään. Ryhmittelin tekemäni tiivistykset uudelleen esittämieni ky-symysten pohjalta muodostaen uusia pääkategorioita, joiden pohjalta rakensin tutkimusra-porttini auttamisvastuuta käsittelevät tulosluvut. Selvitin myös näiden teemojen osalta eri kategorioiden yleisyyttä aineistossa. Täydensin analyysia vielä tarkastelemalla Code-Docu-ment-Table -työkalun avulla eri taustatekijöiden esiintyvyyttä auttamisvastuun siirtämistä kuvaavissa potilaskertomuksissa. Vertailin, löytyykö auttamisvastuun siirtämistä kuvaa-vista potilaskertomuksista nuorten taustatekijöiden osalta eroja suhteessa kaikkiin aineiston potilaskertomuksiin. Tavoitteenani oli selvittää, korostuvatko jotkut tietyt taustatekijät tai ovatko ne harvinaisempia näissä potilaskertomuksissa kuin koko aineistossa.