Mittaustulokset analysoitiin manuaalisesti Excel-taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen. Mit-taustuloksista tarkasteltiin painoa ja sen muutosta ryhmäohjauksen alussa sekä lopussa. Lisäk-si huomioitiin painoindekLisäk-sin mahdolliset muutokset. Painoindekseistä sekä ryhmän aikana laihdutetuista kiloista laskettiin frekvenssit sekä suhteelliset frekvenssit. Painonmuutosten analysoinnissa otettiin huomioon se, ettei kaikilla ryhmäläisillä painonpudotus ollut tavoittee-na ja yhden ryhmäläisen painoindeksi oli jo ryhmän alussa normaali. Vyötärönympäryksen osalta tarkasteltiin puolenvuoden kohdalla olevaa muutosta. Vyötärönympärysmittaukset suo-ritti ryhmäohjaaja ryhmän alussa sekä puolen vuoden tapaamiskerralla. Vyötärönympärykset saatiin puolen vuoden kohdalta vain viideltä ryhmäläiseltä. Painon osalta yhdeltä ryhmäläisel-tä puuttui vuoden kohdalla mitattu paino. Tutkijat käyttivät kyseiselryhmäläisel-tä ryhmäläiselryhmäläisel-tä puolen vuoden kohdalla mitattua painoa.
Kyselylomakkeet analysoitiin manuaalisesti, koska riittävän pieni aineisto soveltuu käsin teh-tävään analysointiin sen hallittavuuden vuoksi (Eskola & Suoranta 1998). Terveyskäyttäyty-miskyselyyn vastasi aloituskerralla kaikki kahdeksan ryhmäläistä, joten vastausprosentiksi saatiin 100. Puolen vuoden kyselyn toteuttamiskerralle osallistui neljä ryhmäläistä, joista kaikki täyttivät kyselyn. Näin vastausprosentiksi saatiin 50. Kyselylomakkeiden analysointiin otettiin mukaan niiden henkilöiden vastaukset, jotka olivat täyttäneet terveyskäyttäytymis-kyselyn sekä ryhmäohjauksen alussa että ryhmän puolivälissä (n=4). Analysoinnissa jätettiin huomioimatta vastausvaihtoehto ”En osaa sanoa”, koska kukaan vastaaja ei ollut valinnut
60
kyseistä vaihtoehtoa vastauksissaan. Lisäksi loput vastausvaihtoehdot yhdistettiin kahdeksi luokaksi. Ensimmäiseen luokkaan tulivat vastausvaihtoehdot ”Täysin samaa mieltä” ja ”Jok-seenkin samaa mieltä”. Toiseen luokkaan puolestaan kuului vastausvaihtoehdot ”Täysin eri mieltä” ja ”Jokseenkin eri mieltä”. Tämä jako tehtiin, jotta havaittaisiin luokasta toiseen vaih-tuneet vastaukset. Luokasta toiseen vaihtuneilla vastauksilla voidaan olettaa olevan merkitys-tä. Vastauksista katsottiin myös, olivatko terveyskäyttäytymiskyselyn muutokset positiivisia vai negatiivisia. Muuttuneita vastauksia tarkasteltiin yksilötasolla ja niitä verrattiin mittaustu-loksiin.
5.3 Tulokset
Ryhmäläisten painoista ja pituuksista laskettiin jokaiselle ryhmäläiselle painoindeksi ryhmän alussa ja lopussa. Ryhmäläiset jaettiin painoindeksiensä mukaan painoindeksiluokkiin, joita on neljä kappaletta: normaali paino, lievä lihavuus, merkittävä lihavuus sekä sairaalloinen lihavuus (Lihavuus Käypä hoito, 2013). Painoindeksit pysyivät jokaisella ryhmäläisellä ryh-män aikana samana eivätkä eri painoluokkien frekvenssit muuttuneet. Tulokset painoindeksin osalta on esitetty alla olevassa taulukossa (TAULUKKO 5).
TAULUKKO 5. Ryhmäläisten painofrekvenssit intervention alussa ja lopussa.
Painoindeksiluokat (BMI, kg/m2)
Ryhmäläisten painoindeksi-frekvenssi alussa (f %)
Ryhmäläisten painoin-deksifrekvenssi lopussa (f %)
18,5-24,9 Normaali paino 1 (12,5) 1 (12,5)
25,0-29,9 Lievä lihavuus 1 (12,5) 1 (12,5)
30,0-39,9 Merkittävä lihavuus 2 (25) 2 (25)
≥40 Sairaalloinen lihavuus 4 (50) 4 (50)
Painon muutos. Vaikka ryhmäläisten painoindeksit eivät muuttuneet ryhmän aikana, heidän painossaan kuitenkin tapahtui muutosta. Kolme ryhmäläistä tiputti painoa vuoden aikana kah-deksasta yhdeksään kiloa. Näistä yli kahdeksan kiloa tiputtaneista ryhmäläisistä kahden ryh-mäläisen painoindeksi oli sairaalloisen lihavuuden puolella ja yhden ryhryh-mäläisen
painoindek-61
si puolestaan oli merkittävän lihavuuden luokassa. Kaikilla yli kahdeksan kiloa tiputtaneilla henkilöillä painonpudotus oli yksi tavoite elämäntaparyhmää varten. Neljän ryhmäläisen pai-no tippui ryhmäohjauksen aikana yhdestä kolmeen kiloa. Näistä yhdellä ryhmäläisellä oli jo alussa normaalipainoindeksi, eikä hänellä ollutkaan tavoitteenaan pudottaa painoa ryhmäoh-jauksen aikana. Yksi ryhmäläinen oli lievästi lihava, yksi merkittävän lihava ja yksi puoles-taan sairaalloisen lihava. Lisäksi yhden ryhmäläisen paino pysyi samana ainakin puolen vuo-den mittauskerralle saakka. Hänen painoaan ei vuosikontrollissa mitattu, sillä hän ei osallistu-nut viimeiselle ryhmäohjauskerralle. Niinpä lopullista painonpudotusta ei tiedetä. Keskiarvol-lisesti ryhmäläiset pudottivat painoa 3,7kg (vaihteluväli 1-8,2kg).
Vyötärönympärys. Ryhmäläisiltä mitattiin myös vyötärönympärys ryhmän alussa ja puolen vuoden kohdalla. Viideltä ryhmäläiseltä saatiin tulos puolen vuoden kohdalta. Heillä vyötä-rönympäryksen muutos oli keskimäärin 5cm (vaihteluväli 0-8cm). Kaksi, joilla vyötärönym-pärys pieneni yli 5cm, myös paino tippui eniten. Yhdellä ryhmäläisellä vyötärönymvyötärönym-pärys pie-neni 8cm, mutta paino ei juurikaan.
Kyselylomake-aineisto. Kyselylomake koostui 21 kysymyksestä. Ryhmäläisillä oli tapahtunut muutos luokasta toiseen kymmenessä kysymyksessä. Jokaisessa kymmenessä kysymyksessä muutos oli kuitenkin tapahtunut vain yhden ryhmäläisen kohdalla, joskin jokaisella vastaajalla oli ainakin yksi muutos terveyskäyttäytymiskyselyn vastauksissa. Muutoksista seitsemän oli tapahtunut positiiviseen suuntaan ja kolme puolestaan negatiiviseen suuntaan. Muuttuneita vastauksia oli eniten ryhmäläisellä R1 (neljä kappaletta) ja ne olivat positiivisia. Kaikki kysei-sen ryhmäläikysei-sen muuttuneet vastaukset liittyivät terveyskäyttäytymistä kartoittaviin kysymyk-siin. Ryhmäläinen koki ryhmän lopussa, että päinvastoin kuin alussa, hänellä oli riittävästi tietoa ravitsemusasioista, hän piti ruoan terveellisyyttä tärkeänä eikä kokenut terveellisen ruo-an valmistamista työlääksi ja lisäksi hän luki elintarvikkeiden ravintosisältöjä. Toiseksi eniten muuttuneita vastauksia oli ryhmäläisellä neljä (R4). Positiivisia muutoksia hänen vastauksis-saan oli kaksi ja negatiivisia yksi. Ryhmän myötä ryhmäläinen oppi suunnittelemaan ruokaos-tonsa etukäteen ja lisäksi hän koki pystyvänsä syömään terveellisesti, vaikka ihmiset hänen ympärillään eivät pitäisi sitä tärkeänä. Toisaalta ryhmän loppuessa ryhmäläinen vastasi, että ruoan hinta vaikuttaa hänen ostopäätöksiinsä. Yhden ryhmäläisen (R3) terveyskäyttäytymis-kyselyssä oli yksi positiivinen sekä yksi negatiivinen muutos vastauksissa. Ryhmäohjauksen loppuessa hän vastasi pystyvänsä syömään terveellisesti ollessaan huonolla tuulella, mitä hän ei ryhmän alussa mielestään pystynyt tekemään. Toisaalta hän koki, ettei hänellä enää ollut
62
hyviä mahdollisuuksia syödä terveellisesti. Viimeisellä ryhmäläisellä (R2) oli yksi negatiivi-nen muutos vastauksissaan. Loppukyselyssä hänegatiivi-nen mielestään terveellinegatiivi-nen ruoka oli kallista.
Yhteenveto kyselylomakkeista ja mittauksista. Kyselylomakkeiden tuloksia peilattiin ryhmä-läisistä otettuihin mittaustuloksiin. Ryhmäläinen, jolla oli eniten muutoksia terveyskäyttäyty-miskyselyssä, ei ollut pudottanut painoaan kuin muutaman kilon. Ryhmäläiset kolme (R3) ja neljä (R4) olivat pudottaneet painoaan yli kahdeksan kiloa ja heillä oli tapahtunut muutosta myös terveyskäyttäytymiskyselyssä. Normaalipainoisella ryhmäläisellä (R2) oli tapahtunut vähiten muutoksia niin terveyskäyttäytymiskyselyssä kuin painossakin.
63 6 POHDINTA