Haastatteluaineiston litteroinnissa eli puheen muuttamisessa tekstimuotoon käytin apuna Express Scribe -ohjelmaa. Litteroinnissa noudatin pääasiassa sanatarkkaa litteraation tasoa eli litteroin kai-ken puheen mukaan lukien täytesanat, toistot ja keskai-kenjääneet tavut. Lisäksi kirjasin litteraatioihin naurun, tauot pituuksineen pisteillä merkittyinä ja haastattelun kannalta merkitykselliset tekijät tai tapahtumat, kuten haastateltavan poistumisen hetkeksi tallentimen äärestä. Tämän litteroinnin tarkkuustason valintaan vaikutti ennen kaikkea tutkimusongelmani: olen kiinnostunut siitä, mitä haastateltavat kertovat aiheesta ja millaisia asiasisältöjä haastattelussa nousee esille sen sijaan, että tutkisin miten haastateltavat sanovat asiat (Ruusuvuori 2005, 424–425). Puhuttujen kokonaisten sanojen ja lauseiden lisäksi halusin kuitenkin merkitä litteraatioihin myös edellä lueteltuja seikkoja helpottamaan tarvittaessa haastattelujen tulkintaa epäselvissä kohdissa. Analyysivaiheessa huoma-sin kuitenkin, että merkittyjä nonverbaaleja seikkoja ei tarvinnut juurikaan hyödyntää. Ainoastaan sanatarkalla litteroinnilla oli siten merkitystä analyysin kannalta. Tämän vuoksi olen selkeyttä-miseksi ottanut tutkielmassa esitettävistä sitaateista pois alkuperäisiin litteraatioihin pisteinä mer-kityt tauot. Lisäksi karsin haastateltavien repliikkien välistä omia minimipalautteitani (esim.
”mm”, ”joo”), joilla ei ollut merkitystä haastateltavan sanoman kannalta.
Kieleen suhtautuminen on keskeinen tekijä litteroinnin tarkkuuden määrittämisessä. Kielen rooli voidaan nähdä yksinkertaistetusti joko todellisuutta heijastavana tai tuottavana. Realistisen kieli-käsityksen mukaan haastateltavan kertoma heijastaa hänen todellisia kokemuksiaan. Sen sijaan konstruktionistisessa ajattelussa haastattelupuhe mielletään yhdeksi tietyssä kontekstissa tuote-tuksi versioksi todellisuudesta. Konstruktionistisessa lähestymistavassa keskitytään siten puheen sisällön sijaan tarkastelemaan, miten kielen avulla rakennetaan omia kokemuksia ja laajemmin sosiaalista todellisuutta. Tällöin ollaan kiinnostuneita siitä, miten haastateltava kuvaa kokemuksi-aan: huomio kiinnittyy kielenkäyttöön ja vuorovaikutuksen rooliin. (Braun & Clarke 2006, 85;
Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006, 138–144.) Olen omassa tutkimuksessani omaksunut pääasiassa realistisen lähestymistavan aineistoon. Oletan, että haastateltavien puhe kertoo heidän kokemuksistaan, mutta toisaalta tiedostan, että haastattelu ei tapahdu tyhjiössä vaan siihen vaikut-tavat esimerkiksi vuorovaikutukseen ja kontekstiin liittyvät tekijät sekä rooliodotukset.
Tutkimuksessani analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Sisällönanalyysia voidaan pitää laadullisen tutkimuksen perusmenetelmänä, jonka tavoitteena on saattaa aineisto selkeään ja tiiviiseen muotoon sekä samalla lisätä sen informaatioarvoa. Käytännössä sisällönana-lyysi etenee aineisto-otteiden koodauksesta niiden teemoitteluun, luokitteluun tai tyypittelyyn,
jonka jälkeen muodostetaan yleisempiä tulkintoja tutkimuksen kohteena olleesta aiheesta tai ilmi-östä. (Braun & Clarke 2006; Tuomi & Sarajärvi 2002, 93–95, 105, 109–110.) Sisällönanalyysi voi olla teoriasidonnaista, aineistolähtöistä tai teoriaohjaavaa. Teoriasidonnaisessa lähestymistavassa sovelletaan deduktiivista päättelyä, eli edetään teoriasta (yleisestä) aineistosta tehtäviin havaintoi-hin (yksittäiseen). Aineistolähtöinen analyysi perustuu vastakkaiselle induktiiviselle päättelyta-valle: analyysissa lähdetään liikkeelle aineiston sisällöistä ja muodostetaan niistä teoreettisia kä-sitteitä. Teoriaohjaava sisällönanalyysi sijoittuu aineistolähtöisen ja teorialähtöisen analyysin vä-limaastoon noudattaen abduktiivista päättelyn muotoa. Käytännössä teoriaohjaavuus tarkoittaa sitä, että luokitteluvaiheessa edetään aineiston ehdoilla, mutta käsitteellistettäessä aineistoa abst-raktimpaan muotoon analyysin loppupuolella tukeudutaan valmiisiin teoreettisiin käsitteisiin eikä luoda niitä aineistosta käsin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 95–102, 110–117.)
Sisällönanalyysin koin tutkimukseeni ja aineistooni sopivana menetelmänä, sillä sen avulla on mahdollista lähestyä aineistoa realistisesta näkökulmasta käsin ja tiivistää aineiston sisältöä. Si-sällönanalyysin eri variaatioista valitsin teoriaohjaavan siSi-sällönanalyysin, koska se mahdollistaa aineistosta tehtävien havaintojen liittämisen jo olemassa olevaan teoreettiseen tietoon, mutta haas-tateltavien kokemuksia ei tarkastella ainoastaan oletettujen luokitusten kautta. Sosiaalisesta tuesta on olemassa runsaasti teoriaa ja aiempaa tutkimustietoa, joten aineistolähtöinen analyysitapa tun-tui vaikealta toteuttaa. Toisaalta en halunnut myöskään rajoittaa aineistosta tehtäviä havaintoja tiettyjen teoreettisten kehysten asettamiin raameihin analyysin alusta saakka.
Aloitin analyysin aineiston vapaalla lukemisella. Pyrin muutaman lukukerran aikana saamaan yleiskuvan siitä, mistä eri haastatteluissa puhutaan. Aluksi luin haastatteluja kirjoittamatta ylös mitään, mutta vapaan lukemisen loppuvaiheessa tein haastattelujen sisällöistä muistiinpanoja.
Haastatteluihin tutustumisen jälkeen päätin lyhentää litteraatioita poistamalla niistä sellaiset pi-demmät kohdat, jotka selkeästi eivät liittyneet aiheeseen. Tällaisia tekstikohtia olivat esimerkiksi omat selostukseni haastattelun kulusta ja haastateltavan oikeuksista. Tiivistämisen jälkeen litteroi-tua aineistoa oli noin 153 sivua.
Haastatteluihin perehtymisen jälkeen ryhdyin koodaamaan aineistoa. Analyysiyksiköksi määritin merkityskokonaisuuden eli koodasin aineistosta ajatuskokonaisuuksia muodostavia aineistokohtia (Tuomi & Sarajärvi 2002, 112). Joskus merkityskokonaisuus saattoi koostua useasta haastatelta-van repliikistä, toisinaan esimerkiksi yhdestä lauseesta. Merkitsin aineistosta tekstinkäsittelyoh-jelmassa tutkimuskysymykseeni liittyviä merkityskokonaisuuksia, minkä jälkeen nimesin nämä
kohdat kommenttitoiminnon avulla mahdollisimman aineistolähtöisesti eli muodostin raakakoo-deja. Tutkimussuunnitelmassa olin määritellyt, että tarkastelisin millaisiksi etätyöntekijät kokevat mahdollisuutensa sosiaaliseen tukeen työyhteisössä ja millaiset tekijät ovat yhteydessä näihin mahdollisuuksiin. Aineistoa koodatessani huomasin kuitenkin, että kyseisiä tutkimuskysymyksiä on hankala lähestyä. Tämän vuoksi päädyin harkinnan jälkeen yhdistämään kysymykset yhdeksi laajemmaksi kokonaisuudeksi: pyrin selvittämään, millaiset tekijät ovat yhteydessä etätyönteki-jöiden kokemukseen sosiaalisesta tuesta työyhteisössä. Sen sijaan toinen tutkimuskysymykseni eli sosiaalisen tuen merkitysten selvittäminen pysyi analyysivaiheessa ennallaan. Tarve muokata tut-kimusongelmaa analyysivaiheessa havainnollistaa sitä, että laadullisen tutkimuksen tekeminen on harvoin täysin lineaarinen prosessi (vrt. Hirsjärvi & Hurme 2010, 14–16).
Raakakoodien merkitsemisen jälkeen kokosin raakakoodit yhteen tiedostoon ja ryhdyin tarkaste-lemaan koodien välisiä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia, minkä perusteella muodostin koodeista luokkia ja alaluokkia. Etenkin luokkien teemoiksi yhdistämisen vaiheessa tukeuduin teoriaohjaa-van sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti aineiston lisäksi myös valmiisiin teoreettisiin kä-sitteisiin. Olen siten tarkastellut aineistosta tehtyjä havaintoja suhteessa jo olemassa olevaan teo-riaan ja tutkimustietoon. Samankaltaisuuksien lisäksi olen kiinnittänyt huomiota eroavaisuuksiin eli pohtinut, onko omassa aineistossani jotakin sellaista, mitä aiemmassa tutkimuksessa ei ole kä-sitelty. Yhdistäessäni raakakoodeista muodostettuja luokkia laajemmiksi teemoiksi huomasin, että luokkia oli mahdollista jäsennellä jo olemassa olevien teoreettisten käsitteiden kautta. Oman tut-kimukseni eroavaisuudet verrattuna aiempaan tutkimukseen löytyvät siten pikemminkin luokka- kuin teematasolta. Esittelen näitä tämän tutkimuksen ja aiemman tutkimuksen samankaltaisuuksia sekä eroja tarkemmin tutkimustulosluvussa 5 ja pohdintaluvussa 6.
Ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni liittyen muodostui kolme teemaa ja toiseen kysymykseen kaksi. Etätyöntekijöiden kokemukseen sosiaalisesta tuesta työyhteisössä ovat analyysin perus-teella yhteydessä tuen tarpeeseen, tuen saatavuuteen ja tuen tulkintaan liittyvät tekijät. Tuen tar-peen ja tuen saatavuuden teemojen alle sijoittuu neljä luokkaa, kun taas tuen tulkinnan teema ra-kentuu kahdesta luokasta. Tuen saatavuuden teema on kuitenkin sisällöllisesti selkeästi laajin teema, sillä kolme neljästä luokasta koostuu useammasta alaluokasta. Sosiaalisen tuen merkitykset etätyötä tekeville ryhmittyivät kahteen pääteemaan, emotionaalisiin ja välineellisiin merkityksiin.
Molemmat näistä teemoista koostuvat kolmesta eri luokasta. Teemojen rakentuminen on esitetty tarkemmin taulukkomuodossa luvuissa 5.2.1 ja 5.3.1.