Aineiston analyysi

Tutkimuksen haastatteluaineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysiä, jossa tarkoituksena oli teemoitella ja tyypitellä aineistoa. Haastattelu- ja keskusteluteemoja oli yhteensä seitsemän (ks. liite 2), joista valitsin omaan tutkimukseeni lähempään tarkasteluun kolme. Valitut teemat olivat aka-teemisen johtamisen tehtäväkenttä ja painopisteet, opetustoiminnan johtaminen osana akateemista johtamis- ja esimiestyötä sekä johtamis- ja esimiestyön keskeiset haasteet työyhteisötasolla. Valitsin nämä kolme teemaa, koska koko aineistokokonaisuus oli hyvin laaja, eikä olisi ollut järkevää yrittää käsitellä kaikkia aiheita yhdessä pro gradu -työssä. Lisäksi olin kiinnostunut henkilöjohtamisen ja pedagogisen johtamisen alueista, joten vaikutti siltä, että näistä haastatteluteemoista oli mahdollista saada parhaiten irti aiheesta. Kävin koko aineiston läpi, jotta sain kerättyä tutkittavan näkökulman kannalta olennaiset asiat yhteen. Opetustoiminnan johtamisen teemasta, pyrin löytämään

pedagogi-37

seen johtamiseen liittyviä kertomuksia, enkä niinkään opetuksen johtamiseen ja opetussuunnitel-miin liittyviä aiheita.

Sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota käytetään lähes kaikissa laadullisen tutkimuksen perinteissä. Se mahdollistaa monenlaisten tutkimusten teon. Laadullisen aineiston analyysi on yleensä jaettu induktiiviseen ja deduktiiviseen analyysiin. Induktiivisen tutkimuksen päättelyn lo-giikka on yksittäisestä yleiseen ja deduktiivisen yleisestä yksittäiseen. Jaottelu ei ole kuitenkaan yksiselitteinen, sillä se ei ota kaikkia tieteellisen päättelyn puolia huomioon. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 91, 95.) Laadullisen tutkimuksen aineiston analyysin tarkoituksena on pyrkiä saamaan toon selkeyttä ja tuottaa näin uutta tietoa tutkittavasta aiheesta. Analyysin tarkoituksena on ton tiivistäminen, mutta sen sisältämää informaatiota ei saisi kuitenkaan kadottaa. Sen sijaan aineis-tosta pyritään luomaan selkeä ja mielekäs. (Eskola & Suoranta 1998, 138.) Tutkimuksen ana-lyysitavat voidaan jaotella myös aineistolähtöiseen, teoriasidonnaiseen ja teorialähtöiseen tutkimuk-seen. Tässä tutkimuksessa valittu lähestymistapa on teoriasidonnainen eli analyysiin liittyy selviä teoreettisia kytköksiä, mutta se ei perustu suoraan johonkin tiettyyn teoriaan. (Eskola 2007, 162.)

Laadullisen tutkimuksen analyysissa ensimmäiseksi aineisto on hyvä järjestää sen jälkeen kun se on kerätty ja litteroitu analyysia varten. Teemahaastattelun etuna on, että sen teemat toimivat jo sinänsä aineistoin eräänlaisena jäsennyksenä, joten niistä on helppo lähteä liikkeelle. Teemahaastattelurun-koa voidaankin pitää aineiston koodaamisen oivallisena apuvälineenä. Aineistosta pyritään seulo-maan haastatteluteemojen avulla sellaisia asioita esille, jotka kertovat taustalla vaikuttavista asioista ja valituista tutkimuksen näkökulmista. (Eskola & Suoranta 1998, 151–153.) Laadullisen aineiston analyysissa on järkevää pyrkiä raakahavaintojen pelkistämiseen, jolloin ne saadaan kootuksi mah-dollisimman suppeaksi joukoksi havaintoja (Alasuutari, 2001, 43). Aineiston analyysissa käytetään teemoittelun ja tyypittelyn yhdistelmää. Haastattelun teemat toimivat analyysin alkujäsennyksenä, mutta sen jälkeen tutkittavat teemat pyritään muodostamaan aineistosta. Tarkoituksena on selvittää minkälaisia teemoja johtajat tuovat esille pedagogisesta johtamisesta. Minkälainen tyyppikuva pe-dagogisesta johtajasta hahmottuu tai ei hahmotu, jolloin puhutaan niin sanotusta perinteisestä johta-jatyylistä. Miten johtajat kuvaavat työtään ja minkälaisia merkityksiä he antavat sille? Minkälaisia haasteita johtaminen ja erityisesti pedagoginen johtaminen ja henkilöjohtaminen asettavat esimies-työlle?

Teemoittelussa aineistosta nostetaan esiin tutkimusongelman kannalta valaisevia teemoja. Näiden avulla on mahdollista verrata valittujen teemojen esiintymistä aineistossa. Litteroidusta aineistosta on ensin pyrittävä löytämään ja myös eroteltava aiheet, jotka ovat tutkimusongelman kannalta

olen-38

naisia. Tutkielma ei saisi kuitenkaan jäädä vain sitaattikokoelmaksi, joten teemoittelu vaatii onnis-tuessaan teoreettisen näkökulman ja empirian vuorovaikutusta. (Eskola & Suoranta 1998, 175–176.) Teemoittelun ohella aineistoa voidaan myös ryhmitellä tyypeiksi etsimällä samankaltaisuuksia, jol-loin aineistoa pyritään esittämään yhdisteltyjen tyyppien tai niin sanottujen mallien avulla. Tyypitte-lyä edeltää kuitenkin yleensä jonkinlainen tarinajoukon jäsentäminen eli teemoittelu. Usein laadul-lista aineistoa onkin esitetty teemoittelun avulla, mutta jatkamalla analyysia pidemmälle rakenta-malla vastauksista yleisempiä tyyppejä. (Eskola & Suoranta 1998, 182.)

Analyysivaiheessa litteroidusta haastatteluaineistosta poimin ensin valittujen teemojen alla olevat asiat ja lisäksi kävin aineiston kokonaan läpi siltä osin, josko muiden teemojen alta vielä löytyisi valittuihin teemoihin liittyviä selontekoja. Tämän vaiheen jälkeen Eskolan (2007, 171) mukaan seu-raa teemoittelun kolmas vaihe eli varsinainen analyysivaihe. Aineistoa luetaan riittävän monta ker-taa ja siitä tehdään muistiinpanoja ja tulkintoja.

Tutkimustulosten kannalta ei vielä riitä, että tuloksia analysoidaan, vaan niistä tulisi pyrkiä laati-maan synteesejä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2009, 225). Alasuutari (2001, 44–48) puhuu tässä yhteydessä arvoituksen ratkaisemisesta. Synteesien tarkoituksena on koota yhteen pääseikat ja antaa kirkkaat vastaukset asetettuihin ongelmiin. Samaa asiaa tarkoitetaan, kun puhutaan tutkimuksen yleisestä abstrahoitavasta linjasta. Tärkeää olisi vastata kysymykseen, mitkä ovat olennaiset vasta-ukset tutkimuksen ongelmiin. Tutkimuksessa esitetyt johtopäätökset tulisi perustua laadittuihin syn-teeseihin. Tutkijan on tärkeää pohtia saatujen tulosten merkitystä tutkimusalueelle sekä myös sitä, mikä laajempi merkitys saaduilla tuloksilla voisi olla. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 225.)

Luin aluksi litteroitua aineistoa läpi ja alleviivasin sieltä mielenkiintoisia ja tutkimuskysymyksiin liittyviä kohtia. Erotin aineistosta valittujen teemojen alla olevat tekstit ja poimin loppuaineistosta mielestäni merkittäviä tekstikohtia erillisille tiedostoille. Tämän jälkeen kävin aineistoa läpi ja kir-joitin siitä tulkintoja ja tiivistyksiä sekä tutkimuskysymysten kannalta olennaisia kohtia erilliselle tiedostolle. Seuraavaksi kokosin muistiinpanot yhtenäiseksi tekstiksi, jossa pyrin kokoamaan yhteen aiheeseen liittyvät asiat joita eri haastatteluissa tuli esille. Haastattelujen anti kuhunkin teemaan vaihteli, mutta tarkoituksena ei ollutkaan laskea kuinka moni ja kuinka monta kertaa jokin asia sa-notaan. Toisilla haastateltavista oli paljon asiaa johonkin teemaan liittyen ja toisilla taas vähän vä-hemmän. Tarkoituksena oli kuitenkin etsiä aineistosta teemojen mukaisia kohtia. Aineistosta koot-tujen tekstien lomaan kirjoitin myös omia tulkintoja ja kommentteja ja lisäksi otin mukaan myös joitain lainauksia suoraan aineistosta.

39

Seuraavassa vaiheessa pyrin tuomaan teoriaa osaksi aineistoa. Aineiston analyysin aikana kirjoitin myös samalla teoriaosuutta joten analysoidessani aineistoa aikaisemmat tutkimukset ja teoriatausta olivat jatkuvasti taustalla. Analyysin pohjalta aineistosta muodostui kuusi teemaa, jotka ovat johta-misen tehtäväkenttä, työn merkitys ja kuvaukset, johtaminen ja laitoksen toimintakulttuuri, pedago-ginen johtaminen, työn haasteellisuus yleisesti sekä pedagogiseen ja henkilöjohtamiseen liittyvät haasteet. Syntyneitä teemoja käsitellään tarkemmin tutkimuksen tulososassa.

Tutkielman tulososassa pyrin tuomaan teoriaa osaksi aineistoa ja sieltä löytyneitä merkityksellisiä teemoja. Tulososan jäsennys muotoutuu tutkimusongelmien pohjalta ja näiden lisäksi esitän muo-dostuneet tyyppikuvaukset. Tyyppikuvauksia tarkastellaan sekä Theirin (1994) että Korhosen ym.

(2011) laatimien johtajuustyyppien valossa, ja pyritään muodostamaan johtajatyypit tutkimuksen aineiston pohjalta. Pohdinta osiossa on tarkoitus käsitellä sitä mitä tuloksista nousee erityisesti esille ja miettiä niiden laajempaa vaikutusta. Lisäksi pyritään selvittämään, miten tutkimuskysymyksiin on tulososassa vastattu ja mitä merkitystä saaduilla tuloksilla voi olla. Yhteenveto luvussa kootaan vielä koko tutkielma yhteen ja tuodaan esiin tutkimuksen keskeiset tulokset sekä pyritään tuomaan esiin tutkimuksen laajempi merkitys.

40