4.2 Jäsenkysely Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenille
4.2.2 Aineiston analysointia
Tässä analyysissä näytetään taulukot, missä ovat kaikkien jäsenten vastaukset.
Liitteistä löytyy taulukot, joissa on eriteltynä erijäsenryhmien vastaukset kysymyksistä. Näihin liitteisiin tullaan viittaamaan analyysin aikana, kun merkittäviä eroja havaitaan (Liitteet 2,3,4). Analyysissä käydään ensiksi läpi jäsenten antamia taustatietoja itsestään, kuten sukupuoli, missä on töissä ja kuinka kauan on ollut jäsenenä. Tämän jälkeen haetaan syitä miksi on liittynyt yhdistyksen jäseneksi ja onko harkinnut eroa. Sitten analysoidaan toiminnan muotojen tärkeyttä sekä markkinointia ja viestintää.
Kyselyyn vastanneista miehiä oli 58 % ja naisia 43 %. Kaikkein eniten vastanneista oli henkilöjäseniä 82 % opiskelijoita vain 13 % ja loput yhteisöjäseniä. Suurin osa jäsenistä oli korkeasti koulutettuja. Ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 58% jäsenistä ja jatko tutkinnon 33%. Vastaajista 39 % työskentelee organisaation johtotehtävissä tutkimus-, konsultointi-, opetus, toimihenkilötehtävät olivat tasaisesti edustettuina 10–15% välillä. Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenistö on odotetusti korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka työskentelevät kuntasektorilla tai valtiontehtävissä. Vastanneissa oli kummallisen vähän tutkimustyötä tekevää jäsenistöä. Heidän edustuksensa kyselyssä oli vain 16 % kaikista vastanneista.
Tämä voi olla yksi syy, miksi Kunnallistieteellisen yhdistyksen tapahtumien osallistumismäärät ovat alkaneet laskea, jos prosenttimäärät vastaavat jäsenistössä olevaa tutkijoiden määrää ja tapahtumat ovat järjestetty enemmän tutkijoita silmällä pitäen, on hyvin mahdollista että tapahtumissa on painotettu vääriä asioita.
Yhdistyksen jäsenistö on pystynyt uusiutumaan tasaisesti, joka vuosi mikä pystytään huomioimaan alla olevasta taulukosta. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli kuitenkin 50–60 -luvulla syntyneitä ihmisiä, mikä indikoi jäsenistön olevan keski-ikäistä. Tämä tulos ei ole sinänsä yllätys, koska suurin osa työskentelee organisaation johtotehtävissä, jossa keski-ikä on yleensä korkeampi.
Olen ollut jäsen
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
Alle 5 vuotta 5-10 vuotta Yli 10 vuotta
Sain tiedon yhdistyksestä
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Opiskeluyhteisöltä
Työyhteisöltä Yhdistyksen jäseneltä Internet Kunnallistieteellisestä aikakausikirjasta Muualta mistä?
Taulukko 1.
Tästä ei kuitenkaan selviä miksi jäseneksi liitytään vasta kun ollaan johtotehtävissä. Nuoria jäseniä yhdistyksellä on hyvin vähän, vaikka suuri osa vastanneista on saanut tiedon yhdistyksestä opiskelija yhteisöltä. Jäsenet ovat myös saaneet tiedon yhdistyksestä Kunnallistieteellisestä aikakausikirjasta ja työyhteisöltä, mikä voi selittää ikärakennetta. Kunnallistieteellinen yhdistys tukee opiskelijoista varsinkin jatko-opiskelijoita, jotka edustavat vanhempia ikäluokkia.
Samalla tietoa saadaan aikakausikirjasta ja työyhteisöltä, mikä tarkoittaa, että yhdistyksen toiminnasta luultavasti saa tiedon vasta kun pääsee johtotehtäviin.
Puheenjohtajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella yhdistyksellä on ollut vaikeuksia saada nuoria houkutelluksi mukaan toimintaan. Tämä voi olla yksi syy.
Taulukko 2.
Yhdistyksen toiminnasta saa tietoa vasta kun on päässyt tiettyyn asemaan organisaatiossa tai jatko opiskelee yliopistossa. Yhdistyksen toimintaan mukaan pääseminen vaatii kyllä kokemusta ja koulutusta yhteiskunnallisista asioista, jotta pystyy osallistumaan keskusteluihin. Kunnallistieteellisen yhdistys ei kuitenkaan pysty laajentamaan toimintaansa, jollei se lisää näkyvyyttä organisaatioiden alemmilla tasoilla. Jäsenetkin ovat heränneet nuorien osallistumisesta toimintaan.
Vapaissa palautekohdissa kyselyssä jäsenet kertovat, että yhdistys ei ole tarpeeksi saanut nuoria jäseniä mukaan toimintaan ja he haluisivat nähdä yhdistyksen tekevän enemmän työtä nuorien opiskelijoiden saattamiseksi mukaan.
Kunnallistieteellinen yhdistyksen kehittämisanalyysissä puhuttiin toimikuntien ja työryhmien perustamisesta ja siihen liittyvän halukkuuden olemassa olosta.
Kyselytutkimuksen mukaan vastaajista 31 olisi kiinnostunut jatkossa tulemaan yhdistyksen hallituksen toimintaan mukaan, Kunnallistieteellisen aikakausikirjan toimitusneuvostoon 26 ja yhdistyksen toimihenkilöihin 14.
Taulukko 3.
Kuulutko tai oletko kuulunut?
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
3 2 1
Yhdistyksen toimihenkilöihin
Kunnallistieteellisen aikakausikirjan toimitusneuvostoon Yhdistyksen hallitukseen
3. kyllä 2. En, mutta olisin kiinnostunut tehtävistä jatkossa 1. En, eikä minua kiinnosta tehtävät jatkossakaan
Tämä kertoo, että halukkuutta toimintaan mukaan tulemiseksi jäseniltä löytyy, joka onnistuu rakenteita läpinäkyvämmäksi tekemällä ja vaikutusmahdollisuuksia lisäämällä. Jäsenistössä hallitukseen jäsenistöllä on eniten halukkuutta, koska tällä hetkellä Kunnallistieteellisen yhdistyksen kaikki vaikutusmahdollisuudet ovat siellä.
Näiden toimintaan mukaan haluaville jäsenille toimikunnat ja työryhmät antavat vaikutusmahdollisuuden osallistua sekä samalla tuo lisää yhdistykselle voimavaroja järjestää tapahtumia. Jäsenten osallistuminen on kiinni siitä miten se tehdään mahdolliseksi. Toimikunnat ja työryhmät olisivat jäsenten mukaan ottamisen kannalta hyvä vaihtoehto. Toimikuntien ja työryhmien perustamisessa pitää kuitenkin ottaa huomioon yhdistyksen ikärakenne sekä jäsenten työtehtävät.
Suurin osa jäsenistä työskentelee organisaation johtotehtävissä, jolloin ei ole niin paljon mahdollista osallistua yhdistyksen toimintaa ja tapahtumiin. Nuorien saaminen enemmän mukaan auttaisi toiminnan aktivoimisessa, eli yhdistyksestä tiedon saaminen alemmille organisaatioiden tasoille ja heille arvon luominen.
Jäsenet näkevät liittymisen kannalta tärkeimmäksi jäsenetuna saatavat aikakausikirjan. Aikakausikirja jälkeen tärkein on mahdollisuus pitää muihin kunta-alalla toimijoihin yhteyttä ja halu edistää kuntaa koskevaa tutkimustyötä.
Tapahtumiin edullisemmalla hinnalla pääsemistä ei nähdä niin tärkeänä vastanneiden parissa. Selvästi yhdistyksen yksi tärkeimpiä toiminnan muotoja on Kunnallistieteellinen aikakausikirjan julkaiseminen, joka on jäseneksi liittymisen tärkein syy yli 50 % vastanneista (alla oleva taulukko). Tämä myös tarkoittaa, että vastanneet eivät pidä tapahtumia niin tärkeinä itselleen tai eivät ole päässeet osallistumaan niihin aktiivisesti. Tapahtumat voivat, myös olla lisäarvoltaan pieniä.
Taulukko 4.
Kuinka tärkeitä seuraavat tekijät ovat jäsenyytesi kannalta?
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
5 4 3 2 1
Jäsenetuna saatava Kunnallistieteellinen aikakausikirja
Mahdollisuus osallistua edullisemmalla hinnalla yhdistyksen järjestämiin tilaisuuksiin
Mahdollisuus pitää yhteyttä alan muihin toimijoihin
Halu edistää kuntaa koskevaa tutkimustoimintaa
Erittäin tärkeä 4. Tärkeä 3. Vähän tärkeä 2. Ei juurikaan tärkeä 1. Ei lainkaan tärkeä
Aikaisemmin kyselyssä tuli ilmi yhdistyksen jäsenrakenteen olevan korkeasti koulutettuja sekä huomattavan osan olevan töissä organisaation johtotehtävissä.
Tähän taustaan verrattaessa on syytä epäillä, että jäsenet eivät kerkeä osallistumaan yhdistyksen toimintaan aktiivisesti. Tämä tarkoittaa aikakausikirjan nousemista vielä tärkeämmäksi jäsenille, koska sitä lukemalla pystyy olemaan mukana tutkimuksen uusimmissa suuntauksissa. Jäsenten haluun liittyä toimintaan mukaan vaikutti myös yhteyden pidon mahdollisuus kunta-alan toimijoihin ja halu edistää tutkimusta, mikä ei toteudu mikäli ei ole mahdollista osallistua yhdistyksen tapahtumiin. Liittymiseen vaikuttaneiden motiivien sekä jäsenten taustat huomioon ottaen voi sanoa, että yhdistys pystyisi lisäämään jäsenten aktiivisuutta internetin tehokkaammalla käyttöönotolla, koska tällöin jäsenet pystyisivät osallistumaan toimintaan aktiivisemmin, aikaisemmin esiteltyjen ajatusten valossa. Internetin tehokkaampaa käyttöönottoa toivottiin myös jäsenten kirjoittamissa vapaissa palautteissa. Internet ei kuitenkaan korvaa tapahtumien järjestämistä enemmänkin antavat niille mahdollisuuden kehittyä. Tapahtumien järjestämisessä pitää tulevaisuudessa enemmän miettiä mihin suuntaan niitä aletaan kehittää ottaen huomioon jäsenten taustat.
Taulukko 5.
Oletko harkinnut eroa ?
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
Kyllä En
Tapahtumien epäonnistumisen takia eroa on harkinnut 20 % jäsenistä (Taulukko 5). Syiksi harkinnalle jäsenet ilmoittivat liian pienet hyödyt seminaareista ja muista tapahtumista. Jäsenet eivät selvästi saa enää tarpeeksi hyötyä Kunnallistieteiden yhdistyksen järjestämistä tapahtumista. He kuvailevat niiden aiheita liian suppeiksi ja niiden sisältöön on petytty. Vapaamuotoisissa palautteissa annetaan myös ymmärtää tapahtumien olevan liikaa sisäänpäin lämpiäviä, joissa on liian monta kertaa samat ihmiset puhumassa, eikä vaihtelua tapahdu. Näistä palautteista on selvästi luettavissa, että tapahtumat on järjestetty liian monta vuotaa samanlaisilla kaavoilla ilman suurempia muutoksia. Myöhemmin tässä kyselyssä tullaan selvittämään mikä kiinnostaisi tulevaisuudessa jäseniä tapahtumissa. Eroamisen harkitsemisen syyt antavat kyllä jo pohjaa arvioinnille. Jäsenmaksulla ei yhdistyksestä eroamiselle tule tukea, sillä se on sopiva 80% mielestä ja vain 8 % mielestä jäsenmaksu oli liian kallis. Edullinen se oli 6% mielestä. (Taulukko 6) Taulukko 6.
Mielestäni jäsen maksuni on ?
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %
Edullinen Sopiva Kallis
Kyselyssä on tähän mennessä selvinnyt, että tapahtumat ovat jäsenten mielestä epäonnistuneet ja ovat suurin syy eroamisen harkinnalle. Aikaisemmin spekuloitiin myös Kunnallistieteen aikakausikirjan tärkeyttä yhdistykselle. Kysely tutkimuksessa selvisi, että jäsenille aikakausikirja on kaikkein tärkein toiminnanmuoto. Yli 70 % jäsenistä pitää aikakausikirjaa erittäin tärkeänä yhdistyksen toiminnassa.
Kunnallistieteen päivät ovat toiseksi tärkein toiminnanmuoto yhdistykselle niitä pitää 37 % erittäin tärkeänä ja 42 % tärkeänä. (Taulukko 7) Tämä antaa hyvää suuntaa yhdistyksen kehittämiselle.
Kunnallistieteellisen yhdistyksen on tulevaisuudessa nostettava aikakausikirjan näkyvyyttä ja luoda siitä ”näyteikkuna” yhdistyksen toiminnasta. Se on selvästi tärkeä yhdistyksen jäsenille uusimman tutkimustiedon saamisen kannalta. Se pitää tulevaisuuden ja tämän päivän tutkijat sekä kunta-alan työntekijät uusissa suuntauksissa mukana. Aikakausikirjan lisäksi Kunnallistieteen päivät ovat jäsenille tärkeät, koska niiden avulla yhdistys pystyy tuomaan konkreettisesti tutkijat ja työntekijät samaan foorumiin sekä antamaan heille mahdollisuuden verkostoitua.
Muut Kunnallistieteellisen yhdistyksen tapahtumat, kuten kevät ja syysseminaarit, jotka järjestetään yhdistyksen pakollisten vuosikokousten yhteydessä, ovat hyvälisä yhdistyksen toiminnalle. Jäsenten mielestä ne eivät kuitenkaan ole erittäin tärkeitä tapahtumia, mutta tuovat osalle jäsenille lisäarvoa, kuten tutkijaseminaari jatko-opiskelijoille. Tämän pystyy havaitsemaan taulukosta 8, jossa kysytään kuinka usein jäsenet osallistuvat yhdistyksen tapahtumiin. Kunnallistieteen päiville osallistutaan kaikkein eniten ja muihin tapahtumiin ei lainkaan tai satunnaisesti.
Näistä taulukoista pystyy lukemaan, että muita tapahtumia pidetään tärkeinä mutta ne tuovat lisäarvoa vain vähäiselle osalle jäsenistöä. Tutkijaseminaarien avulla yhdistyksellä olisi ehkä mahdollisuus aktivoida enemmän opiskelijoita yhdistyksen toimintaan mukaan jos sitä markkinoitaisiin yliopistoille ja annettaisiin sitä kautta mahdollisuus saada lopputöihin aiheita ja kannustettaisiin opiskelijoita tarttumaan niihin.
Kuinka tärkeäksi näet yhdistyksen eri toiminta muodot?
0 % 20 % 40 % 60 % 80 %
5 4 3 2 1
Kunnallistieteellinen aikakausikirja Syysseminaari
Kevätseminaari
Tutkijaseminaari
Kunnallistieteen päivät
Taulukko 7.
5. Erittäin tärkeä 4. Tärkeä 3. Vähän tärkeä 2. Ei juurikaan tärkeä 1. Ei lainkaan tärkeä
Taulukko 8.
5. Aina 4. Usein 3. Joskus 2. Satunnaisesti 1. En lainkaan
Kuinka usein osallistut yhdistyksen tapahtumiin?
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
5 4 3 2 1
Syysseminaari Kevätseminaari Tutkijaseminaari Kunnallistieteen päivät
Aikaisemmista taulukoista havaitsimme jäsenten osallistuvat Kunnallistieteen päiville eniten ja pitävän niitä tärkeinä. Muiden pienempien tapahtumien nähtiin tuovan vähemmän lisäarvoa jäsenille. Taulukosta 9 (sivulla 41) näemme suuntaa, sille mitkä asiat vaikuttavat eniten osallistumiseen. Eniten jäsenten osallistumiseen vaikuttaa tapahtumien aiheet. Selvästi tutkijaseminaarien suuntaaminen jatko-opiskelijoille ja kevät-, sekä syysseminaarien suppeammat aihepiirit vaikuttavat osallistumiseen. Kunnallistieteen päivät, jotka käsittelevät tietyn kunnan, sekä ajankohtaisia asioita ovat jäsenten mieleen. Aikaisemmin analyysissä on kuitenkin tullut ilmi jäsenten kyselyyn antamassa palautteessa, että kunnallistieteen päivien aiheet eivät ole tarpeeksi syvällisiä. Jäsenet kaipaavat enemmän syvällisiä aiheita, ajankohtaisia aiheita. Kyselyssä jäsen kertoi myös kaipaavansa enemmän kannanottoja tutkijoilta. Jäsen kysyikin, että kunta rakenteissa on tapahtumassa paljon muutoksia, miksi kunta-alan tutkijat ovat hiljaa? Aiheiden käsittely voikin olla suurin syy, miksi Kunnallistieteen päivät ovat menettäneet osallistuja määriään.
Tapahtuman aiheet ovat liian pinnallisia, eivätkä uskalla ottaa tarpeeksi kantaa ajankohtaisiin asioihin muodostaakseen keskustelua.
Taulukosta 9 havaitsemme toiseksi suurimmaksi vaikuttajaksi osallistumiseen olevan esiintyjät. Esiintyjien pitää olla mielenkiintoisia ja ajankohtaisia, joko tekemällään tutkimuksella tai työllään. Kyselyssä tuli ilmi osallistujien ja esiintyjien väliltä puuttuvan jännite kokonaan, mikä voisi nostaa keskustelua esim.
kunnallistieteen päivillä. Tämä jännite pystytään luomaan ottamalla kantaa ajankohtaisilla puheenvuoroilla, jotka mieluiten ovat erisuuntaisia. Tällöin saadaan yleisöä mukaan keskusteluun ja saadaan nostettua meteliä ajankohtaisista asioista. Samalla osallistujat saavat enemmän antia tapahtumasta itselleen.
Ajankohdalla ja paikkakunta vaikuttavat jäsenten osallistumiseen kolmanneksi eniten. Analyysin alussa huomasimme suurimman osan jäsenistössä olevan organisaation johtotehtävissä, jolloin aikaa toimintaan osallistumiseen on vähän.
Kyselyssä jäsen ihmettelikin miksi tapahtumat järjestetään pääsääntöisesti viikolla, jolloin töistä on vaikea irtaantua. Tulevaisuudessa tapahtumia järjestäessä pitääkin
miettiä ajankohtaa mihin laittaa tapahtuma, että voitaisiin maksimoida jäsenten mahdollisuudet osallistua. Samalla pitää miettiä tarkasti paikkakuntaa, missä tapahtuma järjestetään. Tästä esimerkkinä voi antaa tutkijaseminaarin, jonka yhdistys joutui viimevuonna perumaan järjestämispaikkakunnan soveltuvuuden takia. Jäsen ryhmissä opiskelijoille paikkakunta vaikutti osallistumiseen enemmän kuin muilla. Opiskelijoista 39 % näki paikkakunnan vaikuttavan erittäin paljon (Liite 2, Kysymys 16). Muut jäsen ryhmät seurasivat yleistä linjaa.
Taulukko 9.
Osallistumiseeni vaikuttaa
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
5 4 3 2 1
Hinta
Paikkakunta
Ajankohta
Esiintyjät
Aihepiiri
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
Hinnalla on osallistumiseen vain vähän vaikutusta. Jäsenistä kuitenkin 32 % näkee hinnan kunnallistieteen päiville olevan liian kallis. Sopivammaksi hinnaksi jäsenet näkevät olevan 100€. Jäsenistä henkilöjäsenet näkivät eniten hinnan olevan liian kallis heille (Liite 3, Kysymys 17). Opiskelijoista vain muutama koki hinnan liian kalliiksi ja ehdottivat sopivammaksi 35 euroa (Liite 2, Kysymys 17). Yhteisöjäsenille
hinta sopi hyvin niin kauan kuin työnantaja maksoi osallistumisen. Kaikkien kysymykseen vastanneista melkein 68 % näki kuitenkin hinnan sopivaksi.
Taulukko 10.
Kunnallistieteen päivien hinta on minulle(2007, henkilöjäsen 180€, opiskelijajäsen 35€, yhteisöjäsen 180€)
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
Edullinen Sopiva Kallis
Taulukko 11 vahvistaa yleisen mielipiteen tapahtumien aihepiirien ajankohtaisuuden tärkeydessä. Yli 50 % vastanneista kertoo ajankohtaisuuden olevan heille eritäin tärkeää ja 40 % se on tärkeää. Toiseksi kiinnostavinta aihepiireissä on uusitutkimustieto, yli 40 % vastanneista näkee sen olevan erittäin tärkeää ja hieman enemmän tärkeää. Näiden kahden varaan yleensä yhdistys onkin pyrkinyt rakentamaan tapahtumat. Käytännölliset aiheet ja kansainväliset kokemukset kiinnostavat selvästi jäsenistöä mutta eivät kuitenkaan niin paljon ajankohtaisuus sekä tutkimustieto. Jäsenille kannattaakin tulevaisuudessa rakentaa tapahtumat ajankohtaisuuden ja tutkimustiedon ympärille, joista rakennetaan pohja tapahtuman pääkeskustelulle ja samalla tuoda ilmi kansainvälistä tutkimustietoa ja kokemuksia käytännöstä. Käytännön esimerkkejä kannattaa tuoda myös Suomen kunnista. Näiden ympärille luodun syvällisen keskustelun saattelemana tapahtumat luo enemmän lisäarvoa jäsenilleen.
Taulukko 11.
Aihepiirit
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
5 4 3 2
1 Kansainväliset
kokemukset
Uusi tieteellinen tutkimustieto
Käytännönläheise t aiheet
Ajankohtaiset kysymykset
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
Esiintyjät ovat aiheiden jälkeen tärkeimmässä roolissa tapahtumissa jäsenten antamien vastauksien perusteella. (Taulukko 12) Jäseniä esiintyjissä eniten kiinnostaa ajankohtaista tutkimusta tekevät henkilöt sekä kunnalliset viranhoitajat.
Nämä tulokset vahvistavat jo aikaisemmin saatuja tuloksia kyselyssä. Tulokset ovat myös linjassa jäseniltä saadun vapaan palautteen kanssa. Jäsenet etsivät tapahtumilta verkostoitumismahdollisuuksia samalla kun uutta tutkimustietoa ja kokemuksia käytännön asioista. Tutkijoiden ja kunta-alan työntekijöiden yhteen tuominen onnistuukin vain heitä esiintyjiksi ottamisella sekä heitä rohkaisemalla antamaan mielipiteitä ajankohtaisista aiheista. Vähiten jäsenet haluavat nähdä konsulttien ja poliitikkojen puheenvuoroja tapahtumissa. Poliitikot ovat kuitenkin jäsenten mielestä tärkeitä ja arvokkaita puhujia ja jakavatkin jonkin verran mielipiteitä. Heidät nähdään tärkeinä, mikäli on poliittisesti tärkeä aihe käsiteltävänä kunta-alalla. Tämän pystyy havaitsemaan taulukosta 12, jossa poliitikot ovat paljon tärkeitä 30 %:lle ja 40 %:lle vähän tärkeitä.
Taulukko 12
Puheenvuorot
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
5 4 3 2 1
Valtionhallinno n puheenvuorot
Politikkojen puheevuorot
Kunnallisten viranhoitajien puheevuorot Konsulttien puheenvuorot
Tutkijoiden puheenvuorot
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
Tapahtumissa jäsenet näkevät myös ulkomaisten tutkijoiden puheenvuorot tärkeinä, mikä on linjassa aikaisemmin saatujen tulosten kanssa. Ulkomaiset kokemukset ja tutkimustiedot kiinnostavat jäseniä tapahtumissa. Yhdistyksen kannattaakin tulevaisuudessa pyrkiä lisäämään yhteistyötä ulkomaisten tutkijoiden kanssa, että saadaan mielenkiintoisia puheenvuoroja tapahtumissa. Tässä pitää kuitenkin muistaa että ulkomaisten tutkijoiden tai käytännön työntekijöiden puheenvuorot pitää olla linjassa tapahtuman yleisen aiheen kanssa. Ulkomaisilla puheen vuoroilla voi yhdistys tulevaisuudessa saada mielenkiintoisia lisä näkökantoja tapahtumien keskusteluiden alustuksiin. Jäsenetkin kiinnostuisivat enemmän keskustelusta kun saavat kuulla monenlaisia näkökantoja sekä kokemuksia. Samalla yhdistys saa uusia puheenvuorojen pitäjiä tapahtumiin.
Jäsenten palautteesta saatiin viestiä, että liian usein tapahtumissa on ollut samat puheenvuorojen pitäjät, eikä vaihtuvuutta ole ollut tarpeeksi.
Taulukko 12.1
Puheenvuorot
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 5
4 3 2
1 Oman
tutkimuksen/kokemuksen esittely
Ulkomaisten viranhaltioiden ja muiden
käytännöntoimijoiden puheenvuorot
Ulkomaisten tutkijoiden puheenvuorot
Kuntalaisten puheenvuorot
Yritysten puheen vuorot
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
Tapahtumissa vähinten halutaan kuulla yritysten puheenvuoroja, myös oman tutkimuksen esiin tuominen nähdään vähemmän tärkeänä. Yritykset ovat muutenkin yhdistyksen toiminnan ulkopuolella, koska yhdistyksen jäsenistö on enemmän kiinnostunut kunnan hallinnosta ja kunnan kehittämisestä. Yritykset kuuluvat kyllä tähän ympäristöön mutta eivät ole jäsenten mielestä tärkeitä tapahtumien valossa. Oman tutkimuksen esittämistä ja esiin tuomista yhdistys voisi harkita tuoda enemmän tutkijaseminaariin, jossa rohkaistaisiin opiskelijoita tuomaan esiin omien lopputöiden tuloksia sekä uusia tutkimusaiheita. Näin oman tutkimuksen esiin tuominen saisi oman tilaisuuden ja mikäli tutkimustulokset ovat mielenkiintoisesta sekä ajankohtaisesta aiheesta, voitaisiin niitä esittää muillakin päivillä. Näistä tutkimuksista yhdistys voisi samalla miettiä kannattaisiko niitä julkaista kunnallisaikakauslehdessä ja antaa näin opiskelijalle kunnian osoituksen hyvästä työstä. Samalla saataisiin opiskelijoita innostumaan toiminnasta sekä kasvatettua tulevaisuuden tutkijoita.
Kunnallistieteiden yhdistyksen tapahtumien jäsenet toivoisivat tulevaisuudessa olevan yhdenpäivän pituisia ja tietoiskutyyppisiä. Puheenjohtajan kanssa käydyissä keskusteluissa kuitenkin tuli ilmi, että yksi päivä on aikaisemmin havaittu liian lyhyeksi ja epäkäytännölliseksi. Sen takia kunnallistieteen päivät ovat kaksipäiväiset. Lyhyitä tieto iskuja yhdistys voisi kuitenkin järjestää internetin kautta, kirjoittamalla internetiin uusimman tutkimuksen tuloksia ja ajankohtaisista aiheista mielipidekirjoituksia. Tällöin yhdistys pystyisi olemaan aktiivisempi toiminnassaan ja samalla alustaa pidempiä tapahtumia. (Taulukko 13)
Tapahtumissa jäsenet näkevät kaikille suunnattujen tilaisuuksien olevan kaikkein kiinnostavimpia. Vierailut kuntiin ja pienryhmäkeskustelut nähdään myös tärkeinä.
Tapahtumissa kaikille suunnatuissa puheenvuoroissa onkin hyvä alustaa pienryhmäkeskusteluita. Alustuksessa puheenvuorojen pitäjät antavat eriäviä puheenvuoroja, joiden pohjalta on hyvä aloittaa keskustelu ja työskentely pienryhmissä. Samalla kaikille suunnatuissa tilaisuuksissa, mikäli mahdollista antaa myös osallistujille puheenvuoroja tai mahdollisuuksia esittää kysymyksiä.
Tämä antaisi keskustelulle ja aiheiden syvälliselle läpi käymiselle hyvän pohjan.
Tapahtumassa samalla voisi olla ohjelmassa vierailu järjestyskuntaa ja sen toimintaan tutustumista. Jäsenten antamien vastauksien perusteella se nähtäisiin mielenkiintoisena. (Taulukko 13.1)
Taulukko 13
Toteutustapa
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 5
4 3 2
1 Kahden
päivän seminaaritilai suudet Päivän seminaaritilai suudet Lyhyet tietoiskutyyp piset
seminaarit
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan Taulukko 13.1
Toteutustapa
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 5
4 3 2 1
Pienryhmätyöskente ly
Kaikille osallistujille yhteiset esitykset Vierailut
valtionhallinnon yksiköihin Vierailut yrityksiin
Vierailut kuntiin
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenten mielestä yhdistyksen yhteistyötä pitäisi tulevaisuudessa lisätä yliopistojen, kuntien ja muiden opetus- ja tutkimuslaitosten kanssa. Samalla kansainvälistä yhteistyöstä pitää lisätä. Järjestöjen kanssa jäsenten mielestä ei tarvitse tehdä merkittävää yhteistyötä. Yhteistyön lisääminen yliopistojen ja muiden opetus- ja tutkimuslaitosten kanssa toisi yhdistykselle lisää kontakteja tutkimustyötä. Tämä myös lisäisi tapahtumien mielenkiintoa kun saataisiin uusia puheenvuorojen pitäjiä tapahtumiin. Samalla pystyttäisiin ehkäisemään toistuvuutta tapahtumissa. Samaa kansainvälinen yhteistyö antaisi oikeina määrinä ja ajankohtaisina kannanottoina. (Taulukko 14)
Taulukko 14
Toiminnan kehittämisen panostuksen suunta
0 % 20 % 40 % 60 % 80 %
5 4 3 2 1
Kansainvälinen yhteistyö
Yhteistyö järjestöjen kanssa
Yhteistyö yritysten kanssa
Yhteistyö kuntien kanssa
Yhteistyö muiden opetus- ja tutkimuslaitosten kanssa Yhteistyö yliopistojen kanssa
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
Toiminnan kehittämisessä yhdistyksen jäsenet näkevät eniten tarvetta tapahtumien sisällössä ja esiintyjien valinnassa. Tämä on tullut esiin jo aikaisempien kysymysten käsittelyssä. Yhdistyksen tapahtumien osallistumismäärien laskeminen johtuu niiden sisällöstä ja tavasta käsitellä aiheita. Esiintyjien kohdalla on tullut myös ilmi, että ne ovat liian monta kertaa olleet samoja henkilöitä, joka on
Viestinnän jäsenet näkevät olevan kunnossa yleisesti ja siihen panostamisen vähemmän tärkeänä, kuitenkin tapahtumien markkinointia jäsenet kaipaisivat enemmän. Nämä ovat minusta ristiriidassa. Yhdistyksellä on oltava ongelmia viestinnässään tai sitten sen kulkeminen on liian hidasta, koska markkinointi on viestintää ja tapahtumista tiedotetaan ensisijaisesti yhdistyksen jäsenille. Yleisesti yhdistys on toiminnastaan tiedottanut toimintasuunnitelmien ja jäsenkirjeiden kautta, mutta nähtävästi tilaisuuksista ei ole pystytty viestimään erillisesti esim.
internetissä. Yhdistyksen pitääkin tulevaisuudessa kehittää jokapäiväistä viestintäänsä toimivammaksi, jotta jäsenet pysyvät paremmin mukana. (Taulukko 14.1)
Kyselytutkimuksella pystytään vahvistamaan Internetin tärkeys tulevaisuuden Kunnallistieteellisen yhdistyksen viestinnässä. Jäsenien antamien vastauksien mukaan paperiset kotiin lähetettävät jäsenkirjeet ovat tarpeelliset mutta sähköposti sekä internet ovat myös tärkeitä. Sähköposti onkin jäsenille melkein yhtä tärkeä kuin paperinen jäsenkirje. Tulevaisuudessa näkisinkin yhdistyksen käyttävän viestinnässä sähköpostia ja omia kotisivuja enemmän hyödyksi. Samalla Kunnallistieteellinen yhdistys pystyy säästämään rahaa kun siirrytään sähköiseen viestintään. Tärkeimmiksi viestintä kanaviksi jäsenet näkevät kuntalehden. Lehden kautta olikin helppo tulevaisuudessa markkinoida sekä viestittää yhdistyksen tapahtumista. Sillä lehdellä on oma asiakaskuntansa ja varmasti suuri osa kuntalehden lukioista on yhdistyksen jäseniä. Lehdessä tiedottaminen samalla lisäisi mahdollisuutta uusien jäsen saamista mukaan yhdistyksen toimintaan.
(Taulukko 15)
Taulukko 14.1
Toiminnan kehittämisen panostuksen suunta
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
5 4 3 2 1
Jäsenviestintä
Jäsenhankinta
Kunnallistieteellisen aikakauskirjan sisällön kehittäminen
Tapahtumien markkinointi
Esiintyjien valinta
Tapahtumien sisällön suunnittelu
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan Taulukko 15
Viestintä
0 % 20 % 40 % 60 % 80 %
5 4 3 2 1
Henkilökohtainen sähköposti Sähköpostitse
Internet-sivut
(www.kunnallistiede.fi) Kuntalehti
Kunnallistieteellinen aikakauskirja Postitse lähetettävä paperinen jäsenkirje
5. Erittäin tarpeellinen 4. Tarpeellinen 3. Vähän tarpeellinen 2. Melko tarpeellinen 1. Täysin tarpeeton
Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenet näkevät, myös tärkeänä Kunnallistieteellisen aikakauskirjan kehittämisen. Kirja onkin yhdistyksen jäsenille tärkein toiminnanmuoto ja osa jäsenistä on liittynyt toimintaan mukaan vain kirjan vuoksi. Sen kehittäminen onkin nyt ja tulevaisuudessa jäsenten kannalta tärkein toiminnanmuoto yhdistykselle. Eniten jäseniä lehdessä kiinnostaa ajankohtaiskatsaukset ja keskustelut. Toiseksi eniten jäseniä kiinnostaa pääkirjoitus ja kotimaiset artikkelit. Pääkirjoitus lehdessä on ajankohtainen ja lyhyt katsaustulevaisuudesta. Siitä lukijat saavat tietää missä mennään tämän hetken kuntatutkimuksessa. Kansainväliset artikkelit, teemanumerot ja kirja arvosteluja jäsenet eivät näe niin tärkeinä, mutta ovat kuitenkin hyvä lisä. Tämä kertoo, että lehteen kannattaa ensisijaisesti ottaa mahdollisuuksien mukaan kotimaisia artikkeleita, uusia väitös kirjoja, ajankohtaiskeskusteluja ja katsauksia. Kirja arvosteluita, teemanumeroita, englanninkielisiä artikkeleita kannattaisi miettiä lehteen laittamiseksi ensiksi mainituiden lisänä. (Taulukot 16 ja 16.1) Aikakauskirja on tärkeä tutkimustiedon ja ajankohtaistiedon tuoja, niin se on tärkeä myös jäsenten hankinnan kannalta. (Taulukko 14.1) Jäsenet näkevät Kunnallistieteellisen aikakauskirjan tärkeä viestintäkanavakin, vaikka tulevista tapahtumista jäseniä ei paljoa kiinnosta lehdestä lukea. nähtävästi lehdessä kannattaisi tiedottaa yleisiä asioita yhdistyksen toiminnasta. Sen kautta yhdistyksen jäsenet saavat tietoa yhdistyksen toiminnasta vaivattomasti, koska lehti tulee jokaiselle jäsenetuna.
Taulukko 16
Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa minua kiinnostavat
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 5
4 3 2 1
Ajankohtaiskatsaukset ja keskustelut
Uusien väitöskirjojen esittely
Kansainväliset tieteelliset artikkelit
Kotimaiset tieteelliset artikkelit
Pääkirjoitus
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan Taulukko 16.1
Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa minua kiinnostavat
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
5 4 3 2 1
Tiedot yhdistyksen tulevista
tapahtumista Englanninkieliset numerot
Teemanumerot
Kirja-arviot
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
Markkinointia ja jäsenten hankintaa tutkimuksen mukaan pitäisi suunnata yliopistoille, yksittäisille tutkijoille ja tutkimuslaitoksille (Taulukko 17 ja 17.1).
Jäsenten mielipiteet ovat hyvin linjassa aikaisemman analyysin kanssa.
Markkinoinnin lisäämistä toivotaan samoille instituutioille kuin yhteistyön lisäämistäkin. Tärkeimpänä markkinointi kohteena näen kuitenkin opiskelijat mitä jäsenistäkin pitää tärkeänä yli 50 % ja erittäin tärkeänä yli 40 %. (Taulukko17 ja 17.1). Yhdistys pystyy samalla kun se lisää yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, saada opiskelijat innostumaan kunta-alasta. Opiskelijoita yhdistys voi parhaiten saada toimintaan mukaan tarjoamalla lopputöihin aiheita.
Aiheen antamalla ja siihen julkaisumahdollisuuden sekä stipendin saattelemana opiskelijat voivat jäädä toimintaan mukaan lopputyön valmiiksi saamisen jälkeen jäseneksi. Jäsenistöltä tuli myös ehdotus, että yhdistys voisi toimia myös työpaikkojen välittäjänä opiskelijoiden ja kuntien välillä. Tätä kautta, myös kunnat voisivat saada osaavia tulevaisuuden tekijöitä itselleen.
Kunnat ja kunnan johtajat sekä kuntayhtymät nähdään markkinoinnin kannalta tärkeänä. Kuntia pitää saada enemmän mukaan toimintaan, että saadaan tutkijoille ja kunta-alan työntekijöille mahdollisimman hyvät verkostoitumismahdollisuudet.
Kunnille markkinoimisen ja niiden mukaan saaminen toimintaan on myös yhdistyksen tavoitteiden kannalta tärkeää. Kuntien johtajien suurempi integraatio yhdistyksen toimintaa auttaisi myös tuomaan kuntia sekä kunta yhtymiä yhdistyksen toimintaan mukaan. Tämä antaisi yhdistykselle paremmat edellytyksen auttaa tutkijoita ja kuntien työntekijöitä verkostoitumaan, mikä parantaisi tutkimuksen laatua sekä toisi uusia ideoita julki.
Taulukko 17
Markkinointi ja jäsenhankinta
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 5
4 3 2 1
Opiskelijoille
Yksittäisille tutkijoille Tutkimuslaitoks ille
Ammattikorkea kouluille Yliopistoille
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan Taulukko 17.1
Markkinoiti ja jäsenhankinta
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
5 4 3 2 1
Järjestöille
Yrityksille
Kunnanjohtajille
Kuntien omistamille yhtiöille ja
liikelaitoksille Kuntayhtymille
Kunnille
5. Erittäin paljon 4. Paljon 3. Vähän 2. Ei juurikaan 1. Ei lainkaan
5 Johtopäätökset
Tämän tutkimuksen mukaan yhdistyksen kehittäminen pitää aloittaa rakenteita muuttamalla ja internetin tehokkaammalla hyödyntämisellä. Tähän mennessä Kunnallistieteiden yhdistys ei ole onnistunut hyödyntämään internetin tuomia etuja viestinnässä ja hallinnassa. Benchmarkkauksessa havaittiin, että Kauppatieteellinen, Kansantaloudellinen ja Hallinnollinen yhdistys käyttävät internetiä tehokkaasti ja ovat pystyneet tekemään omista kotisivuistaan, sähköpostin avustuksella viestinnän tärkeimmän kanavan. He ovat myös tästä syystä pystyneet luopumaan paperisista kotiin lähetettävistä jäsenkirjeistä. Kirjeet he lähettävät nykyisin sähköpostin kautta tai ohjaavat jäsenen sähköpostilla yhdistyksen kotisivuille mistä tieto löytyy. Jäsenkyselyssä Kunnallistieteen yhdistyksen jäsenet pitivät paperisia jäsenkirjeitä tarpeellisina mutta ne kuitenkin jakoivat mielipiteitä jäsenten kesken. Kyselyssä selvisi myös että jäsenet toivovat yhdistyksen ottavan internetin paremmin käyttöön, varsinkin sähköpostin.
Sähköpostin kautta yhdistys pystyy nopeuttamaan ja keventämään yhdistyksen rakenteita. Tämä myös tekee yhdistyksen hallinnoimisen helpommaksi, kun ei tarvitse kuin kirjoittaa halutut asiat kotisivuille. Yhdistyksen viestintää ja yhteyden pitoa on harjoitettu hallituksien jäsenten kautta. Tämä tarkoittaa, että asioiden eteenpäin viemiseksi hallituksen jäsenen pitää olla hyvin aktiivinen yhteyden pidoissa. Tutkimuksen mukaan yhdistyksen pitäisikin tiivistää yhteyden pitoaan enemmän yhdistyksen omaksi ”ääneksi”, jolla tarkoitetaan että yhteyden pito tehdään viralliseksi, ei vain jäsenen aktiivisuuden varaan rakennetuksi. Tällöin yhteistyö paranee yhteistyökumppaneiden kanssa kun kaikki tietää mitä pitää tehdä.
Hallintoa Kunnallistieteellisen yhdistyksen pitää muuttaa enemmän toimikunta ja projektityöryhmien suuntaan. Tätä tuki teoria ja benchmarkkauksessakin se havaittiin parhaaksi tavaksi saada jäsenet mukaan toimintaan. Kauppatieteellinen