• Ei tuloksia

Yhdistyksen toiminnan kehittäminen Case: Kunnallistieteen yhdistys ry

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2023

Jaa "Yhdistyksen toiminnan kehittäminen Case: Kunnallistieteen yhdistys ry"

Copied!
91
0
0

Kokoteksti

(1)

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tutkielma Laskentatoimi

Yhdistyksen toiminnan kehittäminen Case: Kunnallistieteen yhdistys ry

Development of Associations activities Case: Kunnallistieteen yhdistys ry

14.4.2008

Tekijä: Jari Myllyniemi.

Opponentti: Eeva Siljala Ohjaaja: Ulla Kotonen

(2)

Tiivistelmä

Tekijä: Jari Myllyniemi

Tutkielman nimi: Yhdistyksen toiminnan kehittäminen Case: Kunnallistieteen yhdistys ry

Tiedekunta: Kauppatieteellinen tiedekunta Vuosi: 2007

Kauppatieteiden kandidaatin tutkielma, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 82 sivua, 26 kuvaa, 5 liitettä

Tarkastaja: professori Ulla Kotonen

Hakusanat: Yhdistys, kehittäminen, toiminta Keywords: association, development, activity

Tämän tutkimuksen on tilannut Kunnallistieteen yhdistyksen hallitus. Tutkimuksen tarkoituksen on löytää vastauksia yhdistyksien tapahtumien osallistumismäärien laskemiseen sekä samalla löytää kehityskeinoja yhdistyksen hallintaan ja johtamiseen. Tutkimus on normatiivinen, jolloin pyritään löytämään vastaus miten yhdistystä pitäisi kehittää. Tutkimusmenetelminä ovat benchmarkkaus sekä Kunnallistieteiden yhdistyksen jäsenille tehty kyselytutkimus.

Tutkimuksessa havaittiin internetin olevan erittäin tehokastapa johtaa ja hallita yhdistystä. Sen kautta tieto leviää tehokkaimmin jäsenille ja yhdistyksen ulkopuolisille tekijöille. Hallinnassa havaittiin parhaimmaksi tavaksi rakentaa toimikuntia erilaisia työprojektien pariin, jotka pyritään keräämään jäsenistä.

Hallitus keskittyy tällöin tekemään valvontatyötä. Tapahtumissa tärkeimmät huomioon otettavat asiat ovat esittäjät ja aiheiden ajankohtaisuus. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että on tärkeää ottaa huomioon miten aiheita käsitellään.

Kyselytutkimuksen mukaan Kunnallistieteiden tapahtumissa aiheita ei käsitellä tarpeeksi syvällisesti.

(3)

1 Johdanto ... 1

1.1 Tutkimuksen taustaa ... 1

1.2 Tutkimusongelmat, tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset ... 4

1.3 Tutkimusmenetelmä ja aineisto ... 5

1.4 Tutkielman rakenne... 6

1.5 Kunnallistieteellisen yhdistyksen esittely ... 6

2 Yhdistystoiminnan kehittäminen ja johtaminen ... 10

2.1 Yhdistystoiminta ... 10

2.2 Yhdistyksen jäsenyys ... 11

2.3 Yhdistyksen strateginen johtaminen ja päätöksenteko... 12

2.4 Yhdistyksen operatiivinen toiminta ... 15

3 Tieteellisten yhdistysten toiminnan vertailua ... 17

3.1 Benchmarking- tutkimuksen tavoitteiden ja toteutuksen tarkempi kuvaus... 17

3.2 Kansantaloudellisen yhdistyksen toiminta ja rakenne ... 18

3.2.1 Tavoitteet ja tapahtumat ... 18

3.2.2 Johtaminen ja operationaalinen toiminta ... 18

3.3 Kauppatieteellisen yhdistyksen toiminta ja rakenne ... 20

3.3.1 Tavoitteet ja tapahtumat ... 20

3.3.2 Yhdistyksen johtaminen ja operationaalinen toiminta ... 21

3.4 Hallinnon tutkimuksen seuran rakenne ja toiminta ... 23

3.4.1 Tavoitteet ja tapahtumat ... 23

3.4.2 Yhdistyksen johtaminen ja operationaalinen toiminta ... 24

3.5 Merkittäviä eroja yhdistyksien rakenteissa ja toiminnassa ... 25

4 Kunnallistieteellisen yhdistyksen toiminnan kehittäminen ... 28

4.1 Teoreettiseen tarkasteluun ja benchmarking-tutkimukseen pohjautuva kehittämisanalyysi ... 28

4.2 Jäsenkysely Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenille ... 31

4.2.1 Kyselyn toteutus ... 31

4.2.2 Aineiston analysointia ... 32

5 Johtopäätökset... 56

Lähdeluettelo ... 60

(4)

1 Johdanto

Tässä tutkimuksessa keskitytään Kunnallistieteellinen yhdistys ry:n toiminnan kehittämiseen. Tutkimus tehdään ns. tilaustutkimuksena Kunnallistieteen yhdistyksen hallitukselle. Tutkimuksen taustalla on viime vuosina tapahtunut lasku niin yhdistyksen jäsenmäärässä kuin yhdistyksen järjestämien erilaisten tapahtumien osallistujamäärissäkin. Tutkimus on osa Kunnallistieteellisen yhdistyksen toimintasuunnitelman 2008 strategiaa saada jäsen määrä kasvamaan maltillisesti ja kehittää toiminnan laatua.

1.1 Tutkimuksen taustaa

Yhdistys haluaa kehittää toimintansa ottamaan nykyistä paremmin ja laajemmin huomioon erijäsenryhmät ja heidän toiveensa. Jäseniä yhdistyksessä oli 9.11.2007 yhteensä 466, joista 372 oli henkilöjäseniä, 51 opiskelijajäseniä ja 43 yhteisöjäseniä, joista kuntia oli 36. Yhdistyksen jäsenmäärän kehitys on ollut pienessä laskussa vuodesta 2000 asti, kuten voimme havaita alla olevasta taulukosta. Suurimmat vaihtelut jäsenmäärissä ovat olleet vuosina 2000–2003, joina jäsenmäärä tippui 502 jäsenestä 460. Vuonna 2004 jäsenmäärät lähtivät jälleen nousemaan mutta lasku alkoi jälleen vuoden 2005 jälkeen. Osa jäsenmäärissä tapahtuneista vaihteluissa pystytään selittämään yhdistyksen hallituksen toimista poistaa maksamattomat jäsenet yhdistyksen rekisteristä.

Maksamattomien jäsenten poistaminen ei kuitenkaan pysty selittämään suurempia muutoksia jäsenmäärissä. Syvempiä syitä jäsenmäärän laskuun pyritään tutkimuksessa kartoittamaan jäsenkyselyn ja toiminnan benchmarkkauksen kautta.

(5)

Jäsenmäärät

430 440 450 460 470 480 490 500 510

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Jäsenmäärät

Taulukko 1: Toimintakertomukset 2000–2007

Yhdistyksen olemassaolon tarkoituksena on kunnallistieteen ja sen eri alojen välisen yhteistoiminnan edistäminen toimimalla yhdyselimenä kunnallisalan eri yhteisöjen tutkimuslaitosten, tutkijoiden ja muiden kunnallisasioita harrastavien välillä (Yhdistyksen säännöt). Tarkoitukseen pyritään:

1. järjestämällä esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia 2. toimittamalla Kunnallistieteellistä aikakauskirjaa 3. edistämällä kuntaa koskevaa tutkimustoimintaa ja

4. harjoittamalla tietojen välitystä kunnallistieteen ja muiden tieteiden välillä.

Näiden tapahtumien ja Kunnallistieteellisen aikakauskirjan avulla yhdistys pyrkii luomaan verkostoja tutkijoiden ja kunta-alan työntekijöiden välille sekä nopeuttamaan tutkimuksen ja käytännön tuoman tiedon diffuusiota. Tapahtumien osallistuja määrät ovat kuitenkin alkaneet laskea 2000-luvulla. Lasku on alkanut Kunnallistieteen päivien kohdalla juhlaseminaarista vuodesta 2001, kuten voimme havaita Kunnallistieteen päivien osallistumismääristä kertovasta taulukosta.

Yhdistyksellä on Kunnallistieteen päivillä ollut ennen vuotta 2000 osallistujia keskimäärin 150, mutta vuoden 2001 jälkeen on tapahtunut muutos. Keskimäärin vuoden 2001 jälkeen Kunnallistieteen päivillä on käynyt 110 osanottajaa, joka on keskimäärin 40 osallistujaa vähemmän kuin ennen vuotta 2001.

(6)

Osallistumismäärien vähenemiselle ei osata nimetä tiettyä syytä, koska yhdistyksen toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2001 jälkeen.

Kunnallistieteen päivät

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006

Osallistujat

Lähde: Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenkirjeet 2000–2007

Yhdistyksen Puheenjohtajan kanssa käydyistä keskusteluissa selvisi, myös että yhdistyksellä ei ole ollut selvää viestintä rakennetta, vaan viestintää on ylläpidetty yhdistyksen hallituksen jäsenten kautta eri yhteistyökumppaneihin. Viestintä jäsenille on myös muuttunut vuoden 2001-luvun jälkeen mikä pystytään havainnoimaan yhdistyksen toimintasuunnitelmista. Vuoden 2000 jälkeen toimintasuunnitelmat ovat muuttuneet pelkistetyimmäksi ja alkaneet toistamaan itseään. Tämä pystytään mm. havainnoimaan vertaamalla vuoden 2000 toimintasuunnitelmaa myöhempiin. Vuoden 2000 toimintasuunnitelmasta yhdistys kertoi vielä, kuinka se aikoo yhteyden pitoaan kehittää ja mihin suuntaan seuraavasti, yhdistys pyrkii lisäämään yhteydenpitoaan erityisesti Helsingin yliopiston valtio-opinlaitokseen ja oikeustieteelliseen tiedekuntaan, Teknilliseen korkeakouluun ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen, sekä Turun kauppakorkeakouluun. Kansainvälisten yhteyksien solmimista ja ylläpitoa edistetään. Yhteyshenkilöitä pyritään aktivoimaan ja yhdistykselle luodaan sähköpostiverkosto tehokkaaksi tiedonkulkukanavaksi yhteistyötahojen ja yhdistyksen välille (Kunnallistieteellinen yhdistys 2000), vuoden 2000 jälkeen

(7)

yhdistys ei ole enää eritellyt kehittämisen kohteita. Toimintasuunnitelmissa pitäisi ilmetä muutoksia joka vuosi, että voidaan sanoa toiminnan olevan aktiivista sekä jatkuvasti kehittyvää.

1.2 Tutkimusongelmat, tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa Kuntatieteellisen yhdistyksen toiminnan kehittämiseen tarvittavat toimenpiteet. Tavoitteet rakentuvat yhdistyksen toimintatapojen ja tapahtumien järjestämisen kehittämisen ympärille. Pyrkimällä luomaan yhdistyksen toiminnalle pohjaa tulevaisuutta ajatellen. Tutkimuksen teoriapohja rakentuu, ei tuottoa hakevien yhteisöjen ja yrityksien hallinnasta ja toiminnan kehittämisestä, aikaisemmin tehdystä tutkimuksesta. Samalla tehdään empiirinen kyselytutkimus, joka sisältää benchmarkkauksen kolmeen yhdistykseen sekä jäsenille suunnatun kyselytutkimuksen. Koko tutkimuksen päätavoitteena on löytää vastaus kysymykseen:

• Kuinka voitaisiin kehittää Kuntatieteellisen yhdistyksen toimintaa?

Empiiriset alaongelmat ovat:

• Mitä yhdistyksen jäsenet toivovat yhdistyksen toiminnalta?

• Mihin suuntaan jäsenet toivovat yhdistyksen toiminnan suuntautuvan?

• Mikä jäseniä kiinnostaa tapahtumissa?

• Millaisena jäsenet näkevät yhdistyksen toiminnan?

• Kuinka kehittää jäsenten mielestä yhdistyksen yleisiä toimintamalleja?

Teoreettisiin alaongelmiin:

• Miten johtaa ei tuottoa tavoittelevaa yhdistystä?

• Miten kehittää viestintää, vuoropuhelua yhteistyökumppaneiden ja jäsenten sekä yhdistyksen välillä?

• Millainen yhdistyksen toimintamallien pitäisi olla?

(8)

Tutkimus rajataan Kuntatieteellisen yhdistyksen toiminnan pääalueisiin: hallintaan, viestintään, markkinointiin ja strategiaan. Pyritään löytämään Kunnallistieteellisen yhdistyksen toiminnasta ne solmukohdat, jotka ovat toiminnan kannalta kehittämisen tarpeessa. Tutkimuskysymyksiä lähestytään teoriassa strategisen johtamisen ja operationaalisen toiminnan kautta, empiirisesti jäsenkyselyn sekä benchmarkkauksen avulla.

1.3 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

Tutkimus on normatiivinen. Se vastaa kysymykseen miten yhdistyksen pitäisi toimia ja kehittää omaa toimintaansa. Tutkimuksen teoria rakennetaan yhdistyksen hallinnasta ja strategisesta johtamisesta. Siinä käydään läpi kuinka yhdistyksen toimintaa pitäisi johtaa ja mitkä asiat ovat toiminnan kannalta tärkeitä, jotta toiminta pysyy eläväisenä sekä kehittyvänä. Teoriassa käytetään tutkimuksia yrityksien strategioista ja toiminnan kehittämisessä sekä johtamisesta. Siinä hyödynnytetään samalla lainsäädäntöä, koska laissa on määritelty aatteellisen yhdistyksen johtaminen, jäsenten oikeudet ja vaatimukset sekä yleisen toiminnan rajoitukset ja vaatimukset.

Tutkimuksen empiirinen osa rakentuu kahdesta eri menetelmästä, Bencmarkkauksesta sekä jäsenille osoitetusta kyselytutkimuksesta.

Kyselytutkimus sisältää kysymyksiä tapahtumien aiheista, järjestämisestä sekä yhdistyksen toiminnasta yleensä. Tutkimuksen järjestämisestä, sisällöstä ja tuloksista kerrotaan tarkemmin kappaleessa 4. Kyselytutkimuksen lisäksi tutkimuksessa käytetään apuna Kunnallistieteellisen yhdistyksen puheenjohtajan kanssa käytyjä sähköposti keskusteluja, yhdistyksensihteerin antamia tietoja, toimintakertomuksia, jäsenkirjeitä sekä yhdistyksen omia internetsivuja.

Benchmarkkauksessa käytetään apuna valittujen yhdistyksien internetsivuilta löydettyjä tutkimustietoja, toimintasuunnitelmia sekä jäsenille tarkoitettuja tiedotteita. Bencmarkkaukseen käytetyt kolme yhdistystä ovat valittu heidän toiminnan muotojen ja tapojen perusteella. Kaikki kolme yhdistystä ovat

(9)

toimintatavoiltaan ja tavoitteiltaan hyvin lähellä Kunnallistieteellistä yhdistystä.

Yhdistykset ovat kuitenkin keskittyneet toiminnassaan erialueille, mikä auttaa löytämään tärkeitä vinkkejä Kunnallistieteelliselle yhdistykselle toiminnan osa- alueiden kehittämisessä.

1.4 Tutkielman rakenne

Tutkielma rakentuu teoria-, benchmarking- ja kyselytutkimusosuudesta.

Teoriaosuudessa käydään läpi minkälaista toimintaa yhdistys saa harjoittaa, minkälaisia vaatimuksia jäseniltä vaaditaan ja miten yhdistystä johdetaan lain mukaan. Lain yhteydessä rakennetaan yhdistyksen strategista johtamista, jossa käydään läpi miten yhdistystä pitäisi strategisesti johtaa ja minkälaiset toimintatavat olisivat mahdollisimman tehokkaita yhdistyksen johtamisessa, että hallinnoimisessa. Teoria osuuden lopuksi käydään läpi yleisesti yhdistyksen kehittämisen lähtökohtia ja Kunnallistieteellisen yhdistyksen toimintaa teorian valossa. Tämän osuuden jälkeen vertaillaan Kansantaloudellisen ja Kauppatieteellisen yhdistyksen sekä Hallinnon tutkimuksen seuran toimintaa ja rakennetta sekä benchmarkataan löydettyjä eroavaisuuksia kunnallistieteellisen yhdistyksen toimintaan. Tutkimuksen lopuksi avataan jäsenille suunnattu kysely, jossa analysoidaan toimintaa jäsenten mielipiteiden perusteella.

1.5 Kunnallistieteellisen yhdistyksen esittely Tavoitteet

Kunnallistieteellinen yhdistys on perustettu 28.12.1971 ja haluaa toiminnallaan edistää kunnallistieteen ja käytännön kunnalliselämän välistä yhteistoimintaa, sekä toimia yhdyselimenä eri tieteiden, tutkijoiden, yhteisöjen, tutkimuslaitosten ja muiden kunnallisasioista kiinnostuneiden välillä (www.kunnallistiede.fi). Yhdistys pyrkii määränpäähänsä järjestämällä seminaareja ja toimittamalla Kunnallistieteellistä aikakausikirjaa.

(10)

Yhdistyksen hallinta

Yhdistystä johdetaan hallituksen kautta, joka tekee päätökset taloudesta, seminaarien aiheisiin. Hallituksessa on yhdeksän jäsentä ja mikäli Suomen Kuntaliitto ry on yhteisöjäsenenä, valitaan liiton piiristä yksi tai enintään kaksi varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenillä on vielä yhtä monta varajäsentä. Hallitus valitsee vuodeksi kerrallaan itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä neljän muun jäsenen ollessa paikalla. Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan valitsemisen jälkeen valitsee sihteerin, rahastonhoitajan ja muut toimihenkilöt sekä asettaa tarvittavat toimikunnat (Kunnallistieteellisen yhdistyksen säännöt).

Yhdistyksen Julkaisutoiminta

Yhdistyksen julkaisutoimintaan kuuluvan Kunnallistieteellisen aikakauskirjan toimituksesta vastaa päätoimittaja ja toimitussihteeri. Näiden lisäksi toimitukseen kuuluvat toimitusneuvosto, jonka jäsenet tarkastavat yhdessä päätoimittajan kanssa julkaistavat artikkelit (Jäsenkirje 1/2008), näin pystytään varmistamaan, että lehden sisältö on mahdollisimman korkeatasoinen ja sitä pystyttään hyödyntämään myös jatkotutkimuksissa. Yhdistys julkaisee, myös Kunnallistieteen päiville seminaarikirjan, joka pitää sisällään seminaaripäivien alustuksia ja työryhmissä esitettyjen papereiden tiivistelmiä (Jäsenkirje 1/2008).

Yhdistyksen tiedottaminen

Tiedottaminen jäsenistölle toteutuu jäsenkirjeillä vähintään kolme kertaa vuodessa sekä tarvittaessa, myös Kunnallistieteellisessä aikakausikirjassa (Kunnallistieteellinen yhdistys 2008). Jäsenkirjeissä kerrotaan tulevista tapahtumista ja tapahtumissa olevien seminaarien aiheista sekä luennoitsijoista.

Jäsen kirjeiden mukana saapuu myös puheenjohtajan mietteitä ajankohtaisista kysymyksistä, talousarvioita ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelma.

Tapahtumista tiedotetaan myös yhdistyksen kotisivuilla www.kunnallistiede.fi.

(11)

Kotisivuilla on tapahtumien lisäksi myös Kunnallistieteellisen aikakauskirjan sisältöjä. Kotisivujen kautta voi myös liittyä yhdistyksen jäseneksi ja ilmoittautua tapahtumiin. Lisäksi sivuille laitetaan, mikäli mahdollista, Kunnallistieteen päivien esiintyjien ja rinnakkaissessioissa esiintyvien tiivistelmät (Kunnallistieteellinen yhdistys 2008). Yhteyksiä yhdistys rakentaa ja ylläpitää Suomen kuntaliittoon, alan tutkimusta harjoittaviin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin sekä muihin paikallisiin, että alueellisiin ja valtakunnallisiin organisaatioihin. Yhteyksiä ylläpidetään hallituksen jäsenten kautta, jotka toimivat myös tiedonvälittäjinä (Kunnallistieteellinen yhdistys 2008).

Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen toimintaan kuuluu neljä seminaaria: 1) kaksi ajankohtaisasioihin painottuvaa tietoiskutyyppistä seminaaria, joista toinen järjestetään syksyllä ja toinen keväällä sääntömääräisten kokousten yhteydessä, 2) keväällä järjestettävä yksipäiväinen tutkijaseminaari ja 3) loka-marraskuulla järjestettävä kaksipäiväinen tapahtuma Kunnallistieteen päivät. Tapahtumien ja tieteellisten seminaarien tavoitteena on kehittää kunta-alaan kohdistuvan tutkimuksen teoreettista ja metodista perustaa sekä edistää tutkimuksen ja käytännön tuloksellista vuorovaikutusta. Tilaisuuksien avulla edistetään tutkimustiedon välittymistä käytäntöön ja käytännöstä nousevien tutkimustarpeiden ja osaamisen välittymistä tutkijoille. Tilaisuuksien tarkoituksena on edistää eri osapuolien välistä keskustelua ajankohtaisista kysymyksistä (Kunnallistieteellinen yhdistys 2008). Kunnallistieteen päivillä ensimmäisenä päivänä on kaikille yhteisiä luentoja ja keskusteluja.

Toisesta päivästä osa on pienryhmätyöskentelyä, jossa esitellään ja keskustellaan tiettyjä teemoja käsittelevistä tutkimuspapereista. Pienryhmätyöskentely on suunnattu erityisesti jatko-opiskelijoille, jotka saavat mahdollisuuden tuoda julki omaa tutkimustaan ja saada siitä palautetta. Teema Kuntatieteellisille päiville valitaan ajankohtaista aiheista, joka mahdollisimman hyvin kuvaa isäntäkaupunkia tai on kaupungissa ajankohtainen. Päivien valmistelusta vastaa hallituksen asettama työryhmä, joka pääsääntöisesti sisältää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin ja isäntäkaupungin edustajan sekä, mahdollisesti

(12)

aihepiirin asiantuntijan. Hallituksenkokous määrittelee teeman, muuten tapahtuman otsikointi ja ohjelman rakentaminen on työryhmän tehtävä. Ohjelman luonnos esitetään valmistumisen jälkeen hallitukselle, joka hyväksyy sen ja päättää samalla osallistumismaksuista. Ajankohtaisseminaarien lisäksi yhdistys järjestää kuntatutkimusta edistävän Kuntatutkijaseminaarin. Seminaarissa tarkoituksena on tukea erityisesti jatko-opiskelijoiden tieteellistä tutkimustoimintaa ja samalla toimia yhteistyöfoorumina kunta-alan tutkijoiden ja kuntakentän välillä (www.kunnallistiede.fi/KTY/Tapahtumat.htm).

Yhdistyksen jäsenyys

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset jäsenet ja yhteisöjäsenet. Varsinaiset jäsenet ovat yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneita henkilöitä, jotka haluavat viedä kunta- alan tutkimusta eteenpäin tai jotka ovat muuten kiinnostuneita kunta-alan tutkimuksesta. Oikeustoimikelpoisilla yhteisöillä on mahdollisuus liittyä yhteisöjäseneksi. Yhdistyksellä on myös mahdollista kutsua ansioituneen henkilön kunniajäseneksi toimintaan mukaan ja myös ulkomaalaisia kirjeenvaihtajia on yhdistyksellä mahdollisuus nimetä. Jäsenetuna yhdistys tarjoaa, (www.kunnallistiede.fi):

1. neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Kunnallistieteellinen aikakauskirja maksutta

2. osallistuminen yhdistyksen vuotuiseen toimintaan

3. osallistuminen vuosittain pidettäville Kunnallistieteen päiville huomattavalla alennuksella sekä yhdistyksen kevät- ja syyskokouksiin

4. tietojen saanti kunnallistieteen viimeaikaisista tutkimustuloksista, tieteellisistä tapahtumista jne.

Jäsenyys maksaa henkilöjäsenelle 30€/vuosi, opiskelijajäsenelle 15€/vuosi ja yhteisöjäsenelle 150€/vuosi.

(13)

2 Yhdistystoiminnan kehittäminen ja johtaminen 2.1 Yhdistystoiminta

Yhdistyksissä toimijat ovat pääsäätöisesti vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka haluavat toimia, jonkin tietyn päämäärän eteen. Yhdistyksen saa perustaa kuka tahansa tiettyjen rajoitusten vallitessa, kuten laissa sanotaan, yhdistyksen saa perustaa aatteellisen tarkoituksen yhteistä toteuttamista varten. Yhdistyksen tarkoitus ei saa olla lain tai hyvien tapojen vastainen. (Yhdistyslaki 1989/503,1§) Se saa harjoittaa vain sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, josta on määrätty sen säännöissä.

Yhdistys saa harjoittaa ansio- ja elinkeinotoimintaa, mikäli se on yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista tai vähäarvoista. (Yhdistyslaki 1989/503, 5§) Se voi myös hankkia oikeuksia, tehdä sitoumuksia ja olla asianomaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona. (Yhdistyslaki 1989/503, 6§)

Tieteellinen yhdistystoiminta on pääsääntöisesti vapaaehtoistyötä, toimija tekevät yhdistykselle töitä pääsääntöisesti omalla ajallaan. Heille palkkio on yhdistyksen tavoitteiden saavuttaminen ja oman tutkimustoiminnan eteenpäin vieminen, sekä verkostoituminen muiden alan toimijoiden kanssa. Tieteellisessä yhdistystoiminnassa on tarkoitus saada, jonkun tietyn alan tutkimusta eteenpäin, tuomalla tutkijat ja käytännön tekijät samaan foorumin. Pyritään rakentamaan tutkimukselle ja käytännöntyölle ideamarkkinat, joilla kaikki pystyy tuomaan esille omia ideoitaan ja saamaan niille palautetta. Ideamarkkinoilla parhaat ideat jäävät eloon, sekä saavat mahdollisuuden näyttää toimivuutensa käytännön työssä.

Ideamarkkinat ovat tarpeelliset tutkimuksen ja käytännöntyön eteenpäin viemiseksi, koska toiset ovat parempia keksimään ideoita ja toiset kehittämään niitä. ”Idea kuvittelijat”, jotka tuottavat ”idea kipinöitä” ovat huonoja kehittämään ideoita itse ja toisin päin. Ideoiden kehittäjät ovat hyvin usein erilaisia kuin ”Idea kuvittelijat”. Ideoiden kehittämisprosessissa on klassinen työjako, ideoiden kehittäjien pitää keskittyä ideoiden tuottamiseen ja kehittäjien keskittyä niiden

(14)

mahdollisuuden tulla nopeammin käytäntöön, kun yhdistetään ideoita tarvitsevat ja ideoita kehittävät osapuolet. Samalla markkinat poistavat esteitä ideoiden leviämisen tieltä ja näin parantavat ideoiden kehittämisprosessia. (Bar-Gill 2005 &

Parchomovsky 2005) Yhdistyksen toiminta auttaa näitä markkinoita syntymään auttamalla tutkijoita ja käytännöntyöntekijöitä löytämään toisensa. Ideat leviävät paremmin ja lisääntynyt keskustelu parantaa ideoitten kehittymistä. Aatteellisessa yhdistyksessä, varsinkin Kunnallistieteellisessä yhdistyksessä yrittäjät eivät keksi uusia artefakteja tai suunnittele suuria projekteja, vaan pikkuhiljaa keksivät järjestelmän uudelleen. (Bernier 2007)

2.2 Yhdistyksen jäsenyys

Yhdistyksen jäsenenä voi olla yksityinen henkilö, yhteisö ja säätiö, joka on kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta. Jos yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin, saavat yhdistyksen jäseninä olla vain Suomen kansalaiset ja sellaiset, joilla on kotipaikka Suomessa. (Yhdistyslaki 1989/1331, 10§) Yhdistyksen on pidettävä jäsenistään luetteloa, josta selviää jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsenellä on pyydettäessä oltava mahdollisuus nähdä omat tietonsa rekisteristä. Jäsenluettelon luovuttamisesta päättää muuten aina yhdistyksen hallitus. (Yhdistyslaki 1992/1614, 11§)

Yhdistyksen jäseneksi haluava on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistyksen ilmoittamalla tavalla ja hallitus päättää hyväksytäänkö hakeva henkilö jäseneksi, jollei yhdistyksen säännöissä ole muuten määrätty. (Yhdistyslaki 1992/1614, 12§) Yhdistyksestä jäsenellä on oikeus erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle. Eroaminen onnistuu, myös ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa, niin että merkintä tulee pöytäkirjaan. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että eroaminen tulee voimaan vasta määrätyn ajan kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä. Yhdistyksen ilmoittama aika ei kuitenkaan saa olla yhtä vuotta pidempi. (Yhdistyslaki 1992/1614, 12§)

(15)

Yhdistyksellä on myös oikeus erottaa säännöissä mainitulla erottamisperusteella.

Yhdistyksellä säänöistä huolimatta on oikeus erottaa jäsen, jos tämä on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on sitoutunut. Jäsen on menettelyllään vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä jäsenyyden ehtoja. (Yhdistyslaki 1992/1614, 14§) Erottamisesta päätetään yhdistyksen kokouksessa, jollei säännöissä ole toisin määrätty. Kokouksessa on kuitenkin ilmoitettava erottamisen syy ja jäsen voi äänestää kokouksessa, vaikka käsitellään häneen liittyviä asioita. Jäsenellä on myös mahdollisuus selityksen antamiseen asiasta, paitsi jos erottamisen syy on jäsenmaksun maksamatta jättäminen, jos jäsenen erottamisesta päättää hallitus on jäsenellä oikeus saattaa erottaminen yhdistyksen säännöissä määrätyssä ajassa yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi. Yhdistys voi myös säännöissään määrätä jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa määrätyssä ajassa maksamatta. (Yhdistyslaki 1992/1614, 15)

2.3 Yhdistyksen strateginen johtaminen ja päätöksenteko

Päätösvalta yhdistyksessä kuuluu sen jäsenille. Säännöissä kuitenkin voidaan määrätä päätösvaltaa käyttävät toimihenkilöt yhdistyksessä. (Yhdistyslaki 1992/1614, 16§) Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa, mutta säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse. (Yhdistyslaki 1992/1614, 17§) Säännöissä, myös määritellään toimihenkilöiden päätösvallan oikeudet, lukumäärä, toimikausi ja tehtävät. Päätökset yhdistyksessä tehdään säänöissä määrättyinä aikoina yhdistyksen kokouksissa, jos kokousta ei ole pidetty voi kuka tahansa jäsen vaatia kokouksen pitämistä. (Yhdistyslaki 30.12.1992/1614, 20§) Lain perusteella yhdistyksessä toiminta ei ole yhden ihmisen käsissä vaan sitä johdetaan hallituksen avulla. Hallitus tekee yhdistyksen toimintaa koskevat päätökset ja joutuu tällöin miettimään miten johtaa yhdistystä strategisesti ja

(16)

Strateginen ajattelu ja päätöksenteko vaativat vuorovaikutusta tilanteen faktoreiden ja organisaation järjestelmien ja henkilöiden välillä. Organisaation faktori voivat joko kannustaa tai tuhota strategisen ajattelun. (Graetz 2002) Yhdistyksen strateginen päätöksenteko on tällöin parhaiten kuvattu hallituksen jäsenten rajatun informaation käsittelykyvyn ja poliittisen prosessin haastatteluna. Hallituksessa strategisia päätöksiä tekevät henkilöt ovat kognitiivisesti rajattuja, mutta heillä on kognitiivisia tavoitteita, ja osallistuvat sykliseen päätöksentekoon. Tästä syntyy politiikkaa, johon strategisen päätöksentekijät osallistuvat ja vahvimman henkilön mielipiteet jäävät voimaan (Eisenhardt 1992 & Zbaracki 1992), vaikka päätöksentekoprosessissa vahvimman tekijän päätös jää voimaan, muut pystyvät vaikuttamaan sen rakenteeseen. Kaikkien antaman panoksen jälkeen pystytään pääsemään ainakin lähelle parasta ratkaisua tilanteissa. Päätöksenteon lisäksi yhdistyksen hallituksen on pystyttävä valvomaan yhdistyksen ja sen asettamien toimikuntien toimintaa ja suorituskykyä. Valvonnan kautta pystytään samalla strategisessa päätöksenteossa ottamaan huomioon yhdistyksen jäsenten mielipiteet, koska keskustelu lisääntyy eri ihmisten kanssa, vaikka lopullisen päätöksen tekee hallituksessa tapahtuva poliittinen prosessi. Tällaisen poliittisenprosessin ansiosta pystytään Strategisissa päätöksissä saamaan tietoa myös yhdistyksen eritasoilta, joka auttaa yhdistyksen ohjaamisessa tavoitteiden vaatimaan suuntaan. (Roberto 2003)

Yhdistyksen toimihenkilöiden strategiset päätökset koskevat tavoitteiden saavuttamista, koska yhdistys on tietyssä ympäristössä oleva organisaatio, jonka toiminnan jatkuvuuden onnistumisen vuoksi on tehtävä strategista työtä.

Strategisella työllä annetaan yhdistykselle puitteet kehittyä sekä ennakoida ympäristön paineiden aiheuttamien vaatimuksien mukaisesti. Tällä tavalla se auttaa yhdistystä käsittelemään epävarmoja tulevaisuuden näkymiä. Strategisessa johtamisessa yhdistyksen pitää analysoida ulkoisia ja sisäisiä ympäristöjä, jolloin pystytään maksimoimaan yhdistyksen resurssien ja kyvykkyyksien käyttö. (Bracker 1980)

(17)

Yhdistyksen resursseilla tarkoitetaan kyvykkyyksiä, prosesseja, saatavilla olevaa tietoa ja jo yhdistyksessä olevaa tietämystä. Resursseja kontrolloimalla yhdistys pystyy saavuttamaan ja toteuttamaan strategioita, jotka parantavat yhdistyksen mahdollisuuksia päästä tavoitteisiinsa. Strategisen analyysissä nämä resurssit nähdään yhdistyksen vahvuuksina, joita apuna käyttäen tavoitteet saavutetaan.

(Barney 1991) Strategisen johtamisen prosesseilla selkiytetään yhdistyksessä toimiville toimijoille ja jäsenille, miten toimintaa johdetaan sekä halutaan viedä eteenpäin. Strateginen suunnittelunprosessi on tällöin oppimisprosessi, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia osapuolille, jotka vaikuttavat toisiinsa synergisesti. Päämääränä on, että kaikki yhdistyksen hallinnossa ja ulkopuolella toimivat ymmärtävät tilanteen dynaamisuuden ja miten yhdistyksen on mahdollista kehittää toimintaansa. Tällaisilla strategisilla prosesseilla on tarkoitus tuoda kokemus tiedoksi, että voidaan luoda tulevaisuutta. (Bunning 1992)

Strategisen johtamisen on oltava sopeutuvaa, jossa huomioidaan mahdollisuudet ja riskit, ulkoisenmaailman sekä organisaation kyvykkyyksien ja resurssien mahdollisuudet käyttää niitä hyväksi. Tällöin johtamisessa keskitytään tarkoituksiin ja ”maali” nähdään yhdistyksen ja ympäristön yhteisvaikutuksena. Yhdistyksen toimintaympäristö nivoutuu tällöin sen tavoitteiden ympärille, sekä rakentuu niistä ihmisistä, jotka ovat yhdistyksen toiminnassa mukana. Ympäristön ja organisaation välinen rajasuhde on tämän takia oltava hyvin läpäisevä, ja ympäristön analysointi yhdistyksen pääkohteena kun se määrittelee tapaa toimia. Toimi yhdistys sitten ennakoitavasti tai reagoivasti, toiminta on aina herkkä nähdyille tai ennakoiduille ympäristöstä tuleville paineille. (Chaffee 1985) Ympäristöä analysoidessa on tärkeää tällöin ymmärtää ympäristön rakenne, että pystytään tunnistamaan toiminnan kannalta kriittisiä rakenteita ja vaikuttamaan yhdistyksen toiminnan kannalta tärkeisiin asioihin. (Porter 1981) Strateginen johtaminen nivoutuu siis yhdistyksen tavoitteisiin ja ympäristön rakenteisiin. Näiden päälle yhdistyksen on rakennettava oman toiminnan maailma, esim. ideamarkkinat tutkimuksen eteenpäin viemiseksi, jonka avulla saavutetaan yhdistyksen tavoittelemat tavoitteet. Strategisella johtamisella selvennetään kaikille minne ollaan menossa ja

(18)

Yhdistyksen ympäristön ja organisaatiorakenteiden yhteisvaikutusta pystytään arvioimaan SWOT- analyysin avulla. Sen avulla pystytään tunnistamaan organisaation mahdollisuuksia, riskejä, vahvuuksia ja heikkouksia ympäristöön nähden. Analyysi antaa tekijälleen kuvan minkälaisia muuttujat ovat ympäristössä ja muuttujien avulla pystytään rakentamaan toiminnasta selkeämpää sekä reagoivampaa. Muuttujien löytämiseen pitää käyttää apuna yhdistyksen jäseniä, koska jäsenet ovat lähempänä käytäntöä ja heillä on erilaisia näkemyksiä ympäristöstä, joita he eivät välttämättä ole päässeet jakamaan yhdistyksen toimihenkilöiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että analyysin tekemiseksi tarvitaan ymmärrystä ympäristöstä ja organisaation kyvykkyyksistä, sekä resursseista.

Sama asia tekee myös SWOT- analyysistä ongelmallisen, koska se sisältää hyvin paljon laadullista analyysiä, jolloin tehdyt arviot organisaatiosta ja ympäristöstä ovat tekijänsä näköisiä. Analyysi ei ehkä perustu oikeaan tietoon tai tieto on väärin analysoitu, jolloin tulokset ovat epäkäytännöllisiä. Analyysiä tehdessä on voitu myös jättää asioita pois, jotka olisivat pitäneet ottaa huomioon analyysiä tehdessä.

(Ruocco 1994 & Proctor 1994)

2.4 Yhdistyksen operatiivinen toiminta

Yhdistyksen operatiivinen toiminta toimii erilaisten toimikuntien kautta. Toimikunnat järjestävät ryhmätyönä yhdistyksen tapahtumat ja hoitavat muita projekteja ajan kohdasta riippuen. Hallituksen tehtävänä on koota ryhmät ja päättää miten niiden toimintaa valvotaan. Hallitus hoitaa, myös yhdistyksen viestintää, jonka pitää olla selkeätä ja se pitää hoitaa tiettyjen standardien puitteissa, että kaikki yhdistyksen jäsenet tietävät miten ja mistä saavat ajankohtaista tietoa yhdistyksen toiminnasta.

Tämä tarkoittaa, että yhdistyksen hallituksen on valittava tietyt viestintä kanavat mitkä saavuttavat suurimman osan jäsenistä. Viestintää parhaiten pystyisi hoitamaan siihen osoitettu taho tai toimikunta, jonka kautta kaikki viestintä tapahtuisi. Hyvän strategian onnistumisen taustalla on aina onnistunut viestintä, kun kaikki saavat toiminnasta informaatiota, pystyy yhdistys lisäämään jäsenten

(19)

aktiivisuutta ja mielenkiintoa toimintaan kohtaan sekä samalla toiminta menee kokoajan eteenpäin.

Yhdistyksen strategian implementointi alkaa toimijoista eli toimikunnista.

Toimikuntien kautta toteutetaan yhdistyksen strategiaa ja koska moni hyvistä strategioista epäonnistuu huonon toteutuksen takia, niin ei ole tarpeeksi, että ilmoitetaan toimijoille strategiasta ja annetaan heille tarpeeksi resursseja.

Menestyäkseen, hallituksen pitää ohjata, että toimijat toimivat halutulla tavalla ja sisäistävät strategian. (Sheehan 2006) Yhdistyksen toiminnassa tämä tarkoittaa, että jos eritoiminta muodoille rakennetaan eri toimintaryhmiä suorittamaan erilaisia töitä, pitää hallituksen onnistua rajoittamaan ryhmien toiminnasta turhat tehtävät pois ja saada ohjattua ryhmää oikeaan suuntaan pyytämällä toimikunnilta/ryhmiltä lisäselvityksiä sekä estämällä liian pitkälle menevät prosessit. Toimikunnat/ryhmät voivat olla vain tietylle hetkelle rakennuttuja, jotka tekevät sille määrätyn projektin tai tutkimuksen. Ryhmässä voi olla toimijoina sekä normaaleja jäseniä, että yhdistyksen toimihenkilöitä. Pääasia on kuitenkin, että ryhmässä on erilaisista taustoista tulevia henkilöitä, jotka tuovat ryhmään oman alansa osaamisen. (LoBue 2002)

Toimikuntien lisäksi yhdistyksen pitää hyvin toimiakseen jakaa työtä eri ihmisille, joilla on erilaisia pysyviä tehtäviä. Tehtävien asettamisessa kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että yhdistyksessä toimijat tekevät tehtäviä pääsääntöisesti vapaaehtoistyönä. Tehtävät eivät tällöin saa olla liian paljon aikaa vieviä vaan helposti hoidettavissa. Jaetut työtehtävät helpottavat yhdistyksen toimintaa ja selkiinnyttävät hallituksen tekemää valvonta työtä, samalla tulevien tapahtumien järjestäminen sekä hoitaminen muuttuvat selkeämmäksi.

(20)

3 Tieteellisten yhdistysten toiminnan vertailua

3.1 Benchmarking- tutkimuksen tavoitteiden ja toteutuksen tarkempi kuvaus Benchmarkingin avulla verrataan Kansantaloudellisen, Kauppatieteellisen ja Hallinnollisen yhdistyksien toimintatapoja ja toiminnan muotoja toisiinsa.

Tavoitteena on löytää näiden kolmen yhdistyksen toiminnasta kohtia, joiden avulla pystytään kehittämään Kunnallistieteellisen yhdistyksen toimintaa. Tutkimuksessa otetaan varsinkin huomioon yhdistyksien tapoja järjestää tapahtumiansa, viestintäänsä, markkinointiansa sekä tapoja hoitaa yhdistyksen johtamista. Näitä asioita vertailemalla pystytään saamaan huomioita Kunnallistieteellisen yhdistyksen toimintaan ja sen kehittämiseen. Yhdistykset ovat valittu heidän aatteensa ja toiminnan kehittyneisyyttä silmällä pitäen. Kaikkien kolmen yhdistyksien aatteellinen toiminta on lähellä toisiaan ja heillä on samankaltaisia toimintamuotoja sekä tavoitteita. Yhdistyksien toiminnan keskittyneisyys eri osa- alueille eroavat kuitenkin toisistaan. Näitä osa-alueita vertailemalla Kunnallistieteellisen yhdistyksen toiminnasta pystytään löytämään huomioita asioiden kehittämiseen sekä löytämään huomioita, jotka ovat voineet jäädä huomaamatta omassa toiminnassa.

Tähän tutkimukseen aineisto on kerätty yhdistyksien internetsivuilta, sisältäen heidän tekemiään ja julkaisemia tutkimuksia omasta toiminnastaan, toimintakertomuksia sekä yleistä jäsenille tarkoitettua viestintää. Aineisto sisältää vain aineistoa mikä on ollut saatavilla yhdistyksien omilta internetsivuilta, eli tutkimuksen tasoon vaikuttaa toimintakertomuksien ja tutkimuksista saatavan tiedon ajankohtaisuus sekä paikkaansa pitävyys. Tutkimus tulee aineiston perusteella olemaan pinnallinen, koska syvällistä tietoa asioiden hoidosta ei ollut saatavilla.

(21)

3.2 Kansantaloudellisen yhdistyksen toiminta ja rakenne 3.2.1 Tavoitteet ja tapahtumat

Kansantaloudellisen yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista keskustelua kansantaloudellisista kysymyksistä, sekä tehdä tunnetuksi alantutkimusta.

Yhdistyksen tärkeimmät toimintamuodot ovat esitelmä- ja seminaaritilaisuuksien järjestäminen, sekä kansantaloudellisen aikakauskirjan julkaiseminen.

(www.ktyhdistys.net) Yhdistys on perustettu 1880-luvulla yksityisenä keskustelukerhona, jossa kokoontui saman tavoin ajattelevat. Virallisesti yhdistys perustettiin vuonna 1884.

3.2.2 Johtaminen ja operationaalinen toiminta

Yhdistyksen internetsivuilta löytyi heikosti tietoa yhdistyksen tavoista järjestää tapahtumia ja miten yhdistyksen toiminta on järjestetty. Sivuilta kuitenkin saa tietää, että yhdistyksen johdetaan johtokunnan kautta, jossa ovat Esimies, varaesimies ja neljä muuta jäsentä. Johtokunnan lisäksi yhdistyksellä on sihteeri.

Kansantaloudellisen seuran tärkeimpiä toiminnanmuotoja ovat kansantaloudellistenpäivien järjestäminen sekä kuukausikokousten (ml. erilaiset iltapäiväseminaarit) järjestäminen. Esitelmät tilaisuuksissa ovat olleet soveltavaa taloustiedettä ja joihinkin ajankohtaisiin käytännön teemoihin pureutuva.

Päähuomio on kuitenkin tapahtumissa ollut talouspolitiikassa. (Puhakka 2007) Professori Puhakan tutkimuksesta Kansantaloudellisen yhdistyksen ja sen yhteistyökumppanien mahdollisuuksista yhdistyä ilmenee, että Kansantaloudelliset päivät ovat elintärkeät yhdistyksen toiminnalle ja päivien kehittäminen, sekä järjestäminen tulee hänen mielestä olla yhdistyksen nuortenjäsenten käsissä.

Hänen mielestä nuorista löytyy yhdistyksen tapahtumille se dynaamisuus, jolla päivät säilyttävät elinvoimaisuutensa, sekä pystyvät kehittymään myönteisesti.

Kansataloudellisen yhdistys julkaisee, myös Kansallistaloudellisen aikakausikirjaa, jonka vuosikerta sisältyy yhdistyksen 27 euron jäsenmaksuun. Ilman jäsenyyttä Aikakausikirja maksaa 30 euroa ja opiskelijoille 15 euroa (2007). Aikakausikirjaa

(22)

toimittaa päätoimittaja, toimitussihteeri, neljä toimittajaa sekä toimituksen artikkeleiden arvioimisessa apuna oleva toimitusneuvosto. Aikakausikirjan tavoitteet ovat käsitellä yleistajuisessa muodossa yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä, sekä seurata niiden kehitystä, että tuloksia kotimaassa ja ulkomailla.

Lehden lukija voi, myös lähettämään omia artikkeleitaan yhdistyksen nettisivujen kautta. Tällä tavoin yhdistys pystyy lisäämään kirjoittajien määrää ja samalla parantamaan yhdistyksen luomaa keskustelua.

Nettisivuilla kerrotaan kuinka pitää artikkeli kirjoittaa ja esittää lehden toimitukselle.

Esimerkiksi miten erilaiset lähdetiedot esitetään artikkelissa ja kuinka taulukot asetetaan. Nettisivujen kautta on myös mahdollista tarkastella aikakausikirjan aikaisempia julkaisuja. Osa aikaisemmista julkaisuista on myös mahdollista saada sivuilta kokonaisuudessaan luettavaksi ilmaismuodossa. Ilmaismuodossa luettavaksi saatavat lehdet ovat kuitenkin asetettu sivuille niin, että kokonaisten lehtien tulostaminen on työlästä. Tämä lisää lukijan houkutusta tilata lehti itselleen, jolloin se on helpommin luettavissa. Seminaareissa käydyt keskustelut, esitetyt esitelmät, kommenttipuheenvuorot ja yhteenvedot ovat myös luettavissa internetsivuilta. Tämäntapainen julkaiseminen antaa kuvan yhdistyksen toiminnasta ja samalla on mahdollista seurata keskustelua mitä käydään suomessa kansantalouden alueella. Samalla internetsivuilta käsin hoidetaan yhdistyksen tiedotusta jäsenille, nähtävästi erillisiä jäsenkirjeitä ei lähetetä jäsenille, tämän avulla toiminta pysyy kevyenä ja helpommin hoidettavana internetin avulla. Sivuilta löytyy kaikki tarpeellinen informaatio, mitä jäsen tarvitsee ollakseen toiminnassa mukana ja osallistuakseen sekä seuratakseen yleistä keskustelua.

Yhdistys tekee huomattavaa yhteistyötä Taloustieteellisen seuran sekä Ekonomiska Samfundet i Finland kanssa ja he ovat myös harkinneet yhdistymistä.

Kaksi muuta yhdistystä ovat syntyneet kun jäsenet eivät ole olleet tyytyväisiä Kansantaloudellisen yhdistyksen toimintaan (Puhakka 2007). Nyt yhdistykset ovat alkaneet miettimään yhdistymistä, jota varten on asetettu työryhmä, minkä tarkoituksena on selvittää kyseessä olevan yhteistyön lisäämistä ja mahdollista

(23)

yhdistymistä. Yhdistymistä varten professori Puhakka tutki yhdistyksien historiaa, toimintaa ja aikaisempaa yhteistyötä. Tutkimuksessa käydään läpi täysimuotoisen yhdistymisen haittoja ja hyötyjä sekä muita yhteistyötä tehostavia toimenpiteitä.

Tutkimuksessa kerrotaan, että Kansantaloudellisen yhdistyksen sekä Ekonomiska Samfundet i Finland:n ja taloustieteellisen seuran jäsenmäärät ovat tippuneet vuoden 2000 jälkeen. Osasyynä Puhakka kertoo tähän olevan maksamattomien jäsenten metsästys ja poistaminen jäsenrekisteristä. Puhakan kuitenkin tuo ilmi, että Kansantaloudellinen yhdistys on toiminnassaan epäonnistunut valistamaan kansantalouden uusista virtauksista tämän päivän ekonomisteja, vaikka tilanne on hänen mielestä viimeaikoina parantunut Kansantaloudellinen aikakausikirjan ansiosta. Puhakka ei kuitenkaan paneudu yhdistyksen ongelmakohtiin tarkemmin, joiden takia tavoitteiden saavuttaminen on ollut vaikeaa. Hän kuitenkin tuo toiminnasta ilmi, että yhdistyksen toiminta on liian keskittynyt vain Helsinkiin, vaikka Kansantalouden päivät on lähes poikkeuksetta järjestetty Helsingin ulkopuolella. Helsinkiin keskittymistä Puhakka pitää jäsenten kannalta huonona, koska yhdistyksen jäsenistö jakaantuu koko Suomeen, joka on hänen mielestä otettava huomioon yhdistyksen toiminnassa.

3.3 Kauppatieteellisen yhdistyksen toiminta ja rakenne

3.3.1 Tavoitteet ja tapahtumat

Kauppatieteellisen yhdistyksen tarkoitus on edistää kauppatieteellistä tutkimusta ja opetusta sekä ylläpitää että laajentaa harrastusta kauppatieteellisiin kysymyksiin liittyen, toimia samalla yhdyssiteenä kauppatieteiden tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteidensa toteuttamiseksi yhdistys esittää kannanottoja, järjestää seminaareja, esitelmätilaisuuksia, keskustelukokouksia ja yritysvierailuja sekä toimittaa julkaisuja (Kauppatieteellisen yhdistyksen säännöt).

(24)

Yhdistys pyrkii, myös tukemaan tutkimustyötä ja opiskelua sekä alan julkaisutoimintaa.

Kauppatieteellinen yhdistys on perustettu 2.2.1931 ja merkitty rekisteriin 7.3.1931 (www.yhdistys.com). Yhdistyksen oleellisimpia toimintamuotoja ovat olleet yritysvierailut, Business Competence Arena, visiopäivät sekä vuosikokoukset ja vuosijuhlat. Yritys vierailujen tavoitteena on kartuttaa jäsenistön tietämystä eri toimialojen viimeaikaisista suuntauksista ja kehitysvaiheista. Visiopäivillä yhdistys pyrkii nostamaan esille tärkeitä, liiketoimintaosaamiseen liittyviä aiheita ja myös vaikuttamaan yleiseen päätöksentekoon. Vuosikokous ja vuosijuhlan esitelmät ovat muotoiltaan paljon muita tapahtumia vapaamuotoisempia. Kauppatieteellinen yhdistys ry järjestää, myös Business Competence Arena:n, jonne kutsutaan valitut yritysmaailman ja akateemisen maailman edustajat keskustelemaan tietystä ennalta määrätystä aiheesta. Osallistujat tapahtumaan valitaan osaamisensa ja toimenkuvansa perusteella riippumatta siitä, ovatko he yhdistyksen jäseniä.

Tilaisuuteen mahdollisuuksien mukaan pyritään, myös saamaan alustuksen tekevä professori ulkomailta.

3.3.2 Yhdistyksen johtaminen ja operationaalinen toiminta

Yhdistystä johdetaan johtokunnan avulla, joka vastaa yhdistyksien hallitusta.

Siihen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, sekä varajäsenet. Johtokunta on päätösvaltainen kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä vähintään neljä muuta johtokunnan jäsentä (Yhdistyksen säännöt). Johtokunnan ulkopuolella toimii vielä toiminnanjohtaja/rahastonhoitaja.

Aikaisemmat sihteeri ja rahastonhoitaja nimikkeet ovat poistettu, kun työmäärät paisuivat liikaa ja nykyisin yhdistyksessä puhutaan vain toimihenkilöistä. Tämä varmistaa, että yhdistyksellä on toiminnan kehittyessä aina oikeat henkilöt tekemässä asioita. Tarkemman kuvan johtokunnan ja yhdistyksen operationaalisesta toiminnasta saa Jan Antellin kirjoittamasta historiakatsauksesta

(25)

vuosilta 2001 -2006. Katsauksessa Jan Antell kertoo, että toimintaa kehitettiin rajusti näinä vuosina, koska yhdistyksen historiassa on ollut viitteitä staattisuudesta. Aikaisempina vuosina yhdistyksen toiminta oli järjestää vain kokouksia samoissa hotelleissa ja rahoittaa omalla osuudellaan Liiketaloudellista aikakausikirjaa.

Yhdistyksen toimintaa lähettiin kehittämään kokoamalla työryhmä miettimään toimintaan liittyviä kysymyksiä, kuten keille erityyppiset toimintamuodot sopivat ja mitä näillä toimintamuodoilla pyritään saavuttamaan, näin yhdistyksen toiminta selkeennettyä ja yhdistys sai toiminnan kohdennettua oikeille tahoille. Työryhmän avulla saatiin kehitettyä johtamista ja operationaalista toimintapohjaa toimikuntatyöskentelyn sekä projektityöryhmien ympärille. Aikaisemmin yhdistyksentoiminta oli hyvin puheenjohtaja keskeistä, mutta 2001 perustettu toimikuntatyöskentelyyn perustuva organisaatio on parantanut työn organisointia ja koordinointia. Työtä enemmän jakamalla yhdistys on laajentuessaan pystytty jakamaan vastuuta ja parantamaan tehokkuutta. Toimikuntia ja projektityöryhmiä johtaa toiminnanjohtaja, erikseen palkattu projektipäällikkö tai asiantuntija.

Ryhmistä, osan toiminta on pysyvää ja osan projektipohjaista. Ne toimivat tietyn projektin parissa, josta esitetään hallitukselle ratkaisuehdotuksia. Hallitus esittää puolestaan selvityspyyntöjä ja ehdotuksia toimikunnille ja näin pyrkii ohjaamaan toimikuntien toimintaa yhdistyksen kannalta oikeaan suuntaan. Toimikuntien ja projektityöryhmien avulla on hoidettu ainakin seuraavia asioita: lehti- ja jäsenedut, palkitseminen, vierailuohjelma ja Alan merkityksen tunnetuksi tekeminen.

Yritysvierailuja yhdistys kehitti keskustelua herättävimmiksi, kannustamalla organisaation edustajia, käytännössä korkeinta johtoa antamaan yritysvierailuissa näkemyksensä johonkin ajankohtaiseen teemaan, sekä käsittelemään sen vaikutuksia edustamansa organisaation toimintaan peilaten. Tällä tavalla yritysvierailuissa ei pelkästään enää esitellä yritystä, vaan saadaan laajempaa keskustelua aikaan. Vastaavasti yhdistyksen edustaja esittää valmistellun,

(26)

tieteeseen perustuvan vastauspuheenvuoron. Näin on onnistuttu herättämään keskustelua ja saatu myös yleisö esittämään näkemyksiään tapahtumissa.

Julkaisutoimintaansa yhdistys on kehittänyt hankkimalla oman osion Liiketaloudelliseen aikakauskirjaan, jonka julkaisua yhdistys tukee. Siinä yhdistys julkaisee yhteystietojensa lisäksi tiedotteita jäsenille, yhdistyksen edustajiston kirjoituksia, sekä alustuksia vuosikokouksista, Visiopäiviltä ja yritysvierailuista.

Muuta julkaisutoimintaa ja viestintää yhdistys hoitaa sähköpostin, sekä internetsivujen välityksellä. Sähköposti lähetetään jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen, jolloin viestinnän rakenne pysyy kevyenä ja yksinkertaisena (Kauppatieteellisen yhdistyksen säännöt). Yhteistyötä yhdistys tekee tiiviisti Suomen Ekonomiliiton – Sefe ry kanssa. Sefe:n kanssa pyritään vaihtamaan jatkuvasti ajatuksia ja vaikuttamaan asioihin. Yhdistys on myös aktiivisesti osallistunut keskusteluihin Opetushallituksessa ja Liiketoimintaosaamisen foorumissa.

3.4 Hallinnon tutkimuksen seuran rakenne ja toiminta

3.4.1 Tavoitteet ja tapahtumat

Hallinnon tutkimuksen seura on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen yhteistoimintaan. Seura on tarkoitettu kaikille hallinnon tutkimuksesta kiinnostuneille riippumatta tieteenalasta tai organisaatiotyypistä (pro.tsv.fi/hts/).

Seuran keskeisimmät toimintamuodot ovat Hallinnon Tutkimus-aikakauskirjan julkaiseminen ja Hallinnon tutkimuksen päivien järjestäminen, joilla luennoivat kotimaiset ja ulkomaiset luennoitsijat. Lisäksi seura toimii hallintoa tutkivien yksiköiden ja tutkijoiden yhdyselimenä, tekee tunnetuksi hallintotieteellistä tutkimusta ja koulutusta. Yhdistys ottaa, myös tarvittaessa kantaa ajankohtaisiin ja

(27)

periaatteellisiin hallintoa koskeviin kysymyksiin, sekä harjoittaa mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälistä julkaisutoimintaa. (Hallinnon tutkimuksen seura 2008)

3.4.2 Yhdistyksen johtaminen ja operationaalinen toiminta

Yhdistystä johtaa johtokunta, jonka jäsenet edustavat hallinnon tutkimuksen eri aloja. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä, sekä varajäsenet. Johtokunnan lisäksi yhdistyksessä on sihteeri/

taloudenhoitaja. (pro.tsv.fi/hts/) Yhdistyksen johtokunta johtaa yhdistystä vuosikokouksessa määriteltyjen suuntaviivojen mukaan, sekä valmistelee yhdistyksen tapahtumat. (Hallinnon tutkimuksen seura 2008)

Yhdistyksen tiedotus toimintaa hoidetaan, Hallinnon Tutkimuksessa tapahtuu – nimisellä tiedostuslehdellä, sekä yhdistyksen kotisivujen kautta. Kotisivut ovatkin nousseet tärkeimmäksi tiedotuskanavaksi yhdistyksen toiminnassa. Yhdistys on myös perustanut täydentäväksi tiedotuskanavaksi kotisivujen lisäksi sähköpostilistan. Sähköpostin avulla jäsenet saadaan käymään yhdistyksen kotisivuilla minne on sijoitettu yhdistyksen varsinaiset tiedotteet. Kotisivujen ja sähköpostin suosion takia yhdistys päätti luopua kirjallisista kokouskutsuista ja painetuista erillisistä tiedotuslehtisestä.

Yhdistyksen julkaisutoimintaan kuuluu Hallinnon Tutkimus-aikakauskirja, joka ilmestyy noin 400-sivuisena kokonaisuutena. Aikakausikirja on vuosien mittaan kehittynyt monipuolisemmaksi. Monipuolisuutta on auttanut, kasvanut muiden alojen edustajien julkaisemat artikkelit. Tulevaisuudessa aikakausikirjaa julkaistaan, myös sähköisessä muodossa Elektra -palvelun kautta. Se on, myös aloittanut yhteistyön eurooppalaisten ei- englanninkielisten politiikka-, hallinto- ja management – lehtien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on vuonna 2008 luoda tutkijoiden vapaaseen käyttöön rekisteri, josta löytyisivät artikkeleiden abstraktit, kirjoittajien tiedot ja avainsanat. Tulevaisuudessa valikoidut artikkelit käännetään,

(28)

myös vieraille kielille. Yhteistyöstä Hallinnon tutkimuksen seura tekee mm. Net Effect Oy kanssa, joka on vuosittain lahjoittanut seuralle stipendin jaettavaksi parhaalle hallinnon tutkimuksen alan pro gradulle. Lisäksi yhteistyötä tehdään, myös kansainvälisesti EGPA:n jäsenenä. Kansainvälisellä yhteistyöllä yhdistys pyrkii verkostoitumaan yksittäisten tutkijoiden ja tutkimusyksiköiden kanssa, muuta markkinointia yhdistys on hoitanut jäsenverkostonsa kautta erityisesti perus- ja jatko-opiskelijoille (Hallinnon tutkimuksen seura 2008).

3.5 Merkittäviä eroja yhdistyksien rakenteissa ja toiminnassa

Yhdistyksien toiminta on hyvin samanlaista. Suurimmat erot ovat johtamiskäytännöissä ja julkaisutoiminnassa. Kauppatieteellinen yhdistys on selkeästi eniten kehittänyt omaa johtamistoimintaansa läpinäkyvämmäksi ja tehokkaammaksi. Kauppatieteellinen yhdistys on saanut toimintansa pois puheenjohtaja vetoisuudesta ja saanut toimikuntia/työryhmiä järjestämällä jaettua vastuuta yhdistyksen sisällä. Yhdistys pystyy toimikunta/työryhmillä saamaan enemmän jäseniä kiinnostumaan toiminnasta ja samalla toiminta on hyvin hallituksen hallinnassa. Tämä samalla antaa yhdistyksellä enemmän tietoa jäsenten mielipiteistä yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Hallitus pystyy kokoamaan ryhmiä muistakin kuin hallitusjäsenistä ja saamaan työryhmää johtamaan yhdistyksen ulkopuolisen henkilön tai ajankohtaisen asian asiantuntijan. Hallitus pystyy näin työryhmiä kokoamalla saamaan uusia ideoita ja keskustelua hallitukseen uusista ideoista sekä seuraamaan paremmin mitä kentällä tapahtuu.

Selkeä johtamiskäytäntö auttaa samalla jäseniä näkemään miten yhdistyksen eri toiminnot toimivat kun on rakennettu selkeät toimintatavat hoitaa asioita, kuten viestintää ja tapahtumien järjestämistä. Kauppatieteellinen yhdistys on pystynyt tekemään tapahtumistaan kiinnostavia pyytämällä esim. yritysvierailuissa yrityksen korkeinta johtoa tekemään mielipidepuheen, jostain ajankohtaisesta asiasta.

Tähän puheeseen yhdistyksen puheenjohtaja/jäsen tekee vasta puheenvuoron,

(29)

jolloin on saatu keskustelua aikaan tapahtumassa siihen osallistuneiden jäsenten ja yrityksen edustajien kanssa. Kauppatieteellinen yhdistys saa selvästi jäsenet innostumaan enemmän keskustelusta järjestämällä yhteistilaisuuksia jossa on paljon osallistujia. Yhteistilaisuuksista on enemmän hyötyä koko jäsenistölle kun saa osallistua suurempaan keskusteluun, johon voitu esittää puheenvuorojen kautta avaavia kysymyksiä, faktoja ja mielipiteitä. Yhdistyksen tapahtumat kuitenkin eroaa kahden muun yhdistyksen järjestämistä tapahtumista siinä että he ovat lähempänä yhteiskunnallista eliittiä, yritysjohtoa ja valtakunnallista johtoa.

Jäsenten mielenkiinto pysyy korkealla kun tapahtumissa on nimekkäitä henkilöitä antamassa mielipiteitä ja heidän kanssa pystyy vaihtamana mielipiteitä.

Kansantaloudellisen yhdistyksen johtaminen ja tapahtumien järjestäminen ei eroa paljoa Kunnallistieteellisen yhdistyksen tavasta. Yhdistys on selvästi enemmän puheenjohtaja vetoisempi kuin esim. Kauppatieteellinen yhdistys, joka on pyrkinyt siitä tietoisesti pois. Puhakan yhdistykselle tekemän tutkimuksesta huomaa, että kaikki yhdistyksen toiminnasta ei ole kunnossa. Jäsenmäärät ovat tippuneet, jonkin verran ja Kansantaloudellinen aikakausikirja ei Puhakan mielestä ole pystynyt valistamaan ekonomeja riittävästi tämän päivän ekonomeja. Yhdistys on kuitenkin aiheiltaan nuorisoa puoleensa vetävä. Puhakan mukaan järjestysvastuu pitäisikin antaa nuoremmalle sukupolvelle, koska he pystyvät pitämään yhdistyksen lähempänä ajankohtaisia asioita. Tapahtumista ei kuitenkaan löytynyt mitään tietoa siitä kuinka hyvin ne ovat onnistuneet, vaikka Puhakan tutkimuksesta saa rivien välistä ymmärtää, että tapahtumat eivät ole olleet niin onnistuneita.

Kansantaloudellisen yhdistyksen toiminnasta on löydettävissä samanlaisia ongelmia kuin Kunnallistieteellisenkin yhdistyksen. Pitää kuitenkin huomioida, että Kansantaloudellisen yhdistyksen toiminta on jäsenmääriltään suurempaa kuin Kunnallistieteellisen ja aihealueeltaan nuoria enemmän kiinnostava.

Kansantaloudellisen yhdistyksen toiminta on kuitenkin hoidettu aikakausikirja toimituksen kannalta tehokkaasti. Aikakausikirjan julkaisemiseen on hyödynnetty kaikkein eniten internetsivuja, joilta pystyy vaivattomasti tutustumaan aikakausikirja

(30)

artikkeleihin. Tämä antaa lehdelle mahdollisuuksia saada enemmän levikkiä ja huomiota puoleensa. Yhdistys pystyy samalla kasvattamaan omaa jäsen pohjaansa lehden kautta ja saada enemmän tukea omaan toimintaansa.

Hallinnon tutkimuksen seura on keskittänyt toimintansa kansainväliseen yhteistyöhön. He keskittyvät erityisesti aikakausikirja kansainvälistämiseen ja lehden yhteistyön lisäämiseen kansainvälisesti. Aikakausikirja on muutenkin saatu hyvin monipuoliseksi foorumiksi yli eri tieteiden edustajien rajojen.

Monipuolisuudellaan aikakausikirja saa enemmän sisältöä lukijoilleen.

Kansainvälisellä yhteistyöllä saadaan samalla aikaan lisää monipuolisuutta, sisältöä ja lukijoita. Yhdistyksen on myös tarkoitus rakentaa tutkijoille sähköinen rekisteri lehden artikkeleiden abstrakteille yhdessä muiden kansainvälisten lehtien kanssa. Tätä kautta Hallinnon tutkimuksen seura saa omalle aikakausikirjalleen ajan kanssa kasvavaa kansainvälistä huomiota, joka lisää sen arvostusta tutkijapiireissä.

Kaikki kolme yhdistystä on hyvin ottanut käyttöön internetsivut ja hyödyntäneet niitä omassa toiminnassaan. Hallinnon tutkimuksen seura ilmoittaa, että internetistä on tullut yhdistyksen tärkein viestinnän väline. He käyttävät internetsivuston tukena sähköpostilistaa, jonka avulla saadaan yhdistyksen jäsenet käymään sivustoilla. Sähköisen viestinnän avulla he ovat pystyneet luopumaan kokonaan paperisista jäsenkirjeistä ja muusta postissa lähetettävästä paperista.

Tämän tapainen viestintä tuli myös ilmi muilla yhdistyksillä ja heidän toiminnassaan. Yhdistyksien tapahtumista ja muusta toiminnasta kertominen on näin tullut selkeämmäksi, helpommaksi sekä nopeammaksi. Samalla yhdistykset säästävät toiminnassaan kun ei tarvitse maksaa postituksesta.

(31)

4 Kunnallistieteellisen yhdistyksen toiminnan kehittäminen

4.1 Teoreettiseen tarkasteluun ja benchmarking-tutkimukseen pohjautuva kehittämisanalyysi

Kunnallistieteen yhdistyksen kehittäminen alkaa omien johtamis- ja hallintakäytäntöjen uudelleen organisoinnissa. Yhdistyksen pitää huomioida tulevaisuudessa rakenteiden läpinäkyvyys sekä selkeys. Teoriassa tuli ilmi, että yhdistyksen strategiaan vaikuttaa eniten ympäristön muutokset. Yhdistyksen pitää siis pystyä tulevaisuudessa olemaan lähempänä ympäristöään ja pystyä rakentamana yhdistykselle rakenteet, missä informaatio liikkuu nopeammin yhdistyksen jäseniltä hallitukselle. Tämä on toteutettavissa hallituksen alla toimivien toimikuntien ja työryhmien avulla. Tällöin yhdistyksen toimintaan tulee hallituksen ulkopuolelta uusia ideoita ja näkemyksiä. Hallitus pysyy toimikuntia valvomalla ja ohjaamalla saamaan tietoa jäsenistöltä sekä muulta kenttäväeltä.

Toimikuntien ja työryhmien käyttö samalla selkeyttää yhdistyksen rakenteita ja antaa jäsenille suuremmat vaikutus mahdollisuudet yhdistyksen toiminnassa.

Kunnallistieteellisen yhdistyksen puheenjohtajalta saatujen tietojen mukaan toimikuntiin ja työryhmiin on kuitenkin vaikea saada hallituksen ulkopuolella olevat jäsenet kiinnostumaan tapahtumien järjestämisestä. Jäsenten kiinnostuksen laskeminen voi johtua siitä, ettei yhdistyksen rakenteita ole tehty tarpeeksi selkeiksi ja lähelle jäseniä. Teoriaan vertaamalla yhdistyksen toimintaa, voidaan sanoa toiminnan olevan hieman epäselvästi johdettua. Tieto ei liiku jäsenten ja hallituksen välillä tarpeeksi tehokkaasti ja rakenteet ovat epäselviä. Internetsivujen käyttö on ollut Kunnallistieteellisellä yhdistyksellä pahasti jäljessä, jonka tehokas käyttöönotto voisi elävöittää toimintaa.

Benchmarkkauksessa havaittiin, että muut yhdistykset ovat ennakkoluulottomasti ottaneet internetin yhdistyksen johtamiseen käyttöön. Internet tuo selvästi etua yhdistykselle antamalla mahdollisuuden jäsenille osallistua ja vaikuttaa yhdistyksen

(32)

tehokkaammin käyttöön ja samalla miettiä kannattaisiko jo olemassa olevista erilaisista työryhmistä ja toimikunnista ilmoittaa internetsivuilla. Jäsenet saavat tätä kautta tietää nopeammin ja tehokkaammin kuinka yhdistyksen tapahtumia järjestetään sekä ketkä niitä järjestää. Samalla se aukaisisi mahdollisuuden hallinnon uudelleen järjestelemisen ja koordinoimisen. Toimikuntien ja projektiryhmien julkaiseminen ja samalla niihin osallistumismahdollisuuden antaminen parantaisi yhdistyksen jäsenten vaikutusmahdollisuutta ja yhdistyksen läpinäkyvyyttä. Työryhmiä markkinoimalla ja niiden toiminnasta avoimesti kertomalla voisi saada jäsenet innostumaan niihin osallistumisesta. Yhdistys pääsisi lähemmäksi jäseniään tekemällä organisaatiosta läpinäkyvämmän.

Samalla sähköpostin käyttöön ottaminen tehostaisi organisaation viestintää jäsenille ja poistaisi kalliit paperiset mm. jäsenkirjeet ja toimintasuunnitelmat.

Sähköpostin avulla voitaisiin kannustaa jäseniä ottamaan työryhmien ulkopuolisena kantaa yhdistyksen tapahtumien järjestämiseen ja niiden aiheiden valintaan. Kannustamalla jäseniä lähettämään omia ideoita johonkin tiettyyn sähköiseen kanavaan, josta hallituksen ja työryhmien jäsenet voisivat näitä ideoita hyödyntää omassa työssään. Internetsivuille voitaisiin samalla rakentaa foorumi missä yhdistyksen jäsenet voisivat käydä keskustelua ideoista ja muista ajankohtaisista asioista. Näin yhdistyksen toiminnasta voitaisiin saada aktiivisempaa, kun saadaan jäseniä aktivoitua keskustelemaan sekä osallistumaan aktiivisesti toimintaan.

Yhdistyksen organisaatio rakenne pitää pystyä rakentamaan muiden yhdistyksen tapaan enemmän internetin ympärille. Internet luo mahdollisuuden kaikille jäsenille osallistua, johtuen internetin luonteesta. Sen kautta kaikki pääsevät osallistumaan keskusteluun ja toimintaan. Yhdistyksien hallinnoimisessa internet antaa mahdollisuuden ihmisille osallistua toimintaan olivat he missä päin tahansa Suomea. Internetistä pitää rakentaa kaiken keskustelun ja organisaation johtamisen keskus, koska sen kautta saadaan informaatio kulkemaan avoimesti sekä nopeasti henkilöiden välillä. Alla oleva kuva antaa suuntaa millainen keskustelu yhdistyksen sisällä pitäisi olla mikä on jo nyt muilla yhdistyksillä jossain

(33)

määrin käytössä. jäsenet näkevät mitä yhdistyksessä tapahtuu internetin kautta.

Hallitus pääsee lähempään yhteyteen jäseniinsä ja toimikunnat pystyvät ottamaan ideoita ja uusia tekijöitä työryhmiinsä. Hallitus samalla johtaa suoraan toimikuntia valvomalla niiden toimintaa, antamalla niille selvityspyyntöjä, ideoita ja vaatimuksia.

Kunnallistieteiden yhdistyksen pitää, myös miettiä mikä on heidän yhdistyksen tuoma lisäarvo jäsenille. Mikä on se pääsyy miksi ihmiset liittyvät yhdistyksen jäseneksi ja mikä palvelee kaikkein parhaiten yhdistyksen jäsenten tavoitteita ja yhdistyksen määrittelemiä tavoitteita. Hallinnollinen seura on keskittänyt päätoimensa oman aikakausikirjan ympärille. Kehittämällä lehden näkyvyyttä, sekä pyrkimällä aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön muiden saman tieteenalan lehtien kanssa. Kauppatieteellinen yhdistys on enemmän tapahtuma keskeinen pyrkien järjestämään mielenkiintoisia yritysvierailuita sekä tuomalla tutkijoita ja yritysten edustajia lähemmäksi toisiaan. Heidän tapahtumat ovatkin olleet onnistuneita ja kiinnostaneet jäseniä. Kunnallistieteellinen yhdistys ei selvästi ole keskittänyt toimintaansa tiettyjen toimintojen ympärille ja pyrkinyt kehittämään näitä toimintoja. Tällä hetkellä yhdistys pyrkii tekemään kaikkea kaikille, johon sillä ei ole selvästi vielä resursseja. Tämä johtuu siitä että tapahtumien järjestäminen on pääsääntöisesti hallituksen jäsenten vastuulla ja organisaatio ei ole tarpeeksi läpinäkyvä sekä lähellä jäseniä.

(34)

4.2 Jäsenkysely Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenille

Jäsenkyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenten mielipiteitä ja tuntemuksia yhdistyksen toiminnasta. Näillä tiedoilla pyritään kehittämään yhdistyksen toimintaa ja saamaan sitä lähemmäksi jäsenien odotuksia. Kysely keskittyy yhdistyksen toimintaan, viestintään ja markkinointiin.

Toiminnassa yhdistystä kiinnostaa kuinka paljon eri toimintamuodot kiinnostavat jäseniä, mitkä asiat kiinnostavat tapahtumissa ja mitkä toimintamuodot ovat jäsenelle tärkeimpiä. Markkinoinnista yhdistys haluaa tietää kenelle yhdistyksen toimintaa tulisi markkinoida ja mitä kautta. Kunnallistieteellinen yhdistys on myös kiinnostunut viestinnän erimuodoista ja siitä mitä kautta jäsenet mieluiten kohtaisivat yhdistyksen.

4.2.1 Kyselyn toteutus

Kyselyssä oli kaiken kaikkiaan 23 kysymystä sekä vapaan palautteen antamismahdollisuus. Kyselylomakkeet löytyvät liitteistä (Liite 1). Kyselyn tekeminen aloitettiin marraskuussa 2007 ja saatiin valmiiksi tammikuussa 2008.

Ennen kyselyn lähettämistä se kävi yhdistyksen hallituksen tarkastuksessa, jonka jälkeen se lähetettiin tammikuussa 479 jäsenelle, joista vastasi 200.

Vastausprosentiksi muodostui 42 %. Vastaukset jakaantuivat jäsenten kesken seuraavasti opiskelijajäsenet 25, henkilöjäsenet 163 ja yhteisöjäsenet 12. Kyselyn kysymyksissä on vastausvaihtoehdot 1-5, joiden tarkoitukset ovat selitettyinä taulukoiden yläpuolella. Kyselyn vastaukset ovat analysoitu Excel-taulukon avulla.

Vastauksista tehdyistä taulukoista selviää vastausvaihtoehdon vastattu prosenttimäärä ja vaihtoehtoon annetuiden vastauksien määrä. Prosenttimäärät ovat laskettu kyseiseen kysymykseen vastanneiden määrän perusteella.

Pystyäksemme analysoimaan vastauksia tarkemmin on vastauksista laskettu, myös keskiarvo ja keskihajonta.

(35)

4.2.2 Aineiston analysointia

Tässä analyysissä näytetään taulukot, missä ovat kaikkien jäsenten vastaukset.

Liitteistä löytyy taulukot, joissa on eriteltynä erijäsenryhmien vastaukset kysymyksistä. Näihin liitteisiin tullaan viittaamaan analyysin aikana, kun merkittäviä eroja havaitaan (Liitteet 2,3,4). Analyysissä käydään ensiksi läpi jäsenten antamia taustatietoja itsestään, kuten sukupuoli, missä on töissä ja kuinka kauan on ollut jäsenenä. Tämän jälkeen haetaan syitä miksi on liittynyt yhdistyksen jäseneksi ja onko harkinnut eroa. Sitten analysoidaan toiminnan muotojen tärkeyttä sekä markkinointia ja viestintää.

Kyselyyn vastanneista miehiä oli 58 % ja naisia 43 %. Kaikkein eniten vastanneista oli henkilöjäseniä 82 % opiskelijoita vain 13 % ja loput yhteisöjäseniä. Suurin osa jäsenistä oli korkeasti koulutettuja. Ylemmän korkeakoulututkinnon oli suorittanut 58% jäsenistä ja jatko tutkinnon 33%. Vastaajista 39 % työskentelee organisaation johtotehtävissä tutkimus-, konsultointi-, opetus, toimihenkilötehtävät olivat tasaisesti edustettuina 10–15% välillä. Kunnallistieteellisen yhdistyksen jäsenistö on odotetusti korkeasti koulutettuja ihmisiä, jotka työskentelevät kuntasektorilla tai valtiontehtävissä. Vastanneissa oli kummallisen vähän tutkimustyötä tekevää jäsenistöä. Heidän edustuksensa kyselyssä oli vain 16 % kaikista vastanneista.

Tämä voi olla yksi syy, miksi Kunnallistieteellisen yhdistyksen tapahtumien osallistumismäärät ovat alkaneet laskea, jos prosenttimäärät vastaavat jäsenistössä olevaa tutkijoiden määrää ja tapahtumat ovat järjestetty enemmän tutkijoita silmällä pitäen, on hyvin mahdollista että tapahtumissa on painotettu vääriä asioita.

Yhdistyksen jäsenistö on pystynyt uusiutumaan tasaisesti, joka vuosi mikä pystytään huomioimaan alla olevasta taulukosta. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli kuitenkin 50–60 -luvulla syntyneitä ihmisiä, mikä indikoi jäsenistön olevan keski- ikäistä. Tämä tulos ei ole sinänsä yllätys, koska suurin osa työskentelee organisaation johtotehtävissä, jossa keski-ikä on yleensä korkeampi.

(36)

Olen ollut jäsen

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

Alle 5 vuotta 5-10 vuotta Yli 10 vuotta

Sain tiedon yhdistyksestä

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Opiskeluyhteisöltä

Työyhteisöltä Yhdistyksen jäseneltä Internet Kunnallistieteellisestä aikakausikirjasta Muualta mistä?

Taulukko 1.

Tästä ei kuitenkaan selviä miksi jäseneksi liitytään vasta kun ollaan johtotehtävissä. Nuoria jäseniä yhdistyksellä on hyvin vähän, vaikka suuri osa vastanneista on saanut tiedon yhdistyksestä opiskelija yhteisöltä. Jäsenet ovat myös saaneet tiedon yhdistyksestä Kunnallistieteellisestä aikakausikirjasta ja työyhteisöltä, mikä voi selittää ikärakennetta. Kunnallistieteellinen yhdistys tukee opiskelijoista varsinkin jatko-opiskelijoita, jotka edustavat vanhempia ikäluokkia.

Samalla tietoa saadaan aikakausikirjasta ja työyhteisöltä, mikä tarkoittaa, että yhdistyksen toiminnasta luultavasti saa tiedon vasta kun pääsee johtotehtäviin.

Puheenjohtajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella yhdistyksellä on ollut vaikeuksia saada nuoria houkutelluksi mukaan toimintaan. Tämä voi olla yksi syy.

Taulukko 2.

(37)

Yhdistyksen toiminnasta saa tietoa vasta kun on päässyt tiettyyn asemaan organisaatiossa tai jatko opiskelee yliopistossa. Yhdistyksen toimintaan mukaan pääseminen vaatii kyllä kokemusta ja koulutusta yhteiskunnallisista asioista, jotta pystyy osallistumaan keskusteluihin. Kunnallistieteellisen yhdistys ei kuitenkaan pysty laajentamaan toimintaansa, jollei se lisää näkyvyyttä organisaatioiden alemmilla tasoilla. Jäsenetkin ovat heränneet nuorien osallistumisesta toimintaan.

Vapaissa palautekohdissa kyselyssä jäsenet kertovat, että yhdistys ei ole tarpeeksi saanut nuoria jäseniä mukaan toimintaan ja he haluisivat nähdä yhdistyksen tekevän enemmän työtä nuorien opiskelijoiden saattamiseksi mukaan.

Kunnallistieteellinen yhdistyksen kehittämisanalyysissä puhuttiin toimikuntien ja työryhmien perustamisesta ja siihen liittyvän halukkuuden olemassa olosta.

Kyselytutkimuksen mukaan vastaajista 31 olisi kiinnostunut jatkossa tulemaan yhdistyksen hallituksen toimintaan mukaan, Kunnallistieteellisen aikakausikirjan toimitusneuvostoon 26 ja yhdistyksen toimihenkilöihin 14.

Taulukko 3.

Kuulutko tai oletko kuulunut?

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

3 2 1

Yhdistyksen toimihenkilöihin

Kunnallistieteellisen aikakausikirjan toimitusneuvostoon Yhdistyksen hallitukseen

3. kyllä 2. En, mutta olisin kiinnostunut tehtävistä jatkossa 1. En, eikä minua kiinnosta tehtävät jatkossakaan

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tampereen Diabetesyhdistyksen keväällä 2017 toteutettu jäsenkysely kertoo, että suurin osa vastaajista ei ole käyttänyt yhdistyksen palveluja mutta ne, jotka ovat

Hallituksen tulee huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti.. Hallitus on vastuussa kaikkien

”Yhdistys kaipaa onnistuakseen hyvää mainetta ja luotettavuutta. Yhdistyksen pitää olla luotettava viranomaisille, rahoittajalle ja verkostolle. Maahanmuuttajana näen selvästi

4 UUDENMAAN PARKINSON- YHDISTYS RY 30 VUOTTA Yhdistyksen toimintaa 30 vuoden ajalta.. 5

Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.. Hallitus edustaa

Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.. Hallitus edustaa

Hallituksen on lain ja sääntöjen sekä yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti hoidettava yhdistyksen asioita.. Hallitus edustaa

4. Säännöissä oltava maininta yhdistyksen lakkauttamisen yhteydessä yhdistyksen varojen ohjaamisesta yleishyödylliseen tarkoitukseen esim:. ” Jos yhdistys on päätetty purkaa,