Aineisto kerättiin aikavälillä tammikuu 2020 - maaliskuu 2020 Jyvässeudun Työllistämisyhdistyksen sähköpostilistan välityksellä, sekä maaliskuun 2020 aikana Facebookissa julkisen ”Jyväskylä – Puskaradio” -sivuston kautta. Keväällä 2020 Suomeen levinneestä koronaepidemiasta seuranneiden työelämän muutosten vuoksi kirjoituspyyntö uusittiin Facebookissa kesäkuussa 2020, mutta tänä aikana ei tullut uusia vastauksia.
45
Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin kirjoittamaan vapaamuotoisesti n. 2-5 sivua työttömyyden vaikutuksesta heidän arkielämäänsä ja sosiaalisiin suhteisiinsa, sekä millaisia tuntemuksia he liittävät työttömänä olemiseen (liite 1). Kirjoituspyyntöä muotoillessa vastauksia pyrittiin rohkaisemaan tarjoamalle vastaajalle apukysymyksiä, joiden esittämiä teemoja vastauksessa voisi mahdollisesti pohtia. Apukysymysten laatimisessa tärkeää oli tarjota mahdollisimman kattava teemahaitari kuitenkaan päätymättä vahingossa ohjailemaan vastaajien asennoitumista. Tämän vuoksi apukysymyksissä pyrittiin kattamaan sekä positiivisia että negatiivisia teemoja.
Kirjoituskutsun saatetekstissä tutkimukseen osallistuneita informoitiin tutkimuksen luonteesta opinnäytetyönä, luottamuksellisesta tiedonkeruusta, sekä tutkimukseen osallistuvien mahdollisuudesta vetää kirjoituksensa tutkimuksesta milloin tahansa.
Sähköisen aineistonkeruun kautta toivottiin voitavan tavoittaa työttömiä mahdollisimman laajalti sähköpostilistojen ja sosiaalisen median puitteissa. Sähköisen aineiston tuottamista myös pidettiin 2000-luvun arkielämään paremmin sopivana kuin paperin ja kynän käyttöä.
Tutkimuksen suunnittelussa esitettiin mahdollisuus lähettää kirjoitukset myös postitse tai toimittaa ne ennalta sovittuun paikkaan, josta tutkija olisi ne käynyt hakemassa, mutta ajatus hylättiin epäkäytännöllisenä ottaen huomioon aika- ja budjettirajoitukset, mahdolliset postinkulun ongelmat, paperijätteen välttäminen, sekä tuotetun tekstin luettavuus.
Tavoittamatta jäivät ne henkilöt, joilla ei ole luotettavaa pääsyä tietokoneelle, käytössään internetyhteyttä, tai jotka eivät koe itselleen luontevaksi kirjoittaa ajatuksistaan tietokoneella. Tavoittamatta jäivät mahdollisesti myös ne työttömät, jotka käyttävät näytteenlukijaa, sillä tutkijalla ei ole tietoa pdf-tiedoston luettavuudesta apuohjelmilla.
Kirjoituspyyntöön odotettiin sangen pientä vastausprosenttia, ja tästä syystä aineisto rajattiin pääsääntöisesti keskisuomalaisiin työttömiin alueellisen vaikutuksen tarkentamiseksi. Muita rajoitteita kirjoituskutsussa ei annettu, joten potentiaalisiin vastaajiin kuuluivat sekä lyhyt- että pitkäaikaistyöttömät. työttömäksi valmistuneet, sekä vastikään työnsä menettäneet.
Kirjoituskutsussa ei myöskään asetettu ikärajaa vastaajille, joten vaikka työttömyyden voi katsoa koskettavan pääasiassa yli 18-vuotiaita, olisi vastaajien joukossa myös voinut olla nuoria vastaajia, jotka ovat jättäneet opiskelun kesken tai jääneet ilman opiskelupaikkaa.
46
9.1 Aineiston kuvaus
Kirjoituspyyntöön vastasi kuusi naista, yksi mies ja yksi tuntematon iältään 25-61 vuotta.
Yksi vastaajista ei paljastanut ikäänsä, sukupuoltaan tai koulutustaustaansa. Vastaajaan on viitattu nimellä Tuntematon. Muihin vastanneisiin viitataan iän ja sukupuolen yhdistelmällä (esim. Nainen, 21).
Koulutustaustaltaan vastaajista kolmella oli jokin toisen asteen tutkinto (ylioppilas tai ammattikoulu) ja neljällä korkeakoulututkinto (yhdellä vastaajista korkeakoulututkintoja on kaksi), yksi vastaajista ei kertonut koulutustaustaansa.
Vastaajilta ei kysytty työssäolon pituutta, mutta lähes jokainen vastaaja kertoi jossain kohtaa olleensa palkkatyösuhteessa. Työuran pituus vaihteli viidestä neljäänkymmeneen vuoteen.
Lähes kaikki vastaajat ovat pitkäaikaistyöttömiä. Vastaajista kaksi on ollut työttömänä 22-25 vuotta. Yksi vastaajista on ollut työttömänä 12 vuotta, yksi 5 vuotta, ja kaksi vuoden tai alle. Yksi vastaajista on neljän vuoden aikana kohdannut lukuisia työttömyysjaksoja korkeintaan vuoden kestäneiden työsuhteiden välissä. Yksi vastaajista ei kertonut taustaansa, mutta antoi ymmärtää työttömyyden kestäneen useampia vuosia.
Vastaajista kaksi kertoi jääneensä työttömäksi alun perin terveydellisistä syistä. Kaksi vastaajista oli irtisanottu aiemmasta työsuhteestaan. Yksi vastaajista irtisanoutui itse, eikä enää löytänyt vakituista työsuhdetta. Yksi vastaajista ei valmistumisen jälkeen ole löytänyt vakituista työsuhdetta. Kaksi vastaajista ei paljastanut taustaansa.
Vastaajien perhetausta oli vaihteleva. Vastanneista 3 oli perheellisiä, yksi yksinhuoltaja, yksi lapsettomassa parisuhteessa, ja 1 yksinasuva. 2 ei paljastanut perhestatustaan.
9.2 Tutkimuksen validiteetti ja aineiston arviointi
Tieteellisen tiedon ymmärtämiseen vaikuttavat Ylikosken (2018) mukaan paitsi ymmärrys tutkittavan ilmiön eri ulottuvuuksista, mitä jos -päätelmät, ja ymmärrys siitä, mitä tutkittavasta ilmiöstä on ylipäätään tarpeen ymmärtää, kuten myös merkitysten ymmärrys.
Ylikoski viittaa tällä tutkimuskohdetta koskevien riippuvuussuhteiden hahmottamiseen, mutta käsittelee myös kielellisen ymmärtämisen vaikutusta lopputulokseen esimerkiksi ohjeita annettaessa: mikäli ohjeen antaja ja saaja tulkitsevat ohjeen samalla lailla, on lopputulos halutunlainen. Ihmiset kuitenkin harvoin ymmärtävät asioita täsmälleen samalla tavalla. Pyydettäessä työttömiä kirjoittamaan työttömyyskokemuksistaan ei voida luottaa
47
siihen, että vastaajat ymmärtävät työttömyyden ja sen ulottuvuudet samalla tavoin kuin tutkija. Vastaaja helposti jättää kirjoituksensa ulkopuolelle yksityiskohtia, jotka eivät hänen mielestään suoraan liity työttömyyteen, vaikka tutkijan olisikin mahdollista löytää mielenkiintoisia yhteyksiä arkipäivän elämän ja työttömyyden kehysten välillä.
Kirjoituspyynnön heikkous onkin tarkentavien lisäkysymysten esittämisen puute: kirjoitus päättyy, kun kirjoittaja kokee sen valmiiksi, vaikka perinteisessä haastattelutilanteessa olisi mahdollista käsitellä asiaa laajemmin Analyysivaiheessa onkin otettava huomioon, että kukin kirjoittaja esittelee työttömyyden vaikutuksia elämäänsä vain ja yksinomaan niistä lähtökohdista, joilla hän tulkitsee työttömyyden merkityksen ja sitä kautta sen vaikutukset kirjoittamisen hetkellä.
Aineistolla on jotain heikkouksia, joista ensinnä mainittakoon sen suppeus. Vaikka laadullisen tutkimuksen reliabiliteetti ei olekaan täysin riippuvainen vastaajien määrästä, on kahdeksan haastateltavaa pieni määrä, josta ei voida pätevästi johtaa laajempia yleistyksiä.
Kuitenkin on syytä ottaa huomioon, että tutkittaessa jonkin yhteiskunnallisen ilmiön kokemusperäistä vaikutusta yksilöön ennemmin kuin ilmiön laajuutta, pienikin vastausprosentti voi olla riittävä: Tuomi & Sarajärvi (2011) sekä Petri Ylikoski (2018) toteavat, että laadullisen tutkimuksen tavoitteena ei ole muodostaa tilastollisia yleistyksiä, vaan pyrkiä teoreettisesti mielekkäästi ymmärtämään tai kuvaamaan jotakin yhteiskunnallista toimintaa tai ilmiötä. Tällaisessa tutkimuksessa aineiston olennaiseksi piirteeksi ei muodostu vastaajien määrä, vaan vastaajien riittävä kokemus tai tieto tutkittavasta ilmiöstä. Selittämiseen pyrkivä ymmärtäminen ei edellytä täydellistä tutkittavaan ilmiöön eläytymistä: minkään ilmiön täydellinen ymmärtäminen on käytännössä mahdotonta; mahdollista on vain ymmärtää tutkittavaa ilmiötä aiempaa paremmin, ja tehdä tämän ymmärryksen ja aiempien todettujen riippuvuussuhteiden pohjalta päätelmiä ja ennustuksia, joiden pohjalle toiminta rakentuu. Tällaiselle ymmärtämiselle rakentuvalle tutkimukselle kahdeksan vastaajaa voi pienuudestaan huolimatta olla riittävä määrä.
Yksi tapa mitata aineiston riittävyyttä on aineiston saturaatio, eli vaihe, jossa kerätty aineistoa alkaa toistaa itseään, eikä informaateilta ole odotettavasti saatavilla enää uutta tietoa (Tuomi & Sarajärvi 2011). Tässä tutkimuksessa aineistona käytetyt kirjoituspyynnöt vastaavat sisällöltään toisiaan, ja on pidettävä todennäköisenä, että aineiston kasvattaminen olisi tuottanut sisällöltään muun aineiston kanssa yhteneväisiä kirjoituksia. Tätä ei kuitenkaan voida pitää pätevänä esimerkkinä aineiston saturaatiopisteen saavuttamisesta,
48
vaan pikemminkin merkkinä siitä, ettei aineistonkeruu ole tavoittanut työttömiä, joiden kokemukset poikkeavat merkittävällä tavalla vastaajien näkökulmasta. Tämä on otettu tutkimuksessa huomioon tarkentamalla tutkimuskysymystä koskemaan vastaajien muodostamaa yhteiskunnallista ryhmää, tässä tapauksessa valtaosin keski-ikäisiä, pitkäaikaistyöttömiä naisia ja heidän kokemustaan, johon kuulumattomien vastaukset tarjoavat suuntaa-antavan katsauksen muiden ikäryhmien näkökulmaan ja rikastavat aineistoa.
Työttömyyden perusteellinen analyysi sisältäisi kaikki sen konkreettiset sekä potentiaaliset ulottuvuudet ja vaikutukset tässä yhteiskunnassa, sekä työttömyyden kokemukseen vaikuttavat tapahtuneet muutokset yhteiskunnassa tutkimuksen aikana. Pelkästään laajempi mikrotason ymmärrys edellyttäisi mahdollisuutta mahdollisimman kattavaan syvähaastatteluun, joka avulla voidaan selvittää, miksi haastateltava toimii tai ajattelee niin kuin tekee, onko haastateltavan puheissa, toiminnassa ja ajatusmaailmassa havaittavissa kognitiivista dissonanssia, ja miksi näin on. Yhtä lailla voitaisiin myös selvittää, onko haastateltavan käyttäytyminen tai ajatusmaailma muuttunut työelämässä tapahtuneiden muutosten myötä paitsi haastattelemalla, myös havainnoimalla, sillä yksilö ei aina ole täysin tietoinen omasta käytöksestään tai sen syistä. Lisäksi mikrotason analyysi tulisi sovittaa osaksi laajempaa makrotason analyysiä, jossa tarkastellaan yhteiskunnassa vallitsevaa talouspoliittista tilannetta ja työn muutosta. Näitä tutkimuksia yhdistelemällä voidaan päästä lähemmäs selittämään työttömyyttä ja vastaamaan kysymyksiin miksi ja miten. Näin ollen tässä opinnäytetyössä, jossa aika ja resurssit ovat rajalliset, keskitytään ennemmin kuvailevaan analyysiin työttömyyden kehyksistä ja vastaamaan ainoastaan kysymyksiin miten ja millainen: miten työttömyys näyttäytyy työttömän itsensä näkökulmasta ja millaisin selitysmallein työttömyyttä ja sen vaikutuksia kuvaillaan.
Kehysanalyysin käyttöä sisällönanalyysin muotona perustellaan tutkimuskysymyksellä:
tutkimuksen kiinnostuksena on löytää tekstistä niitä selittäviä merkityksiä, joiden kautta vastaajat hahmottavat ja pyrkivät tekemään ymmärrettäväksi työttömyyden roolin arkielämässään. Koska lähestymistapani on vahvasti aineistolähtöinen, tietty häilyvyys, josta kehysanalyysia on kritisoitu, on tässä opinnäytetyössä vain eduksi. Sen sijaan, että taustalla vaikuttava teoria ohjaisi analyysin suuntaa, teoria on muotoutunut aineiston ympärille kehysanalyysin opastamana.
49