Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty pääasiassa Amadeus-tietokannasta (Amadeus 2021). Amadeus-tietokannasta on haettu Helsingin pörssin päälistan kaikkien yhtiöiden ROE-tunnusluvut vuosina 2014–2018. Vuosi 2018 valikoitui tutkimuksen ylärajaksi, sillä aineiston haluttiin olevan mahdollisimman tuoretta, mutta tietokantaan ei ollut vielä tutkimuksen aloitushetkellä päivitetty kaikkien yhtiöiden vuoden 2019 tilinpäätöstietoja ja tunnuslukuja.
Tutkimusperiodin ollessa viisi vuotta, tutkimuksen ajalliseksi alarajaksi ROE-tunnuslukujen osalta asettui tilinpäätösvuosi 2014. Suoritetulla harkinnalla oletetaan viiden vuoden periodin tarjoavan riittävän määrän näyttöä sen tueksi, hyväksytäänkö vai hylätäänkö myöhemmin tässä kappaleessa esitettävät hypoteesit. Amadeuksen asetuksista on valittu ROE:n laskentaperustaksi yhtiön nettotulos jaettuna oman pääoman tilikauden keskiarvolla. Oman pääoman määrittämisessä on siten käytetty Kinnusen (2009) mainitsemaa tilikauden keskimääräistä tilannetta, eli edellisen ja nykyisen tilikausien päätösten oman pääoman laskennallista keskiarvoa.
Amadeus-tietokannasta muodostettua aineistoa on pitänyt täydentää 11 yhtiön osalta.
Tietokannasta puuttuivat täysin rahoitussektorilla toimivien ja Tukholman pörssiin rinnakkaislistattujen yhtiöiden tunnusluvut. Niinpä näiden yhtiöiden ROE-tunnusluvut on haettu käsin kunkin yhtiön vuosittaisista tilinpäätöstiedoista. Koska kyseessä ovat pörssilistatut yhtiöt, niiden tilinpäätöstiedot ovat julkisia ja helposti saatavilla esimerkiksi yhtiön kotisivuilta. Yhdessäkään näiden 11 täydennettävän yhtiön tapauksessa ROE-tunnuslukua ei ole ryhdytty laskemaan käsin, vaan virheiden välttämiseksi tunnusluku on saatu valmiiksi laskettuna yhtiön tilinpäätöksen avainluvut käsittävästä osiosta. Näin tutkimuksessa on saatu minimoitua mahdolliseen käsin suoritettavaan laskentaan liittyvä inhimillisen virheen riski.
Lisäksi aineiston yhdistelemiseen eri lähteistä liittyy riski siitä, että tunnusluvut on laskettu eri tietokannoissa hieman eri tavoilla. Suurilla pörssiyhtiöillä löytyy usein tilinpäätöksistään eriä, jotka voidaan esimerkiksi lukea kuuluvaksi omaan pääomaan tiettyä harkinnanvaraisuutta käyttäen. Jos tietokannat käsittelevät tätä harkinnanvaraisuutta eri tavoin, johtaa se lopulta tunnuslukujen eroavaisuuksiin. Valtaosalle yhtiöistä ROE-tunnusluku on saatu suoraan Amadeus-tietokannasta, joten ne ovat keskenään samalla tavalla laskettuja ja vertailukelpoisia.
Täydennetyt 11 yhtiötä muodostavat niin pienen osan aineistosta, etteivät ne siten voi aiheuttaa merkittävää virhettä tutkimustuloksiin.
Ennen lisätoimenpiteitä aineisto käsittää tässä vaiheessa noin 170 yhtiötä Helsingin pörssissä.
Määrä on näin suuri, sillä Amadeus-tietokanta on lukenut joukkoon virheellisesti osan First North -listatuista yhtiöistä. Seuraavaksi suoritetaan aineiston rajaus. Hyväksytään aineistoon ainoastaan 15.6.2015 Helsingin pörssin päälistalle listattuina olleet yritykset, jotka ovat olleet listattuina jatkuvasti aina päivään 15.6.2020 saakka. Perusteena kyseisen ajanjakson valintaan on, että koska valtaosalla yhtiöistä tilikausi noudattaa kalenterivuotta, salkun muodostamisajankohdaksi ei voida valita heti uuden tilikauden ensimmäistä päivää 1.1., sillä tilinpäätöstiedot eivät ole välittömästi julkisesti saatavilla. Sen sijaan salkunmuodostamisen ajankohta 15.6 tai sitä seuraava pörssin aukiolopäivä varmistaa, että tilinpäätöstiedot ovat luotettavasti julkisesti saatavilla. Helsingin pörssin tulosjulkistuskalenteria selaamalla (Helsingin pörssin 2021) voidaan havaita valtaosalla yhtiöistä tilinpäätösjulkistusten tulevan julki helmi-maaliskuussa ja yhtiökokoukset, joissa päätetään tärkeimmistä yhtiötä koskevista asioista, pidetään pääosin maalis-huhtikuussa. Eräs tämän tutkimuksen kannalta olennaisimmista yhtiökokouksessa päätettävistä asioista on päätös osingonjaosta, joka vaikuttaa selkeästi yhtiöstä saatavaan voittoon ja siten sijoittajien mielenkiintoon yhtiötä kohtaan. Näin ollen voidaan olettaa, että salkunmuodostamishetkellä 15.6 tilinpäätösinformaatio ja yhtiökokouksissa käsitellyt päätökset ovat jo sijoittajien analysoimia ja siten informaatio on hinnoiteltu sisään osakkeiden markkinahintaan.
Tämän rajauksen seurauksena aineistosta poistetaan noin 20 yhtiötä, jotka ovat listautuneet vasta ajankohdan 15.6.2015 jälkeen ja 16 yhtiötä, jotka ovat olleet listattuina 15.6.2015, mutta ovat sittemmin poistuneet pörssistä ennen 15.6.2020 pörssipäivän päättymistä. Pörssiin listautuneiden ja pörssistä poistuneiden yhtiöiden tiedot on katsottu Pörssisäätiön (Pörssisäätiö 2021) kotisivuilta. Pörssisäätiön kotisivuilla pörssiin listautumiset ja pörssistä poistumiset ovat ilmoitettu yhden päivän tarkkuudella. Tapahtumia ei ollut valikoituneen tutkimusajankohdan päätepisteiden varsinaisessa läheisyydessä, joten epäselviä tilanteita rajausten suorittamiseksi ei ollut.
Tutkimuksessa tiedostetaan rajauksessa syntyvät riskit, jotka liittyvät esimerkiksi pörssistä poistuneiden yhtiöiden aineistosta poisjättöön. Tutkimuksessa käytetään näin ollen hyväksi vasta tulevaisuudessa saatavilla ollutta tietoa ja tämä aiheuttaa osittain tulosten harhaisuutta.
Pörssistä poistuneiden yhtiöiden tapauksissa kyseinen yhtiö on yleensä ostettu pois pörssistä
ylikurssiin tehdyn ostotarjouksen eli markkinahintaan nähden preemion saattamana. Nämä tilanteet ovat mahdollistaneet suuria tuottoja sijoittajille ja mahdollisuutena on, että nämä tilanteet vaikuttaisivat myös tutkimuksen tuloksiin. Kuitenkin pörssistä poistumisen vuoksi rajatuksi tulleiden yhtiöiden määrä ajanjaksolla 15.6.2015 – 15.6.2020 on suhteellisen pieni (17 kpl) ja osa poistumisista on ollut sulautumisia toiseen pörssissä jo valmiiksi listattuna olleeseen yhtiöön. Tällaisia tapauksia ovat olleet tutkimusajankohtana esimerkiksi Comptelin sulautuminen Nokiaan ja Rautaruukin sulautuminen SSAB:hen. Näissä tilanteissa voidaan ajatella poistuneen yhtiön sisältyvän tutkimukseen epäsuorasti toimintaa pörssissä jatkavan yhtiön kautta.
Seuraava aineistoon liittyvä rajaus on negatiivisen keskimääräisen oman pääoman omaavien yhtiöiden poisto. Amadeus-tietokannasta ajettu aineisto ei laske negatiivisen keskimääräisen oman pääoman yhtiöille ROE-tunnuslukua vaan näyttää sen sijaan merkintää ”n.s.”. Tämä on loogista, sillä tapauksissa, joissa yhtiö tekisi huomattavasti tappiollisen tuloksen negatiivisella omalla pääomalla ROE voisi muodostua erittäin suureksi siitä huolimatta, että yhtiö olisi täydellisessä kriisitilassa. Yhtiöille olisi mahdollista laskea negatiiviset ROE-arvot käsin ja siten kasvattaa aineistoon hyväksyttyjen yhtiöiden lukumäärää, mutta tätä ei pidetä tutkimuksen kannalta mielekkäänä edellä mainittujen seikkojen vuoksi.
Viimeisenä rajauksena aineistosta on poistettu eri äänisarjaiset osakkeet. Perusteena eri äänisarjaisten osakkeiden poistolle on, että niiden kurssikehitykset ovat usein täysin identtisiä äänimäärän eroista huolimatta. Jos eri äänisarjaiset osakkeet hyväksyttäisiin aineistoon, olisi tästä seurauksena, että yhtiöt, joilla on eri äänisarjaisia osakkeita, tulisivat valituksi aineistoon kaksi kertaa ja siten niiden painoarvo aineistossa myös kaksinkertaistuisi. Lisäksi nämä eri äänisarjaiset osakkeet tulisivat useimmissa tapauksissa saman ROE-tunnuslukuarvon omaavina valituiksi samoihin portfolioihin ja näin ne saisivat entistä suuremman painoarvon kyseisessä salkussa. Aineistoon on päädytty valitsemaan eri äänisarjaisista osakkeista selkeyden vuoksi aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä tuleva osake, eli useimmissa tapauksissa niin kutsuttu yhtiön ”A-osake”. Kuten edellä on mainittu, tutkimuksen kannalta ei pitäisi olla väliä onko aineistoon valittu suuremman vai pienemmän äänimäärän osake, sillä niiden kurssikehitykset ovat usein täysin identtiset. Lopputulemana kaikkien näiden rajausten jälkeen aineistossa on 102 yhtiötä, joille kaikille löytyvät tilikausikohtaiset ROE-tunnusluvut sekä näiden yhtiöiden osakkeille markkinahintaiset arvot Helsingin pörssissä aikavälillä 15.6.2015 – 15.6.2020. Kokonaisuutena kaikki aineiston rajaukset huomioiden ei voida olettaa edellä
esitettyjen rajausten aiheuttamien virheellisyyksien olevan tutkimustulosten kannalta merkittäviä.
Aineisto osakkeiden kokonaistuoton laskemiseen on saatu Kauppalehden pörssipalvelusta (Kauppalehti 2021). Kyseisestä palvelusta on ajettu Excel-muodossa kurssidata erikseen kullekin tarkasteluajankohdan alku- ja päätöspäivälle 15.6.2015, 15.6.2016 ja niin edelleen aina hetkeen 15.6.2020 saakka. Tarkoituksena on laskea osakkeen tuotto päätöskurssien erotuksena vuoden mittaisilla ajanjaksoilla. Tämän lisäksi Kauppalehden palvelusta on saatu yhtiöiden maksamien osinkojen historiatiedot, joita tutkimuksessa tarvitaan kokonaistuoton laskemiseen. Kunkin yhtiön osinkotiedot on käyty yksitellen läpi ja osingot on manuaalisesti käsin asetettu oikean tarkastelujakson tuotoksi. Osalla yhtiöistä osingot ovat maksettu Ruotsin kruunuissa, mutta nämä on oikaistu Euroiksi suoraan Kauppalehden palvelussa. Näin ollen valuuttakurssierojen aiheuttamat ongelmat ovat tutkimuksen kannalta selvitetty ja tutkimuksen kokonaistuoton laskenta toteutetaan täysin Euromuotoisena. Muutamilla yhtiöllä osinkojen historiatiedot olivat Kauppalehden sivuilla puutteelliset, jolloin aineistoa on täydennetty hakemalla osinkotiedot suoraan yhtiöiden virallisista tilinpäätöksistä. Näin tutkielmaan on saatu koottua kattava aineisto, jossa kokonaistuotto lasketaan seuraavasti: Periodin päätöspäivän kurssi – Periodin alkupäivän kurssi + Osingot periodilla. (Kauppalehti 2021.)