NGT-haastattelun etuina tässä tutkimuksessa olivat menetelmän tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys. Vastaajien aikaisempi kokemus maastoruokailusta oli välttämätöntä, jotta he pystyivät tuottamaan keskeisiä ominaisuuksia, joita maastoruoalta odotetaan.
Kirjallisuuden mukaan yhden haastatteluryhmän sopiva koko on korkeintaan seitsemän, ja ryhmien lukumäärä yleisimmin 1–2. (McMillan ym. 2016). Tässä tutkimuksessa ryhmien koko oli 3–8 henkilöä ja eri ryhmiä oli kolme. Ominaisuuksia saatiin näin kerättyä riittävästi, ja niiden sopivalla ryhmittelyllä sekä synonyymien yhdistämisellä pystyttiin kokoamaan keskeisiä ominaisuuksia sisältävä CATA-kyselylomake.
Arvioitavien tuotteiden määrä oli lounaskokonaisuudesta riippuen kolme, neljä tai seitsemän, ja lisäksi arvioitiin jokaista kokonaisuutta. Määrät olivat linjassa aikaisempien CATA-tutkimusten kanssa (mm. Ares ym. 2011, Dos Santos ym. 2015, Meyners ym. 2013).
Lomakkeissa kysyttyjen ominaisuuksien määrä oli kohtuullinen (17) ja perustui NGT-haastattelun tuloksiin. Lomakkeiden vahvuus oli se, että ominaisuudet oli satunnaistettu sekä vastaajien välillä että vastaajakohtaisesti eri tuotteiden välillä, joka vähentää harhaa (Ares ja Jaeger 2013). Lisäksi ominaisuudet oli strukturoitu osa-alueisiin, joka lisää vastausten määrää verrattuna strukturoimattomaan lomakkeeseen. Vahvuutena voidaan pitää myös sitä, että tuotteet arvioitiin todellisissa maasto-olosuhteissa, eikä esimerkiksi laboratoriossa pelkästään aikaisempiin käyttökokemuksiin perustuen.
CATA-arviointien toteutus jouduttiin käytännön syistä tekemään suunniteltua selkeästi pienemmällä arvioijamäärällä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan lounaskokonaisuuksien arvioinnit olisivat tapahtuneet neljässä eri maastoharjoituksessa siten, että tavanomaisen lounaskokonaisuuden olisi arvioinut yhteensä noin 110 varusmiestä ja molemmat uudet lounaskokonaisuudet noin 55 varusmiestä. Aresin ym. (2014) riittävä arvioijien määrä on noin 60–80. Lopulta tavanomaisen kokonaisuuden sai arvioitavakseen 24 varusmiestä, lounaat 1 ja 2 arvioivat 32 ja 27 varusmiestä. Ristiinarviointeja toteutui 19 tavanomaisen lounaan ja lounaan 2 välillä. Erityisesti tavanomaisen lounaskokonaisuuden arviointimäärä jäi huomattavasti odotettua alhaisemmaksi. Tämä johtui osittain siitä, että ensimmäisellä maastoharjoituskerralla kaikille varusmiehille jaettiin virheellisesti lounas 1, vaikka osalla oli tavanomaisen lounaan arviointiin tarkoitettu lomake. Vaikka vastaajat olivat soveltuvin osin pyrkineet arvioimaan tuotteita väärillä lomakkeilla, ne jouduttiin hylkäämään sillä heillä ei myöskään ollut mukanaan ruoan lämmitykseen vaadittavia välineitä. Näin ollen arviot eivät olisi olleet vertailukelpoisia. Koska ristiinarviointien mahdollisuus menetettiin jo ensimmäisessä maastoharjoituksessa, päätettiin yksi maastoharjoitus jättää kokonaan pois. Se olisi ollut myös fyysiseltä vaatimustasoltaan muita harjoituksia huomattavasti vaativampi, joten siitä saatuja arvioita olisi joka tapauksessa pitänyt arvioida kriittisesti suhteessa muihin arvioihin. Melko pienen ja vastaajien osalta heterogeenisen tulosaineiston vuoksi tulokset oli analysoitava luvussa 4.3 mainituilla menetelmillä, eikä voitu käyttää kirjallisuudessa yleensä CATA-tutkimusten yhteydessä käytettyjä menetelmiä (Cochrainin Q-testi, korrespondenssianalyysi). Suuremmalla ja yhteneväisemmällä otoksella tulosten analysointi olisi pystytty tekemään monipuolisemmin, joka olisi saattanut vaikuttaa myös saatuihin tuloksiin tuotteiden välisistä eroista ja niihin liitetyistä ominaisuuksista. Vastaavien erehdysten välttämiseksi olisi jatkossa kiinnitettävä huomiota erittäin selkeään ohjeistukseen,
jos tutkimuksen ulkopuoliset henkilöt ovat vastuussa arvioitavien tuotteiden jakamisesta osallistujille.
Osittain matalan CATA-vastausaktiivisuuden taustalla saattoi olla se, että osa varusmiehistä osallistui näiden arviointien rinnalla lisäksi tutkimushankkeen muihin osioihin. Niihin liittyi myös lomakkeiden täyttämistä, ja vastaajat eivät välttämättä jaksaneet enää keskittyä täysin CATA-arvioiden täyttämiseen maastoharjoituksen päätteeksi. Myöskään Varelan ja Aresin (2012) mukaan vastaamatta jättäminen ei tarkoita, etteikö ominaisuus pätisi tuotteeseen, mutta vastaaja ei ole välttämättä kiinnittänyt siihen jostain syystä huomiota. Lisäksi paperinen lomake mahdollisti sen, ettei niitä täytetty kokonaan: sähköisesti toteutettua arviointia ei olisi päässyt jatkamaan eteenpäin, ennen kuin edellinen kohta on arvioitu. Olosuhteiden vuoksi tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan pystytty hyödyntämään sähköistä vaihtoehtoa. Mikäli varuskunnissa tehdään jatkossa vastaavanlaisia tutkimuksia, tulee miettiä huolellisesti harjoitusten sisällön ja vaatimustason vaikutusta vastaajien jaksamiseen ja keskittymiskykyyn, ja välttää liian monien tehtävien teettämistä saman harjoituksen yhteydessä samoilla varusmiehillä.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkimuksen perusteella maastossa nautittavan ruoan tärkeimpinä ominaisuuksina hyväksyttävyyden kannalta voidaan pitää seuraavia:
1) Energiapitoista ruokaa on oltava saatavilla riittävästi, nopeasti ja helposti. Erityisesti lämpiminä nautittavien ruokien annoskoolta toivotaan täyttävyyttä, mutta toisaalta tämä voi aiheuttaa haasteita pakkauskoolle, kannettavuudelle ja valmistusmenetelmälle.
2) Tuotteiden tulee olla kuljetuksen- ja säänkestäviä. Murenevia tuotteita on vaikea syödä maastossa, ja helposti jäätyvät tai jäähtyvät tuotteet eivät sovellu talvella käytettäviksi.
3) Yksittäisten tuotteiden pienempi lukumäärä helpottaa kannettavuutta ja pakkausjätteiden hallintaa. Tällöin korostuu huolellisesti harkittu tuotevalikoima, jossa kuitenkin yhdistyvät yllämainitut ominaisuudet.
4) Molempiin uudenlaisiin, lämmitettäviin ruoka-annoksiin liittyviä positiivisia ominaisuuksia olivat pakkauksen kestävyys ja tuotteen säilyvyys käyttöhetkeen sekä sopiva mausteisuus. Ongelmana oli hankala lämmitettävyys talviolosuhteissa.
LÄHTEET
Absetz P, Jallinoja P, Suihko J, Bingham C, Kinnunen M, Ohrankämmen O, Sahi T, Pihlajamäki H, Paturi M, Uutela A. Varusmiesten ravitsemus ja muut elintavat sekä
terveyden riskitekijät palveluksen aikana. Kuuden kuukauden seurantatutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 16/2010. Helsinki 2010.
Antúnez L, Ares G, Giménez A, Jaeger S. Do individual differences in visual attention to CATA questions affect sensory product characterization? A case study with plain crackers.
Food Qual Prefer 2016;48:185–194.
Ares G, Barreiro C, Deliza R, Giménez A, Gámbaro A. Application of a check-all-that-apply question to the development of chocolate milk desserts. J Sens Stud 2010;25:67–86.
Ares G, Jaeger SR. Check-all-that-apply questions: Influence of attribute order on sensory product characterization. Food Qual Prefer 2013;28;141–153.
Ares G, Tárrega A, Izquierdo L, Jaeger S. Investigation of the number of consumers necessary to obtain stable sample and descriptor configurations from check-all-that-apply (CATA) questions. Food Qual Prefer 2014;31:135–141.
Ares G, Varela P, Rado G, Giménes A. Are consumer profiling techniques equivalent for some product categories? The case of orange-flavoured powdered drinks. Int J Food Sci Tech 2011;46:1600–1608.
Ashton L, Hutchesson M, Rollo M, Morgan P, Collins C. A scoping review of risk behaviour interventions in young men. BMC Public Health 2014;14.
Bingham C. Eating Habits of Young Men in Military Service. An Epidemiological and Intervention Study. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2012.
Cardello A, Bell R, Kramer F. Attitudes of consumers toward military and other institutional food. Food Qual Prefer 1996;7:7–20.
Casini L, Contini C, Romano C, Scozzafava G. Trends in food consumptions: What is happening to generation X? British Food Journal 2015;117;705–718.
Castiglioni A, Shewchuk R, Willet L, Heudebert G, Centor R. A Pilot Study Using Nominal Group Technique to Assess Residents’ Perceptions of Successful Attending Rounds. J Gen Intern Med 2008;23:1060–1065.
Clark D, Dotson M, Dave D. Developing marketing strategies for a travel destination in the USA using the nominal group technique. Int J Manag Pract 2010;4:182.
Cruwys T, Bevelander KE, Hermans RCJ. Social modeling of eating: A review of when and why social influence affects food intake and choice. Appetite 2015;86:3–18.
De Graaf C, Kramer FM, Meiselman HL, Lesher LL, Baker-Fulco C, Hirsch ES, Warber J.
Food acceptability in field studies with US army men and women: relationship with food intake and food choice after repeated exposures. Appetite 2005;44:23–31.
Dos Santos BA, Bastianello Campagnol PC, da Cruz AG, Galvão MTEL, Monteiro RA, Wagner R, Pollonio MAR. Check all that apply and free listing to describe the sensory characteristics of low sodium dry fermented sausages: Comparison with trained panel. Food Res Int 2015;76:725–734.
Edwards J, Meiselman H, Edwards A, Lesher L. The influence of eating location on the acceptability of identically prepared foods. Food Qual Prefer 2003;14;647–652.
Higgs S. Social norms and their influence on eating behaviors. Appetite 2015;86:38–44.
Hill N, Fallowfield J, Price S, Wilson D. Military nutrition: maintaining health and rebuilding injured tissue. Philos Trans R Soc Lond B Biol Sci 2011;366:231–240.
Jaeger SR, Beresford MK, Paisley AG, Antúnez L, Vidal L, Silva Cadena R, Giménez A, Ares G. Check-all-that-apply (CATA) questions for sensory product characterization by consumers: Investigations into the number of terms used in CATA questions. Food Qual Prefer 2015;42:154–164.
Jaeger SR, Cardello AV. A construct analysis of meal convenience applied to military foods.
Appetite 2007;49:231–239.
Jallinoja P, Absetz, P, Suihko J, Bingham C, Kinnunen M, Hoikkala T, Ojajärvi A, Salasuo M, Uutela A. Varuskuntaruokailuun liittyvät mielipiteet ja käytännöt Panssariprikaatissa ja Kainuun prikaatissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15/2010. Helsinki 2010.
Jallinoja P, Tuorila H, Ojajärvi A, Bingham C, Uutela A, Absetz P. Conscripts’ attitudes towards health and eating. Changes during the military service and associations with eating.
Appetite 2011;57:718–721.
Leijona Catering. Palvelut. https://www.leijonacatering.fi/palvelut. Luettu 13.5.2017.
Maavoimat. Vuoden 2016 kutsunnat ovat päättyneet. Tiedote 16.12.2016.
http://maavoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vuoden-2016-kutsunnat-ovat-paattyneet.
McMillan S, Kelly F, Sav A, Kendall E, King M, Whitty J, Wheeler A. Using the Nominal Group Technique: how to analyse across multiple groups. Health Serv Outcomes Res Method 2014;14:92–108.
McMillan S, Kimg M, Tully M. How to use the nominal group and Delphi techniques. Int J Clin Pharm 2016;38:655–662.
Meiselman H, Johnson J, Reeve W, Crouch J. Demonstrations of the influence of the eating environment on food acceptance. Appetite 2000;35:231–237.
Meyners M, Castura JC, Carr BT. Existing and new approaches for the analysis of CATA data. Food Qual Prefer 2013;30:309–319.
Myhre J, Löken E, Wandel M, Andersen L. Meal types as sources for intakes of fruits, vegetables, fish and whole grains among Norwegian adults. Public Health Nutr.
2015;18:2011–2021.
Ojajärvi, A. Terve sotilas! Etnografinen tutkimus varusmiesten terveystajusta sosiaalisena ilmiönä. Väitöskirja. Nuorisotutkimusseura 2015.
Piqueras-Fiszman B, Ares G, Varela P. An Introduction to Sensory Evaluation Techniques.
Kirjassa: Nollet L, Toldrá, F, toim. Handbook of Food Analysis, kolmas painos. Boca Raton:
CRC Press 2015, s. 65–80.
Ramsey C, Hostetler C, Andrews A. Evaluating the Nutrition Intake of U.S. Military Service Members in Garrison. Military Medicine 2013;178:1285–1290.
Sotilaskoti. Palvelut varusmiehille. http://www.sotilaskotikajaani.fi/palvelut.php. Luettu 20.3.2016.
Tharion W, Lieberman H, Montain S, Young A, Baker-Fulco C, DeLany J, Hoyt R. Energy requirements of military personnel. Appetite 2005;44:47–65.
Tuorila H, Peränen K, Uutela A, Jallinoja P. Expectations and experiences of institutional foods among Finnish male conscripts. Food Qual Prefer 2015;43:141–144.
Uglem S, Stea T, Frölich W, Wandel M. Body weight, weight perceptions and food intake patterns. A cross-sectional study among male recruits in the Norwegian National Guard.
BMC Public Health 2011;11:343–349.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino 2014.
Varela P, Ares G. Sensory profiling, the blurred line between sensory and consumer science.
A review of novel methods for product characterization. Food Res Int 2012;48:893–908.
Wainwright D, Boichat C, Mccracken L. Using the nominal group technique to engage people with chronic pain in health service development. Int J Health Plann Manage 2014;29:52–69.
Yuongseung L, Findlay C, Meullenet J-F. Experimental consideration for the use of check-all-that-apply questions to describe the sensory properties of orange juices. Int J Food Sci Tech 2013;48:215–219.
Liite 1. Nominal group technique -haastattelulomake.
Tarkoituksenamme on löytää niitä piirteitä, ominaisuuksia tai asioita, jotka ovat tärkeitä tuotteiden soveltuvuuden kannalta maastossa käytettäviksi. Piirteet voivat liittyä tuotteiden makuun tai muuhun aistittavaan laatuun, annosten valmistukseen tai lämmitykseen,
säilyvyyteen maastossa tai pakkaukseen (esimerkiksi pakkauskokoon tai pakkauksen hävitettävyyteen) tai muuhun tärkeänä pitämääsi asiaan.
Mitkä asiat ovat sinun mielestäsi tärkeitä tuotteiden soveltuvuuden kannalta maastossa käytettäviksi? Listaa niin monta asiaa kuin sinusta tuntuu sopivalle.
1._________________________________________________________________________
2._________________________________________________________________________
3._________________________________________________________________________
4._________________________________________________________________________
5._________________________________________________________________________
6._________________________________________________________________________
7._________________________________________________________________________
8._________________________________________________________________________
9._________________________________________________________________________
10.________________________________________________________________________
11.________________________________________________________________________
12.________________________________________________________________________
13.________________________________________________________________________
14.________________________________________________________________________
15.________________________________________________________________________
Odota keskustelematta, kunnes kaikki ovat saaneet listattua tärkeinä pitämänsä asiat. Kiitos!
Liite 2. Nominal group technique -haastattelun 2. äänestyslomake
VALITTUJEN ASIOIDEN TÄRKEYSJÄRJESTYS
Kirjoita taululle kirjatut, 10 tärkeimmäksi äänestettyä asiaa tunnistenumerolla alla olevaan taulukkoon. Pisteytä sen jälkeen jokainen asia tärkeysjärjestyksen mukaisesti numerolla 10–
1 niin, että sinun mielestäsi tärkein asia saa arvon 10 ja loput arvoja välillä 1–10. Jos joku/jotkut asia(t) tuntuvat sinusta yhtä tärkeille, niille voi antaa samat pistemäärät.
Asian tunnistenumero Asia (piirre, ominaisuus) Pisteytys (10–1)
Tärkein = 10, loput alle 10
Liite 3. Esimerkit CATA-arviointilomakkeista.
Lounaskokonaisuuteen sisältyvä yksittäinen tuote.
Tuote: Näkkileipä Söitkö näkkileipää? kyllä en
Jos et syönyt, kerro sivun alalaidan kommenttikentässä lyhyesti, miksi näkkileipä jäi syömättä. Sen jälkeen voit jatkaa seuraavan tuotteen arviointiin.
Jos söit näkkileipää, vastaa alla oleviin kysymyksiin ja rastita ne ominaisuudet, jotka mielestäsi kuvaavat tuotetta.
Miten tyytyväinen olit tuotteeseen?
en lainkaan erittäin tyytyväinen Miten paljon pidit
tuotteesta?
en lainkaan erittäin paljon
Rastita alla keskellä olevaan ruutuun kaikki ne ominaisuudet, jotka sinusta kuvaavat tuotetta.
PAKKAUS Pakkaus sulkeutuu tiiviisti uudelleen Pakkaus on helppo hävittää Sopiva pakkauskoko
Kestävä pakkaus maasto-oloissa Helppo kantaa mukana
KÄYTTÖOMINAISUUDET Säilyy ehjänä käyttöhetkeen Helppo syödä maastossa Valmis välipala
Säilyy syömiskelpoisena käyttöhetkeen TUOTTEEN MAKU/SUUTUNTUMA Hyvän makuinen
Hyvä rakenne Hyvä suutuntuma Sopiva makumaailma TUOTTEEN RAVITSEVUUS Pitää kylläisenä
Ravitseva
Riittävä annoskoko Vie nälän
Jos sinulla on kommentteja tai huomioita tuotteeseen liittyen, voit kirjoittaa niistä vapaasti tähän ruutuun. Tähän kirjataan myös syyt, miksi tuote jäi mahdollisesti syömättä.
Lounaskokonaisuuden arviointilomake.
Lounaskokonaisuus
Lopuksi pyydämme arviotasi maastoharjoituksen aikana syömästäsi lounaskokonaisuudesta.
Miten tyytyväinen olit kokonaisuuteen?
en lainkaan erittäin tyytyväinen
Rastita alla keskellä olevaan ruutuun kaikki ne ominaisuudet, jotka sinusta kuvaavat lounaskokonaisuutta.
PAKKAUS JA KÄYTTÖOMINAISUUDET Pakkausjäte hyvin hallittavissa Helppo kantaa mukana KOKONAISUUDEN RAVITSEVUUS Ruokaa oli riittävästi
Piti kylläisenä
Juotavaa oli riittävästi Monipuolinen kokonaisuus Auttoi jaksamaan
Jos sinulla on kommentteja tai huomioita tähän lounaskokonaisuuteen liittyen, voit kirjoittaa niistä vapaasti.
Mitä toiveita sinulla on yleisesti maastoon mukaan otettaviin lounastuotteisiin liittyen? Voit halutessasi vapaasti esittää ehdotuksia.
Liite 4. Tuoteominaisuuksien vastausfrekvenssit prosenttiosuuksina.
Taulukko 9. Eri lounaskokonaisuudet.
Tavanomainen Lounas 1 Lounas 2
N=20 N=27 N=24
ravitsevuus Ruokaa oli riittävästi 10 11 33
Juotavaa oli riittävästi 30 63 33
Auttoi jaksamaan 45 56 33
Monipuolinen kokonaisuus 40 59 13
Taulukko 10. Tavanomaisen lounaskokonaisuuden tuotteet.
Taulukko 11. Lounas 1:n tuotteet.
Valmis välipala/Helppo valmistaa 96 60 96 100
Helppo syödä maastossa 96 70 100 92
Taulukko 12. Lounas 2:n tuotteet.
Urheilujuomajauhe
Sulkeutuu tiiviisti uudelleen 31 67 22
Säilyy ehjänä/moitteettomana 77 75 39
Valmis välipala/Helppo valmistaa 69 50 89
Helppo syödä maastossa 69 54 94
Säilyy käyttöhetkeen 69 46 78
Hyvän makuinen 69 25 72
Hyvä suutuntuma 52 25 44
Hyvä/mössöinen rakenne/
Keinotekoisen makuinen 15 42 56
Sopiva makumaailma/Pistävä 0 42 39
Pitää kylläisenä/Auttaa jaksamaan 31 38 22
Riittävä annoskoko 69 42 39
Ravitseva 31 42 67
Vie nälän/janon 54 46 22
Liite 5. Varusmiesten vapaita kommentteja.
Taulukko 13. Tavanomainen lounaskokonaisuus.
Ruisleipä Ei tullut syötyä.
En kokenut tarpeelliseksi.
Voisi olla enemmän.
Näkkileipä Ei paljoa yksi näkkäri nälkää vie pois.
Ei tehnyt mieli.
En kokenut tarpeelliseksi.
En pidä tästä.
Kuivaa ja menee pussissa palasiksi.
Pähkinä-marjasekoitus Allergia pähkinöille.
Ei kerinny.
En viitsinyt avata koska en olisi syönyt kaikkia heti.
Kinkkupasteija Jäässä saapuessa.
Jäätyy nopeasti.
Tulee jo korvista ulos.
Äärettömän pahaa.
Pillimehu Jäässä.
Jäätyy helposti.
Jäätyy nopeasti.
Muitakin makuja voisi olla.
Oli lipastettu niin ei riittänyt mulle.
Salamipatukka Ei maistunut hyvältä.
Ei ole herkkua. Yäk.
Patukka oli umpijäässä.
Kommentteja tästä lounaskokonaisuudesta
Aivan liian vähän syötävää, nälkä. Energiansaanti oli säälittävän pieni.
Ei toimi talvella.
Energiamäärällä ei pärjää taisteluharjoituksessa.
Hyvä mehu.
Ruokaa liian vähän, oli pakko syödä omia eväitä.
Ruokaa liian vähän.
Voisi sisältää enemmän ruokaa, vie nälän vain hetkeksi.
Toiveita yleisesti maastoon otettaviin lounastuotteisiin liittyen
Enemmän ruokaa pussiin ja juomaa myös.
Ruokaaaa
Taulukko 14. Lounas 1.
Urheilujuomajauhe Maistui kyllä ihan mehulta ja aika uskomattoman paljon sokeria urheilujuomaksi (vrt. vaikka Hartsport). Mutta hyvää oli, en tiiä kuinka toimivaa urheilujuomaa.
Parempi, jos tekisi suoraan litraan sekoitettavan (kenttäpullo).
Ei vain maittanut juoda mitään makeaa.
Pussi saisi olla isompi, jotta se riittäisi yhteen kenttäpulloon (2 litraa).
Tuote on tuotu ulkomailta. Tuotteessa on paljon sokeria. En juo enää kyseistä tuotetta sen takia.
Liian pieni annoskoko. Pitäisi 5–7 tuntia jaksaa joten ei riitä.
Liian pieni annoskoko. Termarissa ei tullut tarpeeksi lämpimäksi. Muuten ok.
Liian vähän.
Ruoka ei ollut lämmintä vaikka paketti kiehuvassa vedessä. Hiton suolasta.
Ruokaa oli aivan liian vähän mutta muuten ihan hyvää.
Ruokaa oli kahden lusikallisen verran. Ei tuollaisella jaksa.
Suolainen.
Termospullossa valmistettava tuote jäi viileäksi.
Todella pieni ruoka-annos. Pelkkää kanaa.
Vähän liian pieni, muuten maukas.
Suolapähkinät En oikein pidä pähkinästä En saanut niitä.
Minulla ei ollut niitä ja en halunnut osallistua.
Toinen pussi mukaan.
Täytetty näkkileipä En välitä valmisleivistä.
Niin ällöttävää ettei pysty syömään.
Oudon makuinen.
Ei ihan sovellu talveen, koska vesi jäähtyy liian nopeasti ja siksi ruoka jäi kylmäksi
Ei vie nälkää. Näkkäri paskaa.
Enemmän ruokaa/isompi annoskoko siihen nähden, kuinka raskasta jääkäreillä voi olla maastossa.
Hyvä ateria, ruokaa aivan liian vähän. 4,5/5.
Liian pieni annoskoko, vaikea saada lämpimäksi talvella Liian pieni lounas, pelkkä kanapussi.
Liian vähän ruokaa.
Mäskiä aivan liian vähän.
Paljon koska kanan pakkaus aivan liian iso.
Ruokaa oli kyllä aika vähän. Kana oli hyvää mutta ei se 4 lusikallista oikein täyttänyt.
Texmex-ruokaa oli liian vähän, ei riitä pitämään nälkää poissa.
Toiveita yleisesti maastoon otettaviin lounastuotteisiin liittyen
Enemmän ruokaa
Ruoka voisi olla enemmän ”kiinteää”, ei niin mössöistä. Jotkin tuotteet maistuivat keinotekoisilta.
Tarpeeksi ruokaa!!!
Taulukko 15. Lounas 2.
Urheilujuomajauhe Ei ehtinyt.
Ei ollut jaossa.
Ei sattunut kenttäpullo mukaan.
En ehtinyt.
En hirveästi tykkää urheilujuomista.
En jaksanut sekoittaa nesteeseen.
Join vaan vettä.
Otin talteen.
Broilerinmakuinen pasta-annos
Itse liemi oli hirvittävää.
Välipalakeksi Ei ollut tarjolla lounaan ohessa.
Ei riittänyt kaikille.
En ehtinyt.
En ehtinyt syödä.
Kiire.
Kommentteja tästä lounaskokonaisuudesta
Isompi annoskoko olisi hyvä.
Kesti liian kauan valmistaa.
Mikään ei riittänyt lähellekään kaikille koska annosten määrä oli liian pieni.
Toiveita yleisesti maastoon otettaviin lounastuotteisiin liittyen
Ei riittänyt kaikille.
Hyvä maku, helposti syötävissä, tarpeeksi.