Aikaisempi tutkimus

Avioliiton historiaa on tutkittu pitkään. Ensimmäinen Helsingin yliopistossa jul-kaistu englanninkielinen väitöskirja vuodelta 1899 käsitteli juuri avioliiton histo-riaa.¹⁹ Avioliittoa on tutkittu Suomessa kuitenkin kaiken kaikkiaan vain vähän.²⁰ Lainsäädäntöön, sosiologiaan ja naisen asemaan liittyvää tutkimusta on tehty kohtuullisen paljon,²¹ mutta erityisesti avioliiton instituution perusteiden ja aviolii-ton teologian tutkimus on ollut vähäistä.

Varsinkin viimeisen 40 vuoden ajanjakso on ollut tähän mennessä vain vähän avioliittotutkimuksen kohteena. Sosiaalihistorialliset²², oikeustieteelliset²³ ja sosiologiset²⁴ tutkimukset Suomessa eivät monista ansioistaan huolimatta tuo esille avioliittokäsityksen perusteita. Niiden mielenkiinto kohdistuu enemmän instituution ulkoiseen, historialliseen muutokseen. On luonnollista, etteivät ne oman oppialansa tutkimuksina tuo esille avioliiton teologisia tekijöitä joitakin yk-sittäisiä viitteitä lukuun ottamatta. Ne antavat kuitenkin selvän kuvan radikaalista muutoksesta.

Avioliiton teologiasta on tehty joitakin teologianhistoriallisia tutkimuksia.

Näistä tämän tutkimuksen kannalta merkittävimmät ovat Philip Lyndon Rey-noldsin Marriage in the Western Church: the christianization of marriage during the patristic and early medieval periods (1994), John Jr. Witten From Sacrament to Contract: Marriage, Religion, and Law in the Western Trad. (1997) sekä Peter Co-lemanin Christian attitudes to marriage: from ancient times to the third millennium (2004). Jokainen näistä luo katsauksen avioliiton historiaan ja ne ovat hyödyllisiä tutkimuksen taustan selvittämiseksi. Reynoldsin tutkimus on ansiokas, varhaisen kirkon avioliittoteologian historiallinen kuvaus. Witten tutkimus kuvaa huolel-lisesti joidenkin peruskäsitteiden²⁵ merkitystä ja luo avioliittotyyppejä. Hänen

19 Westermarck 1899. Westermarckin väitöskirja avioliiton historiasta puolusti mm. näkemystä yk-siavioisuuden alkuperäisestä luonteesta. Hänen omaksumansa kristinuskon vastaisuus on esimerkki siitä, miten avioliiton merkitystä yhteiskunnan perusyksikkönä voidaan pitää luovuttamattomana ilman kristillistä esiymmärrystä. Westermarck esitti 1930-luvulla näkemyksen, jonka mukaan avioliiton tulevaisuus ei ole uhattuna eikä siitä kannata huolestua, koska ”yksilöiden hyvinvointi ja yhteiskuntien pysyvyys riippuvat siitä oleellisella tavalla”. Ks. Pietarinen 1997, 13.

20 ”Avioliittoa ja erityisesti sen historiaa on Suomessa tutkittu hämmästyttävän vähän.” Häggman 1991, 358

21 Mm. Pylkkänen 1991 kuvaa avioliiton historiaa oikeustieteen näkökulmasta. Ks. Kiiski 2006, 15.

22 Esim. Räisänen 1995.

23 Esim. Aarnio 1987, Korpiola 2004.

24 Esim. Pukkala 2006.

25 ”Marriage is a contract, formed by the mutual consent of the marital couple, and subject to their wills and preferences. Marriage is a spiritual association, subject to the creed, code, cult, and canons of the religious community. Marriage is a social estate, subject to special state laws of property, inhe-ritance, and evidence, and to the expectations and exactions of the local community. And marriage is a natural institution, subject to the natural laws taught by reason and conscience, nature and custom.”

17

Johdanto tutkimuksessaan on kuvattu myös regimenttiopin selvittämisen kannalta tärkeitä ulottuvuuksia. Coleman kuvaa yksityiskohtaisesti myös viimeisimpien vuosikym-menten kehitystä. Näiden tutkimusten hyöty on niiden luomassa yleiskuvassa.

Suomesta löytyy muutama avioliiton teologiaa kosketteleva tutkimus. Maa-rit Hytösen käytännöllisen teologian alalta oleva tutkimus²⁶ on tehty ennen muuta kirkollisten toimitusten näkökulmasta. Hytönen esittää myös hyvällä tavalla kriit-tisiä kysymyksiä avioliiton teologiasta ja sen puutteesta. Jouko Kiiskin tutkimus²⁷ valaisee puolestaan hyvin avioliittokäsitysten kirjoa teologien keskuudessa. Nämä molemmat perustelevat omalta taholtaan tätä tutkimusta, joka kohdistuu kirkon avioliittoteologian.

Tässä yhteydessä on mainittava myös Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset, joka 50 sivun esityksellään avioliittoon vihkimisestä ja sen historiasta onnistuu kuvaamaan monet oleelliset kehityskulut niin Suomessa kuin eri kirkkokunnis-sa.²⁸ Jouko Sihvon tutkimukset²⁹ ovat myös käytännöllisen teologian alalta, ja ne kuvaavat hyvin joitakin peruskäsitteitä ja ajatusmallien muutoksia. Sihvon havainnot kohdistuvat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittoteologian muutoksiin. Näitä havaintoja voidaan verifi oida tässä tutkimuksessa. Lisäksi ne voidaan liittää laajempaan kontekstiin, teologisiin peruskäsitteisiin ja tulkinnan lähtökohtiin.

Lutherin avioliittokäsitykseen kohdistuvaa tutkimusta on tehty jonkin verran Pohjoismaissa. Olavi Lähteenmäen väitöskirja³⁰ on huolellinen analyysi Lutherin avioliittoteologiasta ja tarjoaa tärkeän vertailukohdan tämän hetkisel-le luterilaiselhetkisel-le ja suomalaiselhetkisel-le avioliittoteologialhetkisel-le. Olof Sundbyn tutkimus³¹ on toinen merkittävä analyysi harvojen Lutherin avioliittoteologiaa koskevien mo-nografi oiden joukossa. Samalla aikakaudella ilmestyneinä nämä kaksi tutkimus-ta myös täydentävät hyvin toisiaan. Vaikka nämä Luther-tutkimukset on tehty 1950-luvulla, ne ovat laajaan lähdeaineistoon pohjautuvina tutkimuksina edelleen merkittäviä ja niiden vaikutus tutkimusajanjakson alkuosaan on kiistaton. Täs-sä tutkimuksessa voidaan havainnoida, misTäs-sä määrin Luther-tutkimuksen löydöt ovat tulleet näkyviksi luterilaisen kirkon avioliittoteologiassa. Sundbyn tutkimus

Witte 2002a, 30.

26 Hytönen 2005.

27 Kiiski 2006.

28 Lempiäinen 2004.

29 Sihvo 1976 ja 1981.

30 Lähteenmäki 1955.

31 Sundby 1959.

yli-opas2010.indd 17

yli-opas2010.indd 17 6.9.2010 11:39:546.9.2010 11:39:54

sisältää myös kuvauksen Ruotsin kirkon avioliittoteologian ja vihkikaavojen his-toriallisista vaiheista, mikä on tämän tutkimuksen kannalta oleellista taustatietoa.

Klaus Suppanin Luther-tutkimus³² on myös aihetta mainita tässä yhteydes-sä. Siinä on tuotu esiin Lutherin teologialle keskeisiä teemoja ja esitetty systemaat-tisesti, mihin teologisiin lähtökohtiin Luther nojautuu. Suppanin tutkimuksessa näkyy tekijän roomalaiskatolinen tausta, mutta tutkimus tekee silti pääosin hyvin oikeutta kohteelleen. Näitä ja muita Luther-tutkimuksia voidaan käyttää tämän tutkimuksen tausta- ja viitemateriaalina ja arvioida niiden avulla avioliiton teo-logian muutoksia.

Systemaattista tutkimusta avioliiton teologiasta on huomattavan vähän.

Aatto Kuusniemen tutkimus vuodelta 1972³³ liittyy nimenomaan eronneiden uu-delleenvihkimisen kysymykseen. Se on tilaustyönä tehty systemaattinen tutkimus, jolla on pyritty vastaamaan tiettyyn erityiskysymykseen. Sen perusintentio on esi-tellä avioliittotyypit, jotka olivat esillä 1960-luvun eurooppalaisessa ja erityisesti saksalaisessa evankelisessa teologiassa. Kuusniemen tutkimuksen vaikutus muu-tamiin suomalaisiin asiakirjoihin on ilmeinen. Toisaalta tutkimus on auttamatta vanhentunut, koska sekä seksuaalisuuteen että avioliittoon on kohdistunut sen jälkeisinä vuosikymmeninä merkittävä muutosprosessi.

Käytännöllisen teologian saralla on Suomessa ilmestynyt merkittävä väi-töskirja, jossa Jyrki Knuutila on tutkinut vihkikaavojen sisällön muutoksia.³⁴ Hänen tutkimuksensa tuo esiin suomalaisen vihkikaavan perustumisen sekä englantilaisiin että ruotsalaisiin esikuviin. Knuutilan väitöskirja on reformaation vaikutuksen kuvauksen osalta ansiokas. Se tuo esiin Englannin ja Suomen välisen suhteen liturgisen kehityksen historiassa ja antaa omalta osaltaan aiheen tutkia, miten tämänhetkiset käsitykset avioliiton teologiasta näissä kirkoissa liittyvät toisiinsa.

Viimeaikaisista Lutherin avioliittoteologiaa koskevista väitöskirjoista on mainittava Marilyn McGuiren Th e Mature Luther’s Revision of Marriage Th eology:

Preference for Patriarchs over Saints in his Commentary on Genesis, Dong Joo Ki-min tutkimus, Celibacy and Marriage in Luther’s Th eology, sekä Laurie A. Jungli-nin Faithful Calling: A Relational Th eo-Ethical Approach to the Lutheran Concept of Vocation and Marriage. Jungling tuo esiin muun muassa kutsumuksen merki-tyksen ja suhteuttaa sen sekä sukupuolirooleihin että suhteessa olon teologiseen lähtökohtaan. Näin hän päätyy lähimmäisenrakkauden, vanhurskauden ja shalom

32 Suppan 1971.

33 Kuusniemi 1972.

34 Knuutila 1990.

19

Johdanto -käsitteen keskeisyyteen luterilaisen avioliittoteologian perustana. Nämä tutki-mukset täydentävät hyvin kuvaa Lutherin avioliittoteologiasta. Tämän tutkimuk-sen kannalta ne jäävät kuitenkin taustalle, koska nyt tutkimuktutkimuk-sen kohteeksi on valittu Lutherin sijasta kahden kirkon avioliittoteologia eivätkä nämä tutkimukset ole olleet käytettävissä kirkkojen dokumentteja laatiessa.

Adrian Th atcherin kirjat³⁵ edustavat viimeaikaisen avioliittoteologian tut-kimusta. Ne ovat luonteeltaan arvioivia ja kantaa ottavia. Niiden ansiona on eng-lantilaisen tilanteen syvällinen tuntemus ja ne ovat siksi Englannin kirkon lähtei-den ymmärtämiseksi välttämätöntä referenssikirjallisuutta. Th atcher esittää myös aidon yrityksen yhdistää avioliiton teologian historiallisesti tärkeimmät piirteet nykyiseen kontekstiin. Th atcherin tuntemus luterilaisesta teologiasta ei ole kui-tenkaan kovin yksityiskohtainen.

Edellä luetellut tutkimukset ovat tuoneet esille monia oleellisia näkökohtia avioliiton teologiasta. Regimenttiopin tulkintaan, rakkauden teologiaan, kutsu-mukseen, luonnonoikeuteen ja luomisjärjestykseen liittyvät kysymykset ovat ol-leet osa akateemista tutkimusta.³⁶ Systemaattista tutkimusta avioliiton teologiasta tietyssä kirkossa ei kuitenkaan juuri löydy. Akateemisen tutkimuksen, esimerkiksi Luther-tutkimuksen, ja kirkkojen julkaiseman avioliittoteologian suhde on jäänyt liian vähälle huomiolle. Siksi tämän tutkimuksen ajallinen ja paikallinen rajaus tekevät siitä perustellun ja lajissaan ensimmäisen Suomessa. Tämän tutkimuksen tulokset voivat olla osatekijä ekumeenisessa vuoropuhelussa, täydentää avioliittoa koskevaa tutkimusta sekä edesauttaa ajankohtaisten kysymysten käsittelyä.