6.4 Pandemia-ajan opetusjärjestelyjen yhteys osaamiseen
6.4.1 Kevään 2020 opetusjärjestelyjen yhteys osaamiseen
Kevään 2020 opetusjärjestelyistä kysyttiin oppilaiden huoltajilta. Osaaminen oli parasta niillä oppilailla, jotka olivat keväällä opiskelleet pääsääntöisesti etänä ja syksyllä pääsääntöisesti kou- lussa (539 pistettä). Heikointa osaaminen oli niillä oppilailla, jotka olivat keväällä opiskelleet pääsääntöisesti koulussa ja joiden syksyn opiskelujärjestelyistä ei ollut tietoa (413 pistettä).
Parhaita pistemääriä saatiin niissä ryhmissä, jotka opiskelivat arvioinnin toteutusaikaan syksyllä koulussa. Heikointa osaaminen oli erityisesti niissä ryhmissä, joilta tietoa opiskelujärjestelyistä jäi puuttumaan. Ääriryhmien välinen eri on 126 pistettä. Erot ryhmien välillä olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < 0,001) ja erittäin merkittäviä (η2 = 0,146, f = 0,413).
Oppilaiden keskimääräiset pistemäärät kevään 2020 lähi- ja etäopetuksessa poikkesivat selvästi toisistaan (Kuvio 21). Keväällä 2020 lähiopetuksessa opiskelleiden oppilaiden osaamistaso oli matematiikassa keskimäärin 497 pistettä ja äidinkielessä 503 pistettä. Etäopetuksessa opiskel- leiden oppilaiden osaamistaso oli matematiikassa keskimäärin 525 pistettä ja äidinkielessä 526 pistettä. Ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (p< 0,001) mutta ei merkittävä (η2 = 0,007, f = 0,084. Osaamiserot olivat samaa luokkaa matematiikan ja äidinkielen eri sisältöalueilla. Suurin ero oli lukujen ja laskutoimitusten alueella (28 pistettä) ja pienin tietojen käsittelyn ja tilastojen alueella (20 pistettä).
497
525 503
526
400 420 440 460 480 500 520 540 560 580 600
lähiopetuksessa etäopetuksessa
matematiikka äidinkieli
Pistemäärä
KUVIO 21. Keväällä 2020 lähi- ja etäopetuksessa opiskelleiden keskimääräiset pistemäärät
Syksyn 2020 opetusjärjestelyistä kysyttiin oppilaalta itseltään arvioinnin yhteydessä. Oppilaiden keskimääräiset pistemäärät lähi- ja etäopetuksessa poikkesivat selvästi toisistaan myös syksyllä 2020 (Kuvio 22). Syksyllä 2020 lähiopetuksessa opiskelleiden oppilaiden osaamistaso oli mate- matiikassa keskimäärin 524 pistettä ja äidinkielessä 527 pistettä. Etäopetuksessa opiskelleiden oppilaiden osaamistaso oli matematiikassa keskimäärin 474 pistettä ja äidinkielessä 463 pistettä.
524
474 527
463
400 420 440 460 480 500 520 540 560 580 600
koulussa kotona tai muualla
matematiikka äidinkieli
Pistemäärä
Osaamiserot olivat suurimmillaan äidinkielessä ja erityisesti tekstien tulkitsemisen alueella, joissa koulussa ja kotona opiskelleiden osaamisero oli 64 pistettä. Matematiikan sisältöalueilla erot olivat vajaan 50 pisteen luokkaa. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p< 0,001) ja perinteisillä indikaattoreilla myös merkittäviä (f = 0,17–0,23). Otoskoot näissä ryhmissä poikkesi- vat kuitenkin suuresti toisistaan. Keskihajontaan nähden ero äidinkielessä oli erittäin merkittävä ja matematiikassakin merkittävä.
Tulosten tulkinnassa on huomioitava, että opetusjärjestely kertoo osittain myös siitä, millainen on ollut oppilaan huoltajien työtilanne. Monet toimistotyötä tekevät pystyivät tekemään pääosin etätöitä kotona ja huolehtimaan jollain tavalla samalla lapsen etäkoulunkäynnistä, kun taas etenkin suorittavaa työtä tekevien täytyi poikkeusoloista huolimatta edelleen mennä työpaikoilleen kodin ulkopuolelle. Työtilanne linkittyy myös huoltajien koulutukseen: etätyötä vuonna 2020 tehneet olivat pääasiassa ylempiä toimihenkilöitä (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2021), jotka edustavat keskimääräistä koulutetumpaa väestön osaa. Toisaalta opetusjärjestelyjä muutettiin myös lapsen tuen tarpeen takia. Jotkut huoltajat kertoivat huoltajakyselyssä, että lapsi aloitti etäopiskelun mutta opiskelun ja oppimisen haasteiden takia siirtyi myöhemmin takaisin koululle.
Suuren piste-eron perusteella vaikuttaa siltä, että syksyllä opettajien resurssit ovat saattaneet mennä lähiopetukseen palanneiden oppilaiden opettamiseen ja etäopetukseen jääneet oppilaat ovat ehkä jääneet vähemmälle huomiolle. Etäopetuksessa myöskään arvioinnin toteutus ei välttämättä ole sujunut yhtä hyvin kuin muilla. Toki on myös mahdollista, että taidoiltaan heikoimmat ovat vastanneet tähänkin kysymykseen ”väärin”.
Poikkeusolojen aikaan 92 prosenttia huoltajakyselyyn vastanneiden lapsista opiskeli etäopetuk- sessa ja kahdeksan prosenttia lähiopetuksessa. Oppilaista 64 prosentilla oli kotona päivisin läsnä yksi huoltaja ja 24 prosentilla kaksi huoltajaa. Lisäksi kuuden prosentin kanssa oli päivisin muu läheinen aikuinen. Kahdella viidesosalla (42 %) oli kotona läsnä myös sisaruksilla ja kahdella prosentilla kavereita. Kuitenkin kolme prosenttia oppilaista jäi etäopetusaikana yksin kotiin.
Oppilaiden osaamisessa oli eroja sen mukaan, keitä lapsen kanssa oli ollut päivisin etäopetus- aikana. Korkeimpia pistemääriä saivat ne oppilaat, joiden kanssa oli ollut kaksi huoltajaa (541 pistettä). Niillä oppilailla, joiden kanssa päivisin oli ollut yksi huoltaja, keskimääräinen osaamistaso kolmannen luokan alussa oli 519 pistettä. Niillä oppilailla, joiden kanssa päivisin oli ollut muu aikuinen, keskimääräinen osaamistaso kolmannen luokan alussa oli 507 pistettä. Sisarusten kanssa päivisin olleiden oppilaiden keskimääräinen osaamistaso oli 518 pistettä. Yksin päivisin olleiden oppilaiden keskimääräinen osaamistaso oli 516 pistettä. Erot olivat tilastollisesti melko merkitseviä (p < 0,005). Ero ääriryhmien välillä oli keskihajontaan nähden, vaikka pienten ryhmäkokojen takia se ei perinteisillä indikaattoreilla osoittautunut merkittäväksi (η2 = 0,005, f = 0,071).
Jos tarkasteluun otetaan vain ne oppilaat, joilla oli yksi opettaja, joka opetti heitä myös lukuvuonna 2019–2020, voidaan verrata opettajan opetuksen ja kokemuksien yhteyttä oppilaiden osaamiseen ja sen kehittymiseen. Osaaminen oli parasta niillä oppilailla, joiden opettaja oli keväällä 2020 työskennellyt etäopettajana työpaikallaan (521 pistettä). Mikäli opettaja oli keväällä työskennel-
keskiarvon alapuolelle (489 pistettä). Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < 0,001). Ero ääriryhmien välillä oli keskihajontaan nähden merkittävä, vaikka pienten ryhmäkokojen takia se osoittautui perinteisillä indikaattoreilla pieneksi (η2 = 0,010, f = 0,101).
Oppilaiden lähtötaso ensimmäisen luokan alussa ei näissä kolmessa ryhmässä juuri poikennut toisistaan (337–339 pistettä). Eroja kuitenkin havaittiin osaamisen kehittymisessä. Niillä oppilailla, joiden opettaja oli keväällä 2020 työskennellyt etäopettajana työpaikallaan, osaaminen oli kehit- tynyt alkuopetuksen aikana keskimäärin 182 pistettä. Niillä oppilailla, joiden opettaja oli keväällä 2020 työskennellyt etäopettajana kotonaan, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana 173 pistettä. Niillä oppilailla, joiden opettaja oli työskennellyt lähiopettajana poikkeusolojen aikana, osaaminen oli kehittynyt keskimäärin 153 pistettä. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < 0,001) mutta melko pieniä (η2= 0,012, f = 0,11). Nämä tulokset eivät kerro suoraan etä opetuksen vaikuttavuudesta, sillä opetusjärjestelyissä on otettu huomioon lapsen kokonaistilanne. Opettajat kertoivat avovastauksissa, että lähiopetuksessa oli paljon sellaisia oppilaita, joiden oppimisessa oli haasteita tai joiden opiskelu ei edennyt etänä. Lisäksi erityistä tukea saavat oppilaat olivat oikeu- tettuja lähiopetukseen. Näistä seikoista kertoo myös osaamisero lähi- ja etäopetuksessa keväällä olleiden oppilaiden välillä (20–28 pistettä).
Opettajien kokemukset opintojen edistymisestä olivat selvästi yhteydessä oppilaiden osaamis- tasoon kolmannen luokan alussa. Niillä oppilailla, joiden opettajan mukaan opintojen edistymi- sessä oli erittäin paljon haasteita keväällä 2020, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana 139 pistettä. Niillä oppilailla, joiden opettajan mukaan opintojen edistymisessä oli melko paljon haasteita keväällä 2020, osaaminen oli kehittynyt 165 pistettä. Mikäli opettaja oli huomannut jonkin verran haasteita opintojen etenemisessä, oppilaiden osaaminen oli kehittynyt 173 pistet- tä. Niillä oppilailla, joiden opettajan mukaan opintojen edistymisessä oli hyvin vähän haasteita, osaaminen oli kehittynyt alkuopetuksen aikana 182 pistettä. Mikäli haasteita ei opettajan mu- kaan ollut lainkaan, oppilaiden osaaminen oli kehittynyt keskimäärin 171 pistettä. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä (p < 0,001). Ero ääriryhmien välillä oli keskihajontaan nähden erittäin merkittävä, vaikka pienten ryhmäkokojen takia se osoittautui perinteisillä indikaattoreilla pieneksi (η2 = 0,02, f = 0,14).