• Ei tuloksia

Viiden tiedekunnan kirjaston yhdistäminen - 1858

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Viiden tiedekunnan kirjaston yhdistäminen - 1858"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Viiden tiedekunnan kirjaston yhdistäminen - 1858

Opiskelijakirjasto täyttää 150 vuotta. Juuret johtavat vuoteen 1858, jolloin viiden ylioppilastiedekunnan kirjastot yhdistettiin Yleiseksi

ylioppilaskirjastoksi. Muutamaa vuotta aikaisemmin 1852 vuosisatoja vanhat osakunnat oli määrätty lakkautettavaksi ja niiden kirjakokoelmat oli jaettu tiedekunnittain viiteen eri kirjastoon. Kirjastot oli saatu sijoitettua saman rakennuksen eri huoneisiin Hallituskatu 3:een.

Kuva: Yleisen ylioppilaskirjaston ensimmäiset lainat 1858. (Helsingin yliopiston keskusarkisto.)

Yhdistämisajatus oli historiallis-kielitieteellisen ylioppilastiedekunnan.

Muiden tiedekuntien opiskelijat muodostivat enemmistön heidän kirjojensa lainaajista. 1800-luvun puolivälin yhteiskunnallisesti aktiiviset ylioppilaat olivat ilmeisen ahkeria kirjallisuuden harrastajia. Tiedekunnan ulkopuolisista lainaajista koitui vaivaa ja lisäksi juuri he jättivät useimmin kirjat

palauttamatta. Histfiilareista tuntui kohtuuttomalta pyörittää omin varoin kirjastoa, jota valtaosin muut käyttivät.

Muut ylioppilastiedekunnat pitivät yhdistämisajatusta hyvänä. Kirjojen lainaaminen helpottuisi, kun kaikki kirjastot olisivat auki yhtä aikaa ja aukioloaikoja voitaisiin pidentää. Erilliset kirjastot olivat olleet avoinna vain 1–3 tuntia viikossa, yhdistynyt kirjasto saataisiin pidetyksi auki joka arkipäivä.

Yhteinen kontrolli ehkäisisi kirjojen katoamista. Kirjaston hoitoon saataisiin

(2)

lisää varmuutta ja taitoa, kun sinne valittaisiin osaavaa ja luotettavaa henkilökuntaa, joka sitoutuisi kirjastotyöhön pitkäksi aikaa. Vaikka

kirjastonhoitajalle palkattaisiin kaksi amanuenssia, olisivat palkkakustannukset pienemmät kuin erillisten kirjastojen yhteenlasketut menot. Ennen kaikkea taloudellista säästöä syntyisi vuokrakuluissa. Entisen kuuden huoneen sijaan kirjat mahtuisivat kolmeen, kun kirjakaapit vaihdettaisiin avohyllyihin.

Jotakin tuttua? Viisi tiedekuntakirjastoa ja Opiskelijakirjasto yhdistetään Keskustakampuksen kirjastoksi 2010. Tiedekuntia on nykyään enemmän kuin ylioppilastiedekuntia 150 vuotta sitten, mutta yhteistyö neljän

kampuskirjastonkin välillä tiivistyy, kun Helsingin yliopiston kirjastot -hanke etenee. Rakenteellisen uudistuksen tavoitteet ovat periaatteiltaan samat: nostaa kirjastopalvelujen tasoa ja hillitä kustannuksia. Vuoden 1858 yhdistymiseen oltiin kaikin puolin tyytyväisiä - ainakin säilyneiden dokumenttien valossa.

Toivottavasti yhtä tyytyväisiä voidaan olla nytkin.

Lähteet:

· Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmat, Ylioppilastiedekunnat, Fyysis-matemaattisen tiedekunnan ptk 3.10.1856

· Häkli, Esko: Ylioppilaskunnan kirjaston vaiheet, Helsinki 1968, s. 20–

37

Teksti:

Hanna Kuusi Projektisuunnittelija Opiskelijakirjasto Kuva:

Helsingin yliopiston keskusarkisto

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tuotteet tulee suunnitella niin, että ne ovat kestäviä ja niitä voidaan tarvittaessa korjata ja tuote voidaan lopuksi kierrättää.. Jokainen henkilö, työntekijä, yritys,

tä kuin älykkyys, niin kaikki nämä hypoteesit ovat järkeviä lähtökoh­.. tia tai lähestymistapoja,

Kuninkaan mallikartano KungsladugårdenThe Kings Modelfarm Die Mustent-tirtschaft des Königs 1858.. gffireffiffi9äWffireKeffi. Lakkauteftuja teollisuuslaitoksia Nedlagda

Kudonnanopettaja Tuula Es- kurin mielestä Pyhäjoen kurssi on tasoltaan melko hyvä.. Kaikilla 15 oppilaalla oli kurssille

Tulkoon tässä vielä m ainituksi, että lopulla kevätlukukautta 1858, en ­ nenkuin Thidolf Reinin isä sai eron yliopiston rehtorin virasta, oli hän kutsunut kotiinsa

1858 Sanomia Turusta, Suometarta, Aamuruskoa (ilm.. 2 1 ) Vain Alastaron, Hämeenkyrön, Harjavallan, Kullaan ja Merikarvian kohdalla on käytettävissä yksityiskohtaisia

Viinanen tuskailee myös sitä, kuinka vähän talouselämän vaikuttajat ymmärtävät politiik- kaa.. Talouselämä on aina sitä mieltä, ettei po- litiikassa ole järkeä

Tapahtumahistoriaa voimakkaasti pelkistämällä voidaan väittää, että nykyisen organisaatiot ja johtaminen -oppiaineen juuret ulottuvat vuoteen 1921, jolloin VTT Kyösti Järvinen