I s o i l e t /<2? <3 ,
Kankurikurssilta kimm viiden naisen yritykselle
Pyhäjoki-aiheinen seinätekstiili on valmistunut. Aiheensa puolesta se sopii niin yksityiskotien kuin julkistenkin tilojen kaunistukseksi.
Elvi Savukoski oli ennen koti
rouva — vain — niinkuin hän itse sanoo. Hän on yksi niistä viidestä kurssilaisesta, joilla on rohkeutta oman yrityksen perustamiseen.
Yhteistoiminnasta on se etu, että kustannukset jäävät pienemmik
si. Elvi on aina pitänyt kutomi
sesta.
Alkeet hän oppi jo äidiltään lapsuuskodissaan Ranualla. Elvin
yhtiökumppaneiksi tuleva Anja Porkka, Taimi Erkkilä, Raija Saukko ja Ulla Nätkin samalta
; kurssilta. Oppia ja ideoita tytöt ovat hakeneet messuilta. Kurssi- töillään he osallistuivat Oulaisten nuorisomessuille sekä lahja- ja si- sustustavaramessuille Helsingis
sä. Kudonnaisia on ollut myös näyttelyissä Oulussa ja Pyhäjoel
la.
MARIANNE PUSKALA Mitään valmista mallia kotite-
ollisuustaloa varten elinkeinoa- siamiehellä ei vielä ole, vaan aja
tusta kehitellään parhaillaan.
Tärkeintä on ensin päästä alkuun, koska yrittämisen halua tuntuu olevan.
Kudonnanopettaja Tuula Es- kurin mielestä Pyhäjoen kurssi on tasoltaan melko hyvä. Kaikilla 15 oppilaalla oli kurssille tulles
saan jonkinlainen kosketus kuto
miseen, joten ihan alkeista ei tar
vinnut lähteä liikkeelle. Opetus koostuu teoriasta ja käytännön harjoituksista. Myös tuotesuun
nittelulla ja markkinointiongel- mien selvittelyllä on keskeinen asema.
Perinteet tutuiksi
Kurssi aloitettiin puolen vuo
den pituisella ammattityöjaksolla
den kurssi on siitä erikoinen, että se i valmistaa ammattiin, josta saattaa kehittyä oma yritys myö
hemmin. Sitä ennen tarvitaan
k j j t e n k i n uskallusta, uusia ideoi-
t a ja ennenkaikkea yrittämisen
hilua. Ei riitä että tekee työnsä hyvin, tuotteille on löydettävä njyös markkinat.
Elinkeinoasiamies Mauno Pel- tokedon mukaan tekstiilien mliirkkinoinnissa aiotaan kokeilla aivan uusia muotoja. Muun mu
assa läpikulkuliikenteen edut on tarkoitus käyttää hyväksi.
ja parhaillaan on meneillään har
joittelujakso oppilaiden kotona.
Teoriatunneilla opiskeltiin am- mattitekniikkaa, sidosteoppia, tuotesuunnittelua ja kuvallista il
maisua vanhoja perinteitä unoh
tamatta. Perinnetietoutta lähdet
tiin selvittämään 1800-luvulta lähtien. Mielenkiintoista Tuula Eskurin mielestä oli tutkia mitä ihmiset pukivat päällensä ja mi
ten sisustivat kotinsa. Kudonnai- set pääasiassa silloin olivat käyt- tötekstiilejä.
Paikallista tutkimustoimintaa vaikeuttaa Tuula Eskurin mu
kaan se, että perinnetekstiilejä Pyhäjoelta löytyy varsin vähän.
Vain muutamia silmikkoraanuja saattaa olla vielä jäljellä ja niiden mallit lienevät lähinnä kalajokis- ta perua. Kirkkotekstiileihin kurssilaiset tutustuvat Pyhäjoen, Raahen ja Sälöisten kirkoissa.
Tällä hetkellä Pyhäjoella ei tiettävästi ole omaa nimikkoraa- nua niinkuin monissa pitäjissä.
Puutteen korjaamiseksi Parhalah- Kutominen on aina ollut suomalaisen naisen mielipuuhaa. En
nen taito periytyi äidiltä tyttärelle. Nyt kun kilpailu tuotemarkki- noilla kiristyy jatkuvasti, ammatillista osaamista joudutaan täy
dentämään käsityökouluissa ja erilaisilla kursseilla.
Monille näppäräkätisille naisille kangaspuiden helskyttelystä on jo kehittynyt ammatti. Ainakin Pyhäjoella, Raahen ammatilli
sen kurssin keskuksen päättymässä olevalta kurssilta viisi kutomi
seen innostunutta oppilasta aikoo perustaa oman yrityksen. Kunta on hankkimassa käsityötuvalle toimitilat ja myöhemmin on elin
keinoasiamies Mauno Peltokedon mukaan tarkoitus tyttöjen yri
tyksestä kehitellä kotiteollisuustalo.
Tuula Eskuri on Elvi Savukosken työskentelyyn tyytyväinenVlelmipoiminta on tehty huolella ja sitä kelpaa näyttää kenelle tahansa.
delta kotoisin oleva Anja Porkka suunnitteli ja kutoi villalangoista pitäjäaiheisen seinätekstiilin. Ku
viointina siinä sinisten reunusten keskellä on Kielosaari, Hanhiki- vi, Pyhäjoen kirkko, viljapelto,
metsää ja Parhalahden kyläku
vaan kuuluvia punaisia raken
nuksia. Kuviointi on toteutettu poimin tatyönä.
Nyt Pyhäjoella pian päätty
mässä oleva yhdeksän kuukau-
