• Ei tuloksia

Globaali verkottunut tietoympäristö ja tiedonorganisointi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Globaali verkottunut tietoympäristö ja tiedonorganisointi"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Globaali verkottunut tietoympäristö ja tiedonorganisointi

01/08

Suomen tieteellisen kirjastoseuran kansainvälisten asioiden työryhmä järjesti 29.-30.11 Helsingissä seminaarin:The Challenge of the Electronic

Environment to the Organization of Knowledge - Second International Seminar on Subject Access to Information. Seminaari oli siis järjestyksessään toinen ja jatkoa kv-työryhmän keväällä 2004 järjestemälle seminaarille. Nyt luotiin tilannekatsaus ja jatkettiin pohdintaa siitä millaisia haasteita ja mahdollisuuksia elektroninen tietoympäristö on tuonut tiedonorganisoinnille ja miten niihin on vastattu.

Ensimmäisen päivän esitykset tarjosivat runsaasti teoriaa ja taustatietoa siitä millaisia mahdollisuuksia kehittyneempi teknologia luo tiedonorganisoinnin menetelmien ja välineiden muutoksille. Tarkastelun kohteena olivat yhtälailla nykyiset tietorakenteet ja tiedonorganisoimisvälineet, luokitukset, tesaurukset, kontrolloidut sanastot kuin niitä pidemmälle viety pyrkimys luoda kaikille tiedonorganisoimisjärjestelmille yhteinen käsitemalli.

Ontologiat ovat yksi yritys ratkaista käsitemallien ongelma. Niiden avulla pyritään luomaan sekä ihmisille että koneille yhteinen käsitys tiedon

rakenteesta. Tietojärjestelmien konelukuisuudesta on siirrytty vaiheeseen, jossa koneiden pitäisi myös paremmin ymmärtää näitä järjestelmiä. Tiedon

mallinnus ontologioiden avulla luo uutta jo olemassa olevista

tiedonorganisoimisvälineistä, sillä luokituksia ja asiasanastoja voidaan käyttää ontologioiden rakennustarpeina. Lisäksi tietoympäristön voimakas

globalisoituminen, sen monikielisyys ja -kulttuurisuus on haaste sinänsä, interaktiivisuus puolestaan suo käyttäjille mahdollisuuden osallistua tiedonorganisointiin.

Toisen seminaaripäivän esitykset olivat miltei kokonaan suomalaisten käsissä ja niissä kuultiin lähinnäFinnONTOn (Suomalaisen semanttisen webin ontologiat) eri osahankkeista. Aiheina oli mm. YSO (yleinen suomalainen ontologia), Agriforest-sanaston ontologisointi, sekä Semanttisen laskennan tutkimusryhmässä ja Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksella kehitetyt käytännön demosovellukset.

Suomalaiset semanttisen webin ontologiat, FinnONTO -hanke, on luonut

(2)

perustan kansallisen semanttisen webin sisältöinfrastruktuurille. YSOa on rakennettu "ripustamalla" erikoissanastoja esim. Agriforest-sanaston 7000 termiä (maatalous, metsä- ja puuala, elintarvikeala, kotitalous- ja kuluttaja-ala ja ympäristöala) sateenvarjona toimivan yleissanaston alle.

Seminaari päättyi loppupaneelin myötä vilkkaaseen keskusteluun, jota käytiin myös esitysten yhteydessä ja väliajoilla. Tunnelma oli innostunut ja

kansainvälinen, olihan runsaan sadan osanottajan joukossa edustajia useammasta Euroopan maasta.

Kuva: Seminaarin päätöspaneeli vas. Douglas Tudhop, Maja Zumer, Dennis Nicholson, Osma Suominen ja Marcia Lei Zeng

Välitöntä tunnelmaa nosti myös ensimmäisen seminaaripäivän iltana järjestetty virkistäytyminen virvokkeineen ja viihdykkeineen kasvitieteelliseen puutarhan vehreydessä, valossa ja lämmössä.

Seminaarivieraita Kasvitieteellisen puutarhan viidakossa, etualalla kirjastonjohtaja Tuula Ruhanen

Malja onnistuneelle seminaarille Douglas Tudhop, Maja Zumer ja Päivi Pekkarinen

Seminaarin puhujina olivatMarcia Lei Zeng Kent State Universityn informaatiotutkimuksen laitokselta Ohiosta, Yhdysvalloista,Maja Zumer Ljulbljanan yliopistosta ja Slovenian kansalliskirjastosta,Douglas Tudhope

(3)

Glanmorganin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta Walesistä,Dennis NicholsonStrathclyden yliopiston digitaalisen kirjaston tutkimuskeskuksesta Glasgowsta, Skotlannista sekäEeva MurtomaaKansalliskirjastosta. Muut kotimaiset puhujat edustivat FinnONTOn eri osahankkeita.

· Seminaarin esityksiin voi tutustua tarkemmin Terkon julkaisuarkistossa http://tds.terkko.helsinki.fi/dspace/handle/10250/132141?locale=fi

· Kts. myös artikkeli (Tietolinja 2/2007 / Laila Heinemann) http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20072115

· Vuoden 2004 seminaarin esityksistä on julkaistu Signumin teemanumero 8/2004.

Teksti:

Anne Uusitalo Tietoasiantuntija Viikin tiedekirjasto Kuvat:

Sirpa Haapamäki

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tässä artikkelissa narratiiveja tarkastellaan temaattiseen sisältöön keskittyen, siten että kootut kertomukset heijastelevat ja ilmentävät markkinoinnin tieteenalan

Mikäli noudatamme tätä ohjetta, ja pysymme saman- aikaisesti realisteina maailman suhteen, kuten aiemmin ehdotin – mikäli me toisin sanoen olemme yhä vakuuttu- neita siitä,

Informaatiotutkimuksen koulutuksen tulevaisuutta pohdittiin paneelikeskuste- lussa, johon osallistuivat Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen professori Maija- Leena

T ampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen akatemiaprofessori Kalervo Järvelinille on myön- netty kansainvälinen tunnustus, Tony Kent Strix Award.. Palkinnon luovutti

Siten Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselta, Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta sekä Itä-Suomen yliopis- ton historia- ja

Tämä politiikkavirhe realisoituu myöhemmin, kun osoittautuu, että ilmaston herkkyys päästöille onkin suuri ja myös ilmastovahingot suuria, niin että olisikin pitänyt

Seminaarin ple- num-esitelmöitsijät olivat professori Bertil Holmlund Uppsalan yliopistosta ja ylijohtaja Anni Huhtala Valtion taloudellisesta tutkimus- keskuksesta..

Ensinnäkin se on vaarallista suomen kielen täysivaltaisuuden näkökulmasta: jos haluamme, että suomi kuuluu niihin sivistyskieliin, joita voidaan edes periaatteessa ra-