◆ ◆ ◆
! " ! # $$" %
" & ' ( ) ' # ' %
! & # * + ,- " &. %) ! $ (
/ 0 0 / 12 3 4 * ! " * %
' $ * " ! " * + ,5 $(
/ 0 0 6 4 (7 ! " + " + # $ "
' # &* " $$ ! " &$ " ! 8 &
! $$ ' + $$ ,9 : * / 0 0 ; 4 (
7 # ! " * " $ ' + * %
! + " $ ! " $! & 8$ * " ' " " & $
$$ * * " " ( 7 " *
$$+ " * + " ' (< " $ * & ' %
" * & ! " " 1 " * ! %
(
< " " &* * $" " &* " $
& " " " " * $ ! ' * " $$" ! %
" * * + $! " (7 "* $ ! ' ! ! &%
& $ " ' $! 1 $ ! " " $ ' " + + %
& (7 " * $ $$ * " * $ ' ! ' %
" $ ( = * " * & " !
* + * $ (7 $ ! ' ' $ ' * %
" * * " 1 ! ' * + (
> + ? * $ " &* * $"" @ < + * $! %
A BC D D E D F D BC C G
+ $ @ , 2 H H 3 4 " * $ ! ' &* "%
$+ * * " ( I " $$" " + & ' " " " %
* $ ! ' & * + ' ! + * %
" &J " & " + # 1 * %
! " " * $ ! ' ' $" " + # %
(7 "* $ ! ' &* " $ K L &%
J M + ,/ 0 0 ; 4 ! ' * & ' + $$ (< + * %
" " ' " * # ! '
M + J ! + # " ! + $ " * & 1 " " ! %
' " $$" + ' "
! & + $ + ' + + (,M + J / 0 0 ; 1 N / (4
M + J * + ' ,* " (" + & ' " ' + 4 ' " ! ! $%
$ + $ $$ ' &" " " " + + + + %
! ' " % $+ O " ! 1 * + ' + + " 1
" " $+ ( I + * " ' " &" %
" + $ " " + + + + + ! ' " " %
$ + $ + ' + + " O ! 1 + + # $ ! 1
$ " " ! ( I + ' # $+ * &%
" $$" + + # $ J ( ) * ! ! *
M + J " " + $* " ! * + ' + " $! "
! $ @ ' " * ! ' @ (, ! (
N N (4I M + J ! ' * & " "%
P Q RST U VW X Y T U VW W VW Z VW T [ SZ Z \ ] ^_ ^] ` Z ^_ a SV\ Z b \ RSY ^\ ] a Y SR` T U VW X Y ^W
^W S c] U d \ Y Y \ ^W [ W U ^ X b W W e T Z Y _ Z ^\ ca _ SZ W Z ^S T U VW X Y [ cT Y _ Y Y SY Y W
Y ] Z ^] b \ ^ S_ ^T SY X X Y Y SS^\ e _ ^^\ VT a X d X X f T U VW W VW e b _ c^W SY c] U d \ f
Y _ X cW W VW T Z ^ S_ ^T SZ _ Z a T a SVW Z T d W Y ^W [ cT Y _ Y Y SY ^W g h \ d \ Z ^S_ ^T Si
Y X X j _ Z d _ ca S^] Y T Z U X T d W ^^W b W Y ^S Y X X c_ d [ S a X SZ d SZ a \ \ Z ^S_ j T RRSi
Y _ Z T U VW X a Y _ Z d _ ca S^] Y P e a ScVT S^^W W k Sa W l RW b W Sa a T W c^Sa a _ RSY Y W W Z g
m \ Z ^W ca W Y ^_ R_ _ _ c S^] SY _ Y ^ ST [ SY a _ RSVW Z d T ^ Sb W W ^ ST ^W g
!" # $ % # % " &
' ( ) ' # !* + + !#
, - - ./ 0 0 1 2
3 4 5 % " " 6 $ % ( 7 ( ( 5 !!6 ( 6 " !)!!6
8
8
9 : 9 :
: 9
: 9
:
8
,
- - ./ 0 0 1 2
;
<
=
8 >
;
?
@ A BCD E F G H A I J K D LCBM M LCD N M OLLM PQ R R S T U Q V
◆ ◆ ◆
taisesti kolmen lukukauden ajan. Pakollisia osal- listumiskertoja menetelmäopetuksen ja muun ai- hepiiriin liittyvän opetuksen kanssa kertyy noin kaksikymmentä. Varsinaisiin seminaaritapaamisiin opiskelija osallistuu vähintään kymmenen kertaa.
Seminaarin jäsenmäärä vaihtelee kymmenestä use- aan kymmeneen.
Seminaaritapaamisessa käsitellään kerrallaan yhdestä kolmeen opiskelijan tuottamaa paperia.
Nämä paperit ovat joko niin sanottuja ideapape- reita (opinnäytetyön ensimmäinen hahmotus), tut- kimussuunnitelmia tai opinnäytetyön osia. Opin- näytetyön osan muodostaa yksi mahdollisimman valmis luku sekä jäsennys muusta opinnäytetyön sisällöstä. Tutkimussuunnitelma ja opinnäytetyön osa käsitellään aina saman kaavan mukaan: opis- kelija esittelee tuotoksensa, ennalta sovittu oppo- nentti antaa suullisen ja kirjallisen opponoinnin, käydään yleiskeskustelu ja lopuksi ohjaaja kom- mentoi paperia. Vertaispalaute on siis tärkeä. Pro- sessin loppuvaiheessa valmis työ käsitellään vie- lä loppuseminaarissa.
Kolmas keskeinen käsite on opiskelijan moti- vaatio. Suoraviivaisin ja ehkä kaikkein yleisin tapa hahmottaa motivaatio on ajatella, että joko sitä on tai sitten sitä ei ole. Tällä tavoin hahmotettuna opiskelijan motivaatio opinnäytetyön tekemiseen on ikään kuin muuttumaton tekijä, joka on sidok- sissa opiskelijan sisäiseen maailmaan ja elämänti- lanteeseen. Motivaatiota voidaan tarkastella kui- tenkin toisenkinlaisesta näkökulmasta. Ensinnä- kin on mahdollista ajatella, että opetus ja ohjaus vaikuttavat opiskelijan motivaatioon. Se on siis muuttuva suure, vieläpä sellainen, johon ohjaaja voi ja pitääkin aktiivisesti vaikuttaa. Tämän jälkeen voi kysyä, mitkä tekijät vaikuttavat opiskelijan motivaatioon ja kuinka hänen kokonaismotivaa- tionsa muodostuu.
Esimerkiksi tietoa tutkimusmenetelmistä on saa- tavissa runsaasti. Kuitenkaan pelkkä tieto ei riitä.
Kuinka motivoida opiskelija käyttämään tutkimus- mentelmiä, näkemään niiden mielekkyys ja käyttö- kelpoisuus? Kuinka saada aikaan positiivisia ko- kemuksia tutkimusmenetelmien käytöstä ja kuinka nuo kokemukset saadaan siirtymään osaksi am- matillisia käytäntöjä?
Artikkelin aineiston olen kerännyt opiskelijoil- ta, joiden opinnäytetyön olen itse ohjannut. Ai- neistonkeruussa olen soveltanut eräänlaista lumi- pallomenetelmää. Haastattelin ensin yhtä opiske- lijaa. Tämän haastattelun teemat jäsensin etukä- teen Anne-Birgit Yeungin (2004, 32) motivaatio-
kartan avulla. Haastattelutilanteessa kävimme kar- tan läpi ja opiskelija jäsensi omaa opinnäytetyön tekemistään kartan käsitteiden avulla.
Täydensin Anne-Birgit Yeungin motivaatiokart- taa ensimmäisen haastattelun kommenteilla. Lähe- tin tiedoston viidelle entiselle opiskelijalleni, jotka täydensivät ja kommentoivat eteenpäin tätä tie- dostoa. Tämä tapahtui vuorotellen. Lähetin tiedos- ton ensin yhdelle opiskelijalle, joka palautti sen täydennettynä minulle. Lähetin sen vuorostaan seuraavalle joka palautti tiedoston jälleen minulle.
Valmiin aineiston muodostaa siis ”lumipallo”, jonka ytimessä on Anne-Birgit Yeungin motivaa- tiokartta. Keräämäni aineisto on luonteeltaan tä- män alkuperäisen motivaatiokartan kommentoin- tia, pohdintaa ja soveltamista kunkin opiskelijan omaan prosessiin ja kokemukseen.
Tulokset tämänkaltaisesta tutkimusasetelmas- ta ja aineistonkeruusta ovat luonteeltaan kuvaa- via. Ne kuvaavat opinnäytetöiden tekijöiden mo- tivaatiota ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Aineiston- keruun ja analyysi ovat voimakkaasti teoriasidon- naisia. Aineistonkeruun aikana motivaatiokartta oli kommentoinnin jäsentäjä ja kohde.
Prosessin edetessä opiskelijat vahvistavat al- kuperäisen motivaatiokartan sisältöjä ja toisaalta he muokkaavat alkuperäisen motivaatiokartan kä- sitteitä ja antavat niille uusia merkityksiä. Alkupe- räinen motivaatiokartta siis muuttuu prosessin kuluessa. Kun Anne-Birgit Yeungin motivaatio- kartta kuvasi vapaaehtoistyöntekijöiden motivaa- tiota, kuvaa muokattu motivaatiokartta opinnäy- tetyöntekijöiden motivaatiota.
Syntyvä motivaatiokartta on muotoutunut suh- teellisen rajoittuneen aineiston perusteella. Aineis- to on kerätty yhdestä oppilaitoksesta yhden opin- näytetyön ohjaajan opiskelijoilta. Kaikki opiskeli- jat edustavat sosiaalialaa.
Pohdinta–toiminta-ulottuvuus jäsentyy aineistos- sa selkeästi. Oman kirjoittamisen, aiheeseen liitty- vän kirjallisuuden lukemisen, aineistonkeruun (esi- merkiksi haastattelut) ja lopullisen tekstin työstä- misen nimeän aineistossa toiminnaksi. Pohdintaan katsotaan kuuluvaksi seminaari- ja ohjaustapaa- miset sekä ”hidas tekemättömyys ja asian yleinen vireilläolo”. Seminaaritapaamisten ja ohjauksen ku- vaus sisälsi ilmaisun ”jäsentynyt pohdinta”.
Tulkitsen, että pohdinnan kategoria sisältää kak-
