13–18-vuotiaiden kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta
Nea Lindeman
Sini Miilunpalo
Julkaisuvuosi
2021 Laurea
Laurea-ammattikorkeakoulu
13-18-vuotiaiden kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja väki- vallasta
Nea Lindeman, Sini Miilunpalo Terveydenhoitotyö
Opinnäytetyö 11/2021
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Terveydenhoitotyö
Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)
Nea Lindeman, Sini Miilunpalo
13-18-vuotiaiden kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta
Vuosi 2021 Sivumäärä 48
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla 13-18-vuotiaiden kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena.
Aineisto koostui kymmenestä vuosina 2015-2021 julkaistuista seksuaalista häirintää ja väkivaltaa käsittelevistä tutkimusartikkeleista. Aineisto kerättiin kolmesta eri tietokannasta ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Opinnäytetyö sisältää tietoa koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, terveydenhoitajan roolista seksuaalista häirintää kohdatessa, 13-18-vuotiaiden nuorten seksuaalisesta kehityksestä, seksuaalioikeuksista ja –kasvatuksesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta.
Kirjallisuuskatsauksen analysoidun aineiston perusteella voidaan todeta seksuaalisen häirinnän olevan yleistä ja sen ilmenevän useissa eri muodoissa. Tutkimusten mukaan nuorten
kokemuksissa yleisimpänä seksuaalisen häirinnän ilmenemismuotona olivat
seksuaalissävytteinen nimittely, vartaloon liittyvä huomauttelu ja seksuaalinen ehdottelu.
Seksuaalinen väkivalta oli häirintää harvinaisempaa. Nuorten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta olivat suostuttelu, painostaminen tai pakottaminen seksuaalisiin tekoihin tai kanssakäymiseen. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin myös cis-sukupuolisten ja
heteroseksuaalien sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa.
Kirjallisuuskatsauksen tuloksia seksuaalisen häirinnän ja väkivallan yleisyydestä ja eri muodoista voidaan hyödyntää nuorten seksuaalikasvatuksessa. Jatkossa olisi suotavaa
selvittää aikuisten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten seksuaalisen häirinnän ja väkivallan tunnistamista sekä osaamista puuttua näihin tilanteisiin.
Asiasanat: nuoret, kokemukset, seksuaalinen häirintä, seksuaalinen väkivalta, seksuaalinen hyväksikäyttö
Laurea University of Applied Sciences Abstract
Nursing
Public Health Nurse
Nea Lindeman, Sini Miilunpalo
Experiences of 13-18-year-old children of sexual harassment and violence
Year 2021 Pages 48
The purpose of the thesis was to describe the experiences of 13-18-year-olds with sexual har- assment and violence. The thesis was carried out as a descriptive literature review. The ma- terial consisted of ten research articles on sexual harassment and violence published in 2015- 2021. The material was collected from three different databases and analyzed using content analysis.
The thesis includes information on school and student health care, the role of the public health nurse in sexual harassment, sexual development of young people aged 13-18, sexual rights and education, sexual harassment and violence.
Based on the data from the analysis of the literature review, it can be stated that sexual har- assment is common and appears in various ways. Studies show that the most common mani- festations of sexual harassment in young people's experiences were sexual name-calling, sex- ual comments of your body and sexual suggestions.
Sexual violence was less common than harassment. Young people’s experiences of sexual vio- lence included persuasion, pressure or coercion into sexual acts or intercourse. The literature review also examined sexual harassment and violence experienced by cis and heterosexuals as well as gender and sexual minorities.
The results of the literature review on the prevalence and various forms of sexual harassment and violence can be utilized in the sexual education of young people. In the future, it would be desirable to study the identification of sexual harassment and violence by adults and pro- fessionals working with young people, as well as the skills to address these situations.
Keywords: adolescents, experiences, sexual harassment, sexual violence, sexual abuse
Sisällys
1 Johdanto ... 6
2 Teoreettiset ja käsitteelliset lähtökohdat ... 7
2.1 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ... 7
2.2 Terveydenhoitajan rooli seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kohdatessa ... 8
2.3 13–18-nuorten seksuaalinen kehitys ... 8
2.4 Seksuaalioikeudet ... 10
2.5 Seksuaalikasvatus ... 12
2.6 Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ... 13
2.6.1 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seuraukset ... 14
2.6.2 Grooming ... 16
3 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimuskysymys ... 18
4 Opinnäytetyön menetelmät ... 19
4.1 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus ... 19
4.2 Tiedonhaun prosessi ... 20
4.3 Aineiston kuvaus ja arviointi ... 21
4.4 Aineiston analyysi ... 23
5 Tulokset ... 26
5.1 Nuorten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ... 27
5.2 Nuorten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta ... 28
6 Pohdinta ... 29
6.1 Tulosten tarkastelu ... 30
6.2 Luotettavuus ja eettisyys ... 31
6.3 Ammatillinen kasvu ... 33
Lähteet ... 34
Kuviot ... 38
Taulukot ... 38
Liitteet ... 39
1 Johdanto
Seksuaalista häirintää tapahtuu kaikkialla. Se on merkittävä koko yhteiskuntaa koskeva on- gelma ja se estää sukupuolten tasa-arvon toteutumisen. Seksuaalista häirintää koetaan työ- paikoilla, oppilaitoksissa ja harrastuksissa ja eniten sitä kokevat naiset, erityisesti nuoret nai- set. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2021.) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä edustavilla, ul- komaista syntyperää olevilla, toimintarajoitteisilla ja kodin ulkopuolelle sijoitetuilla nuorilla on merkittävästi enemmän seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksia. (Graskog ym.
2020.)
Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat ajankohtaisia ilmiöitä. Vuo- den 2021 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella lähes puolet peruskoulun 8. ja 9.luokkalai- sista tytöistä oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen kuluneen vuoden aikana. Vastaavasti poikien kohdalla luku oli lähes joka kymmenes. Seksuaaliväkival- taa oli kokenut tytöistä noin joka kuudes 8. ja 9. luokkalaisista sekä lukiossa ja ammattiopis- tossa opiskelevista. (THL 2021a.)
Tässä opinnäytetyössä käydään alkuun läpi keskeisinä käsitteinä koulu- ja opiskeluterveyden- huolto sekä terveydenhoitajan roolia seksuaalista häirintää kohdatessa, 13–18-vuotiaiden sek- suaalista kehitystä, seksuaalikasvatusta sekä -oikeuksia, mitä on seksuaalinen häirintä ja väki- valta ja mitä nuorten kokemuksilla tarkoitetaan tässä työssä. Opinnäytetyön tarkoituksena on 13-18-vuotiaiden seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuksien kuvaaminen. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja tutkimiskysymyksenä on, minkälaisia ko- kemuksia 13-18-vuotiailla on seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta?
2 Teoreettiset ja käsitteelliset lähtökohdat 2.1 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
Terveydenhuoltolain 2010/1326 16§ kohdassa määritellään, että kouluterveydenhuollon palve- luiden järjestäminen perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille kuuluu kunnan tehtäviin.
Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyy edistää oppilaiden terveellisyyttä, turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia ja tätä seurataan kolmen vuoden välein. Vuosittain seurataan ja edistetään oppilaan kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia. Kouluterveydenhuoltola- kiin sisältyy kasvatustyön tukeminen oppilaan vanhempien ja huoltajien kanssa. Siihen sisältyy myös oppilaiden suun terveydenhuolto, joka pitää sisällään suun terveystarkastukset vähin- tään kolme kertaa perusopetuksen aikana, huomioiden yksilöllinen tarve. Erityistä tukea tar- vitsevat oppilaat tai tutkimusten tarpeiden varhainen tunnistaminen sekä tukeminen, pitkäai- kaissairaiden lasten omahoidon tukeminen moniammatillisessa yhteistyössä sekä mahdollisesti jatkotutkimuksiin sekä -hoitoon ohjaaminen kuuluvat myös kouluterveydenhuoltoon. Myös tar- peelliset erikoistutkimukset oppilaan terveydentilan toteamista varten sisältyvät koulutervey- denhuoltolakiin. Kunnan tehtävänä on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään oltava yhteis- työssä vanhempien sekä huoltajien kanssa, muun oppilas- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326.)
Terveydenhuoltolain 2010/1326 17§ kohdassa määritellään, että kunnan pitää järjestää opis- keluterveydenhuollon palvelut alueeseen kuuluvien lukioiden ja ammatillista koulutusta tar- joavien oppilaitosten opiskelijoille, riippumatta heidän kotipaikastaan. Opiskeluterveyden- huoltoon sisältyy oppilaitosten opiskeluympäristön ja -yhteisön terveellisyyden, hyvinvoinnin, turvallisuuden edistäminen ja seuraaminen 3 vuoden välein. Opiskeluterveydenhuoltolakiin kuuluu tarjota kaksi määräaikaista terveystarkastusta lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille, joissa seurataan ja edistetään opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelu- kykyä sekä yksilön tarpeenmukaiset terveystarkastukset. 17§ kohtaan kuuluu myös terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen sekä suun terveydenhuolto. Opiskeluterveydenhuoltolaki pitää sisällään erityistä tukea ja tutkimuksia tarvitsevien opiskelijoiden tunnistamisen ja tarvittaessa ohjauksen jat- kotutkimuksiin ja/tai -hoitoon ja myös psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämän hoidon sekä lausunnon. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja työharjoittelun aikaisen terveydenhuollon, mutta tämä ei pidä sisällään oppisopimusopiskeli- joita. Opiskeluterveydenhuoltoa järjestettäessä tulee toimia yhteistyössä alaikäisen opiskeli- jan vanhempien sekä huoltajien ja muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja tarvittavien tahojen kanssa. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326.)
2.2 Terveydenhoitajan rooli seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kohdatessa
Terveydenhoitajan kuuluu osallistua oppilaitoksen seksuaalisen häirintään koskevaan suunni- telman valmisteluun ja tähän liittyvien toimintatapojen sopimiseen. Terveydenhoitajan pitää selvittää terveystarkastuksissaan, onko oppilas kohdannut seksuaalista häirintää, väkivaltaa tai sen uhkaa. Mikäli terveydenhoitaja saa tietoonsa seksuaalista häirintää, tulee hänen tar- jota tukea, apua ja ohjata oppilas yksilöllistä tarvetta mukaillen. Terveydenhoitajan velvolli- suus on ilmoittaa kaikki alle 18-vuotiaaseen kohdistunut seksuaalirikosepäilyt poliisille sekä lastensuojeluun. (Granskog ym. 2020.)
Opiskelijoiden häirintäkokemuksiin voivat vaikuttaa myös muut tekijät, kuten seksuaaliseen suuntautumiseen, alkuperään, kieleen, vammaisuuteen liittyvät erot ja ne ovat tärkeää ottaa huomioon seksuaalisen häirinnän ehkäisemisessä. Nämä asiat voivat vaikuttaa myös tervey- denhoitajan taitoihin puuttua häirintään. Seksuaalisen häirinnän kokemukset voivat vähem- mistöihin kuuluvilla kietoutua yhteen muihin häirintä- ja syrjintäkokemuksiin. Mikäli seksuaa- lista häirintää tulee ilmi, terveydenhoitaja voi olla tarvittaessa muun henkilöstön tukena sek- suaalisen häirinnän käsittelyssä. Jos seksuaalista häirintää tapahtuu yhteisössä, pitää opiske- luhuollon henkilöstön tuoda yleisellä tasolla keskusteluun yhteisössä tapahtunut seksuaalinen häirintä ja ennaltaehkäistä sitä jatkossa. Terveydenhoitajan täytyy tarjota oppilaalle mahdol- lisuutta päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa seitsemän oppilaitospäivän kuluessa, mutta mikäli asia on kiireinen, täytyy oppilaan päästä keskustele- maan samana tai seuraavana oppilaitoksen työpäivänä asiasta. Toisen asteen koulutuksessa terveydenhoitajan pitää tarjota opiskelijoille tarvittava sairaanhoito, mielenterveys- ja seksu- aalipalvelut. (Granskog ym. 2020.)
2.3 13–18-nuorten seksuaalinen kehitys
Murrosiässä nuorten keho alkaa muuttumaan pikkuhiljaa lapsen kehosta aikuisen kehoon. Nuo- rilla alkaa joko kuukautiset tai siemensyöksyt ja he harjoittelevat omasta hygieniasta huoleh- timista itsenäisesti. Murrosiässä oleville nuorille on tärkeää kokea olevansa samanlaisia kuin muut, joten aikaisemmin muita muuttuva keho tai myöhemmin kehittyvät nuoret voivat kokea olevansa erilaisia muihin ikätovereihin verrattuna. Saattaa kestää kauan, ennen kuin nuori tottuu uuteen ulkomuotoonsa ja muuttunut keho voi tuntua aluksi hyvinkin vieraalta. (MLL 2020.)
Murrosiässä sukupuolihormonien tuotanto kiihtyy, joka aiheuttaa myös seksuaalisen kehityk- sen kiihtymisen. Aikuisten seksuaalisuus alkaa kiinnostaa uudella tavalla. Tavallisesti nuori al- kaa murrosiässä tuntea seksuaalista vetovoimaa muita ihmisiä kohtaan ja kokemaan seksuaa- lista kiihottuneisuutta, jolloin nuori voi kokeilla itsetyydytystä. Itsetyydytys on hyvä keino
tutustua omaan kehoonsa, päästä purkamaan seksuaalisia paineita ja testata omia fantasioi- taan. Samalla nuori pääsee kokemaan ja oppimaan mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei. Nuori al- kaa nähdä itsensä uudenlaisena, seksuaalisena olentona. (MLL 2020.) Heräilevä seksuaalisuus voi myös ilmetä ronskeina puheina ja käytöksenä. Nuori hakee omaa seksuaalista identiteetti- ään ja pyrkii sopeutumaan uuteen, muuttuneeseen kehoonsa. Muutokset kehossa voivat herät- tää nuorissa pohdintaa. Nuoresta voi tuntua, että kaikki muut seurustelevat ja ovat jo olleet yhdynnässä. Kaveripiirissä voi olla painostusta varhaisiin seksuaalisiin tekoihin, koska joissakin kaveripiireissä arvostus liitetään varhaisiin seksuaalisiin kokemuksiin. Oma seurustelukump- pani saattaa myös painostaa nuorta seksuaalisiin tekoihin. (MLL 2019.)
Tässä iässä harjoitellaan seurustelutaitoja, kuten opetellaan näyttämään omia tunteita, ym- märtämään toisen tunteita, kunnioittamaan toista, sietämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.
On tyypillistä, että nuoret miettivät voiko kukaan välittää hänestä tai ihastua häneen. Nuoret voivat kokea painetta siitä, kelpaavatko kenellekään sellaisena kuin ovat. Nuorten kannalta on tärkeää, että nuori tuntee oman kehonsa ja hyväksyy sen ja oman seksuaalisuutensa, en- nen kuin ryhtyy toisen ihmisen kanssa seksuaalisiin kanssakäymisiin. Ensimmäisten seksuaalis- ten kokeilujen aika on vasta, kun nuori aidosti välittää kumppanistaan ja on riittävän kypsä tunne-elämältään. Tämä tarkoittaa sitä, että nuori pystyy vastavuoroiseen suhteeseen, lähei- syyteen, haluaa tutustua rakastettunsa arvoihin, asenteisiin sekä kiinnostuksen kohteisiin.
Nuori arvostaa toista, toisen tuntemuksia ja ottaa huomioon päätöksissään kumppanin mielipi- teet sekä toiveet. Jos nämä asiat ovat kunnossa, ensimmäisestä seksuaalisesta kokemuksesta voi tulla toisen kanssa hyvä kokemus. (MLL 2019.)
Nuoren on tärkeää oppia erottamaan hyvän ja hellän kosketuksen ero ei-toivotusta ja louk- kaavasta kosketuksesta. On tärkeää opettaa nuorelle, että hänen ei tarvitse tehdä mitään sel- laista, joka herättää hänessä hämmennystä tai epämiellyttäviä tuntemuksia. Nuoret saattavat päätyä hakemaan tietoa seksuaalisuudesta ja voivat tahattomasti tai tarkoituksella löytää pornoa. Olisi tärkeää, että nuorilla olisi ympärillään luotettavia aikuisia, joiden kanssa he pys- tyisivät keskustelemaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista luottamuksellisesti tai hankkia nuorelle kirjallisuutta ja/tai materiaalia. (MLL 2020.)
Ihmisten elämä on täynnä kokemuksia, ja ne sisältävät elämyksiä, tunteita, tuntoja, aistimuk- sia sekä tunnelmia (KAMK 2021). Ihmisten kokemukset muotoutuvat aina merkitysten mukaan, sillä kaikki ilmiöt merkitsevät yksilölle jotakin (Tuomi & Sarajärvi 2018, 39–41). Kokemuksella tässä työssä tarkoitetaan nuorten omakohtaisia kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä ja väki- vallasta heitä kohtaan, tällaisia ovat esimerkiksi nimittely, koskettelu, viestittely ja pakotta- minen seksuaalisiin tekoihin. Opinnäytetyö koskee 13-18-vuotiaita, jolloin nuoret opiskelevat yläkoulussa, ammattikoulussa tai lukiossa.
2.4 Seksuaalioikeudet
Seksuaalinen kehitys, biologinen sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, sosiaalinen suku- puoli-identiteetti ja -rooli sekä suvun jatkaminen kuuluvat seksuaalisuuteen. Seksuaalisuus kuuluu osaksi ihmisyyttä ja on täysin luonnollinen osa seksuaalisuutta. Seksuaalisuus näkyy asenteissa, arvoissa, uskomuksissa sekä suhteessa itseensä ja toisiin. Seksuaalioikeudet katta- vat yksilöiden oikeudet päättää tietoisesti ja itsenäisesti omaan seksuaalisuutensa sisältyvistä asioista. Ihmisen hyvinvoinnille ja tasapainoiselle elämälle on keskeistä, että seksuaalioikeu- det toteutuvat. (Väestöliitto 2021h.)
Seksuaalioikeuksiin kuuluu oikeus tehdä omaan terveyteen, kehoon, seksuaalisuuteen ja li- sääntymiseen liittyviä päätöksiä, ilman syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa. Oikeudet kuulu- vat aivan jokaiselle. Sillä ei ole merkitystä mitä sukupuolta olet, minkälaisia perhesuhteesi ovat, minkä ikäinen olet tai mitä valintoja teet koskien lisääntymistä. Seksuaalioikeuksiin kuuluu myös lisääntymisterveysoikeudet. (Amnesty 2021.) Seksuaalioikeudet voidaan jakaa seitsemään kategoriaan, jotka ovat esitetty kuviossa 1. Kaikilla on oikeus omaan seksuaalisuu-
teensa. Aivan kaikilla ihmisillä on oikeus kontrolloida omaa seksuaalielämäänsä sekä oikeus seksuaaliseen nautintoon. Seksin ei pidä ahdistaa eikä pelottaa ja ketään ei saa painostaa tai pakottaa seksuaaliseen kanssa käymiseen. Meillä kaikilla, niin lapsilla, nuorilla, aikuisilla kuin vanhuksillakin on oikeus nauttia seksistä, kokea turvallinen ja tasapainoinen seksielämä. (Vä- estöliitto 2021b.) Jokaisella on oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta, siihen liittyvistä Kuvio 1: Seksuaalioikeudet (mukaillen Väestöliitto 2021h).
vastuista sekä seksuaalioikeuksista ja nämä kuuluvat laadukkaaseen seksuaalikasvatukseen.
Eri elämänvaiheissa ihmiset tarvitsevat tietoa seksuaalisuuden rikkaudesta ja monimuotoisuu- desta, näin heillä on paremmat työkalut lisätä omaa hyvinvointiaan sekä nauttia omasta sek- suaalisuudestaan. (Väestöliitto 2021e.)
Jokaisella on oikeus keholliseen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen, eli jokainen saa päättää itse omaan kehoonsa ja seksuaalisuuteensa liittyvissä asioissa. Kaikilla on oikeus mää- rittää itse omat rajansa niissä määrin, etteivät ne kuitenkaan loukkaa kenenkään muun vai haluaako ollenkaan. Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä muuttaa mieltään, jokaisella on oikeus kieltäytyä tai vaikka lopettaa seksuaalinen kanssakäyminen kesken. Seksuaalista itse- määräämisoikeutta ei koskaan menetetä eikä siihen ikinä vaikuta henkilön oma toiminta. (Aal- tonen 2012.)
Ihmisiä pitää suojella seksuaaliväkivallalta sekä sukupuoleen kohdistuvalta väkivallalta. Näihin sisältyy raiskauksilta suojeleminen, suojelu sukupuolielinten silpomiselta sekä seksuaaliselta kaltoinkohtelemiselta ja häirinnältä. Kaikilla on oikeus tehdä oma päätös avioitumisestaan, suojella itseään seksitaudeilta sekä raiskauksilta. (Väestöliitto 2021d.) Itsemääräämisoikeus ei muutu seurustellessa, avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja raiskaus tai sen yritys on aina rikos (Aaltonen 2012). Kaikilla on oikeus laadukkaisiin seksuaaliterveyspalveluihin. Näihin sisältyvät oikeus turvalliseen raskauteen, synnytykseen, lapsettomuustutkimuksiin sekä -hoi- toihin, seksitautien ehkäisyyn ja hoitoon sekä aborttiin, joka toteutetaan turvallisesti. Näihin sisältyy myös luotettavat ehkäisyvälineet, korkeatasoiset ja turvalliset lääketieteelliset hoito- menetelmät. (Väestöliitto 2021c.)
Yhteiskuntamme rakentuu erilaisista ihmisistä. Yhteiskunnassamme jokaisella on oikeus olla sellainen kuin hän ihmisenä on. Kenenkään ei tulisi joutua pelkäämään kokevansa syrjintää, leimautumista, vähättelyä tai väkivaltaa. Yhteiskuntaa voi kutsua tasa-arvoiseksi, mikäli yh- teiskunta on rakennettu kaikkia varten ja kaikilla toteutuvat seksuaalioikeudet. Tämä tarkoit- taa sitä, että kaikilla on samat oikeudet, vastuut ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toi- mintaan. Kaikki ihmiset ovat arvokkaita sukupuoleen, luokkaan tai sukupolveen katsomatta.
(Väestöliitto 2021a.) Omaan seksuaalisuuteensa liittyen jokaisella on oikeus tehdä yksityisiä ja yksilöllisiä päätöksiä. Meillä kaikilla tulee olla oikeus turvalliseen ja tyydyttävään seksielä- mään. Se tarkoittaa, ettei kenenkään tule kokea sosiaalista painostusta seksiin, vapauden riis- toa tai pelkoa vainosta. Tämä pääsee toteutumaan vain, jos yksityisyyttämme seksuaalisuu- teen liittyen kunnioitetaan. (Väestöliitto 2021g.)
Kaikilla on oikeus seksuaalioikeuksien toteutumiseen ja velvollisuus vaikuttaa niihin. Kestävä kehitys tarvitsee aktiivista epäkohtiin tarttumista sekä muutoksien tekemistä. Ihmisillä on oi- keus vaikuttaa itseään koskevien päätöksien tekemiseen perheiden, yhteisöjen, valtioiden kuin yhdistyneiden kansakuntien tasolla. Nuorten mahdollisuuksia on usein rajattu; heillä ei
ole välttämättä tarpeeksi tietoa, miten ja mihin he voivat vaikuttaa tai järkeviä vaikuttamis- keinoja ei ole saatavilla. (Väestöliitto 2021f.)
Nämä kaikki edellä mainitut oikeudet sisältävät velvollisuuden ja vastuun, joka tarkoittaa sitä, että jokaisella on velvollisuus kunnioittaa muiden oikeuksia toteuttaessaan omia seksu- aalioikeuksiaan. Valtiolle sisältyy vastuu siitä, että jokaisen oikeudet turvataan lainsäädän- nöllä sekä mahdollisiin oikeuksien loukkauksiin puututaan. (Väestöliitto 2021h.) Edelleen ih- misten seksuaalioikeuksia loukataan ympäri maailmaa. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että henki- löltä kielletään laillinen ja turvallinen abortti raiskaus- ja insestitapauksissa ja/tai ehkäisyn kieltäminen ilman aviomiehen tai perheen lupaa. (Amnesty 2021.)
2.5 Seksuaalikasvatus
Seksuaalikasvatus kuuluu seksuaalioikeuksiin ja jokaisella ihmisellä on oikeus saada seksuaali- kasvatusta. Seksuaalikasvatus kuuluu kaikenikäisille ja aivan kaikille ihmisille. Kun elämä al- kaa, alkaa myös ihmisten seksuaalisuus. Ihminen syntyy seksuaalisena olentona ja seksuaali- suus kehittyy läpi elämän, koko ajan. Seksuaalisuudesta kertyy tietoa tutkimisen, löytämisen, kysymisen ja seksuaalikasvatuksen avulla. Seksuaalikasvatus voi olla virallista tai epävirallista.
Virallinen seksuaalikasvatus tapahtuu virallisen opetuksen järjestäjän toimintana ja epäviral- lista on kodin ja vanhempien tekemä kasvatustyö. Nämä kaksi täydentävät toisiaan eivätkä ole toistensa vastakohtia. Seksuaalikasvattajien välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Seksu- aalikasvatus kuuluu aivan kaikille, sen tulee tavoittaa kaikki tasa-arvoisesti. Jokaisella on oi- keus saada seksuaalikasvatusta ja tietoa seksuaaliterveydestä. Seksuaalisuuden kypsymistä ja kehitystä toimintaa tulisi sisällyttää terveysneuvontaan ja -tarkastuksiin lapsen ja nuorten ke- hitysvaihetta vastaavaksi. Terveydenhuoltolain ja asetuksen 338/2011 mukaan kunnan on jär- jestettävä terveysneuvontaa, johon sisältyy seksuaaliterveys. Terveystieto-oppiaineeseen kuuluu seksuaalikasvatus. Seksuaalikasvattajan tulee tehdä työtään ilman oletuksia ja normi- kriittisesti. (THL 2019b.)
Seksuaalikasvatusta tapahtuu kolmella eri tasolla: seksuaalivalistus, -opetus ja -neuvonta. Va- listukseen kuuluu suurille joukoille tapahtuva viestintä seksuaalisuusasioista. Viestintä on yk- sisuuntaista, joten tällöin kuulijalla/lukijalla ei ole mahdollista esittää tarkentavia kysymyksiä tiedon antajalle. Seksuaaliopetus on yleisemmin pienelle ryhmälle tapahtuvaa opetusta, esim.
koululuokassa. Tällöin kuulijalla ja puhujalla on mahdollisuus esittää tarkentavia kysymyksiä sekä reflektoida kuulemaansa ja näkemäänsä. Seksuaalineuvonta tapahtuu ammattihenkilön kanssa, joka on saanut seksuaalineuvontakoulutuksen. Tällöin ammattihenkilön kanssa keskus- tellaan yleensä yksin tai kaksin. Seksuaalikasvatukseen voidaan lukea näiden lisäksi myös oh- jaus, jolloin mukaan voidaan ottaa esim. nuorisotiloissa tapahtuva seksuaalikasvatus. (THL 2019b.)
2.6 Seksuaalinen häirintä ja väkivalta
Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan fyysistä, sanallista tai sanatonta seksuaalissävytteistä ei- toivottua toimintaa. Tällä loukataan henkilön fyysistä tai henkistä koskemattomuutta tar- koituksellisesti tai tosiasiallisesti, erityisesti luomalla ahdistava, uhkaava, vihamielinen, hal- ventava tai nöyryyttävä ilmapiiri. Myös tahaton teko voidaan tulkita häirinnäksi, mikäli sen vaikutukset ovat syrjiviä ja henkilö kokee toiminnan tai teon ei-toivottuna. (Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 1986/609.)
Rikosnimikkeenä seksuaalinen ahdistelu edellyttää sen, että tekijä tekee koskettelemalla toista seksuaalisen teon, joka loukkaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta (Rikoslaki 1889/39). Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monilla eri tavoin, näitä on tuotu esille myös kuvi- oon 2. Se voi ilmetä esimerkiksi seksuaalisesti vihjailevin elein ja ilmein, se voi olla seksuaa- lissävytteistä nimittelyä tai koskettelua, kaksimielisiä vitsejä tai epäasiallisia seksuaalisia pu- heita. Se voi olla kehoa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevia seksuaalisia huomautuksia tai kysymyksiä, sukupuoliyhteyttä tai muuta seksuaalista kanssakäymistä koskevia ehdotuksia ja vaatimuksia tai se voi tapahtua eri sosiaalisen median kanavissa seksuaalisten sisältöjen, kuten kuvien, videoiden, tekstien ja kommenttien jakamisena. Häirintä on usein toistuvaa, mutta voi olla myös kertaluontoista. (Laitinen ym. 2020, 6; Kylmälahti, Laitinen, Vaaranen- Valkonen & Valoaho 2018, 5.)
Seksuaaliväkivallasta keskusteltaessa käytetään usein käsitteitä seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen väkivalta (THL 2020). Seksuaalista väkivaltaa ovat esimerkiksi yhdyntään tai suu- seksiin pakottaminen ja sormen tai muun esineen väkisin työntäminen toiseen. Seksiin tarvi- taan aina molempien osapuolten suostumus, esimerkiksi nukkuva tai muuten tiedottomassa tilassa oleva henkilö ei voi antaa suostumustaan. Raiskaus ja muu seksuaalinen väkivalta tai sellaisen yritys on aina rangaistava rikos. (Rikosuhripäivystys 2021.)
Vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä raportoitiin, että perusopetuksessa 4. ja 5. luokkaa käy- vistä lapsista 8,3 prosenttia ilmoitti kokeneensa seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä ja/tai kuvamateriaalin näyttämistä viimeisen kuluneen vuoden aikana. Määrä on kaksinkertaistunut verrattuna 2019 kouluterveyskyselyn tuloksiin. Kouluterveyskyselyyn vas- tanneista 2,3 prosenttia oli kokenut seksuaalista koskettelua tai painostamista koskettamaan viimeisen vuoden aikana. (THL 2019a; THL 2021.)
Lähes joka kolmas 8. ja 9.luokkalaisista, lukiolaisista ja ammatillisissa oppilaitoksista opiske- levista nuorista ilmoitti kokeneensa seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana ja seksuaaliväkivaltaa noin 9% nuorista. Tytöt kokevat kyselyn mukaan lähes viisikertaa enemmän seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua. Noin 15% tytöistä ilmoitti kokeneensa seksu- aaliväkivaltaa viimeisen vuoden aikana, vastaavasti luku oli poikien kohdalla alle 5 prosenttia.
(THL 2021.)
Pääasiassa seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua on tapahtunut puhelimen välityksellä, inter- netissä tai julkisessa tilassa. Koulun tiloissa seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua on kokenut yli viisi prosenttia 8. ja 9.luokkaa käyvistä nuorista ja lukiossa olevista noin kaksi prosenttia ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista vastaavasti kolme prosenttia. (THL 2021.) Myös po- liisille tietoon tulleet seksuaaliväkivalta tapaukset ovat yleistyneet, syynä uskotaan olevan il- moituskynnyksen madaltuminen (THL 2020).
Kuvio 2: Seksuaalinen häirintä ja väkivalta (mukaillen Laitinen ym. 2020, 6; Kylmälahti, Laiti- nen, Vaaranen-Valkonen, Valoaho 2018, 5).
2.6.1 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seuraukset
Suomen laissa on määritelty seksuaalisen kanssakäymisen yleiseksi suojaikärajaksi 16 vuotta.
Alle kuusitoistavuotiaiden ei katsota kykenevän antamaan pätevää suostumustaan seksuaali- seen tekoon tai sukupuoliyhdyntään aikuisen kanssa. Lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä puhutaan muista seksuaalisista teoista kuin sukupuoliyhteydestä, sillä lähtökohtaisesti suku- puoliyhdynnän sisältävä teko arvioidaan törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä.
(Trejtnar 2019.) Perhepiirissä tapahtuvassa lapsen seksuaalisessa hyväksikäytössä suojaikäraja
on 18 vuotta. Perhepiirillä tarkoitetaan lapsen vanhempaa tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden olevaa tekijää, joka asuu lapsen kanssa samassa taloudessa. (Rikos- laki 1889/39.)
Lapsiin kohdistunut seksuaalinen hyväksikäyttö ei vaadi fyysistä kontaktia, vaan siihen luoki- tellaan myös esim. teknisiä välineitä hyödyntäen tehdyt teot. Tähän kuuluu esimerkiksi, mi- käli tekijä saa lapsen kamerayhteydellä riisuutumaan tai tekijä itse masturboi verkkoyhteyden päässä. Ne voivat olla myös seksuaalissävytteisiä viestejä eri sosiaalisen median kanavien kautta. Jotkut näistä teoista voidaan arvioida olevan lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityk- siä tai niin sanottua groomingia eli lapsen houkuttelua seksuaalisiin tekoihin. (Trejtnar 2019.) Seksuaalisen väkivallan vaikutukset uhriin on aina yksilöllisiä. Näihin vaikuttavat henkilön ikä, elämäntilanne, aiemmat traumaattiset kokemukset, seksuaalisen teon luonne ja se, minkä- laista tukea uhri on tapahtuneen jälkeen saanut. Seurauksiin vaikuttaa suuresti myös tapahtu- mahetken aikainen dissosiaatio, joka on ihmiselle vaistonvarainen selviytymiskeino traumaat- tisessa tilanteessa. Dissosiaatio siirtää tapahtumahetken havaintoja, tunteita, ajatuksia ja ke- hon tuntemuksia tiedostamattomaan tilaan selviytyäkseen tilanteesta. Tämä voi aiheuttaa sen, ettei tapahtuma tunnu todelliselta tai omakohtaiselta ja tapahtumahetkellä henkilöstä voi tuntua siltä, että olisi siirtynyt oman kehonsa ulkopuolelle. (Terveyskylä 2018a.)
Osalle seksuaalisen väkivallan uhreista voi aiheutua pitkäkestoisia mielenterveyden häiriöitä.
Yleisimpiä ongelmia ovat esimerkiksi ahdistuneisuus, pelot, syömishäiriöt, vakava masennus, paniikkikohtaukset, päihdeongelmat sekä itsetuhoisuus. Pitkäkestoisissa ja vakavissa mielen- terveyden häiriöissä suhde omaan itseensä muuttuu usein negatiiviseksi. Henkilö voi tuntea syvää arvottomuuden tunnetta, kokea häpeää ja syyllisyyttä siitä, ettei voinut estää tapahtu- nutta, oman kehon voi kokea pilatuksi ja suhde toisiin ihmisiin myös muuttuu. Seksuaalisen väkivallan teolla on rikottu ihmisen perusturvallisuus, jonka jälkeen on hankala luottaa mui- hin ihmisiin ja on pelko siitä, että milloin tahansa hänelle voi tapahtua mitä tahansa. (Ter- veyskylä 2018a.)
Seksuaalista väkivaltaa kokeneelle on normaalia, että tapahtuman jälkeen ilmenee traumaat- tisen stressin oireita. Jotta traumaattisen stressin oireet eivät pitkittyisi ja kroonistuisi, on seksuaalista väkivaltaa kokeneen tärkeää saada ammattilaisen apua ja tukea mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Seksuaalinen väkivalta voi aiheuttaa voimakkaan fyysisen ja psyyk- kisen stressitilan, traumaattisen kriisin. Seksuaalisen väkivallan teon aikana uhri saattaa tun- tea voimakkaita tunteita, kuten avuttomuutta, pelkoa ja kauhua. Raiskauksen uhreista useat kokevat kuolemanpelkoa, vaikka väkivallan tekijä ei olisi väkivaltainen tai uhkailisi väkival- lalla. Seksuaalisen väkivallan uhreilla voi olla voimakkaita häpeän, syyllisyyden, pelon ja epä- varmuuden tunteita. (Terveyskylä 2018b.)
Stressioireet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. Ensimmäinen on uudelleenkokemisoireet, jolloin traumaattinen tilanne koetaan hyvin elävästi uudelleen, kokemus tai sen osia tulee trauman kokeneen mieleen yleensä hallitsemattomasti. Uhri voi kärsiä painajaisista, takau- mista tai välähdyksistä tilanteesta. Toinen ryhmä on välttämisoireet, jolloin trauman ajatte- lemista, muistamista ja tähän liittyviä tunteita vältellään. Tämä on usein myös syynä, miksi traumasta puhumista ja siihen liittyvistä asioista vältellään puhumasta. Välttämisoireet voivat vaikuttaa siihen, hakeeko uhri apua trauman jälkeen. Kolmanteen ryhmään kuuluu keholliset vireystilaan liittyvät oireet, jolloin keho on jatkuvasti valppaustilassa ylivirittyneenä ennakoi- maan ja reagoimaan mahdollista vaaraa. Tämä voi aiheuttaa keskittymis- ja univaikeuksia herkästi. Keho ei pysty rentoutumaan tässä tilassa, eikä henkilö saa levättyä. Mikäli stressioi- reet kestävät yli kuukauden ajan ja rajoittavat samalla uhrin toimintakykyä, voi kyseessä olla traumaperäinen stressihäiriö. (Terveyskylä 2018b.)
Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset lapsen tai nuoren normaaliin psyykkiseen, emotionaa- liseen ja seksuaaliseen kehitykseen ovat vakavia. Vaikutukset voivat ilmetä hyvin eri tavoin eri ikävaiheissa, esimerkiksi nuoruusiässä oman seksuaalisen identiteetin rakentamisessa ja parisuhteeseen ryhtyessä. Aikuisiällä vaikeudet ihmissuhteissa ja toisiin luottamisessa ovat hy- vinkin tyypillisiä. Hyväksikäytetyillä on todettu masennusta, itsetuhoista käyttäytymistä sekä olevan taipumusta joutua uudelleen uhriksi myöhemmin elämässään, ei vain seksuaalisuh- teissa vaan myös muilla tavoin esimerkiksi henkisesti tai taloudellisesti. (Heikinheimo & Ta- sola 2007.)
2.6.2 Grooming
Grooming tarkoittaa lapsen houkuttelua seksuaalisiin tekoihin. Luomalla kiintymys- ja luotta- mussuhteen verkon välityksellä lapseen tekijä valmistelee lasta seksuaaliseen hyväksikäyttöön verkossa tai reaalimaailmassa fyysisessä kontaktissa. Verkon kasvottomuus ja nimettömyys luovat mahdollisuuden hyväksikäytölle. Usein tekijät ovat hyvin taitavia manipuloijia, ja lapsi onkin usein mukana vapaaehtoisesti suhteen luomisessa. Kaikki saattaa alkaa esimerkiksi lap- sen kehumisesta ja huomion antamisesta, prosessi voi kestää minuutteja, tunteja, päiviä tai jopa kuukausia riippuen tekijän omista tavoitteista ja kuinka lapsi tai nuori reagoi. Tekijä usein esittää eri-ikäistä kuin mitä todellisuudessa onkaan. (Kreivi 2019.)
Yleisimmin internetin kautta seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi päätyvät 13–15-vuotiaat ja hieman harvemmin 11–12-vuotiaat. Alun tutustumisen jälkeen lapsi jatkaa vuorovaikutussuh- detta usein sen vuoksi, että kokee tulevansa välitetyksi ja ymmärretyksi. Myöskin hyväksyn- nän saaminen omalle muuttuvalle keholle tai omille mielipiteille, kaverisuhteiden kaipuu sekä seikkailunhalu ja jännitys saavat usein lapsen jatkamaan suhdetta. Seksiin viittaavat puheet tai vihjailut tulevat usein hiljalleen sekä asteittain mukaan vuorovaikutukseen. Lapsen voi
olla vaikea tällaisissa tilanteissa tunnistaa yksittäisiä kommentteja ja pyyntöjä omia rajoja rikkoviksi. Tekijä usein koittaa saada lapsen suostumaan kasvokkain tapaamiseen, mutta yleensä seksuaalirikos on kuitenkin tapahtunut jo verkon välityksellä esim. kamerayhteydellä, kuvien jakamisena ja seksuaalissävytteisissä keskusteluissa. (Pelastakaa lapset 2011.)
3 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimuskysymys
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla 13–18-vuotiaiden kokemuksia seksuaalisesta häirin- nästä ja väkivallasta.
Tutkimuskysymys:
Minkälaisia kokemuksia 13–18-vuotiailla on seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta?
4 Opinnäytetyön menetelmät 4.1 Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsauksen tehtävänä on kehittää tieteenalan teoreettista ymmärrystä sekä käsit- teistöä, arvioida jo tehtyä tutkimusta tai kehittää teoriaa. Sen avulla voidaan kuvata analyyt- tisesti jo tehtyä tutkimusta tietystä aiheesta. Kirjallisuuskatsauksia on monia erilaisia tyyp- pejä riippuen tarkoituksesta tai aineistosta. Jokaiseen kirjallisuuskatsaukseen kuitenkin kuu- luvat tietyt vaiheet, jotka muodostavat aikaisempaan kirjallisuuteen perehtymisestä katsauk- sen. Nämä vaiheet ovat katsauksen tarkoitus ja tutkimusongelman määrittäminen, kirjalli- suushaku ja aineiston valinta, tutkimusten arviointi, aineiston analyysi ja synteesi sekä tulos- ten raportointi. Vaiheet ovat vielä näkyvillä kuviossa 3. (Stolt, Axelin & Suhonen 2015, 7, 23–
32.)
Kirjallisuuskatsausta pidetään hyvänä välineenä syventää tietoa sellaisista asioista, joista on jo olemassa valmista tutkittua tietoa ja tuloksia. Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä on siis niin sanotusti tutkimustiedon tutkimusta. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 138.) Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus sen vastaten parhaiten opinnäy- tetyön tarkoitukseen.
Kuvailevia eli narratiivisia kirjallisuuskatsauksia on useita erilaisia tyyppejä, ja niiden avulla pyritään kuvaamaan aikaisemmin tehtyyn tiettyyn aiheeseen liittyvää tutkimusta. Kuvailevia kirjallisuuskatsauksen tyyppejä ovat kriittinen katsaus, kartoittava katsaus, scoping katsaus, nopea katsaus ja yleiskatsaus. Näistä tyypeistä parhaiten tämän työn tutkimuskysymykseen ja tarkoitukseen vastaa yleiskatsaus, jonka avulla tehdään aikaisemman tutkimustiedon tiivistä- mistä ja analyysiä. Tällä kirjallisuuskatsauksella luodaan yleiskatsaus, jolla kuvataan tutki- muskohde yleisellä tasolla. (Stolt ym. 2015, 9–12.)
Kuvio 3: Kirjallisuuskatsauksen vaiheet (mukaillen Stolt, Axelin & Suhonen 2015, 7, 23–32).
4.2 Tiedonhaun prosessi
Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin loka-marraskuun 2021 aikana. Aineistohakua teh- tiin aiheeseen tutustuttua ja alustavien kirjallisuushakujen perusteella tutkimuskysymys tar- kennettiin lopulliseen muotoonsa. Kirjallisuushakuja tehdessä aineistoa karsittiin lukemalla sen tiivistelmä, tutkimustulokset ja pohdinta ja näiden perusteella tehtiin päätös, otettiinko se mukaan vai suljetaanko pois huomioiden määritellyt sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Ai- neistoa haettiin seuraavista tietokannoista: Ebsco Cinahl, Google Scholar sekä Proquest. Ebsco Cinahl:ssa löytyi kattavasti terveystieteiden julkaisuja, vertaisarvioituja tutkimuksia/artikke- leita ja hakukriteereiden avulla pystyi hyvin rajata haettavaa aineistoa. Google scholar on maksuton hakupalvelu ja tässä työssä sitä käytettiin pääsääntöisesti suomenkielisiä artikke- leita hakiessa. Proquest on laaja monitieteinen yhteistietokanta, jossa yhtenä keskeisenä ai- healueena ovat terveystieteet. Aineistohaun tulokset ovat nähtävillä kuviossa 5. Aineisto- haussa yhdisteltiin näitä hakusanoja: sexual abuse, harrasment, child, adolescent, expe- rience/-s, nuoret, kokemus seksuaalinen häirintä, seksuaalinen väkivalta. Tiedonhakua rajat- tiin niin, että mukaan hyväksyttiin sellaiset aineistot, jotka on julkaistu viimeisten 10 vuoden sisällä, joiden sisältö vastasi tutkimuskysymykseen, jotka olivat tieteellisiä julkaisuja/artikke- leita, olivat saatavilla maksuttomana valituista tietokannoista ja olivat joko suomeksi tai eng- lanniksi. Nämä kriteerit ovat nähtävissä kuviossa 4.
4.3 Aineiston kuvaus ja arviointi
Kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valikoitui 10 artikkelia. Kaksi näistä ovat suomenkielisiä ja loput englanninkielisiä. Aineistot on kuvattu taulukossa 1 suppeasti ja laajemmin liitteessä 1, jossa on kerrottu aineistojen koot, tutkimuksen tarkoitus, tutkimusmenetelmä sekä keskeiset tulokset. Tutkimusten arvioinnin tulokset on myös merkitty liitteeseen 1 näkyville.
Hakusanat Tietokanta Hakukriteerit Hakutulokset Hyväksytty otsi- kon/tiivistelmän perusteella
Hyväksytty koko teks- tin perus- teella Nuorten sek-
suaalinen häirintä pro gradu
‘’nuorten kokemuk- sia’’
Google Scholar
2016-2021 92 7 1
Kuvio 4: Sisäänotto- ja poissulkukriteerit
Sexual abuse on adoles- cents AND experiences
ProQuest Full text, Scholarly journals, 2019-2021, Evidence ba- sed
healthcare
238 10 3
Child sexual abuse (in document title) AND adolescents (in docu- ment title)
ProQuest Full text, Scholarly journals, 2012-2021, english
13 7 1
Seksuaalinen häirintä, nuoret
Google Scholar
2020-2021 889 18 1
Child and adolescent sexual abuse AND expe- riences
EBSCO (CINAHL)
Full text, 2012-2021, english, 13- 18 years
88 3 0
Sexual abuse AND expe- riences AND kids or chil- dren or youth
EBSCO (CINAHL)
Full text, 2012-2021, english, 13- 18 years
19 4 0
Sexual ha- rassment
EBSCO (CINAHL)
Full text, 2016-2021, english, 13- 18 years
53 26 4
Taulukko 1: Aineistohaun tulokset.
Kirjallisuuskatsauksen yksi tärkeitä vaiheita on tutkimusten laadun arviointi. Tutkimusten ar- vioinnin avulla on tarkoitus määrittää ja kuvata tutkimuksen tulosten luotettavuutta ja kuinka paljon tutkimuksen tuloksille voi antaa painoarvoa tässä kirjallisuuskatsauksessa (Stolt, Axelin
& Suhonen 2015, 69). Tutkimusten arviointiin käytetään tässä opinnäytetyössä John Hopkinsin näyttöön perustuvan hoitotyön mallin näytön arvioinnin työkalua. Mallin mukaan tutkimuksen näytön aste arvioidaan asteikolla I-V, I-asteen ollessa kaikista vahvin näytön aste ja V-aste on heikoin. Tutkimuksen laatua arvioidaan A-C-asteikolla, A:n ollessa korkea laatuinen ja C:n matala laadultaan. (Meyer 2021.) Tutkimusten laadun arvioinnin tulokset ovat nähtävillä liit- teessä 1.
I-II asteen tutkimukset ovat pääsääntöisesti kokeellisia tai kvasikokeellisia tutkimuksia tai kir- jallisuuskatsauksia, joissa on käytetty aineistona näitä. III asteen tutkimukset ovat ei-kokeelli- sia tutkimuksia, usein toteutettu esimerkiksi haastattelemalla tai kyselylomakkeella, ne voi- vat olla laadullisia tutkimuksia tai kirjallisuuskatsauksia, jossa on käytetty aineistona kokeelli- sia, kvasikokeellisia tai ei-kokeellisia tutkimuksia. IV-V asteen tutkimukset voivat olla kirjalli- suuskatsauksia tai artikkeleita, jotka perustuvat enemmän kokemukseen kuin tieteeseen. Laa- dun arvioinnissa korkealaatuisen eli A-laadun kriteereinä ovat, että tutkimuksen tulokset ovat johdonmukaisia ja yleistettäviä, on riittävä otoskoko tutkimusasetelmaan nähden, riittävästi kontrolloitu ja johdonmukaiset suositukset perustuen kattavaan kirjallisuuskatsaukseen, jossa on viitattu perusteellisesti tieteelliseen näyttöön. Hyvän laadun eli B-laadun kriteereinä taas ovat kohtuullisen johdonmukaiset tulokset, on riittävä otoskoko tutkimusasetelmaan nähden, jonkin verran kontrolloitu ja kohtuullisen johdonmukaiset suositukset perustuen melko katta- vaan kirjallisuuskatsaukseen, joka sisältää viittauksia tieteelliseen näyttöön. C-laatuisissa tut- kimuksissa on vähän tieteellistä näyttöä epäjohdonmukaisin tuloksin, riittämätön otoskoko tutkimusasetelmaan nähden ja johtopäätöksiä ei ole voitu tehdä. (Meyer 2021.) Tähän opin- näytetyöhön valikoidut tutkimukset on arvioitu kaikki olevan asteeltaan III ja laadultaan ne ovat joko A tai B.
4.4 Aineiston analyysi
Aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä pyritään järjestämään aineistoa tiiviiseen ja selkeään muotoon niin, ettei sen sisältämä informaatio katoa. Aineisto käydään läpi Milesin ja Huber- manin aineistolähtöisen aineiston analyysin kolmivaiheisen prosessin mukaisesti. (Tuomi & Sa- rajärvi 2018, 117–126.) Ensimmäiseksi pelkistetään aineistoa niin, että siitä karsiutuu kaikki sellainen pois, joka ei vastaa tutkimuskysymykseen. Samaa asiaa kuvaavat ilmaisut voidaan tekstistä värittää samalla värillä ja näin voidaan erottaa erilaiset ilmiöt toisistaan ja pelkistää ilmauksia. Aineiston pelkistämisen jälkeen tehdään aineiston klusterointi eli ryhmittely, jossa
alkuperäisilmaukset ryhmitellään alaluokiksi. Alaluokkia yhdistelemällä voidaan luoda yläluok- kia ja yläluokkia yhdistämällä pääluokkia. Ryhmittelemällä tapahtuu lopulta aineiston abstra- hointi eli käsitteellistäminen, jossa tutkimuksen kannalta olennainen tieto erotetaan ja sen tiedon perusteella muodostetaan teoreettiset käsitteet, joiden avulla saadaan vastaus tutki- muskysymykseen. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 117–126.)
Kirjallisuuskatsauksessa sisällönanalyysi toimii yleisesti apuvälineenä aineiston järjestämi- sessä, eikä siten ole varsinainen analyysin väline kuten esim. laadullisessa tutkimuksessa. Täl- löin sisällönanalyysissä voi riittää pelkkä alaluokkien luokittelu, mutta voidaan myös käyttää yläluokkien luokittelua. Abstrahointi ei ole aina tarpeen, vaan usein jo alaluokkien ja yläluok- kien määrittelyllä saadaan aineisto järjestettyä ja ryhmiteltyä. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 140.)
Kirjallisuuskatsauksen aineiston tutkimukset luettiin tarkasti useamman kerran läpi, jonka jäl- keen tutkimuksia lähdettiin analysoimaan kahden tekijän toimesta, alkuun itsenäisesti ja sen jälkeen aineistot käytiin vielä yhdessä läpi. Tutkimuksista poimittiin vain tutkimuskysymyksen kannalta oleelliset ilmaisut ja asiat. Tutkimusartikkelit ladattiin tietokoneelle, jonka jälkeen aineiston pelkistämistä ryhdyttiin tekemään korostuskynän eri värien avulla, joilla väritettiin samaa asiaa kuvaavat ilmaisut. Nämä tehtyään tekijät vertasivat artikkeleiden pelkistettyjä ilmauksia keskenään, olivatko saadut tulokset vastaavanlaisia. Mikäli tuloksissa ilmeni eroa- vaisuuksia, tekijät kävivät vielä yhdessä aineiston läpi ja keskustelemalla päätyivät lopulta samaan lopputulokseen. Eri ilmiöt erotettiin toisistaan ja ilmauksia pelkistettiin, jonka jäl- keen saatiin ryhmiteltyä aineistoa ala- ja yläluokiksi. Alaluokkia tuli yhteensä 13, näistä kuusi yhdistettiin seksuaalisen häirinnän yläluokaksi ja seitsemän seksuaalisen väkivallan yläluo- kaksi. Näistä on esimerkit nähtävillä taulukoissa 2 ja 3, joissa on myös esimerkit alkuperäisil- maisujen pelkistämisestä. Kokonaisuudessaan aineiston analyysin kuvaus on kuvattu liitteissä 2 ja 3, näissä on kuvattu pelkistetyt ilmaukset, pelkistetyistä ilmauksista muodostuneet ala- luokat ja alaluokista saatu yläluokka.
Alkuperäinen il- maisu
Pelkistetyt il- maukset
Alaluokka Yläluokka
‘’Ahdistava pyytely, esim alastonkuvien pyytely tms.”
Pyydetty tekemään jotain seksuaalista
Seksuaalinen ehdot- telu
Seksuaalinen häi- rintä
‘’Jos menee esim vaikka kosket- telemaan rintoja il- man lupaa”
’’Seksuaalista, tun- keilevaa, loukkaa- vaa, ahdistavaa lä- hentelyä tai ehdot- telua, mikä
saa ahdistuneen tai pahan olon”
Seksuaalinen kosket- telu
Seksuaalinen lähen- tely
Fyysinen häirintä
Taulukko 2: Esimerkki aineiston analyysista
Alkuperäinen il- maisu
Pelkistetyt il- maukset
Alaluokka Yläluokka
Demanding you or forcing you to (look at his/her genitals) Watch him/her mas- turbate
Pakotettu katso- maan tekijän geni- taaleja
Pakotettu katso- maan kun tekijä masturboi
Pakotettu katso- maan jotain seksu-
aalista Seksuaalinen väki-
valta
Submit to having his/her fingers or on object introduced in your body
Suostuttelua suusek- siin tai yhdyntään
Esineen tai henkilön työntyminen vagi- naan, suuhun tai pe- räaukkoon
Pakottaminen tai suostuttelu yhdyn- tään tai suuseksiin
Raiskaus
Taulukko 3: Esimerkki aineiston analyysista
5 Tulokset
Analyysin tuloksena syntyi yhteensä 13 alaluokkaa. Alaluokkia yhdistettiin lopulta kahdeksi yläluokaksi, joita olivat seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta. Seksuaalisen häirin- nän alaluokkia on kuusi. Ensimmäinen alaluokka sisältää epäasialliset seksuaaliset puheet, jo- hon kuuluvat nimittely, kaksimieliset vitsit, seksuaalisten juorujen levittäminen sekä seksuaa- liset kommentit. Toinen alaluokka on kehoon, pukeutumiseen tai yksityiselämää koskevat huomautukset ja kysymykset, kuten vartaloon ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä huo- mauttelu, yritykset puhua seksistä, kysymykset kehoon tai seksuaalisiin asioihin liittyen. Kol- mas alaluokka on seksuaalinen ehdottelu, jolloin nuorta on pyydetty tekemään jotain seksu- aalista. Seuraavana alaluokkana on sanaton häirintä, johon sisältyvät tuijottelu, eleet, kat- seet, nuorille vilauttelu ja kuvaamisen kohteeksi joutuminen. Viidentenä on seksuaalisen ma- teriaalin vastaanottaminen, johon sisältyy seksuaalisten viestien ja kuvien saaminen. Viimei- senä alaluokkana seksuaalisessa häirinnässä on fyysinen häirintä, joka sisältää seksuaalisen lä- hentelyn ja koskettelun.
Seksuaalisen väkivallan alaluokkia on seitsemän. Ensimmäinen alaluokka on koskettelu, johon kuuluu nuoren sukupuolielimien koskettelu. Toiseen alaluokkaan kuuluu, että nuorta on pako- tettu tekemään tekijälle seksuaalisia tekoja, kuten tekijän masturboiminen, koskettelu ja hy- väily. Kolmas alaluokka on riisuutumaan pakottaminen ja tekemään seksuaalisia tekoja, joka sisältää nuoren riisuutumisen ja genitaaliensa näyttämisen, riisuutumisen toisen nuoren kanssa ja hyväilemään toisiaan tekijän katsoessa sekä pakottamisen olemaan alasti ja näyttä- mään genitaalinsa kuvaamista tai videointia varten. Seuraavaan alaluokkaan kuuluu, että nuori on pakotettu katsomaan jotain seksuaalista, kuten toisen genitaaleja tai tekijän mastur- boimista. Viides alaluokka on hyväilyyn pakottaminen. Toiseksi viimeisenä alaluokkana on sek- suaalisen materiaalin katsominen pakotettuna, tämä sisältää pornografisen materiaalin katso- misen. Viimeisenä alaluokkana on raiskaus, johon kuuluu esineen tai henkilön työntyminen va- ginaan, suuhun tai peräaukkoon sekä pakottaminen tai suostuttelu yhdyntään tai suuseksiin.
5.1 Nuorten kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä
Tutkimuksissa nuoret olivat kokeneet seksuaalista häirintää epäasiallisina seksuaalisina pu- heina, joita olivat seksuaalissävytteiset kommentit ja nimittely. Häirintää oli myös koettu kosketteluna sekä ahdistavina ja seksuaalissävytteisinä viesteinä. Yleisimmät häirinnän muo- dot tyttöjen kokemuksena olivat nimittely sekä vartaloon liittyvä huomauttelu. Vastaavasti poikien häirinnän kokemuksena yleisimpänä oli nimittely. Kuitenkaan samanikäisiltä läheisiltä ystäviltä tulevaa nimittelyä kuten huorittelua tai homottelua, ei koettu loukkaavaksi. (Kaaki- nen & Näsi 2021; Poutala 2017.)
Nuorilla oli kokemuksia internetissä tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä. Heitä oli yritetty saada puhumaan seksistä, heiltä oli kysytty kysymyksiä liittyen kehoon tai seksuaalisiin asioi- hin, oli pyydetty tekemään jotain seksuaalista tai mitä tahansa seksuaalisia pyyntöjä, mitä nuoret eivät olleet halunneet vastaanottaa. Nuorten kokemuksia kasvotusten tapahtuvasta seksuaalisesta häirinnästä oli seksuaalinen ehdottelu, jolloin tekijä on pyytänyt nuorta teke- mään seksuaalisia tekoja. (Dahlqvist & Gådin 2018.)
Eniten kokemuksia oli sekä tytöillä että pojilla seksuaalisista kommenteista, vitseistä, eleistä ja katseista. Muita kokemuksia seksuaalisestä häirinnästä oli, että joku koskee tarkoituksella seksuaalisävytteisesti, levittää seksuaalisia juoruja, nimittelee, vilauttelee, pakottaa suutele- maan, koskee, tarttuu tai nipistää seksuaalisesti, näyttää, antaa tai jättää seksuaalisia kuvia tai viestejä, kirjoittaa seksuaalisia viestejä tai grafiitteja sekä vetää vaatteita alas tai pois.
(Meinck, Cluver, Boyes & Loening-Voysey 2016.)
5.2 Nuorten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta
Nuoret olivat kokeneet internetissä tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa suostutteluna, painos- tamisena tai pakottamisena seksiin. Tutkimukseen osallistuneilla nuorilla osalla oli kokemuk- sia jo aikaisemminkin tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta joko internetissä tai kasvotus- ten. Näitä olivat kokemukset itsensäpaljastelijasta, genitaalialueidensa koskettelusta toisen henkilön toimesta, toisen masturboimisesta, toisen henkilön tai esineen työntymisestä vagi- naan, suuhun tai peräaukkoon vasten omaa tahtoaan. (Jonssonin, Fredlundin, Prieben, Wads- byn & Svedinin 2019.) Myös Kaakisen ja Näsin (2021) kyselytutkimuksessa nuorten kokemuksia seksuaalisesta väkivallasta olivat suostuttelu koskettelemaan teon tekijää, suuseksiin tai yh- dyntään.
Nuoret olivat joutuneet katsomaan vastoin tahtoaan tekijän genitaaleja, riisuutumaan ja näyttämään genitaalinsa, katsomaan kun tekijä masturboi, riisuutumaan toisen nuoren kanssa ja hyväilemään toisiaan jonkun katsoessa, olemaan hyväiltynä tai hyväilemään seksuaaliväki- vallan tekijää. Nuoria oli myös pakotettu katsomaan seksuaalista materiaalia, kuten pornogra- fisia kuvia, piirustuksia, filmejä, nauhoja tai lehtiä. Tekijät olivat myös pakottaneet nuoria olemaan alasti ja näyttämään genitaalinsa kuvaamista tai videointia varten, harrastamaan seksiä ja/tai seksuaaliseen tekoon sormin tai esineellä. (Manyike ym. 2015; Meinck ym. 2016.) Nuoret olivat kokeneet myös seksuaalista hyväksikäyttöä ja olivat joutuneet raiskauksen uh- riksi (Meinck ym. 2016; Ogunfowokanin & Fajemilehin 2015).
6 Pohdinta
Opinnäytetyön tekijöitä kiinnosti aluksi rajata aihe poikien kokemaan seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan, sillä usein kuulee enemmän puhuttavan tyttöjen kokemasta seksuaalisesta häi- rinnästä ja väkivallasta. Alustavat haut kuitenkin osoittivat, että pelkästään poikien seksuaali- sesta häirinnästä ja väkivallasta on niukasti tutkimustietoa saatavilla. Tämän takia opinnäyte- työn aiheeksi valikoitui kirjoittaa yleisesti nuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja vä- kivallasta. Ikätason rajaus on tehty ajatellen niin, että tämän ikäiset nuoret osaisivat jo pa- remmin tunnistaa ja sanoittaa seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä tutkimustietoa olisi enemmän saatavilla.
Jo alustavien kirjallisuushakujen perusteella todettiin, että seksuaalisesta häirinnästä ja väki- vallasta lähtökohtaisesti löytyy paljon tietoa sekä suomeksi että englanniksi, mutta huomat- tiin etteivät usein ne kuitenkaan vastanneet tutkimuskysymykseen, joten aineiston hakuun ja valintaan varattiin riittävästi aikaa. Kirjallisuuskatsauksen aineiston hakuprosessin aikana löy- tyi pääasiassa englanninkielisiä tutkimusartikkeleita. Opinnäytetyön tekijät kokivat tämän hieman haasteellisena tutkimustuloksia ja aineiston analyysiä läpi käydessään. Koska opinnäy- tetyön tekijöiden äidinkieli ei ole englanti, lisäsivät englanninkieliset artikkelit riskiä aineis- ton väärinymmärrykselle, joka voi vaikuttaa työn luotettavuuteen. Kuitenkin tutkimukset käy- tiin yhdessä läpi, tutkimustuloksista keskusteltiin päätyen samoihin tuloksiin, joten tämä taas lisää työn luotettavuutta. Kuten taulukosta 1 voi nähdä, aineistoa on löytynyt huomattava määrä, mutta vain muutama on vastannut lopulta tutkimuskysymykseen ja näin ollen vain niitä on voinut käyttää tässä kirjallisuuskatsauksessa. Google scholar oli ainoa hakukone tässä opinnäytetyössä, joka tarjosi suomenkielistä aineistoa, mutta haun rajausmahdollisuudet oli- vat suppeat, jonka vuoksi hakutuloksia oli suuri määrä. Vaikka hakutuloksia tuli paljon, suurin osa karsiutui pois sisäänottokriteereiden vuoksi.
Opinnäytetyötä toteutti kaksi henkilöä. Aluksi aineisto haettiin yksin, valitut aineistot luettiin huolellisesti läpi. Opinnäytetyön tekijät latasivat aineistot tietokoneelle ja aineistot käytiin tarkasti läpi ja korostettiin oleelliset asiat. Aineistot käytiin uudelleen läpi yhdessä vertaillen saatuja tuloksia. Eroavaisuuksien ilmetessä aineistot käytiin yhdessä kertaalleen läpi, keskus- teltiin tuloksista lopulta päätyen samaan lopputulokseen. Aineistojen läpi käyminen ensin it- senäisesti ja sen jälkeen yhdessä lisää opinnäytetyön luotettavuutta ja näin tuloksia voidaan pitää luotettavina (Hirsjärvi ym. 2010, 231). Luotettavuuteen voi kuitenkin vaikuttaa se, että opinnäytetyön tekijät tekivät ensimmäistä kertaa kirjallisuuskatsauksen.
6.1 Tulosten tarkastelu
Aineistossa tutkimuksia oli viidestä eri maasta, Ruotsista, Suomesta, Espanjasta, Yhdysval- loista ja Afrikasta. Tulokset osoittavat seksuaalisen häirinnän ja väkivallan olevan koko yhteis- kuntaa koskeva ongelma, ja sitä tapahtuu kaikkialla, maasta riippumatta. Tulokset osoittivat, että nuoret kokevat seksuaalista häirintää useimmiten oppilaitoksissa ja kotona (Ogunfowokan
& Fajemilehin 2015). Tytöt kokevat seksuaalista häirintää ja väkivaltaa enemmän kuin pojat.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kokemuk- set ovat yleisempiä (Hequembourg ym. 2020; Coulter ym. 2017). Poutalan (2017) tutkimustu- lokset vastasivat vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tuloksia, noin joka toinen vastanneista ty- töistä oli kokenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua, nimittelyä ja vartaloon liittyvää huo- mauttelua. Poutalan (2017) tuloksissa pojista lähes puolet olivat kokeneet häiritsevää seksu- aalista nimittelyä. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyn tuloksissa pojista joka kymmenes oli ko- kenut seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua (THL 2021a). Suomessa ja Espanjassa tehdyissä tutkimuksissa tulokset ovat samankaltaisia, puolet vastanneista nuorista olivat kokeneet sek- suaalista kommentointia, vitsejä, nimittelyä, eleitä ja katseita (Poutala 2017; Kaakkinen &
Näsi 2021; Vega-Gean ym. 2016).
Seksuaalista väkivaltaa, kuten ei-toivottua koskettamista, sukupuolielinten koskemista tai pa- kotettua seksiä oli Meinckin ym. (2016) tutkimuksen mukaan nuorista kokenut noin joka kym- menes elämänsä aikana, vastaavasti Suomessa toteutetun vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes nuorista oli kokenut viimeisen vuoden aikana seksuaaliväkivaltaa. Ni- geriassa tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin ainoastaan tyttöjen kokemuksia seksuaalisesta väki- vallasta, melkein joka neljäs oli kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä ja jopa joka viides rais- kauksen elämänsä aikana. Tulosten mukaan Nigeriassa tytöt kokivat seksuaalista väkivaltaa huomattavasti enemmän kuin nuoret Suomessa vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan.
(Ogunfowokan & Fajemilehin 2015; THL 2021a.) Huomioitavaa kuitenkin on, että Nigeriassa toteutetussa tutkimuksessa osallistujia oli vain 224 oppilasta ja tutkimus on toteutettu nige- rialaisessa kaupungissa verraten, että kouluterveyskyselyyn osallistuvat koulut ympäri Suo- mea.
Internetissä tapahtuva seksuaalinen häirintä oli tutkimusten mukaan yleistä. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyyn vastanneista pojista ja tytöistä joka neljäs oli kokenut internetissä sek- suaalista häirintää. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen tulokset ovat vastaavanlaisia, tytöistä joka kolmas ja pojista joka viides oli kokenut seksuaalista häirintää internetissä. Tutkimuksissa esiin tulleita kokemuksia internetissä seksuaalisesta häirinnästä olivat mm. ei-toivotut yrityk- set puhua seksistä ja kysymykset mistä seksuaalisista jutuista tykkää tai nuorta on pyydetty tekemään jotain seksuaalista. (Dahlqvist & Gådin 2018; THL 2021a.)
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta, että seksuaalisella häirinnällä ja väkivallalla on monia eri muotoja. Se on laaja-alainen ilmiö, häirintää ja väkivaltaa tapahtuu eri ympäristöissä, kuten koulussa, harrastuksissa, internetissä ja kotona. Tuloksia voidaan hyödyntää seksuaalisen häirinnän ja väkivallan eri muotojen esille tuomisessa. Näin voidaan antaa nuorille tietoa ja taitoa tunnistaa eri häirinnän muotoja, kun nuoret oppivat ja ymmär- tävät mitä seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat. Opinnäytetyön tekijät toivovat, että kirjal- lisuuskatsauksen tulokset auttavat nuoria ja aikuisia tunnistamaan seksuaalista häirintää ja väkivaltaa arki- ja työelämässä sekä miettimään ennaltaehkäisyn ja puuttumisen keinoja sek- suaalista häirintää sekä väkivaltaa vastaan.
Jatkotutkimuksen aiheena olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka moni seksuaalista häirin- tää tai väkivaltaa kokenut nuori on hakenut tai saanut apua. Olisi myös kehittävää terveyden- hoitajille oman työnsä tueksi ja kehittämiseksi tietää, millaista tukea nuoret olisivat itse kai- vanneet tilanteen jälkeen sekä kuinka kokemukset ovat vaikuttaneet nuoren kehitykseen. Jat- kossa voisi myös tutkia aikuisten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten kykyä tun- nistaa seksuaalisen häirinnän ja väkivallan tilanteita sekä osaamista puuttua näihin.
6.2 Luotettavuus ja eettisyys
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena eli siinä käytettiin jo olemassa olevia tutki- muksia tarkastellen niitä. Tutkimuskysymys oli selkeä ja tarkoin rajattu, tutkimusmenetelmän valinta on perusteltu ajatellen opinnäytetyön tarkoitusta parhaiten vastaavaksi.
Opinnäytetyötä toteutti kaksi henkilöä. Aineistoa haettiin pääsääntöisesti yksin, mutta ai- neisto käytiin läpi yhdessä, joka lisäsi opinnäytetyön luotettavuutta. Opinnäytetyön tekemi- seen varattiin riittävästi aikaa, joka myöskin parantaa työn luotettavuutta. (Tuomi & Sara- järvi 2018, 165–166.) Tutkimuksia ja tutkimustuloksia tarkasteltiin kriittisesti ja arvioiden, pa- rantaen opinnäytetyön vakuuttavuutta ja uskottavuutta (Tuomi & Sarajärvi 2018, 162). Kun tuloksia tarkastellaan kahden henkilön toimesta, voi varmistua, että tuloksia voidaan pitää reliaabeleina (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2010, 231). Aineiston hakuprosessi on kuvattu taulukossa 1, josta käy ilmi käytetyt hakusanat, mistä tietokannasta aineisto on haettu ja mitkä ovat olleet hakukriteerit.
Aineiston käsittely kuvataan ja havainnollistetaan lukijalle yksityiskohtaisesti (Stolt ym. 2015, 94). Tämä mahdollistaa sen, että muut pystyvät tekemään samat haut ja näin ollen tutkimus on toistettavissa. Tulosten siirrettävyyteen vaikuttaa aineiston kriittinen valinta sekä tutki- muksen kulun perusteellinen kuvaaminen, ja näihin opinnäytetyön tekijät ovat pyrkineet työtä tehdessä (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Kirjallisuuskatsauksen tutkimusar- tikkelit on arvioitu John Hopkins näyttöön perustuvan hoitotyön mallin näytön arvioinnin
työkalun avulla, ja laadun arvioinnin tulokset ovat nähtävissä liitteessä 1. Näin ollen lukija voi itse arvioida tutkimustulosten luotettavuutta ja millaista painoarvoa antaa millekin tutkimus- tulokselle. Opinnäytetyössä on kuvattu viitteet johdonmukaisesti, joka helpottaa lukijaa löy- tämään kyseisen lähteen lähdeluettelosta ja kuka tahansa opinnäytetyötä lukeva voi tarkistaa ja nähdä mistä tieto on peräisin ja siten pystyy arvioimaan työn luotettavuutta. Opinnäyte- työn sisältöön ja kirjallisuuskatsauksen tuloksiin voi tekijöiden kriittisestä suhtautumisesta huolimatta vaikuttaa myös heidän omat arvonsa, asenteet ja maailmankatsomus, joka voi vai- kuttaa työn luotettavuuteen.
Opinnäytetyön tekemisessä noudatettiin hyvän tieteellisen käytännön toimintatapoja, joihin kuuluvat avoimuus, huolellisuus, rehellisyys sekä vastuullisuus (TENK 2012). Mahdolliset tulos- ten ristiriidat tai puutteet pyritään raportoimaan avoimesti (Leinonen 2018.) Nämä toiminta- tavat olivat tekijöiden mielessä pitkin opinnäytetyön eri työvaiheita ja niiden noudattami- sesta pidettiin yhdessä tekijöiden kesken kiinni. Opinnäytetyössä otettiin huomioon muiden tutkijoiden ja tekijöiden julkaisemat työt ja niihin viitattiin asianmukaisella tavalla. Opinnäy- tetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, joten erillistä tutkimuslupaa ei ollut tarpeen hank- kia. Kirjallisuuskatsauksen aineiston valintaa tehdessä oltiin lähdekriittisiä ja aineistoon valit- tiin vain tieteellisistä julkaisuista tarkkaan harkiten. Kertomalla asiat omin sanoin vältettiin työssä plagiointia. (TENK 2012.)
Opinnäytetyön aiheen valinta on jo eettinen kysymys, sillä työn tekijät joutuvat miettimään tutkimuksen hyötynäkökohtia sekä tutkimuksen merkityksellisyyttä. Aihetta valitessaan joutu- vat tekijät pohtimaan, kenen ehdoilla työ toteutetaan sekä ketä valmis työ palvelee. Tutki- musaineiston kerääminen aiheuttaa jo valintoja. Tutkimusta tehdessä tulee vastaan monia eettisiä kysymyksiä. Tutkimuksessa käytetty toteuttamistapa vaikuttaa tapauskohtaisesti, mitkä eettiset ongelmakohdat siinä on otettava huomioon. Tutkijan tulee olla valppaana eet- tisten näkökulmien suhteen tutkimusprosessin alusta tutkimusprosessin loppuun asti. (Leino- nen 2018.)
Kirjallisuuskatsauksen tulokset pyrittiin esittämään rehellisesti ja objektiivisesti niitä yleistä- mättä, sepittämättä tai kaunistelematta. Opinnäytetyön suunnitelma on tehty huolellisesti ja läpinäkyväksi sekä käytettävät menetelmät kuvataan tarkasti, jotta raportointi olisi mahdolli- simman selkeää. (Hirsjärvi ym. 2010, 23–26.) Opinnäytetyön eri vaiheita pyritään havainnollis- tamaan lukijalle esim. taulukoiden avulla, jotta raportin lukeminen olisi mahdollisimman luki- jaystävällistä.
6.3 Ammatillinen kasvu
Opinnäytetyön tekeminen on ollut terveydenhoitajan työtä varten opettavaista ja tarpeel- lista. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta on hyvin ajankohtainen ilmiö ja siitä opinnäytetyön tekeminen on kasvattanut ja antanut lisää tietoa sen moninaisuudesta työn tekijöille. Koko opinnäytetyö prosessin ajan työn aihe on ollut erittäin kiinnostava ja jo itsessään antanut mo- tivaatiota saada tietoa lisää seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallan muodoista sekä nuorten kokemuksista. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen on ollut hyvin haastavaa, tutkimusmenetelmä ei ollut opinnäytetyön tekijöille aiemmin tuttu ja sen perehtymiseen kului paljon aikaa. Pro- sessi on vaatinut kärsivällisyyttä ja, koska työn tekijöitä oli kaksi, tarkkaa ajankäytön suunnit- telua, aikataulussa pysymistä ja joustavuutta opinnäytetyön tekijöiden kesken. Työtä teh- dessä tieteellisen tekstin, englannin kielen, lähdeviitteiden ja muiden tärkeiden asioiden huo- mioiminen kehittyi työn edetessä. Kirjallisuuskatsauksen aineistoa haettaessa kriittinen ajat- telutapa ja tutkimuksen kannalta oleellisen tiedon löytäminen aineistosta harjaantui.
Teoreettisia ja käsitteellisiä lähtökohtia kirjoittaessa opinnäytetyön tekijöiden tietämys sek- suaalioikeuksista, seksuaalikasvatuksesta ja terveydenhoitajan roolista seksuaalista häirintää ja väkivaltaa kohdatessa lisääntyi. Nämä ovat erittäin hyödyllisiä terveydenhoitajan työssä ja auttavat tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään seksuaalista häirintää ja väkivaltaa esimerkiksi kouluympäristössä. Kun terveydenhoitajalla on vahva tietämys seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta, hän pystyy tarjoamaan faktatietoa ja tukea koulun henkilökunnalle sekä oppi- laille heidän kohdatessaan seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Ammatillinen kasvu ja asian- tuntevuus kasvoi teoriatiedon etsimisen myötä.
Lähteet
Aaltonen, J. 2012. Turvataitoja nuorille- opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkival- lan ehkäisyyn. Viitattu 8.4.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/han-
dle/10024/90817/Opas_21%20_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Amnesty. 2021. Seksuaalioikeudet. Viitattu 6.4.2021. https://www.amnesty.fi/tyomme/tee- mat/seksuaalioikeudet/
Coulter, R., Bersamin, M., Russel S. & Mair, C. 2017. The Effects of Gender- and Sexuality-Ba- sed Harassment on Lesbian, Gay, Bisexual, and Transgender Substance Use Disparities. Vii- tattu 2.11.2021. https://www-sciencedirect-com.nelli.laurea.fi/science/arti-
cle/pii/S1054139X17305001?via%3Dihub
Dahlqvist, H & Gådin, K. 2018. Online sexual victimization in youth: predictors and cross-sec- tional associations with depressive symptoms. Viitattu 26.10.2021. https://acade-
mic.oup.com/eurpub/article/28/6/1018/5032498#124920582
Granskog, P., Haanpää, S., Järvinen, J., Lahtinen, M., Laitinen, K. & Turunen-Zwinger, S.
2020. Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Viitattu 5.4.2021. https://www.oph.fi/sites/default/files/docu-
ments/opas_seksuaalisen_hairinnan_ennaltaehkaisemiseksi_ja_siihen_puuttumiseksi_kou- luissa_ja_oppilaitoksissa.pdf
Heikinheimo, A. & Tasola, S. 2007. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja uudet viestintätek- nologiat. Moniammatillinen yhteistyö. Viitattu 11.4.2021. https://frantic.s3-eu-west-1.ama- zonaws.com/pelastakaalapset/2016/02/01155657/Kirja-2007_web.pdf
Hequembourg, A., Livingston, J. & Wang, W. 2020. Prospective associations among relati- onship abuse, sexual harassment and bullying in a community sample of sexual minority and exclusively heterosexual youth. Viitattu 2.11.2021. https://www-sciencedirect-com.nelli.lau- rea.fi/science/article/pii/S0140197120300956?via%3Dihub
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2010. Tutki ja kirjoita. 15.–16.painos. Hämeenlinna:
Kariston Kirjapaino Oy.
Kaakinen, M. & Näsi, M. 2021. Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020. Viitattu 2.11.2021. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/326622/Katsauk-
sia_47_Kaakinen_N%c3%a4si_2021.pdf?sequence=2&isAllowed=y
KAMK. 2021. Opinnäytetyöpakki. Tukimateriaali. Kokemus ja käsitys. Viitattu 21.4.2021.
https://www.kamk.fi/fi/opari/Opinnaytetyopakki/Teoreettinen-materiaali/Tukimateri- aali/Kokemus-ja-kasitys
Kreivi, J. 2019. Grooming on uhka lasten tulevaisuudelle. Viitattu 11.4.2021.
https://www.riku.fi/rikosuhripaivystys/riku-lehti/riku-lehti-3-2019/grooming-on-uhka-lasten- turvallisuudelle/
Kylmälahti, M., Laitinen, H., Vaaranen-Valkonen, N. & Valoaho, S. 2018. Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa. Viitattu 5.4.2021. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalap-
set/main/2018/08/31131602/Sexting_raportti_web-002.pdf
Jonsson, L., Fredlund, C., Priebe, G., Wadsby, M. & Svedin, C. 2019. Online sexual abuse of adolescents by a perpetrator met online: a cross-sectional study. Viitattu 26.10.2021.
https://search-proquest-com.nelli.laurea.fi/cent-
ral/docview/2293522959/C4418581970248D0PQ/9?accountid=12003
