Lähin asuinrakennus on noin 500 met- rin etäisyydellä kohteesta itään

•

•

Annettu julkipanon jälkeen 13.8.2007

ESA-2007-Y-124-114

ASIA Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 31.5.2007.

ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Itäisen maanpuolustusalueen esikunta yhteyshenkilö Matti Kurki

Karkialampi PL 145

50101 Mikkeli

TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryh- tyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle.

ILMOITUS

Pilaantuneen alueen sijainti

Mikkelin kaupunki, Parantalan kaupunginosa Ampumarata, ampumarata II

kiinteistötunnukset 491-407-3-2, 491-407-1-14 ja 491-407-2-8 Kiinteistöjen omistaja/haltija

Metsähallitus Vernissakatu 4 01300 Vantaa

Alueen kaavoitustilanne, ympäristö ja rajautuminen

Osa ampumarata-alueesta on ulkoilualuetta. Alueen lopullisesta käytöstä ei vielä ole tehty päätöksiä. Jossakin vaiheessa alue kaavoitetaan muuhun käyttöön. Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista kaavaa.

Suunnittelukohde sijaitsee keskellä metsää ja suota. Lähin asuinrakennus on noin 500 met- rin etäisyydellä kohteesta itään.

Ampumarata-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä (ei kaivoja).

Kunnostettava alue on koko entinen Siekkilän ampumarata-alue. Kunnostustyöt rajataan alueille, joilta tutkimuksissa on löydetty pilaantuneita maa-aineksia. Ampumarata-alueen pinta-ala on noin 100 000 m².

Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne

Varuskunta on rakennettu 1950 - 1970 välisenä aikana. Kiinteistöt ovat pääosin valmistu- neet 1950-luvulla ja 1960-luvun alkupuolella. Savon Prikaatilla on Karkialammella käytös- sään noin 1 300 hehtaarin harjoitusalue.

Siekkilän ampumarata-alue on ollut toiminnassa vuosina 1926 - 1982. Puolustusvoimien toimesta laukauksia vuodessa oli arviolta noin 200 000 - 400 000. Muuta ammuntatoi- mintaa alueella on suorittanut Mikkelin läänin Metsästys- ja Ampumaseura (nykyisin Mik- kelin Ampujat ry). Ampumaseuran ammuntamääristä ei ole tarkkaa tietoa.

Varomääräysten ja muiden rakennustöiden takia ampumarataa on jouduttu usein korjai- lemaan. Vuonna 1949 ampumarata uusittiin perusteellisesti ja mm. ratoja laajennettiin. Ky- rönpellon ampumarata, Prikaatin alueella, oli 1970-luvun lopulla tekeillä ja ampuma- toiminta Siekkilästä siirrettiin Kyrönpeltoon vuonna 1982.

Valtaosa ampumaratojen maanpäällisistä rakenteista on purettu. Alueella on jäljellä joita- kin sivuvalleja ja taulurakenteita sekä 600 m:n radan taustavalli. Lisäksi alueella on maan- alaisia rakenteita mm. pintavesiviemäreitä, salaojia, näyttösuojien ja taulurakenteiden pe- rustuksia.

Alueet ovat päällystämättömiä. Nykyisin Siekkilän alue on luonnostaan jo hieman metsit- tynyt.

Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Maaperätiedot

150 metrin kiväärirata

Taustavallin alueella perusmaa on moreenia. Taustavallin edessä on ollut betonista ra- kennettu näyttösuoja. Näyttösuoja on purettu ja sen pohjalaatta on osittain ehjänä noin 1,0 -1,2 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Taustavalli on ollut hiekkaa ja ainakin osa vallista on levitetty puretun näyttösuojan päälle. Näyttösuojan kohdalla on sekoit- tunutta täytemaata ja rakennusjätettä 1,0 - 1,4 metrin syvyydelle. Näyttösuojan etuvalli on sekoittunutta täyttömaata.

100 m:n välivalli on hiekkaa. Välivalli on noin metrin korkeammalla kuin rata-alueen maanpinta vallin kohdalla. Valli on säilynyt muokkaamattomana. Perusmaa vallin kohdalla on moreenia tutkimussyvyydelle 1,0 metriä maanpinnasta. Maanpinnassa on noin 0,1 - 0,2 metrin humusmaakerros.

50 m:n välivallinkohdalla on ollut betonista rakennettu näyttösuoja. Näyttösuoja on puret- tu. Näyttösuojan pohjalaatta on noin 1,0 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Vä- livalli on levitetty ainakin osin puretun näyttösuojan päälle. Näyttösuojan kohdalla on se-

koittunutta täytemaata ja rakennusjätettä noin 1,0 metrin syvyydelle. Perusmaa vallin koh- dalla on moreenia tutkimussyvyydelle noin 1,5 metriä maanpinnasta.

Ampumakatos on purettu. Purkujätteiden sijoituspaikka ei ole tiedossa. Perusmaa katoksen alueella on hiekkaa.

50 metrin kiväärirata

Taustavallin edessä on ollut betonista rakennettu näyttösuoja. Näyttösuoja on purettu.

Näyttösuojan pohjalaatta on noin 1,0 - 1,5 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta.

Taustavalli on levitetty ainakin osin puretun näyttösuojan päälle. Näyttösuojan kohdalla on sekoittunutta täytemaata ja rakennusjätettä noin 1,0 - 1,5 metrin syvyydelle. Perusmaa val- lin kohdalla on moreenia tutkimussyvyydelle noin 1,5 metriä maanpinnasta.

Ampumakatos on purettu. Purkujätteiden sijoituspaikka ei ole tiedossa. Perusmaa katoksen alueella on hiekkaa tutkimussyvyydelle 0,5 metriä maanpinnasta. Maanpinnassa on noin 0,1 - 0,2 metrin humusmaakerros.

Radan laidoilla on ollut sivuvallit ampumakatokselta taustavallille. Vallit on poistettu.

Tutkimuksissa ei havaittu kalliopintaa.

25 metrin rata

Ratojen taustavallit, taulutelineet ja ampumakatokset on poistettu. Maaperässä on jäljellä taulutelineiden betonisia perustuksia. Taustavalli on levitetty ainakin osin taulutelineiden alueille. Perusmaa taustavallin ja taulujen kohdalla on hiekkaa tutkimussyvyydelle noin 1,0 metriä maanpinnasta. Ampumapaikkojen kohdalla ja rata-alueella perusmaa on hiekkaa tutkimussyvyydelle noin 0,5 metriä maanpinnasta. Pintamaassa on 0,1 - 0,2 metrin hu- musmaakerros.

Tutkimuksissa ei havaittu kalliopintaa.

300 metrin kiväärirata

Taustavallin alueella perusmaa on hiekkaa. Taustavallin edessä on ollut betonista raken- nettu näyttösuoja. Näyttösuoja on purettu ja sen pohjalaatta on osittain ehjänä noin 1,0 metrin syvyydellä nykyisestä maanpinnasta. Taustavalli on ollut hiekkaa ja ainakin osa vallista on levitetty puretun näyttösuojan päälle. Näyttösuojan kohdalla on sekoittunutta täytemaata ja rakennusjätettä 1,0 - 1,5 metrin syvyydelle. Näyttösuojan etuvalli on se- koittunutta täyttömaata. Taustavallin ja näyttösuojan alueelle on läjitetty maa-ainesta, jon- ka seassa on rakennusjätettä.

150 m:n välivalli on hiekkaa. Välivalli on noin metrin korkeammalla kuin rata-alueen maanpinta vallin kohdalla. Valli on säilynyt muokkaamattomana.

Ampumakatos on purettu. Purkujätteiden sijoituspaikka ei ole tiedossa. Perusmaa katoksen alueella on hiekkaa. Pintamaassa on noin 0,1 metrin humusmaakerros.

Jäljellä oleva sivuvalli on sekoittunutta maa-ainesta (hiekka ja humus).

Tutkimuksissa ei havaittu kalliopintaa.

Hirvirata

Radan taustavalli on poistettu. Taulurakenteita ja sivuvalleja on vielä jäljellä. Tauluraken- teiden edustalla maanpinnassa on noin 0,1 metrin humusmaakerros, jonka alapuolella on hiekkaa.

Ampumapaikkojen rakenteet on purettu. Ampumapaikkojen edustalla maanpinnassa on noin 0,1 metrin humusmaakerros, jonka alapuolella on hiekkaa.

Jäljellä olevat sivuvallit ovat sekoittunutta maa-ainesta (hiekka ja humus).

600 metrin rata

Radan taustavalli on sekoittunutta maa-ainesta (hiekka ja humus). Taustavallin pituus on noin 30 metriä. Vallin laki on noin 1,5 metriä ympäröivää maanpintaa korkeammalla.

Ampumapaikoilla on jäljellä vanhoja tuliasemia ja juoksuhautoja. Asemien edustalla pin- tamaassa on noin 0,1 metrin humusmaakerros, jonka alapuolella perusmaa on hiekkaa.

Rata-alueella noin 150 metrin etäisyydellä ampumapaikoista humusmaakerros on noin 0,2 metriä. Humuskerroksen alapuolella perusmaa on hiekkaa.

Rata-alueella on jäljellä kivisiä näyttösuojia ja taulurakenteita.

Pinta- ja pohjavesitiedot

Ampumarata-alueen etelä- ja itäpuolella on Siekkilänjoki, joka virtaa itään päin ja laskee Pankalampeen. Joki on noin 50 metrin etäisyydellä lähimmästä radasta. Rata-alueen pin- tavedet laskevat ojituksia pitkin jokeen.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hanhikankaan poh- javesialue, sijaitsee noin kilometrin päässä ampumarata-alueen itäpuolella. Alueen pohja- veden tasosta ei ollut tietoa ennen tutkimuksia. Tutkimusten yhteydessä kohteeseen asen- nettiin 15.9.2005 kolme pohjavesiputkea (SiekHP1, SiekHP2 ja SiekHP3) keskiraskaalla porakoneella. Putket sijoitettiin 150m:n ja 300m:n radan taustavallien alueelle sekä rata- alueen eteläosaan 25/50m:n ratojen ampumapaikkojen taakse.

Asennetuissa pohjavesiputkissa paineellinen pohjavedenpinta oli n. 2-3 metrin syvyydellä maanpinnasta mittaushetkellä 19.9.2005.

Puhdistussuunnitelma

Tehdyt tutkimukset

Alueella on tehty pilaantuneisuustutkimuksia kahdessa vaiheessa vuosina 2005 ja 2006. Pi- laantuneisuustutkimusten yhteydessä alueelta on otettu maa-, sedimentti-, pintavesi- ja pohjavesinäytteitä.

Maanäytteet ja niiden analyysitulokset

Tutkimuksien yhteydessä koko ampumarata-alueelta on otettu maa näytteitä ensimmäi- sessä vaiheessa 51 näytepisteestä ja toisessa vaiheessa 59 näytepisteestä.

Näytepisteet sijoitettiin ensimmäisessä vaiheessa ampumaratojen taustavalleihin ja taus- tavallien etuosiin, välivalleihin, sivuvalleihin ja ampumapaikoille sekä kenttäalueille. Toi- sessa vaiheessa tutkimuksia täydennettiin tekemällä 20 x 20 m kokoinen ruudukko koko alueelle, jolla ensimmäisessä vaiheessa löydettyjä pilaantuneita ja vielä tutkimattomia alueita selvitettiin sekä rajattiin tarkemmin.

Kaikista pintamaanäytepisteistä tehtiin mittaukset sekä osasta otettiin pintamaanäytteet noin 0,0 - 0,1 ja 0,1 - 0,2 metrin syvyydeltä. Lisäksi maanäytteitä otettiin yhteensä 46:stä koekuopasta. Myös taustapitoisuusnäyte otettiin analyysejä varten.

Kaikista maanäytteistä tutkittiin XRF-mittarilla (Innov-X) raskasmetallipitoisuudet. Lisäk- si laboratoriossa analysoitiin ensimmäisessä vaiheessa 11 ja toisessa vaiheessa 8 maanäyt- teestä alkuainepitoisuudet (ICP-OES) ja pH ja orgaanisen aineksen osuus.

150 m kivääriradalla ohje- ja raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin taustavallista, taka- alueelta ja rata-alueelta otetuista näytteistä. Suurin pitoisuus lyijyn osalta oli laborato- rioanalyysien mukaan 11 000 mg/kg ja kuparin osalta 920 mg/kg ja sinkin osalta 155 mg/kg. Kenttämittarilla mitattiin näitäkin pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia.

50 metrin kivääriradalla yhdessä taustavallista otetusta näytteestä mitattiin kenttämittarilla ohjearvon ylittävä nikkelipitoisuus 65 mg/kg. Muista näytteistä ei löydetty normaalin taus- tapitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia.

25 metrin radalla raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin taustavallista ja ohjearvon ylit- täviä pitoisuuksia ampuma-alueelta otetuista näytteistä. Suurin pitoisuus lyijyn osalta oli laboratorioanalyysien mukaan 1020 mg/kg ja kuparin osalta 210 mg/kg ja sinkin osalta 450 mg/kg. Kenttämittarilla mitattiin näitäkin pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia.

300 metrin radalla ohje- ja raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin taustavallista sekä väli- ja sivuvalleista otetuista näytteistä. Suurin pitoisuus lyijyn osalta oli laboratorioana- lyysien mukaan 1570 mg/kg ja kuparin osalta 340 mg/kg ja sinkin osalta 68 mg/kg. Kent- tämittarilla mitattiin näitäkin pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia.

Hirviradan taulujen alueelta ja taka-alueelta pinnasta otetuista näytteistä mitattiin kent- tämittarilla ohjearvotason ylittäviä lyijypitoisuuksia. Suurin kenttämittarilla mitattu pitoi- suus oli lyijyn osalta 261 mg/kg. Yhdessä laboratoriossa tutkitussa näytteessä ei havaittu normaalin taustapitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia.

600 metrin radalla ohje- ja raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia havaittiin taustavallista sekä välivalleista otetuista näytteistä. Suurin pitoisuus lyijyn osalta oli laboratorioanalyysien mukaan 310 mg/kg ja kuparin osalta 403 mg/kg. Kenttämittarilla mitattiin näitäkin pitoi- suuksia suurempia pitoisuuksia.

Alueelta otetussa taustapitoisuusnäytteessä ei havaittu kohonneita raskasmetallipitoi- suuksia.

Sedimenttinäytteet ja niiden analyysitulokset

Alueelta otettiin yksi sedimenttinäyte. Tutkimuspiste oli Siekkilänjoessa ampumarata- alueen eteläpuolella. Näyte otettiin joen pohjasedimentistä noin 0...0,2 metrin syvyydeltä.

Sedimenttinäytteestä tutkittiin XRF-mittarilla (Innov-X) raskasmetallipitoisuudet.

Ojasta otetusta pohjasedimentistä ei havaittu ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia raskasme- talleja.

Pohjavesinäytteet ja niiden analyysitulokset

Ensimmäisessä vaiheessa ampumarata-alueelle asennettiin kolme uutta pohjavesi putkea, joista otettiin vesinäytteet.

Toisessa vaiheessa maaperän taustapitoisuusnäytteitä varten tehtyyn koekuoppaan asen- nettiin pohjavesiputki (SiekHP0) pohjaveden taustapitoisuuksien määrittämistä varten.

Kuoppa kaivettiin putken asennusta varten noin 3 metrin syvyiseksi. Pohjavesiputkea tyh- jennettiin sähköpumpulla ennen näytteenottoa. Näyte otettiin pumppausvedestä.

Vesinäytteistä analysoitiin raskasmetallipitoisuudet, pH ja sähkönjohtavuus laboratoriossa, jossa analyysit tehtiin suodatetuista näytteistä.

Kaikissa ensimmäisessä vaiheessa asennetuissa pohjavesiputkissa havaittiin hieman ko- honnut nikkelipitoisuus. Lisäksi putkessa SiekHP1 havaittiin kohonnut arseeni- ja sinkkipi- toisuus.

Toisessa vaiheessa asennetussa pohjavesi putkessa ei havaittu kohonneita raskasmetalli- pitoisuuksia.

Kunnostustarpeen arviointi ja puhdistuksen tavoitetaso

Ampumarata-alueen kunnostustarve muodostuu alueen tulevan käytön perusteella. Jos alu- etta ei kunnosteta, voi se aiheuttaa riskin ympäröiville alueille.

On mahdollista, että alueelle tullaan joskus rakentamaan asuinkiinteistöjä. Tämän vuoksi on järkevää kunnostaa alue terveydelle vaarattomaksi. Täten kunnostustavoitteena on Samase-ohjearvotaso.

Kunnostettavat alueet on esitetty liitteessä 3. Taulukossa 1 on esitetty ampumarata- alueelta poistettavien pilaantuneiden massojen massamääräarviot sekä pilaantuneisuuden laatu.

Taulukko 1: Poistettavat massamäärät

Pilaantuneisuus Pinta-ala Poistettava massamäärä

(m²) (m³ I/t)

Lievästi pilaantunut 11 775 3 138 / 5500

Voimakkaasti pilaantunut 3875 1 645 / 2900

YHTEENSÄ: 15 650 4 783 I 8 400

Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä

Ampumarata-alueella olevat lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet maamassat poistetaan kaivamalla. Pilaantuneet massat sijoitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa

kyseisellä tavalla pilaantuneita massoja. Alueella olevat betoni- ja puurakenteet puretaan ennen kaivutöiden aloittamista.

Kunnostettava alue on hyvin laaja ja se on ehtinyt osittain jo metsittyä toiminnan päät- tymisen jälkeen. Nykyinen puusto poistetaan kunnostettavilta alueilta ennen töiden aloit- tamista. Alue on osittain suljettua aluetta ja alueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä. Täten kunnostettavaa aluetta ei aidata. Alue ympäristöön sijoitetaan pilaantuneen maan poistosta kertovia kylttejä.

Maamassat kaivetaan mahdollisuuksien mukaan suoraan auton lavalle. Pölyämisen estä- miseksi maata varaudutaan kastelemaan. Tarvittaessa (esimerkiksi hetkellisen kuorma- autojen pulan aikana) kaivumaita voidaan läjittää työmaalla. Tällöin kasat peitetään jos nii- tä säilytetään työmaalla yön yli.

Pilaantuneen maa-aineksen poistaminen suoritetaan ampumaradoittain. Lopullinen kaivu- järjestys sovitaan aloituskokouksessa urakoitsijan tekemän esityksen pohjalta. Kaivannot ovat matalia (syvyys noin 0,2...2,0 metriä) eikä niitä tarvitse tukea.

Alue raivataan mahdollisista räjähteistä kaivutyön aikana. Kaivu tulee aloittaa ohuina ker- roksina pahiten pilaantuneesta kohdasta edeten hitaasti syvemmälle ja laajemmalle kohti lievästi pilaantunutta maa-ainesta ja edelleen kohti kunnostustason alittavaa maakerrosta.

Kaivu tulee suorittaa sulan maan aikaan, jolloin ohuet pintakerrokset voidaan erotella te- hokkaasti. Jos maa pölyää, sitä kastellaan.

Pilaantuneiden maa-aineksien kaivun jälkeen kaivannot täytetään.

Jätteiden ja vesien käsittely

Ampumarata-alueilla vielä olevat betonirakenteet murskataan työmaalla ja niistä poistetaan raudoitukset. Betoni murskataan siten, että sen maksimiraekoko on < 150 mm. Erotellut betoniteräkset toimitetaan kierrätykseen ja murskattu betoni toimitetaan paikkaan, jolla on lupa käyttää betonimursketta maarakenteissa.

Suuret kivet eritellään kaivutyön aikana erilleen ja ne jätetään alueelle. Jos kaivumaat osoittautuvat erittäin kivisiksi, niin tällöin kaivetuista pilaantuneista massoista mahdolli- sesti seulotaan/välpätään isot kivet. Seula-alitteen haitta-ainepitoisuudet tutkitaan jokaista 25 m³ maa-aineserää kohden. Haitta-aineista tutkitaan kyseiseltä alueelta aikaisemmissa tutkimuksissa todettuja aineita. Haitta-aineita tutkittaessa käytetään merkkiaineina kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Haitta-aineiden tutkimisessa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttä- mittaria ja vähintään 10 % tuloksista tarkistetaan laboratorioanalyysein.

Puhtaaksi todettu seula-alite käytetään tarvittaessa alueen täyttöihin. Seulan ylitettä voi- daan pitää puhtaana, ja sitä voidaan käyttää tarvittaessa alueen täytöissä, jos se muilta ominaisuuksiltaan siihen soveltuu.

Seulonnan/välppäyksen aikana huolehditaan, ettei maa-aines pölyä ja tarvittaessa varau- dutaan kastelemaan maa-ainesta.

Pohjaveden pinta on alueella syvemmällä, kuin suunnitellut kaivutasot. Kaivantoihin ei näin ollen pitäisi kertyä pohjavesiä. Pintavesien (mm. sadevedet) ohjautuminen kaivan- toihin tulee estää matalien suojapatojen ja mahdollisten niskaojien avulla.

Jos kaivantoihin kuitenkin työn aikana kertyy vettä, on vedet kerättävä talteen ja käsitel- tävä joko työmaalla tai kuljetettava paikkaan, jolla on lupa käsitellä raskasmetalleilla pi- laantuneita vesiä. Mahdollisia menetelmiä ovat:

• Laskeutus (vedestä poistetaan kiintoaines, vaatinee suhteellisen suuren altaan)

• Suodatus (esimerkiksi vaiheittainen hiekkasuodatus ja aktiivihiilisuodatus kiin- toaineksen ja osittain liuenneen lyijyn poistoon)

Jos vedet käsitellään työmaalla, tulee käsittelymenetelmän valintaa varten tehdä laskelmia veden määrästä ja selvitettävä vedenlaatua (lyijypitoisuus, pH, kiintoaine, orgaanisen ai- neksen määrä, saostavat aineet jne.).

Lopullista käsittelymenetelmää ei esitetä tässä kunnostussuunnitelmassa, koska todennä- köisesti käsiteltäviä vesiä ei kunnostuksen aikana synny ja/tai vesimäärät ovat niin pieniä.

Jos työn aikana päädytään siihen, että vedet käsitellään työmaalla, niin tällöin lopullinen veden käsittelymenetelmä valitaan ja suunnitelmat laaditaan ennen vesien käsittelyn aloit- tamista. Suunnitelmat lähetetään tarkistettavaksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle.

Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta

Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt henkilö on paikalla kunnostuksen aika- na. Hän ottaa tarvittavat näytteet ja tekee kenttähavaintoja ja siten ohjaa pilaantuneiden maiden mahdollista lajittelua. Valvoja vastaa massojen toimittamisesta oikeaan loppusi- joituspaikkaan.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näyt- teenotosta, poistetut massamäärät, niiden pitoisuudet, mistä maa-ainekset on poistettu, minne ne on viety ja työstä vastaavat henkilöt.

Tarvittaessa tutkimuksessa pilaantuneiksi todettujen alueiden sijainti varmennetaan kent- tämittarin avulla ennen töiden aloittamista.

Kaivutyön aikana otetaan kaivun ohjaamiseksi vähintään 1 kokoomanäyte jokaista 10 m x 10 m aluetta kohden. Täten saadaan maa-ainekset lajiteltua oikeisiin sijoituspaikkoihin.

Tarvittaessa voidaan ottaa myös kuormakohtaisia näytteitä. Näytteiden tutkimisessa käy- tetään kenttämittaria. Haitta-aineita tutkittaessa käytetään merkkiaineena lyijyä. Kent- tämittaustuloksista tarpeellinen määrä varmistetaan laboratorioanalyysein.

Tarvittaessa näytteet otetaan seulotusta seula-alitteesta. Alitteen haitta-ainepitoisuudet tut- kitaan jokaista 25 m³ maa-aineserää kohden. Haitta-aineita tutkittaessa käytetään merkki- aineena lyijyä. Haitta-aineiden tutkimisessa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämit- taria ja tarpeellinen määrä tuloksista tarkistetaan laboratorioanalyysein.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan ottamalla jäännöspitoisuusnäytteitä kaivannon poh- jilta ja mahdollisista seinämistä. Näytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään 1 ko- koomanäyte 400 m² aluetta kohden ja seinämistä 1 kokoomanäyte/seinämä. Näytteiden tut- kimisessa käytetään kenttämittaria. Haitta-aineita tutkittaessa käytetään merkkiaineena lyi- jyä. Lopullisen kaivupohjan ja luiskien kenttämittaustuloksista 10 % varmistetaan labora- torioanalyysein.

Selvitys ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä

Kaivun ja mahdollisen seulonnanjvälppäyksen aikana massoja varaudutaan kastelemaan pölyämisen estämiseksi. Tarvittaessa käytetään henkilökohtaisia suojaimia (hengitys- suojaimet, suojavaatetus, suojakäsineet).

Poiskuljetettavat kuormat peitetään tarvittaessa, jotta estetään pilaantuneiden maiden le- viäminen ja pölyäminen ympäristöön. Jos ajoneuvojen renkaiden mukana kulkeutuu run- saasti maata, pestään myös ajoneuvojen renkaat ennen alueelta poistumista. Välivarastoin- ti- tai loppusijoituskohteessa kuormat tyhjennetään huolellisesti.

Aikataulu

Kunnostustyö toteutetaan myöhemmin päätettävänä ajankohtana ja työn arvioitu kesto on noin 15 työvuoroa.

Raportointi

Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asi- at:

• tunnistetiedot

• työn vastuuhenkilöt

• muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot yhteenveto työmaapäiväkirjasta

• laadunvarmistusmenetelmät

• käsiteltyjen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet kunnostustyön toteutus

• kunnostuksen aikataulu

• maa-ainesten käsittely tiedot

• mahdollisten loppusijoituskohteiden nimet mahdolliset käyttörajoitukset

• arvio tavoitteiden toteutumisesta

• asiakirjojen säilytys

• kartta kunnostetuista alueista

Loppuraportti toimitetaan viranomaisille 3 kk:n kuluessa kunnostuksen päättymisestä.

ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot

Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. Kaavatilanne on tarkis- tettu puhelimitse kaavaviranomaiselta.

ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Etelä-Savon ympäristökeskus hyväksyy Itäisen maanpuolustuksen esikunnan jättämän, Mikkelin kaupungissa sijaitsevien 741-407-3-2, 491-407-1-14 ja 491-407-2-8 kiinteistöjen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistöjen puhdistamista varten seuraavat määräykset.

Maaperän puhdistaminen

1. Kiinteistöiltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden antimonipitoisuus ylittää arvon 5 mg/kg, arseenipitoisuus arvon 10 mg/kg, kuparipitoisuus ar- von 100 mg/kg, lyijypitoisuus arvon 60 mg/kg, molybdeenipitoisuus arvon 5 mg/kg, nikkelipitoisuus arvon 60 mg/kg ja sinkkipitoisuus arvon 150 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin oh- jearvopitoisuuksiin päästään. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (JhL 2 §)

2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse ennen työn aloit- tamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuo- jeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 §)

3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistöjen valvon- nasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitetta- va viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluvi- ranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (JhL 2, 21, 40 §) 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla

ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 §)

5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä on varauduttava vesien käsittelyyn.

Puhdistustyön aikana kaivantoihin kertyvä vesi on poistettava kaivannoista kokonaan ja toimitettava, mikäli todetaan saastuneeksi, käsiteltäväksi asi- anomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen tai johdettava erillisen so- pimuksen mukaisesti viemäriin. (JhL 2, 21 §)

Jätteen käsittely ja kuljetus

6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoi- suus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaa- lisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (JhL 2, 21, 23, 40 §)

7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittä- mään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat.

Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 14 tarkoitta- massa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetuk- seen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (JhL 40 §)

8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympä- ristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta- aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen sekä pölyäminen

aikana estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.

(JhL 2, 15a, 21 §)

Puhdistushankkeen seuranta

9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittä- vällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haitta-aine- pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan lop- puraporttiin. (JhL 2, 21, 40 §)

10. Kiinteistöille jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä labora- torionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin.

Seula-alitteita ei saa käyttää täyttöihin ennen kuin ne on laboratorioana- lyysien perusteella todettu puhtaiksi. (JhL 2, 21, 40 §)

11. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysime- netelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 §)

12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa la- boratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytet- tävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähkö- postitse Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupun- gin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (JhL 2, 21, 40 §)

13. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (JhL 2, 21, 40

§)

14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirto- asiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostus- työn päättymisen jälkeen. (JhL 2, 21, 40 §)

15. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoi- menpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esi- tettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunni- telma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (JhL 2, 21, 40 §)

16. Puhdistustyön vaikutuksia alueen pohjaveden laatuun on tarkkailtava. Tark- kailua on tehtävä ensi vaiheessa keväällä 2008. Pohjavedestä analysoidaan pH-luku, sähkönjohtavuus ja nikkeli-, arseeni- ja sinkkipitoisuudet. Tark-

kailutulokset raportoituna on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksel- le ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30.6.2008 men- nessä. Tarkkailutuloksista riippuen näytteenottoa jatketaan erikseen laadit- tavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma on siinä ta- pauksessa liitettävä edellä mainittuun tarkkailuraporttiin Etelä-Savon ympä- ristökeskuksen tarkastettavaksi. (JhL 2, 21, 40 §)

Päätöksen perustelut

Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöillä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäris- tönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistöjen maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäris- tölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätylle alueelle.

Kohteen maaperä on pilaantunut tehdyn selvityksen perusteella arvioiden ampumaratatoi- minnan seurauksena. Alueen maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voi- maantuloa. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 §:n mukaan, jos maaperän pilaantuminen on tapahtunut ennen jätelain voimaantuloa, asiaan sovelletaan aiemmin voimassa olleita säännöksiä kuitenkin niin, että asian käsittelyyn sovelletaan ym- päristönsuojelulakia. Tähän asiaan sovelletaan jätehuoltolakia.

Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän hai- tallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje- ja raja-arvoja pilaantuneiden maa-alueiden kunnosta- misessa. Muistiossa on asetettu ohjearvoiksi edellä määräyksessä 1 lueteltujen aineiden osalta siinä esitetyt arvot. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta- ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle.

(Määräys 1)

Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liit- tyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle. (Mää- räys 2-8)

Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uu- delleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jät- teiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, var- mistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6)

Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tar- peen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa.

(Määräys 9-15)

Kunnostettavan kohdealueen pohjaveden näytteenotossa havaittiin kohonneita raskasme- tallipitoisuuksia. Kunnostuksen jälkeistä pohjaveden laadun kehitystä syytä tarkkailla ja varmistua, että kunnostus on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. (Määräys 16)

ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA

Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 §:n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa on- gelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on on- gelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirto- asiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanotta- jalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luo- vuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetel- mä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä alle- kirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 §

Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 § Jätelaki (1072/1993) 77 §

Jätehuoltolaki (673/1978) 2, 15a, 21, 23 ja 40 §

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

MAKSU 473 euroa

Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteis- ta säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 11 tuntia.

PÄÄTÖKSEN JAKELU

Päätös Itäisen maanpuolustusalueen esikunta yhteyshenkilö Matti Kurki

Karkialampi PL 145

50101 Mikkeli lasku mukana

Tiedoksi Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin seudun ympäristöpalvelut valvoja

Suomen ympäristökeskus, sähköisesti

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla

Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla.

MUUTOKSEN HAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoike- us päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhal- lituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.

Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsitte- lymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg

Ympäristöinsinööri Mikko Rautio

LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

Liite 3 Kartta kunnostettavasta alueesta

•

•

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.

Valitusaika

Päätös on annettu 13.8.2007.Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseenvalitusaika päättyy 13.9.2007.

Valituksen toimittaminen

Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon.

Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, 65100 Vaasa

Telefax: 010 36 42760

Puhelin: 010 36 42611

Aukioloaika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava:

− valittajan nimi ja kotikunta

− postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

− päätös, johon haetaan muutosta

− muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä

− muutosvaatimuksen perustelut

Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitet- tava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:

1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä;

2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä

3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.