Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen

(1)

Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen

ENNAKOINTITYÖN RAPORTTI

(2)

Raportin sisältö

• Ennakoinnin näkökulmat

• Väestön ikääntyminen, ikääntyneiden asuminen – nykytila ja tulevaisuus

• Toimintakyvyn kehityksen ennakointi

• Hissittömyys ikäihmisten asunnoissa

• Asumisen tarpeet

• Asumistoiveet- ja tarpeet

• Uudenlaiset asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset

• Toimenpiteet

• Koonti kaikkien kuntien toimenpiteistä

• Päijät-Hämeen pienryhmien tuotokset/ehdotukset toimenpiteiksi

• Päijät-Hämeessä välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät

toimenpiteet

(3)

Näkökulmat

Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

E nn ak oin tia V ar au tu m is ta

(4)

Aikajänne

-2030 2030-

mennessä jälkeen

(5)

Ennakoinnin näkökulmat

Väestön ikääntyminen

Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja

kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän

Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi

Asumisen tarpeet

Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä

Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa

ikääntyvillä

(6)

Ikääntyminen

Nykytila ja

tulevaisuus

(7)

Ikääntyvien kokonaismäärät ja väestöennusteet vuodelle 2030 kunnittain

Kaupunki 75-84 – vuotiaita 2015

75-84 – vuotiaita

2030

Yli 85 vuotiaat

2015 Yli 85

vuotiaat 2030

Päijät-Häme 17 016 23 323 6605 8691

Järvenpää 1794 4643

Oulu 8596 17630

Vaasa 4042 6279

Jyväskylä 6907 12 755

n. 3000 n. 8000 n. 2000 n. 6 000

n. 6000

n. 2 000

(8)

Ikääntyneiden ikäluokkien sijoittuminen taajamiin ja haja-asutusalueille Päijät- Hämeen alueella 2015 (TK 2015)

• Ikääntyneistä suurin osa asuu taajamissa:

65-74 –vuotiaista 87 %, 75-84 –vuotiaista 89 % ja yli 85-vuotiaista 90

%.

• Taajamissa asuminen on ikääntyneillä hieman yleisempää kuin

maassa ja maakunnassa keskimäärin.

24 478 12 778 4 844 174 897 4 587 729

3 650 1 634 546 24 584 809 288

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat Maakunnan väestö Koko väestö

Taajama Haja- asutusalue

(9)

Ikääntyneet ryhmät tilastoruuduittain,

65-74-vuotiaat

(10)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

talotyypin mukaan Päijät-Hämeen alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

11 099 4 463 1 097

2 967 1 444 351

11 146 6 396 1 951

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat

Erillispientalot

Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot

• Kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto.

65-74 –vuotiaista kerrostalossa asuu 44

%, 75-84 –vuotiaista 52

% ja yli 85-vuotiaista 57

%.

• Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta on Päijät-

Hämeessä yleisempää kuin ikääntyneillä

keskimäärin. Yli 85-

vuotiasitakin vielä 32 %

asuu pientalossa.

(11)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

valmistumisvuoden mukaan Päijät-

Hämeen alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Ikääntyneet asuvat vanhemmissa

rakennuksissa kuin väestö keskimäärin.

• Eniten ikääntyneitä asuu 1970- ja 1980- lukujen

rakennuksissa.

• Ikäluokkien välillä ei ole suuria eroja, mutta joko hyvin vanhoissa tai uusissa

rakennuksissa

asuminen on hieman yleisempää yli 85- vuotiailla.

1315 661 201

3179 1516 644

3490 2272

749

7311 3490

901

5346 2246 663

2395 1457 554

3225 1897 719

200 58 26

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat Koko maan

väestö -1939

1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000- ei tietoa

(12)

Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen

asukkaista rakennuksen valmistumisvuoden lopussa Päijät-Hämeen maakunnassa 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Valtakunnallisesti yli 65 - vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja

rivitaloasunnoissa

• Päijät-Hämeen maakunnassa

ikääntyneiden osuus on suhteellisen korkea ja heidän osuus uusissa kerros- ja rivitaloissa on myös korkea

• Eri vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua riippuen tuotetusta

asuntokannasta

₀

5 10 15 20 25

2000 2003 2006 2009 2012 2015

65 vuotta

täyttäneiden osuus väestöstä, %

65 vuotta

täyttäneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista,

%

(13)

Päijät-Hämeen ikääntymiskehitys tulevaisuudessa

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000

Ikääntyneiden määrä 2015 sekä väestöennuste Päijät-Hämeessä (TK 2015)

65-74 - vuotiaat

75-84 - vuotiaat Yli 85- vuotiaat

0,0 % 2,0 % 4,0 % 6,0 % 8,0 % 10,0 % 12,0 % 14,0 % 16,0 %

Ikääntyneiden osuus 2015 sekä väestöennuste Päijät-Hämeessä ja

koko maassa (TK 2015)

65-74 - vuotiaat 75-84 - vuotiaat Yli 85-vuotiaat

65-74 - vuotiaat, koko maa 75-84 - vuotiaat, koko maa Yli 85- vuotiaat, koko maa

(14)

Nostoja ja yhteenveto nykytilasta

• Ikääntyneiden keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna

2014 Päijät-Hämeessä 55 m2/hlö, mikä on 2 m2 enemmän kuin koko maan yli 65-vuotiailla.

• Koko väestön asumisväljyys oli 40 m2/hlö, joten ikääntyneet asuvat keskimääräistä väljemmin.

• Hissittömissä kerrostaloissa asui vuonna 2014 9 % ikääntyneistä (koko maassa 25 %).

• Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin

verrattuna. Valtaosa väestöstä ikääntyy paikallaan tutussa

asuinympäristössä ja asunnossa, jossa on asunut jo pitkään .

(15)

Toimintakyvyn

Kehityksen

ennakointi

(16)

Laitoshoidossa ja tehostetussa

palveluasumisessa olleet, vähintään 75 vuotta täyttäneet vuoden 2015 lopussa

Kunta Yli 75-vuotiaat

Terveys- keskusten pitkäaikais- asiakkaat

Vanhain- kotien asiakkaat

Tehostetun palvelu- asumisen

asiakkat

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaat yhteensä

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaiden osuus ikäryhmästä

Jyväskylä 9 674

2

212 758 972 10,0 %

Järvenpää 2 358 8 0 174 182 7,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Oulu 11 728 17 388 693 1 098 9,4 %

Vaasa 5 744 74 30 449 553 9,6 %

Asikkala 990 0 0 97 97 9,8 %

Hartola 431 0 0 8 8 1,9 %

Heinola 2 446 0 48 163 211 8,6 %

Hollola 2 024

2

36 122 160 7,9 %

Kärkölä 414 0 20 41 61 14,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Orimattila 1 568 0 30 150 180 11,5 %

Padasjoki 505 0 0 52 52 10,3 %

Sysmä 745

2

44

2

48 6,4 %

Päijät-Häme 19 961 155 188 1 402 1 745 8,7 %

(17)

Laskelma vuosille 2020-2040

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuus

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 7 % kattavuus

Paikkojen tarpeen muutos v.

2015 asiakkaiden määrään

Yli 75- vuotiaat

Jyväskylä 9 674 970 10,00 % 11307 791 -179 17325 1040 70 20247 1012 42

Järvenpää 2 358 174 7,40 % 3117 218 44 5710 343 169 7226 361 187

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Oulu 11 728 1 081 9,20 % 14280 1000 -81 23586 1415 334 30123 1506 425

Vaasa 5 744 479 8,30 % 6351 445 -34 8743 525 46 9653 483 4

Asikkala 990 97 9,80 % 1162 81 -16 1720 103 6 1827 91 -6

Hartola 431 8 1,90 % 445 31 23 572 34 26 632 32 24

Heinola 2 446 211 8,60 % 2921 204 -7 4210 253 42 4710 236 25

Hollola 2 024 158 7,80 % 2490 174 16 3870 232 74 4362 218 60

Kärkölä 414 61 14,70 % 507 35 -26 783 47 -14 894 45 -16

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Orimattila 1 568 180 11,50 % 1727 121 -59 2504 150 -30 2807 140 -40

Padasjoki 505 52 10,30 % 560 39 -13 736 44 -8 794 40 -12

Sysmä 745 46 6,20 % 762 53 7 935 56 10 1003 50 4

Päijät-Häme 19961 1588 8,67 % 23539 1648 60 34619 2077 489 38158 1908 320

Kunta

Vuoden 2015 lopun tilanne Skenaario vuodelle 2020 Skenaario vuodelle 2030 Skenaario vuodelle 2040

(18)

Hissittömyys

Ikäihmisten

asunnoissa

(19)

Hissittömien määrä

2559

1566 1204 1165 1079

163 1161

645

668 677

492

95 415

221

246 236

168

25 0

1000 2000 3000 4000 5000

Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää

3- tai useampi kerroksisessa hissittömässä kerrostaloissa asuvat

ikääntyneet ikäluokittain.

(20)

Asumistoiveet

ja tarpeet

(21)

Nostoja valtakunnallisista tiedoista

• Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna.

• Muutot kaupungin sisällä ovat ikääntyneillä yleisempiä.

• Kuntien välisiä muuttoja tehdään enemmän 65-74 –vuotiaiden ikäluokassa.

• Ikääntyneet tekevät pääasiassa alle 20km mittaisia muuttoja.

Muuttomatkat lyhenevät ikääntymisen myötä.

• Vyöhykkeillä, joissa palvelut eivät ole välttämättä kävelyetäisyydellä, nettomuutto jää negatiiviseksi.

• Yli 75-vuotiaiden kohdalla osa ikäluokasta tekee jo

välttämättömiä muuttoja palvelutaloihin tai laitoshoitoon,

minkä seurauksena muuttoliikkeen suuntautumista määrittää

enemmänkin näiden asumispalveluiden sijainti.

(22)

KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT

• Hankkeessa toteutettiin kysely Päijät-Hämeen ikääntyville.

Kyselyllä haluttiin kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia.

• Kysely oli auki 20.9.2017-6.10.2017 välisen ajan. Päijät- Hämeestä saatiin vastauksia yhteensä 719 kpl.

• Kyselyyn vastanneiden taustatietoja:

• Kyselyyn vastanneista 50 % (N=352) asuu Lahdessa. Seuraavalla sivulla vastausmäärät kunnittain.

• Enemmistö (74 %) vastaajista oli naisia ja noin neljännes (26 %) oli miehiä.

• Vastaajista 41 % asui omakotitalossa, 17 % rivi- tai paritalossa ja 42 % kerrostalossa.

• Enemmistö (80 %) asui omistusasunnossa, 16 % asui vuokra- asunnossa ja noin 4 % asumisoikeusasunnossa. Yli 70 –vuotiaista lähes 90 % vastanneista asuu omistusasunnossa.

• Asunnossa on asuttu keskimäärin 16 vuotta. (vaihteluväli 0-50

vuotta)

(23)

Vastauksia saatiin kaikista Päijät- Hämeen kunnista

7 15

30 5

24

352 59

81 35

32

72

Muu (täsmennä) Iitti Sysmä Padasjoki Orimattila Lahti Kärkölä Hollola Heinola Hartola Asikkala

Kyselyyn vastanneet kunnittain (N)

(24)

Päijät-Hämeen ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asuntoon

50%

46%

51%

44%

33%

48%

44%

38%

45%

44%

53%

60%

42%

44%

4%

6%

4%

2%

3%

6%

11%

8%

2%

1%

4%

3%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Alle 60 vuotta (N=24) 60-65 vuotta (N=220) 66-70 vuotta (N=212) 71-75 vuotta (N=135) 76-80 vuotta (N=70) 81-85 vuotta (N=31) Yli 85 vuotta (N=9)

Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen asuntoon?

Erittäin tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Melko tyytymätön

Erittäin tyytymätön

(25)

Enemmistö haluaisi asua

mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa

65%

77%

16%

10%

19%

13%

Alle 65 vuotiaat (N=217) Yli 66 vuotiaat (N=401)

Haluan asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossani

Samaa mieltä

En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa

Eri mieltä

(26)

Avovastausten perusteella omassa kodissa

viihdytään hyvin. Suuremmat puutteet liittyvät kodin remonttitarpeeseen, joukkoliikenteeseen ja ruokakauppoihin (yksittäisiä vastauksia).

• En keksi nykyiseen tilanteeseen mitään puutteita.

• Ei puutteita.

• Oma koti kullan kallis.

• Oma koti. Mielenrauha. Terveys. Maaseutuympäristö. Luonto. Omapiha ym.

• Nykyinen sijainti upeiden ulkoilumaastojen vieressä.

• Ruokakauppa puuttuu.

• Alueelta on matkaa 14 km Vääksyyn, missä lähimmät palvelut ovat. Ei ongelmia niin kauan kun pääsen liikkumaan omatoimisesti omalla autolla.

• Joukkoliikenteen aikataulut huonot. Kerran tunnissa menee linja-auto.

• Joukkoliikenne puuttuu.

• Kun ei enää jaksa kävellä kauppaan, pitää tilata kauppatavarat kotiinkuljetuksena.

• Asun mäen päällä. Penkkejä pitäisi olla kulkereittien varrella levähtymistä

varten.

(27)

Omakotitalossa asuvista ikäihmisistä neljännes ilmoitti, että taloa tulisi remontoida lähivuosien aikana. Enemmistöllä ei ole suurempia

remonttitarpeita.

50%

58%

23%

25%

27%

17%

Mikäli asut omakotitalossa: onko talossasi suurempia remonttitarpeita seuraaville vuosille?

Ei ole

suurempia/asumista haittaavia

remonttitarpeita.

Kyllä, taloa tulisi remontoida lähivuosien aikana, jotta asuminen seuraavien vuosien aikana on mahdollista.

En osaa

arvioida/vastata

(28)

Suurin osa (67 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden

aikana

66%

68%

8%

10%

14%

15%

12%

8%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Missä seuraavista näet itsesi asuvan seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Nykyinen asunto

Muu asunto nykyisellä alueella

Jokin toinen asuinalue (samassa kaupungissa)

Jokin toinen kaupunki tai kunta, mikä?

(29)

Yli 66-vuotiaista reilu kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu

pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön.

31%

35%

28%

27%

41%

38%

Haluaisin asua nykyisessä asunnossani, mutta asuntoni ei sovellu pidemmällä aikavälillä itselleni/perheelleni ja muutto on väistämätön

Samaa mieltä

Eri mieltä

(30)

Noin 40 % ikääntyvistä olisi kiinnostunut

muuttamaan nykyisestä asunnosta, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.

22%

29%

32%

30%

29%

26%

16%

15%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Jos muuttaminen olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, kuinka kiinnostunut olet muuttamaan nykyisestä asunnostasi seuraavien 5-10

vuoden sisällä?

En lainkaan kiinnostunut

Melko vähän kiinnostunut

Melko paljon kiinnostunut

Erittäin kiinnostunut

(31)

Keskimäärin kolmannes on harkinnut

muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä.

30%

31%

25%

26%

45%

43%

Olen harkinnut jo muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä

Samaa mieltä

Eri mieltä

(32)

Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa?

• Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen:

• Nykyisessä asunnossa/talossa on liian paljon vaivaa.

• Joukkoliikenne on huono.

• Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle.

• Nykyinen asunto on liian kallis.

• Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja.

(33)

Yli puolet (60 %) ikääntyvistä jäisi todennäköisesti nykyiselle asuinalueelle asumaan, jos siellä olisi esim.

senioriasumista.

59%

60%

30%

28%

11%

12%

Jäisitkö nykyiselle asuinalueellesi asumaan, jos siellä olisi esim.

senioriasumista, johon voisit muuttaa kunnon heiketessä?

Todennäköisesti kyllä

En osaa sanoa/

Todennäköisesti en

(34)

Ikäihmisistä 38 % (yli 66 v.) asuu keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa.

26%

38%

29%

33%

45%

29%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Jos se olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, haluaisitko siirtyä nykyistä lähemmäksi keskustaa/tai palveluita?

Ei koske minua, asun jo keskustassa

Kyllä, haluaisin muuttaa lähemmäksi keskustaa En halua asua keskustassa

(35)

Yli 66 –vuotiaista enemmistö (70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella

seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä.

35%

53%

14%

16%

31%

17%

16%

12%

Alle 65 vuotiaat (N=223) 4%

Yli 66 vuotiaat (N=400)

Minkälaisella asuinalueella haluaisit asua seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Keskusta

Kerrostalovaltainen alue

Pientalovaltainen alue

Maaseutu

Muu

(36)

Hissi puuttuu noin neljännekseltä kyselyyn

vastanneista (yli 66 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä.

34%

50%

39%

24%

44%

32%

Taloyhtiöstä/asunnosta puuttuu hissi.

Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia portaita

Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia kynnyksiä

Onko asunnossasi/taloyhtiössäsi seuraavia liikkumista estäviä tai haittaavia tekijöitä?

Yli 66 vuotiaat (N=324)

Alle 65 vuotiaat (N=176)

Kerrostalossa asuvista ikääntyvistä kolmannes

ilmoitti, että asunnosta puuttuu hissi.

(37)

Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon.

2%

5%

36%

39%

41%

42%

19%

14%

3%

2%

Kuinka suureen asuntoon todennäköisimmin muuttaisit?

20-30 neliötä

31-50 neliötä

51-70 neliötä

71-100 neliötä

yli 100

(38)

Valtaosa on valmis maksamaan alle

200 000 euroa seuraavasta asunnosta.

27%

22%

38%

48%

29%

26%

7%

4%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Mikäli muuttaisit seuraavaksi omistusasuntoon: Kuinka paljon olisit valmis maksamaan seuraavasta asunnostasi?

Alle 50 000 euroa

50 000 -100 000 euroa

100 000 - 200 000 euroa

Yli 200 0000 euroa

(39)

Vanhemmat (yli 66 v) ovat hieman kiinnostuneempia asumaan

yhteisöllisessä asumismuodossa.

9%

11%

21%

23%

35%

38%

36%

29%

Kuinka kiinnostunut olisit asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa on tehty erityisen suuria panostuksia yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin (tiloja voivat olla esim. yhteinen oleskeluhuone, keittiö ruokailutiloineen,

kerhohuone, kuntosali, lukunurkkaus

Erittäin paljon

Melko paljon

Melko vähän

Erittäin vähän

(40)

Ruokakauppa, julkiset liikenneyhteydet, luonto ja terveyspalvelut koetaan tärkeimmiksi asioiksi asumista ajatellen.

71%

59%

40%

22%

31%

23%

25%

60%

71%

23%

31%

41%

34%

44%

38%

37%

33%

20%

4%

9%

17%

32%

18%

27%

24%

6%

7%

1%

2%

11%

6%

8%

10%

2%

1%

3%

5%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Asunnon lähellä on ruokakauppa (N=653)

Asunnon

lähellä on terveyspalveluja … Asunnon lähellä on saatavilla erilaisia … Asunnon lähellä asuu oman

ikäisiä ihmisiä (N=641) Asunnon lähellä asuu eri

ikäisiä ihmisiä (myös … Asunnon lähellä asuu omia läheisiä ja perheenjäseniä … Taloyhtiössä on yhteisiä sisä- ja ulkotiloja (N=617) Luonto on lähellä asuntoa

(N=643)

Julkiset liikenneyhteydet (N=646)

Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita tulevaisuuden asumista ajatellen:

Erittäin tärkeä Melko tärkeä Vähän tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa/En ole harkinnut asiaa

(41)

Uudenlaiset

Asumisratkaisut ja asukkaiden

näkemykset

(42)

Kyselyn vastausten mukaan enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita

palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, viidennes myös ilman varsinaista tarvetta.

59%

57%

20%

21%

22%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kuinka houkuttelevalta asumisvaihtoehdolta ns.

palvelu/hyvinvointikortteli mielestäsi kuulostaa?

Kyllä, voisin olla

kiinnostunut muuttamaan sinne tarpeen vaatiessa (esim. terveydelliset syyt)

Kyllä, voisin olla

kiinnostunut muuttamaan sinne ennen varsinaista terveydellistä

syytä/tarvetta

En koe tätä kovin houkuttelevana vaihtoehtona

(43)

Perusteluja edelliseen kysymykseen

• Yleisesti korttelit herättivät kiinnostusta vastaajien keskuudessa.

Seuraavassa esimerkkejä vastauksista:

•

Uusien tuttavuussuhteiden luominen onnistuu paremmin jo ennen kunnon huononemista tapahtuneena.

•

Ei liian aikaisin "palvelutalo" tyyppiseen asumiseen. Jämähtää ja alkaa stalkkaa muita.

•

Olen itseksenikin ideoinut vastaavanlaista asumisympäristöä.

•

Uskon, että tällainen asumismuoto tuo turvallisuutta.

•

Yhteisöllisyys ja monipuoliset toiminnot sekä esteettisyys ja luonto ovat minulle tärkeitä

• Vaihtoehto nähdään hyvänä vaihtoehtona, erityisesti mikäli kotona asuminen ei ole enää mahdollista :

•

Niin kauan, kun järki pelaa haluan asua omassa kodissa itsenäisesti.

•

Viihdyn yksin, mutta jos terveyteni heikkenee voisi ko. asumismuoto olla hyvä.

•

sairauden mukanaan tuomat terveydelliset rajoitteet

• Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua

”vanhuskortteleissa” ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä.

•

Päiväkodin pihan lapsia on mukava seurata omasta ikkunasta. Pelkille senioreille tehtäviä alueita en kannata.

•

Näkemäni seniorikeskittymät eivät kiinnosta. Näen mieluiten kaikenikäisiä ympärilläni

•

Jos hyvinvointikorttelissa asuisi kaiken ikäisiä ihmisiä, se olisi mielekäs vaihtoehto.

• Vastaajissa on erotettavissa ryhmä, joka ei pidä yhteisöllisyydestä:

•

Epäilen yksityisyyden katoavan, en taida olla niin sosiaalinen tai viihdyn hyvin yksinkin.

(44)

Ruokakauppa ja terveyspalveluiden läheisyys/saatavuus koetaan

tärkeimmiksi asioiksi.

20%

44%

56%

68%

71%

80%

89%

65%

18%

21%

18%

19%

12%

8%

16%

39%

23%

14%

10%

9%

3%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Joku muu, mikä? (193) Ravintola (N=570) Kuntosali (N=565) Kahvila (N=565) Hyvinvointipalveluita, esim.

vuokrattava monitoimi- /työtila eri palveluiden … Terveyspalveluita (sairaala,

terveyskeskus) (N=579) Ruokakauppa (N=588)

Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palvelu-hyvinvointikorttelissa?

Tärkeä

En osaa sanoa

Ei niin tärkeä

(45)

Useimmin ollaan valmiita maksamaan riittävistä varastotiloista, panostuksista sisäpihaan ja

kuntosalista.

17%

29%

33%

30%

25%

41%

52%

57%

56%

58%

37%

34%

38%

35%

23%

31%

24%

31%

24%

46%

34%

31%

40%

36%

17%

19%

13%

18%

Musiikkihuone (N=560) Taukopaikat, lukunurkat

yms. (N=565) Keittiö ruokailutiloineen

(N=575)

Olohuone (N=557) Teknisen/tekstiilityön paja

(N=556)

Sauna (esim.

päärakennuksen … Monikäyttöiset yhteistilat

(N=572)

Kuntosali (N=572) Sisäpihalla yhteisöllisyyttä

luovia tiloja (N=578) Riittävä yleinen pyörä- ja muiden kulkuvälineiden …

Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita tulevaisuuden asumista ajatellen:

Pidän tätä tärkeänä/Olisin valmis maksamaan tästä

En osaa sanoa

En pidä tärkeänä / En ole valmis maksamaan tästä

(46)

Enemmistö ikäihmisistä toivoo lisää vanhusten palveluasumista, uudenlaisia asumiskonsepteja ja uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle.

58%

18%

24%

43%

10%

72%

55%

30%

51%

31%

29%

20%

14%

2%

10%

9%

6%

27%

2%

10%

22%

36%

20%

35%

6%

29%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle (jossa

tarjolla erilaisia … Uusia omistusasuntoja

(N=534)

Uusia asumisoikeusasuntoja (N=515)

Uusia vuokra-asuntoja (N=535)

Lisää rantatonttien kaavoitusta (N=522) Lisää vanhusten palveluasumista (N=573) Uudenlaisia asumiskonseptej

a (N=506)

Minkälaisten asuntojen rakentamista toivoisit kaupungin tai kunnan erityisesti edistävän esim. kaavoituksen ja erilaisten kumppanuuksien

avulla?

Nykyistä enemmän

Nykytila on ok

Nykyistä vähemmän

En osaa sanoa

(47)

Kommentteja ja terveisiä kaupungille (suoria lainauksia)

• Tulisi rohkeasti pohtia erilaisia ihan uusia liikkumisen ja asumisen tappoja ja muotoja.

Lahdesta voisi tulla Suomen johtava asumisen ja liikenteen kehittäjä. Matka pääkaupunkiseudullekaan ei ole mitenkään mahdoton.

• Luontoa on säilytettävä myös keskustan lähellä!

• Seniorit nähtävä voimavarana ei vain menoeränä.

• Ei saa ulkoistaa liikaa palveluja, jotta tuttuus säilyy.

• Kohtuuhintaisia eli sellaisia missä pärjää 1000 euron eläkkeellä!

• Ottakaa ikäihmiset huomioon ajoissa.

• Haja-alueellakin saa kai jatkossakin asua, vaikka on jo ikääntynyt?

• Hienoa, että kysytte meiltä, jotka tulevaisuudessa tarvitsemme kyseisiä palveluita. Kiitos.

• Kysely asukkailta tosi tärkeää asumisen suhteen. Julkisen liikenteen ylläpito ja lisääminen tärkeää esim. junavuoroihin aamuun sekä iltaan.

• Jos syrjäseutuja halutaan pitää asuttuna tarvittaisiin joustavampaa

liikkumismahdollisuutta, edullisesti, keskustaan palveluiden äärelle. Maaseudun eläkeläisillä usein pienet eläkkeet joilla ei taxilla kauppareissuja tehdä.

• Kaupungin tai sen omistaman yhtiön tulisi kiireesti rakentaa lisää ns. senioriasuntoja, jolloin

kaiken maailman vanhusten saalistajat jäisivät nuolemaan näppejään! Samalla vanhusten

asunnot tulisivat kaupunkikehityksen kannalta rakennettua oikeaan paikkaan.

(48)

”Skenaario”-tyyppistä yhteenvetoa Päijät-Hämeen ikäihmisten asumisesta vuonna 2030

Päijät-Hämeessä n. 57 000 yli 65 –

vuotiasta

Henkilöistä 53 % haluaisi asua keskustassa, 16 %

kerrostalovaltaisella alueella, 17 % pientalovaltaisella alueella ja 12 % maaseudulla seuraavien vuosien

aikana.

Enemmistö (57 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista

tarpeen vaatiessa, reilu viidennes myös ilman

varsinaista tarvetta.

Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa

mainituista esteellisyystekijöistä

huolimatta

Noin kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen

asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä.

Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös

jatkossa.

Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000

euroa seuraavasta

omistusasunnosta.

(49)

Toimenpiteet

Koonti kaikkien

kuntien toimista

(50)

Varautumisen näkökulmat

Strategiatyön analyysi Korjaus- ja

täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit)

Uudistuotantotarpeen analyysi

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) Kaavoituksen mahdollisuuksien

analyysi

Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannus- analyysi ja muiden toimijoiden

resurssien arviointi

(51)

Yhteiset haasteet ja toimet

• Haasteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia samoin kuin monet toimenpidekokonaisuudet. Keskeistä on, miten:

1. ”Asuinaluekehittäminen”: Asuinaluekehittämistä saadaan toteutettua paremmin olemassa olevat tilat ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tilat hyödyntäen.

2. ”Oman elämän ennakointi”: Saadaan ikäihmiset ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin

korjausavustuksia (neuvonta, ohjaus tiedottaminen) à Tilaus tuuppauksille

3. ”Tontinluovutuskäytäntöjen muutos”: Integroitua

esteettömyys ja monipuolinen tarjonta tonttipolitiikkaan 4. ”Saavutettavuus”: Parantaa ikääntyneiden asuinalueiden

saavutettavuutta tilanteessa, jossa halutaan kuitenkin olla kotona mahdollisimman pitkään

5. ”Lähimmäisresurssin aktivointi”: Ikäihmisten osallisuuden

tunteen vahvistaminen.

(52)

Päijät-Hämeen pienryhmien tuotokset

Ehdotukset

toimenpiteiksi

(53)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Kaupungissa pelko vanhusten keskittymistä vain tietyille alueille:

monisukupolvisuus häviää

• Kaavoituksessa huomioitava asia

• Liikenneväylä, ympäristö, esteettömyys ja turvallisuus sekä vuokra-asuntojen tarjoaminen

• Liikuntapalvelujen tarjoaminen tasapuolisesti

Aito yhteistyön puuttuminen

maakunnassa eri organisaatioiden kanssa. Usein vaihtuvat kriteerit ja velvoitteet sekä vaatimukset.

• Maakuntakohtaisen yhteistyöryhmän perustaminen asumisen varautumiseen.

• Päijät-Hämeen yhteinen asumisen strategiatyö, tavoitteiden asettaminen ja seuranta (HYKY koollekutsujana)

• Strategian kautta yhteistä suunnitelmallisuutta kehittämisessä, kaavoituksessa yhteistyössä

palveluntuottajien, rakennuttajien ja asuinalueiden kanssa Vanhusten terveyden ja toimintakyvyn

ennaltaehkäisevä toiminta • Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon varmistaminen

• Aktiivisempi kolmannen sektorin hyödyntäminen yhteisöllisen toiminnan aikaan saamiseksi

• Asuinalue kohtaisten yhteisöllisten tilojen kartoittaminen (ei vuokratilat)

Päijät-Hämeen maakunnan joukkoliikenne: Pitkät matkat keskustoihin sekä joukkoliikenteen

• Palveluseteleiden lisääminen

• Kimppakuljetukset

• Koulukyytien ja vanhusten yhteiskuljetusten hyödyntäminen

(54)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Ikääntyneiden tavoitettavuus. Miten

löytää syrjäytyneet vanhukset. • Etsivä vanhustyö ja vapaaehtois- ja järjestösektorin parempi hyödyntäminen

• Puhelinkyselyt / palvelut

Ikääntyneiden kustannusten kasvu

esitetyillä skenaarioilta • Aran toiminnan uudelleenarviointi ja kuntien aktiivinen rooli yhteistyön kehittämisessä

Yhteistyö pienten kuntien asumisen kehittämisen osaamisen

varmistamiseksi

• Maakunnallisen osaamisen ja yhteistyön kehittäminen:

esimerkiksi verkostoituminen - maakuntatyöryhmä

Yhteisöllisyysteen tähtäävät toimenpiteet kehittymättömiä suhteessa ikääntyneiden kehitykseen

• Kolmannen sektorin vahvistaminen, uudenlaisen

asuinympäristöjen rakentaminen ja vanhojen asuinalueiden

uudistaminen yhteistyön näkökulmasta. Kuntien HYTEn ja

päivätoiminnan sekä oppilaitosten yhteistyö

(55)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Ikääntyneen oman elämän asumisen

tarpeen ennakoinnin vahvistaminen • Asumiseen ohjaus jo aikaisemmassa vaiheessa: ennakoivan kotikäynnin toteutus ja kartoitus, suunnittelijoiden

esteettömyyskoulutus, asuminen mukaan työterveyshuollon 50v-tarkastukseen, tiedon välittäminen

• Digitaalisten palvelujen parempi hyödyntäminen

• 1/2-kerroksen esteettömyys: hissiprojektit, informointi, asumisohjaus ja neuvonta sekä tiedottaminen erilaisista vaihtoehdoista. Digitalisaation hyödyntäminen.

Tehostetun palveluasumisen

vähentyessä palvelutarpeen ennakointi • Uudet ikääntyneiden asumiskonseptit palvelujen läheisyyteen kaikissa Päijät-Hämeen kunnissa (Kunnat & PHHYKY)

Ikäystävällisyys kaikilla hallinnonaloilla.

Hallinnonalojen yhteistyö • Vaikuttaminen asenteisiin: Hyväksymme muistisairaat keskuudessamme

• Pienissä kunnissa muistiystävällisten kylänraittien ja katujen

kehittäminen (Värien avulla jne,)

(56)

Välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät

toimenpiteet

(57)