Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen ENNAKOINTITYÖN RAPORTTI

(1)

Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen

ENNAKOINTITYÖN

RAPORTTI

(2)

Raportin sisältö

• Ennakoinnin näkökulmat

• Väestön ikääntyminen, ikääntyneiden asuminen – nykytila ja tulevaisuus

• Toimintakyvyn kehityksen ennakointi

• Hissittömyys ikäihmisten asunnoissa

• Asumisen tarpeet

• Asumistoiveet- ja tarpeet

• Uudenlaiset asumisratkaisut ja asukkaiden näkemykset

• Toimenpiteet

• Koonti kaikkien kuntien toimenpiteistä

• Vaasan pienryhmien tuotokset/ehdotukset toimenpiteiksi

• Vaasassa välittömästi ja myöhemmin vuonna 2018 tehtävät

toimenpiteet

(3)

Näkökulmat

Väestön ikääntyminen Asumisen tarpeet

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

E nn ak oin tia V ar au tu m is ta

(4)

Aikajänne

-2030 2030-

mennessä jälkeen

(5)

Ennakoinnin näkökulmat

Väestön ikääntyminen

Väestön ikääntyminen kuntatasolla ja

kaupunginosatasolla vuosittain 20 vuoden päähän

Väestön toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kehityksen ennakointi

Asumisen tarpeet

Asumistoiveet ja -tarpeet ikääntyneillä

Uudenlaiset asumistarpeet ja toiveet tulevaisuudessa

ikääntyvillä

(6)

Ikääntyminen

Nykytila ja

tulevaisuus

(7)

Ikääntyvien kokonaismäärät ja väestöennusteet vuodelle 2030 kunnittain

Kaupunki 75-84 – vuotiaita 2015

75-84 – vuotiaita

2030

Yli 85 vuotiaat

2015 Yli 85

vuotiaat 2030

Vaasa 4042 6279 1702 2464

Järvenpää 1794 4643

Oulu 8596 17630

Jyväskylä 6907 12 755

Päijät-Häme 17 016 23 323 6605 8691

n. 3000 n. 8000 n. 2000 n. 2 000

n. 6000

n. 1 000

(8)

Ikääntyneiden ikäluokkien sijoittuminen taajamiin ja haja-asutusalueille Vaasan alueella 2015 (TK 2015)

• Suurin osa ikääntyneistä asui 2015 taajamissa (65-74 –vuotiaista 97,9

%, 75-84 –vuotaiasta 98,4 % ja yli 85 –

vuotiaista 98,5 %).

• Yli 65-vuotiaiden

taajama-aste ei poikkea koko kaupungin väestön vastaavasta, vaan

Vaasan alueella

taajamissa asuminen on kaikissa ikäluokissa

maan keskiarvoa yleisempää.

6 755 3 971 1 676 66 156 4 587 729

148 66 25 1 122 809 288

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 - vuotiaat

75-84 - vuotiaat Yli 85-vuotiaat Kunnan

väestö Koko väestö

Taajama Haja- asutusalue

(9)

Ikääntyneiden keskittymät Vaasassa

tilastoruuduittain, 65-74 -vuotiaat

(10)

Ikääntyneiden keskittymät Vaasassa

tilastoruuduittain, 75-84 -vuotiaat

(11)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

talotyypin mukaan Vaasan alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto.

65-74 –vuotiaista kerrostalossa asuu 53

%, 75-84 –vuotiaista 62

% ja yli 85-vuotiaista 68

%.

• Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta yli 85-

vuotiaistakin 26 % asuu

erillispientalossa.

^{2 401}

1 179 308

509 222 68

3 293 2 240 791

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 - vuotiaat

75-84 - vuotiaat

Yli 85- vuotiaat

Erillispientalot

Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot

(12)

Ikääntyneet asuinrakennuksen

valmistumisvuoden mukaan Vaasan alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Ikääntyneet asuvat vanhemmissa

rakennuksissa kuin väestö keskimäärin.

• Eniten ikääntyneitä asuu 1960-1970- lukujen

rakennuksissa.

• Ikäluokkien välisistä eroista käy ilmi, että ikääntyneet ovat usein jääneet asumaan siihen taloon, johon ovat perheenperustamis -iässä muuttaneet.

471 308 103

674 472

226

945 957

424

1846 929

195

1347 608 197

489 238 93

536 292 153

72 37 13

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65-74 - vuotiaat

75-84 - vuotiaat Yli 85-vuotiaat Koko maan

väestö

-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000- ei tietoa

(13)

Ikääntyneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen

asukkaista rakennuksen valmistumisvuoden lopussa Vaasan alueella 2014 (VTJ/VRK 2015).

• Valtakunnallisesti yli 65 - vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja

rivitaloasunnoissa

• Vaasassa aliedustus on ollut huomattavan selkeä vuoteen 2012 asti

• Vuonna 2015 valmistuneissa rakennuksissa

ikääntyneiden osuus on kuitenkin ollut

huomattava

5 10 15 20 25

65 vuotta

täyttäneiden osuus väestöstä, %

65 vuotta

täyttäneiden osuus uusien kerros- ja rivitalojen asukkaista,

%

(14)

Vaasan ikääntymiskehitys tulevaisuudessa

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000

2015 2020 2025 2030 2035 2040

Ikääntyneiden määrä 2015 sekä väestöennuste Vaasassa (TK 2015)

65-74 -vuotiaat 75-84 -vuotiaat Yli 85-vuotiaat

0,00%

2,00%

4,00%

6,00%

8,00%

10,00%

12,00%

14,00%

2015 2020 2025 2030 2035 2040

Ikääntyneiden osuus 2015 sekä väestöennuste Vaasassa ja koko

maassa (TK 2015)

65-74 - vuotiaat 75-84 - vuotiaat Yli 85-vuotiaat

65-74 -

vuotiaat, koko maa

75-84 -

vuotiaat, koko maa

Yli 85-vuotiaat, koko maa

(15)

Toimintakyvyn

Kehityksen

ennakointi

(16)

Laitoshoidossa ja tehostetussa

palveluasumisessa olleet, vähintään 75 vuotta täyttäneet vuoden 2015 lopussa

Kunta Yli 75-vuotiaat

Terveys- keskusten pitkäaikais- asiakkaat

Vanhain- kotien asiakkaat

Tehostetun palvelu- asumisen

asiakkat

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaat yhteensä

Laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen

asiakkaiden osuus ikäryhmästä

Jyväskylä 9 674

2

212 758 972 10,0 %

Järvenpää 2 358 8 0 174 182 7,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Oulu 11 728 17 388 693 1 098 9,4 %

Vaasa 5 744 74 30 449 553 9,6 %

Asikkala 990 0 0 97 97 9,8 %

Hartola 431 0 0 8 8 1,9 %

Heinola 2 446 0 48 163 211 8,6 %

Hollola 2 024

2

36 122 160 7,9 %

Kärkölä 414 0 20 41 61 14,7 %

Lahti 10 838 151 10 767 928 8,6 %

Orimattila 1 568 0 30 150 180 11,5 %

Padasjoki 505 0 0 52 52 10,3 %

Sysmä 745

2

44

2

48 6,4 %

Päijät-Häme 19 961 155 188 1 402 1 745 8,7 %

(17)

Laskelma vuosille 2020-2040

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen kattavuus

Yli 75- vuotiaat

Laitos- hoidon ja tehostetun palveluasumisen tarve, 7 % kattavuus

Paikkojen tarpeen muutos v.

2015 asiakkaiden määrään

Yli 75- vuotiaat

Jyväskylä 9 674 970 10,00 % 11307 791 -179 17325 1040 70 20247 1012 42

Järvenpää 2 358 174 7,40 % 3117 218 44 5710 343 169 7226 361 187

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Oulu 11 728 1 081 9,20 % 14280 1000 -81 23586 1415 334 30123 1506 425

Vaasa 5 744 479 8,30 % 6351 445 -34 8743 525 46 9653 483 4

Asikkala 990 97 9,80 % 1162 81 -16 1720 103 6 1827 91 -6

Hartola 431 8 1,90 % 445 31 23 572 34 26 632 32 24

Heinola 2 446 211 8,60 % 2921 204 -7 4210 253 42 4710 236 25

Hollola 2 024 158 7,80 % 2490 174 16 3870 232 74 4362 218 60

Kärkölä 414 61 14,70 % 507 35 -26 783 47 -14 894 45 -16

Lahti 10 838 777 7,20 % 12965 908 131 19289 1157 380 21129 1056 279

Orimattila 1 568 180 11,50 % 1727 121 -59 2504 150 -30 2807 140 -40

Padasjoki 505 52 10,30 % 560 39 -13 736 44 -8 794 40 -12

Sysmä 745 46 6,20 % 762 53 7 935 56 10 1003 50 4

Päijät-Häme 19961 1588 8,67 % 23539 1648 60 34619 2077 489 38158 1908 320

Kunta

Vuoden 2015 lopun tilanne Skenaario vuodelle 2020 Skenaario vuodelle 2030 Skenaario vuodelle 2040

(18)

Hissittömyys

Ikäihmisten

asunnoissa

(19)

Hissittömien määrä

2559

1566 1204 1165 1079

163 1161

645

668 677

492

95 415

221

246 236

168

25 0

1000 2000 3000 4000 5000

Päijät-Häme Lahti Jyväskylä Vaasa Oulu Järvenpää

3- tai useampi kerroksisessa hissittömässä kerrostaloissa asuvat

ikääntyneet ikäluokittain.

(20)

Asumistoiveet

ja tarpeet

(21)

Nostoja valtakunnallisista tiedoista

• Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna.

• Muutot kaupungin sisällä ovat ikääntyneillä yleisempiä.

• Kuntien välisiä muuttoja tehdään enemmän 65-74 –vuotiaiden ikäluokassa.

• Ikääntyneet tekevät pääasiassa alle 20km mittaisia muuttoja.

Muuttomatkat lyhenevät ikääntymisen myötä.

• Vyöhykkeillä, joissa palvelut eivät ole välttämättä kävelyetäisyydellä, nettomuutto jää negatiiviseksi.

• Yli 75-vuotiaiden kohdalla osa ikäluokasta tekee jo

välttämättömiä muuttoja palvelutaloihin tai laitoshoitoon,

minkä seurauksena muuttoliikkeen suuntautumista määrittää

enemmänkin näiden asumispalveluiden sijainti.

(22)

KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT

• Hankkeessa toteutettiin kysely Vaasassa asuville ikääntyville. Kyselyllä haluttiin kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja

odotuksia.

• Kysely oli auki 2.10.2017-16.10.2017 välisen ajan. Vaasasta saatiin vastauksia yhteensä 350 kpl. Vastanneista henkilöistä 256 vastasi suomenkieliseen ja 97 ruotsinkieliseen lomakkeeseen.

• Kyselyyn vastanneiden taustatietoja:

• Kyselyyn vastanneista 98 % (N=338) asuu Vaasassa.

• Enemmistö (73 %) vastaajista oli naisia ja noin neljännes (27 %) oli miehiä.

• Vastaajista 31 % asui omakotitalossa, 13 % rivi- tai paritalossa ja 57 % kerrostalossa.

• Enemmistö (86 %) asui omistusasunnossa, 12 % asui vuokra-asunnossa ja noin 3 % asumisoikeusasunnossa. Yli 70 –vuotiaista lähes 90 % vastanneista asuu omistusasunnossa.

• Asunnossa on asuttu keskimäärin 21 vuotta. (vaihteluväli 0-60 vuotta)

(23)

Vaasan ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asuntoon

56,8

62,4

54,4

56,4

41,1

35,5

44,1

42,3

2,1

2,2

0,0

1,3 0,0

0,0

1,5

0,0 65 vuotta tai nuorempi (N=95)

66–70 vuotta (N=93)

71–75 vuotta (N=68)

Yli 75 vuotta (N=78)

Kuinka tyytyväinen olet nykyiseen asuntoon?

Erittäin tyytyväinen

Melko tyytyväinen

Melko tyytymätön

Erittäin tyytymätön

(24)

Enemmistö haluaisi asua

mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa

71,8

79,8

9,4

10,3 18,8

9,9

0% 20% 40% 60% 80% 100%

65 vuotta tai nuorempi (N=85)

Haluan asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossani

Samaa mieltä

En osaa sanoa/en ole harkinnut asiaa

Eri mieltä

(25)

Avovastausten perusteella omassa kodissa

viihdytään hyvin. Suuremmat puutteet liittyvät joukkoliikenteeseen.

• Rauhallinen alue, ei läpikulkuliikennettä. Leikkipuisto vieressä, 1 pieni lapsen lapsi. Meri, ranta metsä vieressä.

• Oma koti kullan kallis.

• Inga brister.

• Viihdymme omakotitalossa, ja toistaiseksi meillä ei ole liikkumisongelmia.

• Dålig kollektiv trafik och dyr

• Joukkoliikenteen vähyys ongelmana.

• Joukkoliikenne/kaupunkiliikennöinti! Jos oman auton käyttö käy mahdottomaksi, eläminen kallistuu ja hankaloituu huommattavasti!

• Keskeinen sijainti lähellä palveluja. Rauhallinen ja hiljainen taloyhtiö.

• Asunto keskustassa jossa palvelut lähellä ja luontoonkin pääsee nopeasti sekä siisti viihtyisä ympäristö.

• Nära till centrum, teater, stadshus och kyrka.

• Rauhallinen, viihtyisä piha, mukava naapuristo, palvelut lähellä.

• Oma tupa oma lupa. Rauhallinen alue, haapaniemi.

• Hissin puute on miinus.

• Kunto on vielä niin hyvä että pystymme asumaan ja pienet puuhastelut puutarhassa

(26)

Suurin osa (73 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden

aikana

73

73,5

9

7,6 14,6

14,3 3,4

4,5

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Missä seuraavista näet itsesi asuvan seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Nykyinen asunto

Muu asunto nykyisellä alueella

Jokin toinen asuinalue (samassa kaupungissa)

Jokin toinen kaupunki tai kunta

(27)

Yli 65-vuotiaista vajaa kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu

pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön.

28,4

31,4

24,3

21,8

47,3

46,8 65 vuotta tai nuorempi

(N=74)

Haluaisin asua nykyisessä asunnossani, mutta asuntoni ei sovellu pidemmällä aikavälillä itselleni/perheelleni ja muutto on väistämätön

Samaa mieltä

Eri mieltä

(28)

Noin 35 % ikääntyneistä olisi kiinnostunut

muuttamaan nykyisestä asunnosta, jos se olisi taloudellisesti mahdollista.

28,1

36

37,1

28,9

23,6

11,2

11,6

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Jos muuttaminen olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, kuinka kiinnostunut olet muuttamaan nykyisestä asunnostasi seuraavien 5-10

vuoden sisällä?

En lainkaan kiinnostunut

Melko vähän kiinnostunut

Melko paljon kiinnostunut

Erittäin kiinnostunut

(29)

Keskimäärin neljännes on harkinnut muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä.

25,0

21,9

25,0

50,0

53,1 65 vuotta tai nuorempi

(N=76)

Olen harkinnut jo muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä

Samaa mieltä

Eri mieltä

(30)

Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa?

• Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen:

• Talossa ei ole hissiä.

• Joukkoliikenne on huono.

• Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle.

• Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja.

(31)

Vaasan ikäihmisistä lähes puolet (47%) asuu

keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa.

26,5

46,6

33,7

32,7

39,8

20,6

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Jos se olisi sinulle taloudellisesti mahdollista, haluaisitko siirtyä nykyistä lähemmäksi keskustaa/tai palveluita?

Ei koske minua, asun jo keskustassa

Kyllä, haluaisin muuttaa lähemmäksi keskustaa En halua asua keskustassa

(32)

Yli 65 –vuotiaista enemmistö (77 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella

seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä.

39,1

62,6

12,6

14,0 31,0

16,7 11,5

5,0 0,1

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Minkälaisella asuinalueella haluaisit asua seuraavien 5-10 vuoden aikana?

Keskusta

Kerrostalovaltainen alue

Pientalovaltainen alue Maaseutu

Muu

(33)

Hissi puuttuu noin viidennekseltä kyselyyn

vastanneista (yli 65 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä.

31 % 34 % 20 %

19 %

27 % 15 %

Taloyhtiöstä/asunnosta puuttuu hissi

Taloyhtiössä/asunnossa on liikkum ista haittaavia portaita Taloyhtiössä/asunnossa on liikkumista haittaavia kynnyksiä

Onko asunnossasi/taloyhtiössäsi seuraavia liikkumista estäviä tai haittaavia tekijöitä:

(34)

Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon. Alle 30 neliöiset asunnot ei kiinnosta juuri lainkaan.

0%

4%

22%

23%

42%

49%

35%

24%

1%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kuinka suureen asuntoon todennäköisimmin muuttaisit?

20-30 neliötä

31-50 neliötä

51-70 neliötä 71-100 neliötä

yli 100

(35)

Valtaosa on valmis maksamaan alle

200 000 euroa seuraavasta asunnosta.

18%

13%

46%

33%

14%

11%

3%

20%

41%

Mikäli muuttaisit seuraavaksi omistusasuntoon: Kuinka paljon olisit valmis maksamaan seuraavasta asunnostasi?

Alle 100 000 euroa

100 000 - 200 000 euroa

200 000 - 300 000 euroa

300 000 - 400 000 euroa

En osaa sanoa/ei koske minua

(36)

Yli 40 % Vaasan ikäihmisistä on

kiinnostunut asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa.

9%

14%

35%

28%

27%

32%

28%

26%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kuinka kiinnostunut olisit asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa on tehty erityisen suuria panostuksia yhteisiin sisä- ja ulkotiloihin?

Erittäin paljon

Melko paljon

Melko vähän

Erittäin vähän

(37)

Uudenlaiset

Asumisratkaisut ja asukkaiden

näkemykset

(38)

Kansallisten tutkimusten huomioita

• Toiveasumismuoto voi olla eri kun nykyinen asumistilanne – 70 % yli 74-vuotiaista asuisi mieluiten kerrostaloissa

nykyisessä elämäntilanteessa.

• Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden

toiveasumisalueita. (Ks. Valtakunnallinen asukasbarometri 2016)

• Ikäihmisten asumiseen liittyen keskustelua käydään

uudenlaisista palvelu,- hyvinvointi- ja seniorikortteleista.

Uudet asumisratkaisut ovat kiinnostavia, mutta kokonaiskysyntä on epäselvä:

• Palvelukortteliratkaisut

• Sukupovikorttelit

• Ylisukupolviset asumisen ratkaisut

(39)

Valtakunnallisia tietoja asumisen uusien konseptien näkökulmasta

(valtakunnallinen Asukasbarometri 2016)

• 30 % voisi asua autottomalla asuinalueella, jossa ei olisi mahdollisuutta omaan autopaikkaan, mutta jossa olisi hyvät joukkoliikenneyhteydet ja mahdollisuus

yhteiskäyttöautoon

• 8 % voisi asua yhteisöllisessä asumismuodossa, jossa tinkisi asunnon koosta, mutta saisi käyttöön yhteistiloja – 19 % saattaisi olla kiinnostunut, mutta 68 % ei voisi asua

yhteisöllisesti

• 26 % voisi asua asuinalueella, jossa vieraskielisten osuus

suuri, 33 % voisi ehkä asua.

(40)

Kyselyn vastausten mukaan enemmistö (noin 60 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita

palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, neljännes myös ilman varsinaista tarvetta.

64%

58%

22%

25%

14%

18%

0% 20% 40% 60% 80% 100%

Kuinka houkuttelevalta asumisvaihtoehdolta ns. palvelu/hyvinvointikortteli mielestäsi kuulostaa?

Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne tarpeen vaatiessa (esim. terveydelliset syyt)

Kyllä, voisin olla kiinnostunut muuttamaan sinne ennen varsinaista terveydellistä syytä/tarvetta

En koe tätä kovin

houkuttelevana vaihtoehtona

(41)

Perusteluja edelliseen kysymykseen

• Yleisesti korttelit herättivät kiinnostusta vastaajien keskuudessa. Seuraavassa esimerkkejä vastauksista:

• Näen tärkeänä että olisi ns hyvän tason senioriasuntoja joissa kaikki hyvinvointipalvelut välittömästi saatavissa.

• Tycker att det skulle vara trevligt med gemenskapsboende - med mera eller mindre service .

• Tällainen asumisvaihtoehto voisi olla hyvä ratkaisu vanhusten yksinäisyyden poistamiseen

• Vaihtoehto nähdään hyvänä vaihtoehtona, erityisesti mikäli kunto heikkenee:

• Hoiva- ja palvelutarpeet kasvavat iän myötä.

• Jos terveys huononee on palveluiden läheisyys tärkeä.

• Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua

”vanhuskortteleissa” ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä.

• Att bara bo med likasinnade är inte alltid det bästa.

• Haluan elää omassa tutussa ympäristössä eri-ikäisten/erilaisten ihmisten keskellä

mahdollisimman kauan.

(42)

Ruokakauppa, terveyspalveluiden ja luonnon läheisyys koetaan tärkeimmiksi asioiksi.

78,2

54,8

64,5

42,6

27,3

26,2

21,6

17,9

19,9

36,1

28,8

45,5

43,1

47,6

46,8

46,5

1,6

7,7

6,1

10,9

24

20,4

26,2

28,5

0,3

1,3

0,6

1

5,6

5,8

5,3

7,1 Asunnon lähellä on

ruokakauppa (N=316) Luonto on lähellä asuntoa

(N=310) Asunnon

lähellä on terveyspalveluja (sairaala, terveyskeskus) … Asunnon lähellä on saatavilla

erilaisia hyvinvointipalveluja (N=312)

Asunnon lähellä asuu omia läheisiä ja perheenjäseniä

(N=304)

Asunnon lähellä asuu eri ikäisiä ihmisiä (myös

lapsiperheitä, … Taloyhtiössä on yhteisiä sisä-

ja ulkotiloja (N=301) Asunnon lähellä asuu oman

ikäisiä ihmisiä (N=312)

Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palvelu- hyvinvointikorttelissa?

Erittäin tärkeä

Melko tärkeä

Melko vähän tärkeä

Ei lainkaan tärkeä

(43)

Useimmin ollaan valmiita maksamaan riittävistä varastotiloista, panostuksista sisäpihaan ja

kuntosalista.

64 60,7 59,2 53,7 42,9 34,3

35,1 33,5 26,6 20,8 5,7

22,3 28,9 26,2 31,8 30,4

30,4 34,8 34,2 33,9 31,8 24,2

13,8 10,4 14,5 14,5 26,8 35,3

30,1 32,4 39,4 47,4 70,1

Riittävä yleinen pyörä- ja muiden kulkuvälineiden … Sisäpihalla yhteisöllisyyttä

luovia tiloja

Kuntosali Monikäyttöiset yhteistilat,

jotka tarjoavat … Keittiö ruokailutiloineen Sauna (esim. päärakennuksen

kattohuoneistossa) Olohuone Taukopaikat, lukunurkat yms.

päärakennuksessa, … Teknisen/tekstiilityön paja (esim. verstas, ompeluhuone)

Musiikkihuone Biljardihuone

Kuinka tärkeänä näet seuraavien palveluiden saatavuuden mahdollisessa palvelu- hyvinvointikorttelissa?

Pidän tätä tärkeänä/Olisin valmis maksamaan tästä

En osaa sanoa

En pidä tärkeänä / En ole valmis maksamaan tästä

(44)

Enemmistö ikäihmisistä toivoo lisää vanhusten palveluasumista, uudenlaisia asumiskonsepteja ja uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle.

79,4

60,3

59,8

39

25,3

24

17,2

13,5

9,9

27

25,8

34,2

24

53,4

0,4

1,6

2,1

4,5

10,5

3,9

6,5

6,7

28,2

11

30,7

30

48,1

22,9 Lisää vanhusten

palveluasumista

Uudenlaisia asumiskonsepteja Uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle (jossa

tarjolla erilaisia … Uusia kaupungin vuokra-

asuntoja

Lisää rantatonttien kaavoitusta

Uusia asumisoikeusasuntoja

Uusia omistusasuntoja

Minkälaisten asuntojen rakentamista toivoisit kaupungin tai kunnan erityisesti edistävän esim. kaavoituksen ja erilaisten kumppanuuksien avulla?

Nykyistä enemmän

Nykytila on ok

Nykyistä vähemmän

En osaa sanoa

(45)

Kommentteja ja terveisiä kaupungille (suoria lainauksia)

• Bra att man frågar äldres åsikt just på detta sätt, så tack för det!

• Palvelutaloihin ei monen eläkkeet riitä, siinä miettimistä!

• Hyvistä julkisen liikenteen palveluistahuolehtiminen; kotipalveluiden turvaaminen sekä terveyspalveluiden saatavuus tärkeää.

• Toivon laadukasta asumista ja asuntoja ikäihmisille, mutta riittävätkö eläkkeet niihin ja niissä asumiseen, se on sitten toinen juttu.

• Uusia ideoita vanhusten asumiseen juuri niin kuin kyselyssä on tuotu esille ja niitä toteuttamaan. Asumisoikeus tulisi myös kysymykseen.

• ikäihmisille erilaista virkistystoimintaa, esim. kortteli-kerhot.

• Tänk på oss äldre i alla sammanhang

• Vähänkyrön keskustaan uusia pienkerrostaloja tai rivitaloja 50-70 neliön huoneistoja haja-asutusaluel.asuville ikääntyville ihmisille.

• Mera svenskspåkiga hyres servicebostäder i centrum.

• Tsemppiä työhön! Hyvää kannattaa tavoitella.

• Vähemmän keskustapainotteista ajattelua. Eivät kaikki halua asua keskustassa tai asumiskeskuksessa.

• Merenrantaan uusia omistusasuntoja.

• Bygg flera hyresbostäder i centrum.

• Tehkää ratkaisut sellaisiksi, että ne tukevat ikäihmisten omatoimisuutta, jotta me tarvitsemme mahdollisimman vähän yhteiskunnan toimenpiteitä. Selviämme mahdollisimman kauan omin avuin, tuettunakin.

• Önskar att planeringen skulle ske mera öppet och att det skulle bli friare former av boendet. Kollektiv-tänkandet låter intressant.

• Kohtuuhintaisia asuntoja. Taloihin hissejä, lisää kaupungin avustusmääräraha näihin.

(46)

”Skenaario”-tyyppistä yhteenvetoa Vaasan ikäihmisten asumisesta vuonna 2030

Vaasassa n. 15 000 yli 65 –

vuotiasta

Henkilöistä 63 % haluaisi asua keskustassa, 14 %

kerrostalovaltaisella alueella, 17 % pientalovaltaisella alueella ja 5 %

maaseudulla seuraavien vuosien aikana.

Enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, neljännes myös ilman varsinaista tarvetta.

Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa

mainituista esteellisyystekijöistä

huolimatta

Vajaa kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä.

Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös

jatkossa.

Enemmistö on valmis maksamaan alle 200 000

euroa seuraavasta

omistusasunnosta.

(47)

Toimenpiteet

Koonti kaikkien

kuntien toimista

(48)

Varautumisen näkökulmat

Strategiatyön analyysi Korjaus- ja

täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit)

Uudistuotantotarpeen analyysi

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) Kaavoituksen mahdollisuuksien

analyysi

Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannus- analyysi ja muiden toimijoiden

resurssien arviointi

(49)

Yhteiset haasteet ja toimet

• Haasteet ovat hyvin pitkälti samanlaisia samoin kuin monet toimenpidekokonaisuudet. Keskeistä on, miten:

1. ”Asuinaluekehittäminen”: Asuinaluekehittämistä saadaan toteutettua paremmin olemassa olevat tilat ja kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden tilat hyödyntäen.

2. ”Oman elämän ennakointi”: Saadaan ikäihmiset ennakoimaan omaa elämäänsä ja hyödyntämään entistä paremmin

korjausavustuksia (neuvonta, ohjaus tiedottaminen) à Tilaus tuuppauksille

3. ”Tontinluovutuskäytäntöjen muutos”: Integroitua

esteettömyys ja monipuolinen tarjonta tonttipolitiikkaan 4. ”Saavutettavuus”: Parantaa ikääntyneiden asuinalueiden

saavutettavuutta tilanteessa, jossa halutaan kuitenkin olla kotona mahdollisimman pitkään

5. ”Lähimmäisresurssin aktivointi”: Ikäihmisten osallisuuden

tunteen vahvistaminen.

(50)

Varautumisen näkökulmat

Strategiatyön analyysi Korjaus- ja

täydennysrakentamistarpeen analyysi (ml. Hissit)

Uudistuotantotarpeen analyysi

Rakentamis- ja Muutostarpeet Toimenpiteet

Ikääntyvien asuinalueiden analyysi Muiden toimenpiteiden analyysi (käyttötarkoituksen muutokset, yhteisöllisyyden kehittäminen jne.) Kaavoituksen mahdollisuuksien

analyysi

Asuinalueiden ja palveluverkon suunnittelun analyysi Toimenpiteiden kustannus- analyysi ja muiden toimijoiden

resurssien arviointi

(51)

Vaasan pienryhmien tuotokset

Ehdotukset toimenpiteiksi

(52)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Hyvän ikääntymisen takaaminen kasvavassa

tilanteessa • Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan

vahvistaminen tukemaan asuinalueiden yhteisöllisyyttä, välittämistä ja yhteisöllistä tekemistä

• Aktiivinen yhteydenpito: Sähköinen yhteydenpito, infotaulut

• Soluasuntojen kehittäminen tai yhteisöllisten asuntojen kehittäminen

Erilaisten taloudellisten edellytysten huomioiminen asuntosuunnittelussa

Palveluverkkosuunnittelussa ikääntyvien tarpeiden huomioinen

Tasapuolinen eri kaupunginosien kehittäminen • Ravilaaksossa sovellettujen hyvien ideoiden selvittäminen muissa kaupunginosissa

• Kaupunginosakehittämisessä aluetalkkari – toimintamallin edistäminen

• ASO-kohteiden kysynnän kartoittaminen

kaupunginosittain

(53)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Tulevaisuudessa ikääntyvillä asuinalueilla on huonot kulkuyhteydet keskustaan, mikä pakottaa muuttamaan

• Kyläbussi

• Suorat yhteydet asuinalueilta keskustaan:

odotusaikojen ja matka-aikojen analyysi – tällä hetkelläkään ei toimi, saati tulevaisuudessa (Kaupungin liikennesuunnittelu)

• Eli käytännössä nykyistä tiheämpi ja suorempi runkoliikenne sekä liikkumisen yhteisöllisten ratkaisujen kartoittaminen

• Erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen jokaisella alueella (Kaavoitus)

Asuinalueuskollisuus tulee säilymään samana

Asukkaiden omaehtoisen varautumisen

vahvistaminen toimintakyvyn heikkenemiseen sekä asumisen kysymyksiin

• Viestintää ja tiedotusta yhdistysten kautta, SOTEen ennaltaehkäisevät kotikäynnit, eläkeläiskurssit ja viestintää esimerkiksi kaupallisista palveluita

• Aktiivisempi kolmannen sektorin, julkisen

sektorin sekä kaupallisten palvelujen

tarjoaminen ikääntyneillä asuinalueilla

(54)

Haasteet Toimenpiteet (-2030)

Vahoista asunnoista ja tarvikkeista luopuminen on vaikeaa, ja vanhat asunnot haastavassa kunnossa

• Esteettömyysratkaisujen toteutuksen tehostaminen: Nykyistä vahvemmat neuvontapalvelut korjausavustusten suhteen tai ennakoivan muuton tukeminen.

• Mielipiteiden muokkaus kuntouttavalla otteella:

”Muuttovalmennus”

• ARAn ja kaupungin vahvempi tuki hissien rakentamiseen ja tähän liittyvät uudet markkinoinnin keinot

Yhteisöllisen asumisen kehittäminen • Kortteliratkaisuissa myös sukulaisille/tuttaville huoneisto yhteiskäyttöön (joka on tosin kallis ratkaisu)

• Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen eri kaupunginosien sisällä: kartoitetaan lähiympäristön tarjoavat mahdollisuudet ja etsitään yhteisöllisyyden kehittämiseen vastuuvetäjät