Kielemme kaytanto
Liian paljon liittymia
»Kaikkien maiden sosialistit, liittykaa yh- teen!» kuuluu luttu laislelulause. On var- sin lavallista kuvala asioiden, esineiden 1ai ihmisten suh1ei1a verbilla liittyii. Tassa lauseessa verbi kuvaa ak1iivis1a 1oiminlaa ja silla on merkilys '1ulla mukaan, yhlya joukkoon, tehta liitto', mulla kaikkiaan verbi on hyvin laajamerkilyksinen. Sita voidaan kayttaa seka aktiivisena etta pas- siivisena, yhta hyvin konkreettisesta kuin abstraklisestakin toiminnasta tai tapah- tumisesla, niin pysyvasla tilasla kuin lilan muutoksestakin. Kysymykseen voivat siis tulla monenlaisel suhteet.
Laajamerkityksisyys on mahdollis1anu1 myos liittyii-verbin liikakayton. Varsinkin asioiden suhteita ilmaistaessa siita on lul- lut tyypillinen muotisana: yleisverbi, joka valitaan, vaikka jokin muu ilmaustapa olisi selkeampi. Seuraavat esimerkit ovat pedagogisista ja tieteellisista artikkeleista ja opiskelijoiden harjoilusaineista.
Asia voi olla toisen aihe, lahlokohta lai syy. Talloin liittyii-verbia havainnolli- sempia ja yksiselitteisempia ovat esim. ai- heutua ja johtua, transitiivilapauksissa ai- heuttaa tai vaikuttaa. Esim. »Viime vuosi- na maassamme on tutkittu intensiivisesti fyysiseen rasitukseen liittyvaa luuslon hairiotilaa, rasitusmurtumaa.» Par. fyysi- sen rasiluksen aiheuttamaa. »Paaasiassa palvelukseen liittyvien syiden vuoksi saa- liin vain kolmen rontgenkuvauksen sarja suoritetuksi. » (Kyse on varusmiesten saam1en rasitusmurtumien rontgenku-
120
vauksista.) Par. palveluksesla aiheutunei- den
~
palveluksen aiheuttamien. »Huo- miota kiinnitettiin myos yhleiskunla- luokkaan liittyviin tekijoihin, jotka maa- raaval nuorlen ihmisten kiinnostuksen eriytymista.» Par. yh1eiskuntaluokas1a johluviin. »Osa vallitsevasta erilaisuudes- la liittyy sukupuolten valilla ilmeneviin ja sosiaalisesla lahtokohdasla aiheuluviin eroihin.» Par. Osa eroista johtuu suku- puolesta lai sosiaalisesta lahtokohdasla.» Vastaamisen vapaus ja siihen liittyva ar- vostelun vaikeus oval lyypillisia ominai- suuksia esseetehtaville.» Par. Vaslaami- sen vapaus ja siita johluva
~
sen aiheutta- ma arvostelun vaikeus oval esseetehtavien tyypillisia ominaisuuksia. »Puhelimen kayttajien sosiaalisessa koostumuksessa lapahtui ajanmittaan muuloksia. Tama liittyy luonnollisesti vastaavaan muutok- seen puhelimen kayttajien ammattiraken- teessa. » Par. Ajan mittaan puhelimen kayttajia tuli muistakin (kuin edella pu- heena olleisla) sosiaalisisla ryhmista. Ta- ma aiheutui tietysti siila, e11a puhelinta rupesivat kayttamaan yha useampien ammattien harjoittajat. »Arvosanamenes- tykseen liiltyvien tekijoiden tarkastelu selventaa sita, millaisia vaalimuksia ope- tusjarjestelma asettaa opiskelijalle.» Par.Arvosanameneslykseen vaikuttavien syi- den --.
Joskus lahtokohla on suorastaan toisen asian edellytys. Talloinkin liirtyii on liian ylimalkainen; paitsi verbia edellyttiiii lar- joutuu kayttoon esimerkiksi vaatia. Jos- kus suhde on sellainen, etta se voitaisiin
selkeimmin ilmaista sanoilla kohdisrua tai tiihdiitii. Esim. »Kyky tulkita taidemaa- lauksen sisaltoa liittyy spesifeihin suun- tautumistekijoihin, esim. monimutkai- suuden sietokykyyn.» Par. edellyttaa eri- koiskykyja. »Kaikelle historiantutkimuk- selle on eduksi, jos asianomainen tutkija omaa tutkittavaan aiheeseen liittyvat valmiudet.» Par. - - jos tutkijalla on ai- heen vaatimat kyvyt. »Spesialistien kou- lutus ei oikeustieteessa ole paaasia. Pain- vastoin korostetaan voimakkaasti sellais- ten yleisempien valmiuksien merkitysta, jotka liittyvat oikeusjarjestykseen, oikeus- tieteeseen ja oikeudelliseen ratkaisutoi- mintaan.» Par. - - sellaisia yleisempia tie- toja ja taitoja, joita oikeusjarjestys, oi- keustiede ja oikeusratkaisut vaativat
~
edellyttavat. »Terveyden parantamiseen ja sairauden ehkaisyyn liittyvan tiedon opettaminen on ollut varsin vahaista suh- teessa hoitomenetelmien opettamiseen.»
Par. tahtaavan. »Avohoidon tehtavista kiinnostuneilla oli laakarien tyohon liit- tyvia pelkoja vahemman kuin muista eri- tyistehtavista kiinnostuneilla.» Par. koh- distuvia.
Liittyii-verbilla voidaan kuvata esim.
osan ja kokonaisuuden suhdetta tai toisen yhteyteen kuulumista, mutta joskus verbi kuulua voi ilmaista asian selkeammin.
Kun kirjoitetaan: »Ulkoilualueisiin liitty- vat myos rannat ja metsat», tulkitsee luki- ja, etta on kyse kahden erillisen alueen suhteesta: on olemassa toisaalta ulkoilu- alueita ja toisaalta niiden yhteydessa mut- ta ulkopuolella rantoja ja metsia. Kuiten- kin asiayhteys paljastaa, etta kirjoittajan tarkoitus on ollut sanoa: »Ulkoilualuei- siin kuuluvat myos rannat ja metsat.» Samantyyppinen korjaus on tarpeen myos seuraavassa esimerkissa: »Vapaa- ajan viettoon liittyy nykyisin olennaisesti matkustaminen.» Par. kuuluu.
Tutkija kirjoittaa: »Koska rasitusmur- tuma luonnostaan liittyy sotilaskoulutuk- seen ja on aiheuttanut runsaasti poissa- oloja varusmiespalvelusta, on ymmarret- tavaa, etta puolustusvoimien laakinta- huolto on uhrannut voimavaroja titan selvittelyyn.» Milla tavoin rasitusmurtu-
Kielemme
kaytantoma liittyy sotilaskoulutukseen? Ilmeises- tikin niin, etta koulutettavat joutuvat normaalia suurempaan fyysiseen rasituk- seen ja siksi heilla on usein rasitusmurtu- mia. Liiuyii-verbi on siis kaytossa silloin- kin, kun kyseessa on omistussuhde tai jo- honkin kiinteasti kuulumisen suhde: jol- lakin tai jossakin on jotain. Lisaesimerk- keja: »Tyoryhmiin ja komiteoihin liittyy se olennainen ero, etta - -.» Par. Tyoryh- milla ja komiteoilla on--. »Harjoittelu- koulujen toimintaan on liittynyt paljon piirteita, jotka suosivat enemman naytte- lijan roolin omaksumista kuin vakavia todellisten opetustilanteiden toteuttamis- yrityksia. » Par. Harjoittelukoulujen toi- minnassa on ollut paljon piirteita, jotka suosivat enemman nayttelemista
»Joensuun korkeakoulun lastentarhan-ja luokanopettajankoulutukseen hyvaksy- tyille oli ominaista ihmiskeskinen suun- tautuminen, mika liittyi kielteisesti tieteel- lisiin ja tutkimusintresseihin.» Par. - - hyvaksytyt suuntautuivat ihmiskeskeises- ti, mutta kiinnostusta tieteeseen ja tutki- mukseen heilla ei ollut.
Hyvin tavallinen on adjektiiviattribuut- tina oleva liittyii-verbin I. partisiippi.
Monesti se on turha ja sanaliiton voi kor- vata yhdyssanalla tai lyhemmalla konst- ruktiolla, jossa liillyii-verbin ja sen maa- ritteen korvaa genetiiviattribuutti. Esim.
» Vaikka nuolenkarkien perustehtava aina on sama, on niiden ulkonaossa kuitenkin erilaisista valmistukseen liittyvista tavois- ta johtuen eroja.» Par. - - erilaisista val- mistustavoista johtuvia eroja. » Vanhus- ten oikeudet ja velvollisuudet vaihtelevat laajalti yhteison sosiaalisesta rakenteesta riippuen. Eras tallainen rakenteeseen liit- tyva seikka on sukulaisuusjarjestelma.»
Par. - - yhteison sosiaalisen rakenteen mukaan. Tallainen rakenneseikka on mm. sukulaisuusjarjestelma. »Matema- tiikka, fysiikka ja kemia ovat luonteeltaan ns. puhtaita tieteita, joissa korkeakouluis- sa harjoitettava tieteellinen tutkimus on erikoistunut kapea-alaisten tutkimusai- heiden kasittelyyn ja etaantynyt jokapai- vaiseen ymparistoomme liittyvien prob- leemien tarkastelusta.» Par. jokapaivaisen
121
Kielemme kaytanto
ymparistomme probleemien tarkastelus
ta. »On varmistettava, etta tehtavan kasit
telyn paattyessa mahdollisimman moni on ymmartanyt siihen liittyvat periaatteel
liset paaasiat.» Par. sen paaperiaatteet.
»Taustamelun leviamiseen vaikuttavat useat seka luonnonymparistoon etta kau
pungin rakennettuun ymparistoon liitty
vat tekijat.» Par. seka luonnonympariston etta kaupungin rakennetun ympariston piirteet. »Opiskelijoilta voidaan edellyt
taa, etta he osoittavat harjoitustoissaan, tutkielmissaan seka kaytannon tilanteisiin liittyvien ongelmien tarkastelussa ymmar
tavansa, milla tavoin eri yksityiskohdat liittyvat toisiinsa ja kokonaisuuteen.» Par. kaytannon ongelmien tarkastelussa.
Mika saa kirjoittajat niin usein valitse
maan verbin /iittyii, vaikka vaihtoehtoja on tarjolla kosolti? Useat esimerkit ovat tieteellisesta tekstista, ja niista pollahtaa ilmoille tutkijankammion poly. Tutkija nakee paperilla vain jotakin ilmiota ku
vaavia lukuja ja toteaa niiden korreloivan tai jaavan korreloimatta toista ilmiota kuvaavien lukujen kanssa. Niinpa han kirjoittaa esimerkiksi: »Keskeyttaneisyys liittyi heikkoon ylioppilastutkintomenes
tykseen ja puuttuviin teoreettis-tieteelli
siin intresseihin.» Tutkijan olisi kuitenkin vaivauduttava numeroitaan pitemmalle:
nakemaan, mita todellisen elaman ilmioi
ta ne oikeastaan kuvaavat. Silloin paperil
le voisikin syntya lause »Opintonsa kes
keyttaneiden ylioppilasmenestys oli heik
ko, eika heilla ollut kiinnostusta teoreetti
siin ja tieteellisiin asioihin».
Joskus /iittyii-verbin kayttamisen paa
maarana ilmeisesti on tietoinen epamaa
raisyyden tavoittelu. Valjana ja moni
merkityksisena liittyii sopii hyvin, kun ei ole tarpeen tai ei voida ilmaista, millaises
ta asioiden suhteesta on kysymys. Pari vuotta sitten sairastuivat muutamat len
tokentilta juustoja ostaneet punatautiin.
Sanomalehti kirjoitti: » Yhta lukuun ot
tamatta kaikki seitseman lentokenttajuus
toihin liittyvaa punatautitapausta ovat ol
leet lievia.» Nain ei suoraan vaitetty, etta sairastumiset olisivat johtuneet juustoista, ja jos taudin lahde olisikin osoittautunut
122
muuksi, ei kirjoittajaa olisi voitu syyttaa virheellisten tietojen antamisesta.
Useimmiten liittyii-verbin synnyttama epamaaraisyys ei kuitenkaan ole nain harkittua: laajamerkityksisyytensa ansios
ta sana vain tarjoutuu kayttoon helposti ja vapauttaa kirjoittajan pohdiskelemas
ta, millainen kuvattavien asioiden suhde todella on. Jonkun on vaiva kuitenkin nahtava. Jos sita ei nae kirjoittaja, se siir
tyy lukijalle. Lukijaansa kunnioittava asia
tekstin kirjoittaja ei jata tekstiin tulkitse
misongelmia, vaan epatasmallisten muo
tisanojen asemesta valitsee asiayhteyteen yksiselitteisesti sopivat.
LAILA LEHIKOINE N
