108
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 8 . v s k . – 1 / 2 0 2 2
Kuinka rahalle käy – maksaminen murroksessa
Tuomas Välimäki
Eswar S. Prasad,
The Future of Money: How the Digital Revolution is Transforming Currencies and Finance.
The Belknap Press 2021, 483 sivua.
pilotoimaan vähittäismaksamiseen tarkoitettua digitaalista keskuspankkirahaa.
Eswar S. Prasad, taloustieteen professori Cornellin yliopistosta, on kokenut akateeminen taloustieteilijä. Hänellä on paljon kokemusta myös käytännön politiikka-analyysin tekemises- tä, sillä hän on toiminut mm. Kansainvälisen va- luuttarahaston Kiinan toimiston vetäjänä.
Prasadin laaja kokemus näkyy hänen kyvyssään lähestyä kirjan laajaa aihepiiriä sekä rahoitustoi- mialan muutoksen kokonaisvaltaisen merkityk- sen näkökulmasta että samanaikaisesti myös osoittaen ymmärrystä eri instituutioiden, rahoi- tusmarkkinoiden ja innovaatioiden yksityis- kohdista.
Prasad avaa rahoituksen peruskäsitteet luki- jalle kompaktisti, mutta samalla yleistajuisesti:
mitkä ovat rahan käyttötarkoitukset, ja miten digitalisaatio muuttaa niitä, mikä merkitys eri instituutiolla ja markkinoilla on rahoituksessa, ja miten luottamus on kaikki kaikessa sekä mak- samisessa että rahoituksenvälityksessä.
KTT Tuomas Välimäki (tuomas.välimaki@bof.fi) on Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
M
aksaminen muuttuu – jälleen. Maksuväli- neet ja -tavat ovat vaihtaneet muotoaan ajan saa- tossa moneen kertaan. Historian tärkeinä mur- roskohtina voidaan pitää paperirahan käyttöön- ottoa Kiinassa ensin 600-luvulla talletustodis- tusten muodossa ja myöhemmin Kublai-Kaanin aikana ensi kertaa varsinaisena fiat-rahana.Ruotsissa vuonna 1668 perustettu maailman en- simmäinen keskuspankki oli myös yksi varhai- simmista paperirahan liikkeeseenlaskijoista.
Eswar S. Prasadin tuore teos The Future of Mo- ney kuvaa ja analysoi monipuolisesti maksami- sessa parhaillaan menossa olevaa murrosta eli sitä, miten digitaalinen vallankumous muuttaa rahaa ja laajemmin koko rahoituksen tulevai- suutta. Edelläkävijöinä fyysisen käteisen aika- kauden loppumisessa, joka on yksi Prasadin lä- pikäymistä keskeisimmistä muutoksista, ovat jälleen äsken mainitut maat Kiina ja Ruotsi.
Niissä nopea siirtyminen käteisestä sähköisiin, yksityisen sektorin tarjoamiin maksuvälineisiin on herättänyt keskuspankit suunnittelemaan ja
109 Tu o m a s Vä l i m ä k i
Prasad esittelee koko joukon erilaisia mak- samisen ja rahoituksen piiriin lukeutuvia inno- vatiivisia hankkeita. Kartoittaessaan finans- sialan innovaatioita eli fintechin kehitystä Prasad arvioi hankkeiden ja niiden tuoman muutoksen kykyä muuntaa säästäminen työllisyyttä ja brut- tokansantuotetta kasvattaviksi investoinneiksi.
Tähän liittyy kiinteästi se, kuinka uusi rahata- lous suoriutuu perinteisen pankkitoiminnan haasteista: maturiteettitransformaatiosta ja lai- noittajien sekä velallisten välisestä informaa- tioepäsymmetriasta. Parhaimmillaan fintech laajentaa digitaalisen maksamisen ja rahoituk- sen piiriin kuuluvien joukkoa. Hyvänä esimerk- kinä tällaisesta voidaan pitää Kenian M-PESAa, jonka avulla valtaosa kenialaisista saatiin digi- taalisen rahatalouden piiriin. Toisaalta, vaikka pankkitilin käyttö helpottuu ja sähköisen mak- samisen mahdollisuudet parantavat ihmisten hyvinvointia, laajempi yhdenvertaisuus vaatisi myös monipuolisempaa pääsyä erilaisten rahoi- tustuotteiden piiriin. Arvioidessaan fintechin tuottamia hyötyjä Prasad peilaa toiminnan te- hostumista myös sitä vasten, ettei kehitys saisi johtaa kotitalouksien, yritysten tai koko kansa- talouden kannalta kohtuuttomiin riskeihin tai varallisuuden keskittymiseen.
Prasadin tausta kansainvälisen makrotalou- den kysymysten parissa näkyy hänen kyvyssään analysoida fintechin ja digitaalisen keskuspank- kirahan vaikutusta rajat ylittävien maksujen vä- litykseen ja dollarin asemaan ankkurivaluutta- na. Fintechin tuomat mahdollisuudet aukeavat nopeasti lukijalle, kun meitä muistutetaan kan- sainvälisten rahalähetysten merkityksestä monil- le kehittyville maille. Esimerkiksi haitilaiset vas- taanottavat ulkomaisia rahalähetyksiä vuosittain määrän, joka vastaa noin 40 prosenttia maan BKT:stä. Nykyisin ulkomailla työskentelevät haitilaiset maksavat perheilleen lähettämistä ra-
hasummista kahdeksan prosentin suuruusluok- kaa olevat kustannukset. Tähän toimintaan on viime aikoina syntynyt pankkien ohelle uusia toimijoita, jotka välittävät rahaa useiden valuut- tojen välillä jopa alle prosentin kustannuksilla.
Tällaisen kokoluokan säästöt voivat olla merkit- täviä jo koko kansantalouden kannalta.
Rahan tulevaisuutta luotaavan kirjan on kä- siteltävä myös teknisesti haastavia aiheita kuten kryptovaroja, lohkoketjuteknologiaa ja hajautet- tua tilinpitoa. Näissä jaksoissa Prasad onnistuu mainiosti. Suosittelen näiden jaksojen kahlaa- mista, jos haluat ymmärtää edes pintapuolisesti, mihin Bitcoinin toiminta perustuu, miten luot- tamus voidaan aikaansaada hajautetusti, ja mi- ten läpinäkyvyys voi kasvattaa luottamusta.
Prasad ei kuitenkaan sorru merkittävienkään teknisten innovaatioiden perusteettomaan ylis- tämiseen. Hänen mukaansa Facebookin alulle- paneman Diemin kaltaiset ”stablecoinit” ovat ai- noita kryptovaroja, jotka voivat onnistua toimi- maan maksuvälineenä. Paradoksaalisesti tällais- ten uudenlaisten maksuvälineiden onnistumis- mahdollisuuden pohjana on se, että arvon vaka- us muodostuu niiden katteena olevan keskus- pankkirahan vakaudesta.
Bitcoinin taustalla olevat teknologiset inno- vaatiot voisivat edesauttaa maksamisen kustan- nusten pienentämisessä, mutta tällaisten kryp- tovarojen suuri arvon vaihtelu tekee niistä käyt- tökelvottomia maksuvälineinä tai arvonsäilyttä- jinä. Nykymuotoisia kryptovaroja onkin pidet- tävä lähinnä spekulatiivisina sijoituskohteina.
Kryptovarojen puolestapuhujat esittävät niiden rajallisen saatavuuden takaavan arvon säilymi- sen pitkällä tähtäimellä. Kuitenkin hintavakau- teen tähtäävien keskuspankkien kyky luoda lik- viditeettiä kriiseissä on Prasadin mukaan näh- tävä perinteisen fiat-rahan etuna.
110
K A K 1 / 2 0 2 2
Kiinalaisten Alibaban Alipayn ja Tencentin WeChatin onnistumiset vähittäismaksamisen markkinoilla sekä Facebookin Libra/Diem- hanke ovat herättäneet keskuspankit. Jos kes- kuspankkirahalla maksamisen halutaan olevan tulevaisuudessakin mahdollista, keskuspankki- en on siirryttävä digitaaliseen aikaan myös vä- hittäismaksamisessa. Latinalaisesta Amerikasta löytyy tältä saralta jo käynnissä olevia hankkei- ta, Kiinan e-CNY ja Riksbankenin e-krona ovat jo pitkällä pilotoinneissa, ja eurojärjestelmällä- kin on menossa digitaalisen euron kaksivuoti- nen tutkimushanke.
Keskuspankkien motiivit digitaalisen kes- kuspankkirahan mahdolliseen liikkeeseen las- kuun poikkeavat. Kehittyvissä maissa tärkeänä pidetään sähköisten maksupalveluiden piirissä olevan väestönosan kasvattamista ja harmaan talouden kitkemistä. Kehittyneen talouden, ku- ten Suomen, näkökulmasta digitaalisen keskus- pankkirahan suurimmat hyödyt saadaan vähit- täis maksutapojen monipuolistumisesta. Kätei- sen merkityksen pienentyessä luottokorttiyhti- öiden järjestelmät dominoivat vähittäismaksu- kenttää erityisesti Suomessa. Digitaalinen kes- kuspankkiraha varmistaisi osaltaan maksami- sen toimivuutta häiriötilanteissa ja poikkeus- oloissa. Lisäksi uusi vaihtoehtoinen maksutapa voi olla tarpeen pienentämään yksityisten pal- veluntuottajien monopolivoimaa tilanteessa, jossa käteinen ei enää toimi laajamittaisena vaih- toehtona maksamisessa.
Kaiken kaikkiaan Eswar Prasad hahmottaa rahan tulevaisuutta ja analysoi digitaalisen val- lankumouksen vaikutuksia rahoitukseen var- sin monipuolisesti. Ekonomistina hän ymmär- tää kehityksen mahdollisuudet ja uhat sekä va- roo tekemästä tarkkoja ennustuksia tulevai- suudesta. Kuitenkin hän ennakoi käteisen kuo- levan seuraavan vuosikymmenen aikana tai
viimeistään kahden vuosikymmenen kuluessa.
Tässä suhteessa olisin itse ollut varovaisempi.
Suomen Pankki pani 1990-luvun alkupuolella alulle Avant-korttihankkeen. Tuota elektronis- ta kukkaroa, joka on mainittu Prasadin kirjas- sakin, voidaan pitää maailman ensimmäisenä digitaalisena keskuspankkirahana. Kun aloitin urani Suomen Pankissa 1995, minulle kerrot- tiin, että käteinen tulee katoamaan Suomesta 5-10 vuoden kuluessa. Tuolloin meillä oli kä- teistä liikkeellä määrä, joka oli noin kaksi pro- senttia Suomen silloisesta bruttokansatuot- teesta. Tällä hetkellä, yli neljännesvuosisata myöhemmin fyysistä keskuspankkirahaamme eli eurokäteistä on liikkeessä määrä, joka vas- taa noin kahdeksaa prosenttia euroalueen BKT:stä. Huhut käteisen kuolemasta ovat vah- vasti liioiteltuja, mutta käteisen rooli on muut- tunut selvästi. Käytetyimmästä maksuvälinees- tämme on muotoutunut ensisijaisesti arvonsäi- lyttäjä.
Prasadin teos on analyyttinen, monipuoli- nen ja helppolukuinen katsaus yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeään aiheeseen.
Uskon Prasadin tavoin, että digitaalinen mur- ros tulee edelleen muuttamaan maksamista ja rahoituksen välitystä laajamittaisesti. Jaan hä- nen näkemyksensä myös siitä, että keskuspan- kit tulevat jatkossakin sijaitsemaan rahatalou- den keskiössä.
Syyttä ei ole Prasadin Future of Money -te- osta valittu mm. Financial Timesissa ja The Economistissa viime vuoden parhaaksi talous- tieteen kirjaksi. Vahva lukusuositus. □
