Pohjoismaiden naiset filosofiassa: sisä- vai ulkopuolella?

(1)

6 •

niin&näin

^3/97

Pohjoismaiden NAISET

filosofiassa:

Lilli Alanen

Tilastojen asemasta mukanani on kuva, jonka haluan teille esitellä. Se on New Yorker -lehden naisnumerosta. Kuva esittää neljää miestä mukavasti istumassa kokouspöydän ympärillä. Yksi heistä (kokouksen puheen- johtaja, luulisin) kysyy retorisen kysymyksen: “Eihän täällä ole ketään, joka ei olisi feministi?”. Halusin näyttää sen teille, koska se kuvaa aika tarkasti tilannetta myös Helsingin yliopiston filosofian laitoksella, kuten luullakseni myös muilla Suomen filosofian laitoksilla — ja yleisemminkin Skandinaviassa, jossa lähes poikkeuksetta naisilla ei ole vakituisia korkeita opetusvirkoja.

Alkuhuomautus

Koska minulla ei ollut mahdollisuutta m u ok a t a n oin p u olit ois t a vu ot t a sit t en k ir joit t a m a a n i t ek st iä u u del- leen, todettakoon, että vaikkei tilanne ole yleisest i ka t soen m u u t t u n u t , t u li Ru ot sin opet u sm in ist er iön per u st a - m ist a n a isille t a r k oit et u ist a vir ois- t a k a k si filosofia a n . Toin en on filo-

sofia n h ist or ia n pr ofessu u r i Upsa la n yliopist ossa , jon k a it se, t yöt t öm ä n ä tutkijana, olen ottanut kiitollisena vas- t a a n . Toin en on m ä ä r ä a ik a in en t u t - k ija n vir k a Tu k h olm a n yliopist ossa . Siih en n im it et t iin Åsa Wik for ss Co- lumbia Universitystä . Edelleen todet- t a k oon , et t ä sek ä N or ja n et t ä Ru ot -

sin yliopist ola k i edellyt t ä ä n a ist en edu st u st a a sia n t u n t ija r yh m ä ssä , m i- k ä li h a k ijoiden jou k ossa on yk sik in n a in en . N or ja ssa m yös su osit ella a n virkanimityksissä naisen asettamista et u sija lle yh t ä pä t evien h a k ijoiden jou kossa . Su om essa ei ole t oist a iseksi t a pa h t u n u t m it ä ä n m u u t oksia t ä h ä n

sisä- vai ulko-

puolella?*

(2)

3/97

niin&näin

• 7 su u n t a a n .

P ä in va st oin , H elsin gin yliopist on t eor eet t isen filosofia n u u t t a a pu la ispr ofessor ia va lit t a essa n eljä n a sia n - t u n t ija n jou k k oon ei pidet t y t a r peel- lisen a k u t su a a in u t t a k a a n n a ist a , va ik k a h a k ijoiden jou k ossa oli n a i- n en , ja va ik k a k a n sa in vä lisest i pä - t evist ä n a isa sia n t u n t ijoist a ei su in - kaan ole puute. Pitäisikö Suomessakin opet u sm in ist er iön r yh t yä er it yisiin järjestelyihin asioiden korjaamiseksi?

Helsingissä, kuten muissakin Suomen yliopist oissa h a r joit et a a n t ä t ä n ykyä u u sien a loit t eiden pa lk it sem ispoli- t iik k a a k ovin in n ok k a a st i. Mit ä jos laitoksia palkittaisiin tasa-arvon edis- tämisestä? Rohkenisiko Suomessa yk- sikään yliopisto tai yliopistollinen johto- elin (filosofeista puhumattakaan) osoit- t a a lu ovu u t t a t ä lla isen va n h a n ide- a n — k on k r eet t isen t a sa -a r von — t ot eu t t a m isessa .

* * *

Tila st ojen a sem a st a m u k a n a n i on k u va , jon k a h a lu a n t eille esit ellä . Se on N ew Y orker -lehden naisnumerosta.

Kuva esittää neljää miestä mukavasti ist u m a ssa k ok ou spöydä n ym pä r illä . Yk si h eist ä (k ok ou k sen pu h een joh - t a ja , lu u lisin ) k ysyy r et or isen k ysy- myksen: “Eihän täällä ole ketään, joka ei olisi fem in ist i?”. H a lu sin n ä yt t ä ä sen teille, koska se kuvaa aika tarkasti t ila n n et t a m yös H elsin gin yliopist on filosofia n la it ok sella , k u t en lu u lla k - sen i m yös m u illa Su om en filosofia n la it oksilla — ja yleisem m in kin Ska n - din a via ssa , jossa lä h es poikkeu kset t a n a is illa ei ole va k it u is ia k or k eit a opet u svir k oja . P oik k eu k sia t iet ä ä k - sen i ova t Tr om ssa n yliopist o, jossa H jør dis N er h eim n im it et t iin pr ofessor iksi ka ksi vu ot t a sit t en , ja Ber gen , jossa a pu la ispr ofessor eit a ova t Vigdis Sogn e Moller ja P a ola de Cu zza n i Solbakk, sekä Oslo, jossa Else Viestad n im it et t iin vu on n a 1995 a pu la ispr o- fessor ik si. Ta n sk a ssa , jossa u u sim - pien tilastojen mukaan vain kaksi prosenttia yliopistotasoisesta opetushenki- löst öst ä on n a isia , on va in yk si vie- r a ileva filosofia n n a ispr ofessor i, Ro- bin Schott, ja hänkin on Köpenhaminan yliopist on n a ist u t kim u skesku ksessa . Ru ot sin t ila n n e ei ole ju u r ik a a n pa - rempi. Saamieni tietojen mukaan siellä ei ole yh t ä ä n n a is t a va k it u is es s a opet u svir a ssa m illä ä n filosofia n la i- toksella. Tromssan Nerheim on Norjan en sim m ä in en n a ispr ofessor i filosofiassa ja on tällä hetkellä (keväällä 1996)

m yös P oh joism a iden a in oa n a ispu o- lin en filosofia n pr ofessor i. Tosin en - sim m ä in en n a in en , jolla oli filosofi- a n pr ofessor in vir k a oli Ra ili Ka u ppi (k. 1995) Tampereen yliopistossa. Tällä h et k ellä Su om en yliopist oissa ei ole m u it a va k it u is een op et u s vir k a a n n im it et t yjä n a isfilosofeja k u in Ma r - ja-Liisa Kakkuri-Knuuttila. Hän toimii leh t or in a H elsin gin k a u ppa k or k ea - koulussa. Helsingin yliopiston filosofian la it ok sella yk si n a isfilosofi k u u lu u va k in a iseen h en k ilöst öön , n im it t ä in a m a n u en ssi, VTL Ter h i P u r sia in en , jok a opin t ojen oh ja a m isen r in n a lla k a n t a a h a r t e illa a n k ä yt ä n n ön va st u u n filosofia n la it ok sen h a llin - n ost a .

Ku t en k u va s s a k in , m ies p u olis ia fem in ist ejä sen sija a n on r iit t ä m iin . J os esim er k ik si H elsin gin yliopist on filosofia n la itoksen johtomiehiä (jotka esit t elem ä n i k u va n m u k a isest i ova t fem in ist ejä t a i pit ä vä t t ä r k eä n ä sella isen a esiin t ym ist ä ) m u ist u t et a a n t ä st ä n a isopisk elijoiden ja t u t k ijoiden k a n n a lt a su r k ea st a t ila n t eest a , h e pu olu st a u t u va t m ielu u st i viit t a a - m a lla t oisa a lt a siih en , et t ä n im en - omaan Suomessa on ollut Pohjoismai- den en sim m ä in en n a ispu olin en filosofia n t oh t or i ja pr ofessor i (Ka u ppi Ta m per eella ), ja t oisa a lt a siih en , et t ä t ila n n e la it ok sella m m e, jossa per ä t i k olm e n a ist a on er i a ik oin a n im it et - t y a ssist en t eik si, on pa ljon pa r em pi ku in m on ella m u u lla la it oksella . It se olin 70-lu vu n loppu pu olelt a lä h t ien r u ot sin k ielisellä pu olella pr ofessor i In gm a r P ör n in a ssist en t t in a , Leila H a a pa r a n t a oli 80-lu vu n lopu ssa ja 90-lu vu n a lu ssa t eor eet t isen filosofia n pr ofessor in , Ilk k a N iin ilu odon a ssist en t t in a , ja H et a H ä yr y on Tim o Air a ksisen , kä yt ä n n öllisen filosofia n professorin assistentti. Meillä kaikilla kolm ella on ollu t m a h dollisu u s m yös er ot a a s s is t en t in t eh t ä vä s t ä m m e siirtyäksemme itsenäisempään, joskin vä lia ika iseen a sem a a n Su om en Aka - t em ia n t u t kijoiksi. Syyn ä siih en , et t ä t ila llem m e ei ole ot et t u n a isia , ei u s- k oa k sen i su in k a a n ole ollu t pä t evien n a ish a k ijoiden pu u t e. Va k a vin t a ei ole se, et t ä pä t eviä n a iseh dokka it a olisi sivu u t et t u , va a n se, et t ä t ila n - t een epä oikeu den m u ka isu u t t a ei ole edes ot et t u h u om ioon t a i t u n n u st et - t u . Va lla ssa oleva t joh t om ieh et k u n ova t k a ik k i fem in ist ejä …

Näyttää siltä, että Suomen Akatemia on ollu t yliopist oja t eh okka a m pi t a sa - a r vopolit iika n pu olu st a m isessa ja t o- t eu t t a m isessa . Sa a m m e m yös kiit t ä ä

Suomen Akatemiaa tämän tapaamisen a vok ä t isest ä t u k em isest a .

Teit ä m u ist a Sk a n din a via n m a is- ta tulevia saattaa hämmästyttää, että su om a la iset n a isfilosofit löyt ä vä t yh ä va lit t a m isen a ih et t a , va ik k a h e ova t n ä kyvä m m in esillä ja h eit ä on en em - m ä n a k a t eem is illa p a ik oilla k u in m u issa Sk a n din a via n m a issa . Ku n kuitenkin otetaan huomioon, että nais- pu olist en filosofia n t oh t or ien m ä ä r ä Su om essa on ja t k u va ssa k a svu ssa , on jossa k in m ielessä vielä k in h ä t - kähdyttävämpää, ettei naisfilosofeilla ole suomalaisissa yliopistoissa yhtään va kin a ist a kor kea a vir ka a . Tä m ä t a r - k oit t a a , et t ei n a isia ole siellä , m issä t eh dä ä n t u leva isu u t t a koskevia pä ä - t ök siä ja su u n n it elm ia . Meidä n k a i pit ä isi k u it en k in olla k iit ollisia sii- t ä , et t ei k or k eis s a vir k a -a s em is s a olevien jou k ossa ole k et ä ä n , jok a ei olisi feministi — ja tyytyä odottamaan h yvä ssä u skossa ka ikkea h yvä ä , m it ä m eidä n pu olest a m m e m u t t a m eilt ä k ysym ä t t ä pä ä t et ä ä n , n iin k u in m e sa a m m e m yös t yyn est i odot t a a t a sa - a r von t ot eu t u m ist a , jon k a pu olest a h e sa n ova t t yösk en t elevä n sä …

E n k u it en k a a n it se lu ot t a isi liik a a n ä ih in od ot u k s iin . Vu on n a 1 9 9 2 naisfilosofien kansainvälisen järjestön (In tern ation al A ssociation of W om en Philosophers - Internazionale Assozia- tion von Filosoph in n en) k ok ou k ses- sa Am st er da m issa jot k u t oliva t la s- keneet, että mikäli naisfilosofien määrä t iet yn sa k sa la isen yliopist on filosofian laitoksella kasvaisi nykyistä tahtia, n a ist en t a sa ver t a in en edu st u s (50- 50 pr osen t t ia , m ikä on t a sa -a r vola in vir a llin en t a voit e) sa a vu t et t a isiin a r - violta 11 406 vuoden kuluttua.¹ Luojan kiit os m e em m e t yösken t ele siin ä yliopist ossa !

Tila n n e a n t a a k u it en k in t ä ä llä k in a ih et t a syvä ä n h u oleen . E U:n kom is- sion t ila st oist a selviä ä , et t ä Ru ot si ja Su om i sijoit t u va t u n ion in t a k a - pa ju isim pien m a iden jou k k oon , k u n k a t s ot a a n n a is t en ed u s t u s t a k or - k eim m issa a k a t eem isissa vir oissa . Ku t en epä ilem ä t t ä t iedä t t ek in , t ä s- t ä on m yös va lit et t u Ru ot sin h a lli- t u k selle, m in k ä seu r a u k sen a Ru ot - sin opet u sm in ist er iö on h ilja t t a in pe- rustanut kolmisenkymmentä yliopisto- vir k a a (joist a n oin pu olet on pr ofes- suureja) myönnettäviksi ensisijaisesti pä t eville n a ish a k ijoille. Ta sa -a r vo- fem in ism in n ä k ök u lm a st a t ä lla in en t oim en pide on epä t oivoin en ja eh dot - t om a st i va lit et t a va . Me em m e h a lu a n a isille va r a t t u ja vir k oja , va a n h a -

(3)

8 •

niin&näin

^3/97

lu a m m e t u lla a voim essa k ilpa ilu ssa t a sa ver t a isest i h u om ioon ot et u ik si.

Mutta mikä takaa, että näin tulee kos- k a a n k ä ym ä ä n ? Kosk a a k a t eem isia vir k a n im it yk siä h oit a va t la u t a k u n - n a t ja a sia n t u n t ija t , sa m oin k u in filosofia n la it ost en joh t oelin t en jä sen et ovat miltei poikkeuksetta miehiä (vrt.

t ila n n et t a esim . H elsin gin yliopist on filosofia n la it oksella ), va lit et t a va jos- k a a n ei h ä m m ä st yt t ä vä t osia sia on , et t ä h e (m yös silloin k u n vä it t ä vä t oleva n sa fem in ist ejä ) k er t a t oisen sa jä lk een t u leva t lou k a n n eek si ja la i- minlyöneeksi vähemmistön tai — siinä liia n u sein t oist u va ssa

t ila n t eessa , jossa h ei- dän joukossan ei ole yh- t ä ä n n a is t a — p ois - su ljet t u jen ja u lkopu o- list en et u jen pu olu st a - m isen t a i edes n ot ee- r a a m isen .

Kiit os a loit t eellisen göteborgilaisen naisryh- m ä n , P oh jois m a id en naisfilosofien ei onneksi en ä ä t a r vit se odot t a a (t u h a n s ia t a i yk s iä - t oist a t u h a n sia vu osia ) ku n n ia a t u lla t a sa ver - t a is e s t i e d u s t e t u k s i akateemisissa piireissä sa a da kseen filosofein a äänensä kuuluviin. Ke- väällä 1991 Ulla Holm, An n ika P er sson ja E va Ma r k t ekivä t a loit t een perustaakseen Pohjois- m a iden n a isfilosofien ver kost on . Se ei ole va - rattu yksin feministeil- le, va ik k a u s eim m a t

m eist ä eh k ä fem in ist ejä ova t , va a n ka ikille P oh joism a issa t oim iville n a i- sille, jot k a ova t k iin n ost u n eit a filo- sofiasta ja filosofisesta tutkimuksesta.

Aloite perustui siihen yksinkertaiseen h a va in t oon , et t ä t u olloin vir a llises- s a Poh joism a isessa filosofim a t rik - k elissa m a in it u ist a 399:st a filosofis- ta vain kymmenen prosenttia oli naisia.

H e per u st eliva t ver k ost on lu om ist a seuraavasti: “Halusimme luoda fooru- m in , jolla n a isfilosofit voiva t t oim ia asiantuntijoina, kriitikkoina, yleisönä ja yh t eist yök u m ppa n ein a t oin en t oi- silleen . Ma h dollisu u s osa llist u a t ä l- la iseen for u m iin on m ielest ä m m e lu o- va n a ja t t elu n eh t o, m u t t a sit ä ei ole en n en ollu t poh joism a ist en fiosofia n a la lla t oim ivien n a ist en u lot t u villa .”² H eidä n pon n ist elu n sa joh t i vu on - n a 1992 en sim m ä iseen yk sin om a a n n a isille t a r k oit et t u u n t a pa a m iseen

Göteborgissa. Se kokosi yhteen 40 osal- listujaa kaikista Pohjoismaista! Toinen t a pa a m in en jä r jest et t iin Ber gen issä 1993. Nyt Su om essa jä r jest et t ä vä ko- kous poikkeaa edeltäjistään kahdessa su h t eessa . E n sik sik in , va ik k a k a ik - k i k u t su t u t pu h u ja t ova t n a isia , k o- kouksemme on avoin kaikille aiheesta k iin n ost u n eille. Olem m e h yvin iloi- sia siit ä , et t ä osa llist u jien jou k ossa on miespuolisia jatko-opiskelijoita. Sa- m oin t oivot a m m e n e (t osin h a r va lu - k u iset ) m iespu oliset k ollega t , jot k a ova t r oh jen n eet ilm a a n t u a pa ik a lle, t er vet u lleiksi jou kkoom m e. Ta pa h t u -

m a n jä r jest elyt oim iku n t a on pit ä n yt t ä r k eä n ä m yös vier a ilevien pu h u jien k u t su m ist a P oh joism a iden u lk o- pu olelt a . Meillä on t ä t en ilo ja k u n - n ia sa a da k u u lu isa k si vier a a k sem - m e pr ofessor i N a om i Sch em a n Min - n esot a n yliopist ost a . Toivot a n h ä n et , sa m oin k u in Sa lvör N or da lin Ca lga - r yn yliopist ost a , sek ä m u u t k a u k a i- set vier a a m m e, lä m pim ä st i t er vet u l- leek si H elsin k iin .

Ku t en t u lem m e n ä k em ä ä n , t ä m ä ei ole va in n a ist en t a pa a m in en t a i n a isver k ost on k eh it t ä m ist ila isu u s, vaan ensisijaisesti filosofiaa käsittelevä k on fer en s s i. Ru u m iis t a , er os t a ja ih m et t elyst ä on t u llu t filosofisen t u t - kimuksen mielenkiinnon kohteita pal- jolt i ju u r i n a isfilosofien ja fem in ist i- a ja t t elijoiden t ek em ä n t yön a n sios- t a . Tä m ä osoit t a a , ku t en t oivoa ksen i t u lem m e t ä ä llä k in n ä k em ä ä n , et t ä

filosofia n la it ost en u lk opu olella ole- m isen ei vä lt t ä m ä t t ä t a r vit se olla h eik k ou t t a , va a n pä in va st oin , se voi josk u s olla voim a n ja vit a a lisu u den lähde. Huomattava osa kaikkein kiin- n ost a vim m a st a , per u st a va n la a t u i- sest a , u u dest a filosofia n pa r issa t eh - dyst ä t yöst ä t eh dä ä n t ä llä h et k ellä naistutkimuksen laitoksilla ja instituu- t eissa . E n ku it en ka a n u sko, et t ä P oh - joism a iden n a ist en t u lisi silt i a list u a filosofian laitosten marginaaleissa ole- miseen. Päinvastoin, luovan filosofisen a ja t t elu n t u leva isu u den ka n n a lt a on olen n a ist a , et t ä n a ist en t iet eellin en t yö ja k iin n ost u k sen k oh t eet pääsevät yhdistymään akatee- m isiin kou lu ku n t iin ja keh it - t ym ä ä n n iiden sisä llä . E i va in siksi, että ne toisivat uutta elä- m ä ä ja vit a a lisu u t t a in st it u u - t ioih in , joit a ova t h a llin n eet liian pitkään yksinomaan mie- h iset m ielen k iin n on k oh t eet , ja joid en r u t iin is t a n d a r d it u sein est ä vä t u u t t a elä m ä ä ja u u sia ideoit a ku koist a m a st a .

E n gla n n in k ielest ä su om en t a n u t Ma r j o K yl m ä n en

Viitteet

* Tässä julkaistava teksti on alun perin kirjoitettu avauspuheenvuoroksi kol- m a n t een poh joism a iseen N a iset fi- los ofia s s a -s ym p os iu m iin B od y, Difference and Wonder — Ethical and E pist em ologica l P er spect ives. Sym - posiu m pidet t iin H elsin gin yliopis- t ossa 3.-5. t ou k ok u u t a 1996.

1. Tiet on i per u st u u E lin Sven n ebyn kä - s ik ir joit u k s e e n O gs å k v i n n er , Glau k on ! Frih et og lik estillin g i et filosofihistorisk kvinneperspektiv m ed saerlig in tresse for E d ith S tein og H an n ah A ren d t. (Tr om ssa 1995) 2. Proceedings of Nordic Symposium for

Women in Philosophy. N ordic Wom en in Ph ilosoph y, n o. 1, Göt ebor g 1992, s. 1.