TIETEESSÄ TAPAHTUU 1 2017 47
TIETEEn koHTAAmISIA
TIETEEN KOHTAAMISIA
Kustannustoimittajia
Aikoinaan syntyi suuri kohu, kun paljastui, että Väinö Linnan Tuntematon sotilaan melkein pyhäk- si koettu teksti ei ollutkaan tullut suoraan kirjaili- jan kynästä vaan sitä olivat vahvasti peukaloineet kustannustoimittajat. Vertailemalla kaikkien tun- temaa Tuntematonta sotilasta Linnan alkuperäiseen tekstiin, joka julkaistiin vuonna 2000 nimellä Sota- romaani, huomaa, kuinka valtava merkitys kustan- nustoimittajien ja muiden asiantuntijoiden työllä oli ollut. Kyse ei ole vain ronskista lyhentämises- tä, vaan tekstistä poistettiin alatyylisiä vitsejä sekä uskonnollisesti ja poliittisesti provokatiivisia koh- tia, lisäksi murrepiirteitä korjattiin vastaamaan pe- rinteistä näkemystä niistä. Aiheellisesti kysyttiin, saako ja pitääkö näin tehdä.
Tuntemattoman sotilaan tekstin viilaaminen julkaisukuntoon ei ole poikkeus kaunokirjallisis- sa tuotteissa, vaan kustannustoimittajalla on edel- leen oma tärkeä, mutta suurelle yleisölle näkymä- tön rooli kirjojen saattamisessa painokuntoon.
Kirjailijoihin verrattuna kustannustoimittajat ovat kasvotonta taustajoukkoa, joita ei usein edes mai- nita nimeltä, vaikka elokuvien lopputeksteissä lue- tellaan nekin, jotka ovat hakeneet porukalle pizzat.
Myös tietokirjoja toimitetaan, ainakin jos julkai- sijana on solidi, laatuun panostava kustantaja. Ker- ron kahdesta tällaisesta kokemuksesta viime kuu- kausien aikana. Ensimmäinen kokemukseni liittyy Gaudeamuksen kirjoihin ja haluan mainita kustan- nustoimittajan myös nimeltä. Hän on Sanni Teng- vall.
Muistan reaktioni, kun ensimmäistä kertaa tör- mäsin Sannin ”punakynään” eli ehdotuksiin paran- taa tekstiäni. Ajattelin: hienoa, kun kustantaja nä- kee näin paljon vaivaa sen eteen, että teksti olisi helppolukuista ja selkeää. Sitten kun näin, kuin- ka paljon korjausehdotuksia oli, seurasi ärtymys.
Olen kirjoittanut paljon suurelle yleisölle ja saa- nut positiivista palautettakin kirjoistani, kuinka on mahdollista, että jokin kustannustoimittaja löytää näin paljon parannettavaa tekstistäni. Kun pääsin ärtymysvaiheen yli ja rupesin käymään läpi korjat- tuja kohtia, huomasin, kuinka hyviä parannuseh-
dotukset olivat, myös ne, jotka oli merkattu ”voi- si ehkä korjata muotoon…” -koodilla. Otin lähes poikkeuksetta huomioon Sannin ehdotukset.
Sittemmin olen törmännyt Sannin toimitusta- paan monissa julkaisuissa, viimeksi Myrsky vodkala- sissa -kirjan (Gaudeamus 2016) viimeistelyssä. Sanni ehdotti korjauksia ja pieniä lisäyksiä, jotka auttavat akateemisen maailman ulkopuolista lukijaa ymmär- tämään niitä kohtia, joissa käsitellään yliopistoja ja tiedepolitiikkaa. Joitakin tekstejä piti myös taustoit- taa, koska niiden teemat linkittyivät joihinkin tapah- tumiin, joiden yksityiskohdat ovat monelta jo unoh- tuneet. Olen hyvin kiitollinen näistä ehdotuksista.
Toinen viime kuukausien kokemukseni liittyy kirjaan New approach to research ethics, jossa toise- na tekijä on Henriikka Mustajoki. Kirjan kustan- taa akateemisen kustannustoiminnan jättiläinen Routledge, jolla on valtavat resurssit tehdä huip- putasoisia kirjoja maailmanlaajuiseen jakeluun.
Kustantajan tuotantokoneisto on myös kovin eri- lainen. Hyvin pian kävi ilmi, että joudumme asi- oimaan monen ”Sannin” kanssa. Prosessi on jaet- tu osa-alueisiin, joilla kullakin on vastuuhenkilö tai se on ulkoistettu freelance-toimittajalle. Niin- pä olemme käyneet sähköpostikirjeenvaihtoa Phi- lipin, Annan, Roseannen, Sarahin, Garyn, Emman ja Sethin kanssa. Voi olla, että tutustumme vielä yhteen kustannustoimittajaan, koska Roseanne il- moitti pari päivää sitten siirtyneensä toisen kus- tantajan leipiin.
Tämä jälkimmäinen kokemus tuo mieleeni yli- opiston hallinnon uudistamisen. Kun aikaisemmin saattoi hoitaa monia asioita yhden henkilön kans- sa, nyt toiminnot on pirstaloitu monen eri ammat- ti-ihmisen tehtäväksi. Se on hämmentävää ainakin aluksi, kun ei tiedä kenen puoleen kääntyä missä- kin asiassa. En tiedä, millainen toimintamalli on kustannustehokkain, mutta ainakin asiakkaan nä- kökulmasta yhden luukun periaate on toimivin.
Uskon, että Routledge saa kirjamme markki- noille sovitun mukaisesti maaliskuun alussa. Us- kon myös, että kirjan toimitustyö on viety huolella loppuun. Mutta kirjoittajan näkökulmasta Gaudea- muksen tapa toimia on paljon miellyttävämpi.
ARTO MUSTAJOKI
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuu- den professori (emeritus).
