T i e T e e s s ä Ta pa h T u u 3 / 2 0 1 1 27
suomen saksan-instituutti tieteen, talouden ja kulttuurin foorumina
Anna-Maija Mertens
Berliinissä jo syksyllä 1994 avattu Suomen Saksan-instituutti toimii tieteen, kulttuurin ja talouden alueilla tuomalla yhteen suomalaisia ja saksankielisiä toimijoita ja hankkeita, tiivis- täen maiden välistä vuoropuhelua ja kehittäen tätä kautta Suomen ja Euroopan saksankielis- ten maiden välistä yhteistyötä. Instituutti toi- mii sekä reaktiivisesti vastaten konkreettisiin kyselyihin että proaktiivisesti ideoiden yhdessä suomalaisten ja paikallisten toimijoiden kanssa uusia aiheita ja yhteistyömalleja.
Tiedeohjelmassaan instituutti keskittyy tällä hetkellä varsinkin innovaatioihin ja hyvinvoin- tiyhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin. Innovaa- tioiden syntyä instituutti pohtii jokasyksyisessä saksalais-suomalaisessa innovaatiodialogissaan, joka toteutetaan yhdessä Suomen Berliinin- suurlähetystön kanssa. Dialogin tarkoituksena on vahvistaa suomalaisten ja saksalaisten tie- teen, talouden ja poliittisten toimijoiden välis- tä vuoropuhelua. Ensimmäisen lokakuussa 2010 järjestetyn tapahtuman aiheena oli poikkitie- teellisyys, ja siihen osallistui Suomen tiede- ja elinkeinoelämän edustajien lisäksi Saksan tut- kimusministeriö sekä saksalaisia poikkitieteel- lisyyteen keskittyviä korkeakouluja ja yrityksiä.
Vuoden 2011 innovaatiodialogin painopisteenä tulevat olemaan design-innovaatiot.
Keväisissä kulttuuridialogeissaan instituutti peräänkuuluttaa yhteiskunnallisen kehityksen ja kulttuurin välistä vuorovaikutusta ja kulttuu- rin roolia yhteiskunnan kehittäjänä. Ensimmäi- nen kulttuuridialogi käydään yhdessä kulttuuri- pääkaupunkien Turun (2011) ja Essenin (2010) kanssa. Dialogin lähtökysymys perustuu Turun kulttuuripääkaupungin iskulauseeseen ”Kult- tuuri tekee hyvää” (”Kultur tut gut”), ja tapah- tumassa keskustellaan yhdessä kulttuurin ja tieteen alan toimijoiden sekä poliittisten päätök-
sentekijöiden kanssa kulttuurin konkreettises- ta merkityksestä hyvinvoinnille. Tapahtumassa keskustellaan aiheeseen liittyvistä kulttuuripää- kaupunki-hankkeista ja pohditaan, miten onnis- tuneet ja hyvinvoinnille hyödylliset projektit voitaisiin pysyvästi integroida osaksi kaupun- kien yhdyskuntasuunnittelua.
Instituutti on myös aktiivinen tiedekirjo- jen julkaisija. Jokaisen julkaisunsa yhteydessä instituutti järjestää keskustelutilaisuuden, joka tähtää aktiiviseen suomalais-saksalaiseen vuo- ropuheluun. Vuonna 2011 instituutti julkaisee kaksi tiedekirjaa, joista ensimmäinen käsittelee muutosten vuotta 1809 ja joka tuotetaan yhteis- työssä Berliinin Humboldt-yliopiston ja Kölnin yliopiston kanssa. Kirja perustuu kahteen semi- naariin ja Humboldt-yliopiston samannimiseen luentosarjaan. Toinen tänä vuonna julkaistava kirja käsittelee suomalais-saksalaisia tiedesuh- teita ja tutkijoiden liikkuvuutta keski-ajalta toi- sen maailmansodan jälkeiseen aikaan asti. Teok- sesta vastaa historioitsija, professori emerita Marjatta Hietala (Tampereen yliopisto), joka on pitkän yliopistouransa aikana seurannut tiiviis- ti suomalaisten tutkijoiden liikkuvuutta Keski- Euroopan suuntaan ja etenkin Saksaan.
Tiedekirjojen julkaisutoiminta nivoutuu tii- viisti instituutin muuhun kirjallisuusohjelmaan, joka tulee olemaan yksi instituutin toiminnan painopisteistä vuoteen 2014 saakka, jolloin Suo- mi on Frankfurtin kirjamessujen teemamaana.
Kirjallisuuden painoarvoa kasvatetaan vuosit- tain, ja tavoitteena onkin laajentaa instituutin kirjallisuusalan verkostoa, vahvistaa kumppa- nuuksia keskeisiin saksalaisiin kirjallisuusalan toimijoihin ja kehittää ohjelmatoimintaa katta- maan myös uutta kohdeyleisöä, kuten lapsia ja nuoria.
28 T i e T e e s s ä Ta pa h T u 3 / 2 0 1 1
Paikallinen yhteistyö avainasemassa Instituutin ohjelmatoiminta sijoittuu yhä useam- min tieteen ja taiteen välimaastoon. Esimerkkei- nä tästä ovat vuoden 2011 suuret yhteistyöhank- keet – puuarkkitehtuurinäyttely yhteistyössä Suomen Ranskan- ja Benelux-instituuttien kans- sa sekä Helsingin ja Berliinin kaupunkien yhtei- nen poikkitieteellinen kaupunkisuunnittelu- hanke. Molemmissa hankkeissa suomalainen ja saksalainen tietotaito kohtaavat ja korkeakoulut ovat avainasemassa.
Puuarkkitehtuurinäyttely kiertää saksankie- lisessä Euroopassa Sveitsin Winterthurin kaut- ta Saksan Hampuriin. Näyttelyn yhteydessä jär- jestetään seminaareja ja keskustelutilaisuuksia, joissa suomalaiset ja paikalliset alan asiantun- tijat, opiskelijat ja yrittäjät kohtaavat. Näytte- lyn lähtökohtana ovat ekologisen rakentamisen uusimmat tutkimustulokset ja erityisesti suoma- lainen tietotaito. Rakentamisen reunaehtoja tar- kastellaan mm. asumiskulttuurin, ympäristön, ilmaston ja talouden näkökulmista. Näyttelyyn tulee metsiä, puurakentamisen tekniikoita sekä eri maiden ja ilmastovyöhykkeiden talomallisto- ja, tiivistä puurakentamista, ekologisia prosesse- ja, asumisen terveellisyyttä ja rakennusbiologiaa koskevaa aineistoa. Ilmastonmuutoksen vaiku- tusta rakentamiseen ja tulevien ongelmien rat- kaisumalleja maailmanlaajuisesti tarkastellaan arkkitehti, tekniikan tohtori Kimmo Kuisma- sen väitöskirjatutkimuksen tuottaman aineiston
pohjalta (Climateconscious architecture – design and wind testing method for climates in change, 2008).
Perusnäyttely on suunnattu suurelle yleisölle, mutta jokaiseen teemaan liittyy myös ammattilai- sille tarkoitettu syventävä osio, ja erityisesti näyt- telyyn sisällytetyt sähköiset sovellukset tarjoavat mahdollisuuden perusteelliseen perehtymiseen.
Tietoaineistoa täydennetään runsaalla kuva- ja piirrosmateriaalilla sekä pienoismalleilla.
Paikalliset yhteistyökumppanit ovat insti- tuutille suuri voimavara, jota se hyödyntää var- sinkin laajemman näkyvyyden ja tiiviimmän keskustelun aikaansaamiseksi. Greifswaldin yli- opiston fennistiikan tämänvuotinen 90-vuotis- juhla tarjoaa esimerkiksi hyvän alustan keskus- telulle suomen kielen roolista ja merkityksestä Keski-Euroopassa. Lokakuussa järjestettävään tapahtumaan osallistuu fennistiikan ja fennoug- ristiikan edustajia eri puolilta Saksaa ja alan opiskelijoille järjestetään oma opiskelijasemi- naari, jonka toteuttamisessa instituutti on tii- viisti mukana.
Instituutti aikoo tulevaisuudessa entisestään vahvistaa yhteistyötään paikallisten tiedetoimi- joiden kanssa, jotta se kykenee tunnistamaan myös saksalaisesta näkökulmasta ”oikeat” aiheet tulevillekin suomalais-saksalaiselle tiedehank- keille.
Kirjoittaja on Suomen Saksan-instituutin johtaja.
suomen Madridin-instituutti
tieteen ja koulutuksen palveluksessa
Martti Pärssinen
Iberian niemimaa ja Latinalainen Amerikka muodostavat kielellisen ja kulttuurisen kokonai- suuden. Kiinnostus tätä iberialais-amerikkalaista maailmaa kohtaan on kasvanut Suomessa jatku- vasti. Tämä koskee niin taloutta, kulttuuria, kiel- tä kuin tiedettäkin. Alueeseen kohdistuvan kiin- nostuksen kasvu näkyy Latinalaisen Amerikan
tutkimuksen opetuksessa sekä mm. Helsingin ja Turun yliopistojen viime vuosikymmenten tut- kimushankkeissa. On jopa selviä merkkejä siitä, että Suomessa espanjasta on tulossa toiseksi tär- kein vieras kieli heti englannin jälkeen.
Voidaan sanoa, että instituutin toiminta-alue kattaa periaatteessa koko espanjan- ja portuga-
