SAPPIRAKON POISTO LASTEN JA NUORTEN SAPPIKIVITAUDIS- SA – TARKASTELUSSA IKÄ- JA SUKUPUOLIRIIPPUVAINEN PAI- NOINDEKSI (ISO-BMI) JA SAPPIRAKON TULEHDUKSELLINEN TILA
Eveliina Kiuru Syventävien opintojen tutkimusraportti Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteenlaitos / kirurgianoppiaine Helmikuu 2014
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos
Lääketieteen koulutusohjelma
KIURU, EVELIINA: Sappirakon poisto lasten ja nuorten sappikivitaudissa – tarkastelussa ikä- ja sukupuoliriippuvainen painoindeksi (ISO-BMI) ja sappirakon tulehduksellinen tila Opinnäytetutkielma, 14 sivua, 1 liite (1 sivu)
Tutkielman ohjaajat: pääohjaaja professori Matti Eskelinen ja professori Hannu Kokki Helmikuu 2014
_________________________________________________________________________
Avainsanat: sappikivitauti, sappirakon poisto, kolekystektomia, ylipaino, ISO-BMI, lapsi, nuori
Viime vuosikymmeninä lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt, erityisesti länsimaissa.
Ylipainoon liittyy runsas oheissairastavuus ja sen tiedetään altistavan tuki- ja liikuntaelin- sairauksille, sydän- ja verisuonitaudeille sekä erilaisille aineenvaihdunnan häiriöille, joten ylipaino kasvattaa huomattavasti myös terveydenhuollon kuluja.
Sappirakon tulehduksen eli kolekystiitin suurin riskitekijä lapsilla on hematologiset sairaudet. Lasten ja nuorten sappirakon poistoleikkaukset eli kolekystektomiat ovat tutki- musten mukaan viime vuosina lisääntyneet. Leikkaukseen johtavan sappikivitaudin lisään- tymisen syyksi arvellaan muun muassa parantunutta kuvantamistekniikkaa sekä lasten yli- painon yleistymistä. Lasten ja nuorten painon ja etenkin ikä- ja sukupuoliriippuvaisen pai- noindeksin (ISO-BMI) assosiaatiosta kolekystektomiaan ei ole aikaisempia julkaisuja.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kolekystektomian läpikäyneiden lapsien ja nuorten ISO- BMI:n assosiaatiota sappirakon tulehdukselliseen tilaan ja leikkaustuloksiin. Etsimme kan- sallisesta tietokannasta (THL) kaikki Savossa vuosien 1997 ja 2013 välillä kolekystekto- mian läpikäyneet 2–18-vuotiaat potilaat, joita oli yhteensä 59. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään ISO-BMI:n perusteella käyttäen ylipainon rajaa (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2).
THL:n tietokannan mukaan tutkimuksen aikana Suomessa tehtiin yhteensä 840 kole- kystektomiaa lapsille ja nuorille eli vuodessa keskimäärin 4,8 leikkausta/100 000 henkilöä (vaihteluväli 3,9–6,1 / 100 000). Leikatuista 77 % oli tyttöjä. Tutkituista 59 potilaasta 31 (53 %) oli ylipainoisia (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2) ja 52 oli nuoria (12–18-vuotiaita). Nuorista suurin osa oli tyttöjä (46/52, 88 %). Matalan ISO-BMI:n ryhmässä (n = 28) oli taipumusta korkeampaan seerumin bilirubiiniarvoon (p = 0,16) ja seerumin alkaliseen fosfataasiin (p = 0,19) kuin korkean ISO-BMI:n ryhmässä. Matalan ISO-BMI:n ryhmässä 28 sappirakosta 19 (68 %) oli eriasteisesti tulehtuneita, kun taas korkean ISO-BMI:n ryhmässä tulehdusta oli 26:ssa 31:stä (84 %) sappirakosta (p = 0,16).
Yhteenvetona tästä tutkimuksesta voidaan todeta, että naissukupuoli ja ylipainoisuus ovat kolekystektomialle altistavia tekijöitä erityisesti 12–18-vuotiailla potilailla.
UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Faculty of Health Sciences
School of Medicine Medicine
KIURU, EVELIINA: The impact of the age and sex adjusted body mass index (ISO-BMI) and the inflammation of the gallbladder in the obese versus non-obese children and adoles- cent with cholecystectomy
Thesis, 14 pages, 1 appendix
Tutors: main tutor Matti Eskelinen, professor, and Hannu Kokki, professor February 2014
_________________________________________________________________________
Key words: cholelithiasis, cholecystectomy, obesity, ISO-BMI, adolescent, child
In the past decades the proportion of overweight children and adolescent has increased nationwide. This is a concern because obesity is associated with some health problems, of which diseases of the musculoskeletal system, cardiovascular disease and metabolic disor- ders most often recognized. Thus overweight also considerably adds the expenses of pri- mary health care.
The main risk factors for pediatric cholelithiasis are hemolytic disorders. Previous studies suggest that increased number of cholecystectomies is performed for paediatric or adolescent patients mainly because of advanced imaging and an increase in childhood overweight. However, there are no previous publications of the impact of age and sex ad- justed body mass index (ISO-BMI) in the obese vs. non-obese children and adolescent with cholecystectomy for cholelithiasis.
The national database (THL) was searched for cholecystectomies performed in pa- tients aged 12–18 years between 1997 and 2013. There were 59 paediatric and adolescent patients having cholecystectomy in Savo. The patients were divided in two groups by age and sex adjusted BMI (ISO-BMI) using the cut-off point of overweight (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2) based on Finnish growth standards.
According to THLs database a total of 840 cholecystectomies were performed na- tionwide during the 15 years study period in Finland, most of which (77 %) for females, resulting in a mean of annual frequency of 4.8 (range: 3.9 to 6.1) procedures/100 000 population. In the study sample, a total of 31 patients (53 %) had ISO-BMI ≥ 25 kg/m2, and among 52 adolescent, of which most were females (46/52, 88 %). The patients in the low ISO-BMI-group (n = 28) vs. high ISO-BMI-group (n = 31) had a trend of higher se- rum bilirubin (p = 0.16) and serum AFOS values (p = 0.19). Nineteen of the 28 gallblad- ders (68 %) in the low ISO-BMI-group had inflammation vs. 26/31 (84 %) in the high ISO-BMI-group (p = 0.15), respectively. There was a trend of higher serum AFOS values in the no-inflammation vs. inflammation group (p = 0.16).
As a conclusion, being female and being overweight were risk factors for cholecys- tectomy among adolescent. The prevalence of overweight and obesity has increased among children and adolescent as it is the case in adults.
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO……….5
2. AINEISTO JA MENETELMÄT………...6
3. TULOKSET……….8
4. POHDINTA……….10
5. LÄHTEET………...12
6. LIITTEET Taulukko 1………..14
1. JOHDANTO
Lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt länsimaissa, kuten on tilanne aikuistenkin kohdal- la. Kolmen viime vuosikymmenen aikana Yhdysvalloissa ylipainoisten lasten osuus on kasvanut 7 %:sta 18 %:iin ja ylipainoisten nuorten 5 %:sta 18 %:iin (Ogden 2012). Suo- messa nuorista naisista 12 % on ylipainoisia ja 2 % lihavia, vastaavasti nuorista miehistä 22 % on ylipainoisia ja 4 % lihavia (Saari 2011). Tilanne on huolestuttava, sillä ylipainoon liittyy runsas oheissairastavuus. Ylipainoisia vaivaavat yleisimmin sydän- ja verisuonisai- raudet ja erilaiset aineenvaihdunnan häiriöt (Saari 2011). Tutkimuksissa on havaittu, että ylipaino ja naissukupuoli ovat aikuisilla sappikivitaudin riskitekijöitä. Aikuisilla on myös tutkittu ylipainon vaikutusta sappirakon poiston leikkaustulokseen (Harju 2006), mutta lapsilla ja nuorilla vastaava tieto on puutteellista (Garey 2010).
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sappirakon poiston esiintymistä Suomessa sekä arvioida ISO-BMI:n (Cole 2000, Saari 2011) vaikutusta normaalipainoisten ja ylipainois- ten lasten ja nuorten sappirakkoleikkauksiin. Tutkimuksen hypoteesina oli, että kolekystek- tomian vaativa sappikivitauti on yleisempi ylipainoisilla nuorilla naisilla verrattuna vastaa- van ikäisiin ja samaa sukupuolta oleviin normaalipainoisiin.
2. AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimukselle saatiin hyväksyntä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettiseltä toi- mikunnalta (Dnro 140/1997, 17.10.1997). Tutkimukseen otettiin kaikki Etelä- ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiireissä lapsille ja nuorille tehdyt kolekystektomiat aikavälillä 1.1.1996–31.3.2013. Sairaanhoitopiireissä lapsia (0–11-vuotiaita) oli 46 000 ja nuoria (12–
18-vuotiaita) 35 000.
Kaikki kolekystektomiat (n=59) olivat erikoistuneiden kirurgien suorittamia. Laparo- skooppiset kolekystektomiat (n=51) suoritettiin vakiintuneella neljän troakaarin tekniikalla (kaksi 10 mm ja kaksi 5 mm troakaaria). 12 mmHg:n pneumoperitoneum luotiin käyttäen Veressin neulaa (Cahn 2008). Avoin kolekystektomia (n=8) tehtiin vakiintuneella teknii- kalla. Ennen leikkausta ei suoritettu rutiinia kolangiografiaa. Molemmissa ryhmissä käytet- tiin endotrakeaalista anestesiaa ja leikkauksen jälkeinen hoito oli ryhmien välillä yhtenevää (Harju 2013).
Kirurgi arvioi leikkaussalissa sappirakon makroskooppisesti ja huomioi mahdolliset sappikivet sekä merkit akuutista, subakuutista tai kroonisesta sappirakon tulehduksesta.
Kaikki sappirakot tutkittiin myös histopatologisesti. Kroonisen tulehduksen kriteerit olivat kirurgin arvioima sappirakon seinämän paksuuntuminen sekä histopatologiset merkit sel- västä kroonisesta tulehduksesta.
Tutkimustuloksissa kiinnitettiin huomiota ylipainon merkitykseen leikkauksen lopputu- lokselle ja kolekystektomian yleisyydelle. Potilaat jaettiin kahteen ryhmään ISO-BMI:n perusteella käyttäen ylipainon raja-arvoa (ISO-BMI 25 kg/m2), joka pohjautui Saaren ym.
(2011) luokitukseen. Potilaista 28 oli normaalipainoisia (ISO-BMI < 25 kg/m2) ja 31 yli- painoisia (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2).
Tiedot tehdyistä sappirakkoleikkauksista kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kansallisesta terveystietokannasta, johon kerätään vuosittain kaikki sairaalahoitoa tai kirurgista toimenpidettä vaatineet tapahtumat kaikista Suomen sairaaloista. Tietokan- nassa esitetään potilaan ikä, sukupuoli, hoitojakso, leikkaustoimenpiteen päivämäärä ja leikkauskoodit NOMESCOn toimenpideluokituksen mukaisesti (NSCP) (NOMESCO 2013). Haussa käytettiin toimenpidekoodeja JKA20 Kolekystektomia ja JKA21 Laparo- skooppinen kolekystektomia. Tutkimuksen aikavälillä Suomessa oli keskimäärin 715 000 lasta ja 453 000 nuorta.
Tiedot syötettiin tilastonkäsittelyä varten SPSS-ohjelmaan (IBM SPSS statistics 19, IBM, Somerset, USA). Tilastollista vertailua varten käytettiin Mann-Whitneyn U-testiä, Pearsonin khiin neliö -testiä ja Fisherin eksaktia testiä. Merkittäväksi luokiteltiin kaksita- hoinen p-arvo ≤ 0,05. Tiedot esitetään keskiarvona ja keskihajontana, keskilukuna ja pie- nimpänä ja suurimpana arvona tai tapausten lukumääränä ja prosentuaalisena osuutena.
3. TULOKSET
Sappirakon poistoleikkauksia, sekä avoimesti että laparoskooppisesti, tehtiin lapsille ja nuorille yhteensä 840 kappaletta Suomessa vuosien 1997 ja 2013 välillä. Lapsia leikattiin harvemmin, yhteensä 89 operaatiota kohdistui alle 12-vuotiaisiin, ja loput 751 tehtiin nuo- rille, 12–18-vuotiaille.. Toimenpiteistä selvästi suurin osa tehtiin tytöille (n=648). Keski- määräinen vuotuinen pediatristen sappirakkoleikkausten määrä oli 4,8 [3,9–6,1] toimenpi- dettä/100 000 henkilöä. Alle 12-vuotiailla lapsilla vastaava toimenpiteiden lukumäärä oli 0,5 [0,3-1,7] ja nuorilla 11,1 [8,2–14,8] toimenpidettä/100 000 henkilöä.
Kaikkien Etelä- ja Pohjois-Savossa leikattujen pediatristen potilaiden (n=59) tiedot analysoitiin ja tulosten tarkastelussa keskityttiin ylipainon ja lihavuuden merkitykseen ko- lekystektomian yleisyydessä ja leikkaushoidossa. Taulukossa 1 (liite) tutkimustulokset on esitetty numeerisena.
Seitsemän potilasta (7/59, 12 %) oli lapsia (2–11-vuotiaita) ja 52/59 (88 %) oli nuoria (12–18-vuotiaita). Suurin osa sappikivipotilaista oli tyttöjä (50/59, 85 %). Lasten sukupuo- lijakauma oli tasainen, mutta murrosiän jälkeen tyttöjen määrä potilaina kasvoi merkitse- västi. Seitsemästä lapsesta kolme oli poikia (43 %) ja neljä tyttöä (57 %), kun taas nuorista selkeä enemmistö oli tyttöjä (46/52, 88 %).
Potilaista normaalipainoisia (ISO-BMI < 25 kg/m2) oli 28/59 (48 %). Ylipainoisten ryhmään (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2) kuului 31 potilasta (31/59, 52 %). Lapsista vain yksi oli ylipainoinen (1/7, 14 %). Poikia tutkimusjoukossa oli yhdeksän (15 %), joista normaalipai- noisia oli viisi (66 %) ja ylipainoisia neljä (44 %). Tyttöjä oli yhteensä 50, joista 23 kuului matalan ISO-BMI:n ryhmään (23/50, 46 %) ja 27/50 (54 %) korkean ISO-BMI:n ryhmään.
Matalan ISO-BMI:n ryhmässä kolme potilasta oli alipainoisia (ISO-BMI < 18 kg/m2).
Korkean ISO-BMI:n ryhmässä 17 potilasta oli ylipainoisia (ISO-BMI 25–29.9 kg/m2) ja 14 potilasta lihavia (ISO-BMI ≥ 30 kg/m2). Kaksi 18-vuotiasta tyttöä oli vaikeasti lihavia (ISO-BMI 35–40 kg/m2).
Lihavuus ei vaikuttanut leikkausparametreihin. Koko tutkimusjoukon keskimääräinen leikkausaika oli 70 minuuttia (30–155 min), ylipainoisilla vastaava luku oli 66 minuuttia [44–130 min]. Leikkauksesta toipuminen oli samanlaista molemmissa ryhmissä, painosta riippumatta keskimääräinen hoitoaika sairaalassa oli 4 päivää. Normaalipainoisten ryhmäs- sä mitattiin ennen leikkausta hieman korkeampia arvoja seerumin bilirubiinille (S-Bil, p = 0,16) ja seerumin alkaaliselle fosfataasille (S-AFOS, p = 0,19).
Sappirakkoresekaattien histologisessa tutkimuksessa normaalipainoisten ryhmässä ha- vaittiin tulehdusta 19 sappirakossa (19/28, 68 %). Vastaavasti ylipainoisten ryhmässä tu- lehdusta löytyi 26 potilaan sappirakosta (26/31, 84 %). Tulos ei ollut tilastollisesti merkit- sevä (p = 0,15). Niillä potilailla, joilla sappirakosta ei löytynyt tulehdusta, oli hieman kor- keampi S-AFOS-keskiarvo 273 U/l, (keskihajonta 197 U/l) verrattuna potilaisiin, joilla sappirakossa oli osoitettavissa tulehdus, S-AFOS-keskiarvo 183 U/l (154 U/l). Tulos ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,16). Sappirakon tulehduksellisen tilan ja seerumin bilirubiinipitoisuuden välillä ei havaittu korrelaatiota, tulehduksellisissa sappira- koissa S-Bil 19 (13) µmol/l ja terveissä sappirakoissa S-Bil 18 (22) µmol/l (p = 0,83).
4. POHDINTA
Tulokset osoittavat, että lasten kolekystektomia on Suomessa harvoin tehtävä toimenpide, eikä sen kohdalla havaita eroja sukupuolten välillä. Murrosiästä lähtien kolekystektomiat lisääntyvät etenkin tytöillä. Lisäksi tuloksista voidaan havaita ylipainon olevan kolekystek- tomian riskitekijä. Suomalaisista nuorista tytöistä 12 % ja pojista 22 % on ylipainoisia, mutta tutkimuspopulaatiossa ylipainoisten osuus oli huomattavasti suurempi, nuorista ty- töistä 27 (59 %) ja pojista kolme (50 %) oli ylipainoisia tai lihavia (ISO-BMI ≥ 25 kg/m2).
Lasten kolekystektomian yleisyys oli samaa tasoa kuin Yhdysvalloissa (Balaguer 2006) mutta kaksinkertainen Britanniaan nähden (Kang 2003). Lähes kaikki kolekystektomiat tehtiin laparoskooppisesti, eikä konversioita avoimeksi leikkaukseksi raportoitu. Laparo- skooppinen kolekystektomia on osoittautunut turvalliseksi ja tehokkaaksi toimenpiteeksi lasten ja nuorten sappikivitaudin hoidossa, eikä ylipaino vaikuta leikkaustuloksiin. Se myös lyhentää sairaalajakson pituutta avoleikkaukseen verrattuna (Chan 2008, Esposito 2009, Harju 2013).
Kolekystektomian esiintyvyys kasvaa iän myötä. Muita riskitekijöitä kolekystektomi- alle ovat hemolyyttiset sairaudet, sukurasite, IgA-puutos, kystinen fibroosi, vatsan alueen leikkaukset, keftriaksonihoito ja Gilbertin tauti (Della Corte 2008, Wesdorp 2000). Nuo- ruusiässä ylipaino ja naissukupuoli ovat selviä kolekystektomian riskitekijöitä (Chan 2008, Esposito 2009, Kaechele 2006). Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että kolekystektomi- at potilailla, joilla ei ole hemolyyttistä sairautta, ovat lisääntyneet lähes kaksinkertaisiksi kaikkialla maailmassa. Huomattavaa on, että myös ylipainoisten lasten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut (Garey 2010).
Vuonna 2000 Cole ym. (Cole 2000) esittelivät ISO-BMI:n lasten ja nuorten ylipainon objektiiviseen määrittämiseen sekä luodakseen kansainvälisen mittayksikön lasten ja nuor- ten ylipainon yleisyyden tutkimista ja vertailua varten. Skandinaviassa Holmbäck ym.
(Holmbäck 2007) ja Sola ym. (Sola 2010) esittivät raja-arvot pohjautuen Colen ym. (2000) ISO-BMI-luokitukseen. Vuonna 2011 Saari ym. esittelivät uudet suomalaiset kasvukäyrät lapsille ja nuorille. Suhteellisen pituuden ja pituuspainon päivitettyjen viitearvojen lisäksi tutkimus toi suomalaisten käyttöön ikä- ja sukupuoliriippuvaisen painoindeksin (ISO- BMI), joka ei aiemmin ole ollut käytössä lasten ja nuorten kasvun arviointiin Suomessa (Saari 2011).
Lihavuus on usein leikkausta komplisoiva tekijä, ja sen on todettu pidentävän leikka- uksen kestoa, leikkaussalissa vietettyä aikaa ja sairaalajakson pituutta sekä lisäävän leikka- uksen jälkeisten infektioiden määrää aikuisilla (Hawn 2005). Huolimatta lasten ja nuorten lisääntyvästä ylipainosta on ylipainon vaikutus laparoskooppiseen kolekystektomiaan ja sen komplikaatioihin pediatrisessa populaatiossa huonosti dokumentoitu (Chan 2008, Ga- rey 2010). Laparoskooppinen leikkaustekniikka vaikuttaisi olevan hyödyllinen niin ylipai- noisilla lapsipotilailla kuin aikuisillakin. Tämän tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia Gareyn ym. (2010) tutkimuksen kanssa, jossa ei myöskään havaittu tilastollisesti merkitse- viä eroja leikkausajassa tai sairaalajakson pituudessa normaalipainoisten ja ylipainoisten ryhmän välillä.
Yhteenvetona voimme todeta, ettei pediatrisilla sappikivipotilailla havaittu eroja leik- kausparametreissa normaalipainoisten tai ylipainoisten ryhmien välillä. Ylipaino ja naissu- kupuoli olivat kuitenkin selkeitä riskitekijöitä sappirakon poistoon johtavassa sappikivitau- dissa.
5. LÄHTEET
Balaguer EJ, Price MR, Burd RS. National trends in the utilization of cholecystectomy in children. J Surg Res 2006; 134: 68-73.
Chan S, Currie J, Malik AI, Mahomeds AA. Paediatric cholecystectomy: Shifting goal- posts in the laparoscopic era. Surg Endosc 2008; 22: 1392-1395.
Cole TJ, Bellizzi MC, Flegal KM, Dietz WH. Establishing a standard definition for child overweight and obesity worldwide: international survey. BMJ 2000; 320: 1240-1243.
Della Corte C, Falchetti D, Nebbia G, et al. Management of cholelithiasis in Italian chil- dren: A national multicenter study. World J Gastroenterol 2008; 14: 1383–1388.
Esposito C, Alicchio F, Giurin I, Perricone F, Ascione G, Settimi A: Lessons learned from the first 109 laparoscopic cholecystectomies performed in a single pediatric surgery center.
World J Surg 2009; 33: 1842-1845.
Garey CL, Laituri CA, Keckler SJ, et al. Laparoscopic Cholecystectomy in obese and non- obese children. J Surg Res 2010; 163: 299–302.
Hawn MT, Bian J, Leeth RR, et al. Impact of obesity on resource utilization for general surgical procedures. Ann Surg 2005;241:821–826
Harju J, Aspinen S, Juvonen P, Kokki H, Eskelinen M. Ten-year outcome after minilapa- rotomy versus laparoscopic cholecystectomy: a prospective randomized trial. Surg Endosc 2013; 27: 2512-2516.
Holmbäck U, Fridman J, Gustafsson J, Proos L, Sundelin C, Forslund A: Overweight more prevalent among children than among adolescents. Acta Paediatr 2007; 96: 577-581.
http://nomesco-eng.nom-nos.dk/filer/publikationer/NCSP%201_15.pdf Accessed 30th Sep- tember, 2013
Kaechele V, Wabitsch M, Thiere D, Kessler A, Haenle M et al. Prevalence of gallbladder stone disease in obese children and adolescents: Influence of the degree of obesity, sex and pubertal development. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2006; 42: 66-70.
Kang JY, Ellis C, Majeed A, Hoare J, Tinto A, Williamson RC, Tibbs CJ, Maxwell JD.
Gallstones--an increasing problem: a study of hospital admissions in England between 1989/1990 and 1999/2000. Aliment Pharmacol Ther 2003; 17:561-569.
Ogden CL, Carroll MD, Kit BK, Flegal KM. Prevalence of obesity and trends in body mass index among US children and adolescents, 1999-2010. JAMA 2012; 307: 483-490.
Saari A, Sankilampi U, Hannila M-L, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth references for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/height and body mass index-for-age. Ann Med 2011; 43: 235-248.
Sola K, Brekke N, Brekke M. An activity-based intervention for obese and physically inac- tive children organized in primary care: feasibility and impact on fitness and BMI. Scand J Prim Health Care 2010; 28: 199-204.
Wesdorp I, Bosman D, de Graaff A, Aronson D, van der Blij F, Taminiau J. Clinical presentations and predisposing factors of cholelithiasis and sludge in children. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2000; 31: 411-417.
6. LIITTEET
Taulukko 1.
Tutkimus- ja leikkausparametrit jaoteltuna potilaiden ikä- ja sukupuoliriippuvaisen pai- noindeksin (ISO-BMI) mukaan. Luvut on esitetty seuraavasti: keskiarvo ja keskihajonta, keskiluku ja otoksen pienin ja suurin arvo sekä tapausten lukumäärä ja prosentuaalinen osuus.
Muuttuja ISO-BMI < 25
n=28
ISO-BMI ≥ 25 n=31
p-value
Ikä (v.)
Sukupuoli (tyttö/poika) Paino (kg)
Pituus (cm)
BMI (kg/cm2)
ISO-BMI (kg/cm2)
S-AFOS (U/l)
S-Bil (µmol/l)
Leikkausaika (min)
Aika leikkaussalissa (min)
Sairaalahoidon kesto (vrk)
Tulehdus sappirakossa (kpl) Ei tulehdusta sappirakossa (kpl)
13.6 (4.9) 16 [2-18]
23/5 48 (16.5) 54 [14-71]
154 (23.1) 162 [93-183]
19.4 (3.2) 19.0 [11.0-24.7]
20.8 (2.9) 21.2 [11.5-24.9]
249 (210.7) 151 [53-723]
20.3 (20.2) 13 [2-75]
70 (32.0) 60 [30-155]
121 (45.7) 115 [60-270]
4.4 (2.6) 3 [2-14]
19/28 9/28
15.7 (2.5) 17 [11-18]
27/4 80 (15.9) 83 [49-103]
164 (8.9) 167 [145-183]
29.4 (4.1) 29.6 [23.3-38.9]
30.1 (3.6) 30.1 [25.1-38.9]
156 (114.4) 136 [41-527]
9.0 (5.0) 8 [2-21]
66 (24.1) 43 [44-130]
113 (41.8) 112 [65-196]
3.5 (1.4) 3 [1-8]
26/31 5/31
0.060
0.57 0.0010
0.040
0.0010
0.0010
0.19
0.16
0.69
0.49
0.13
0.15 0.19
