Mahdollisia terveysvaikutuksia kä- sitellään luvussa 10.4.1 Sähkö- ja mag- neettikentät sekä korona

(1)

10 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET

10.1 Ihmisiin kohdistuvat vaiku- tukset

Vaikutuksilla ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen tarkoitetaan ihmisiin ja yhtei- söihin kohdistuvia vaikutuksia, jotka ai- heuttavat muutoksia ihmisten päivittäi- sessä elämässä ja asuinympäristön viih- tyisyydessä (ns. sosiaaliset vaikutukset).

Käytännössä vaikutukset muodostavat yhteenvedon kaikesta siitä, miten alueen asukkaat kokevat hankkeen aiheuttamat muutokset. Taulukossa 2 on esitetty voimajohtohankkeiden sosiaalisten vaikutusten vaikutusmatriisi, jossa on esitetty hankkeen vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä eri tekijöihin. Voimajohto koetaan usein haitallisena asutuksen lä- hellä. Tässä työssä vaikutuksia asutukseen tarkastellaan mm. sen perusteella, kuinka paljon asuin- tai lomarakennuksia jää suunnitellun voimajohdon tuntumaan. Mahdollisia terveysvaikutuksia kä- sitellään luvussa 10.4.1 Sähkö- ja mag- neettikentät sekä korona.

10.2 Lähtötiedot ja arviointimene- telmät

Elinoloihin ja viihtyvyyteen liittyvien vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija- arviona, jossa on käytetty lähtötietoina mm.:

arviointiohjelmasta annettuja mielipiteitä

yleisötilaisuuksissa, mielipidelo- makkeilla ja muuten saatua palautetta

kartta-, ilmakuva- ja tilastoai- neistoja

myönnettyjä rakennuslupia

tutkimus- ja selvitystietoutta liit- tyen voimajohtohankkeisiin

muissa vaikutusselvityksissä tuo- tettuja tietoja.

Palautekanavana on toiminut lisäksi Fing- rid Oyj:n ja YVA-konsultin yhteyshenki- löiden sähköpostit. Palautteesta on laadittu yhteenveto kappaleisiin 2.2 ja 2.3.

Vaikutukset on kuvattu asukkaiden ja muiden tahojen kokemina muutoksina ympäristössä, turvallisuudessa ja elinkei- notoiminnassa. Arvioinnissa hyödynne- tään olemassa olevia selvityksiä koskien voimajohtojen vaikutuksia ja niiden arvi- ointia ihmisten ja elinympäristön suh- teen. Menetelminä on käytetty näiden mitattujen ja asukkaiden kokemien vaikutusten analyysiä ja vertailua vaihtoeh- doittain. Sosiaalisten vaikutusten arvi- oinnin on laatinut VTM, sosiologi Mirka Härkönen asiantuntija-arviona. Tutki- mustiedot magneetti- ja sähkökenttien vaikutuksista sekä melusta on saatu Fingrid Oyj:n asiantuntijoilta. Hanketta koskevat sähkö- ja magneettikenttälas- kennat on laadittu Fingrid Oyj:ssä.

Aikaisemmin tehdyt seurantatutki- mukset

Fingrid on teettänyt useita maanomista- ja- ja viranomaiskyselyjä voimajohtohankkeiden toteutuksesta. Tavoitteena on ollut selvittää, miten voimajohtoalueen maanomistajat ja hankkeessa mukana olleet viranomaiset ovat kokeneet voimajohtohankkeen toteuttamisen. Sa- malla on kerätty palautetta ja kehittä- misehdotuksia seuraavia vastaavanlaisia hankkeitaan varten.

Tutkimuksissa on haastateltu yhteensä yli 130 maanomistajaa ja viranomaista- hoa. Tutkimustulosten mukaan maanomistajat suhtautuvat voimajohdon ra- kentamiseen periaatteessa myönteisesti ja ymmärtävät voimajohdon tarpeen, mutta omalle maalle voimajohtoa ei silti haluta. Omat vaikutusmahdollisuutensa maanomistajat katsoivat rajoittuneen

"lähinnä pieniin käytännön asioihin." Yk- sittäisinä asioina ovat esille nousseet mm. erilaisten pylväsmallien käyttö, johdon rakentamisen viimeistelytyöt sekä yksityisteiden käyttö. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että maanomistajat haluaisivat eniten vaikuttaa pylväi-

(2)

den malliin. Viranomaiset puolestaan pi- tivät taloudellisia perusteita ja hankkeen yleisiä perusteluja edelleen kehitettävinä.

Palautteessa on myös korostettu tiedot- tamisen puutteita, johon hankkeissa py- ritään jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota.

Tässä YVAssa on hyödynnetty voimajohtohankkeissa aikaisemmin tehtyjä selvi- tyksiä;

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seuranta voimalinjan toteuttami- sessa (Stakes, 43/1999) julkai- sussa selvitettiin, millaisia vaikutuksia 400 kV voimajohdon lähei- syydessä asuvat ovat kokeneet voimajohdon rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta. Tutkimus oli jälkikäteisarviointia.

Tutkimushanke Sosiaalisten vaikutusten arviointi energia-alan hankkeissa (Koivujärvi ym. 1998) tarkasteli voimalaitosten, voimajohtojen ja ydinjätteen loppusijoi- tuksen liittyviä sosiaalisten vaikutusten arviointeja.

YVA-menettelyn vaikutusta pää- töksentekoon tutkimuksessa (Pekka Hokkanen ja Matti Kojo) oli yhtenä tapauksena Pyhänsel- kä (Muhos) – Tornionseutu voimajohtohanke. Hankkeessa oli tavoitteena tehdä varaus voima- johtoreitille valmisteilla olevaan maakuntakaavaan.

Fingridin teettämiä useita seuranta- kyselyjä maanomistajien ja viranomais- ten kokemuksista YVA- menettelystä ja voimajohdon rakentamisesta. Selvitykset on tehty heti voimajohdon valmistumisen jälkeen;

Hikiä - Halkomäki –voimalinja

Länsisalmi – Kymi -voimalinja,

Pikkarala – Pyhänselkä - voimajohtohanke,

Rauma-Ulvila –voimalinja,

Tuovila – Ventusneva-voimalinja,

Keminmaan sähköasema-Tornion terästehdas 400 kV voimajohtohanke.

Länsisalmi-Kymi 400 kV voimajohdon (otettiin käyttöön vuonna

2001) sosiaalisten vaikutusten seurantatutkimus valmistui SITO -konsulttien toimesta. YVA - menettelyssä kyseisen hankkeen sosiaalisten vaikutusten arviointi perustui yleisötilaisuuksista ja muistutuksista saatuun palaut- teeseen.

Aikaisemmat selvitystyöt on hyö- dynnetty (Kalle Reinikainen ja Timo P. Karjalainen) työpaperissa

”Sosiaalisten vaikutusten arviointi voimajohtohankkeissa”.

Voimajohtojen vaikutusta kiin- teistöjen arvoon on selvitetty Hannu Peltomaa & Tom Kaukon tutkimuksessa sekä Juhana Ca- januksen diplomityössä.

Voimajohtojen maisemavaikutuk- sista on laadittu Byman & Ruoko- sen kirjallisuusselvitys ja tällä hetkellä on menossa MTT:n mai- semavaikutusselvitys. Maisema- haitoista ja niiden käsittelystä maanmittaustoimituksissa on myös maanmittauslaitos julkais- sut selvityksen vuonna 2007 Vastaavanlaisia Fingridin teettämiä seu- rantakyselyjä tehdään jokaisesta tulevas- ta isosta johtohankkeesta ja seuraavaksi on tarkoitus tutkia Vihtavuoren ja Toivi- lan välistä voimajohtohanketta vuosina 2008 - 2009.

YVAn aikana esiin nousseita kysy- myksiä ja selvitystietoa

Voimajohdon rakentaminen muuttaa lä- hellä asuvien elinympäristöä. Aiemmista selvityksistä ja nyt saadusta palautteesta ilmenee, että voimajohdon lähellä asuminen tai toimiminen koetaan epävar- maksi tai jopa voimakkaan kielteiseksi.

Yleensä YVA-menettelyssä korostetaan osapuolien näkökulmaeroja, jotka ilme- nevät hankkeen hahmottamisessa ja ky- vyssä nähdä se osana suurempaa koko- naisuutta.

Asukkaat ja maanomistajat tiedustelevat yleensä mielipiteissä ja yleisötilaisuuksis- sa seuraavanlaisista voimajohtoihin liit- tyvistä aiheista:

vaikutukset kiinteistöjen ja tont- timaan arvoon

(3)

sähkö- ja magneettikenttien terveysriskit sekä kenttien suuruu- det mm. voimajohdon läheisyy- dessä ja asuinrakennuksien sisäl- lä

haitat maa- ja metsätaloudelle, mm. työkoneilla liikkumisen vai- keutuminen

lähimaisemahaitat ja rakentaminen voimajohdon läheisyyteen

voimajohtojen aiheuttama melu (korona-ilmiö) ja muut sähköiset ilmiöt

sydämentahdistimen ja pulssimit- tarin toiminta voimajohdon alla.

turvallisuus

pylväspaikkojen säilymi- nen/muuttuminen, pylväsväli

suojaetäisyydet, pylvään koon vaikutus salamointiin

pylväsrakenteet ja pylvään vaatima ala pellolla

harusten vaikutus maatalouskoneiden käyttöön

viljelymaan pinta-alamenetykset nykyiseen verrattuna

korvaukset

rakennusrajan siirtäminen voimajohtoalueen takareunaan

hankkeen toteutusaikataulu.

(4)

Taulukko 2. YVA-tukiaineistoon perustuva vaikutusmatriisi (Reinikainen ja Karjalainen 2005).

OSAVAIKUTUS VOIMAJOHTOHANKE /toimijaryhmät

VAIKUTUS MERKITYS

väestörakenne alueen arvo asuin- tai lomapaikkana /

maaomistajat, johtoalueen lähiasukkaat, mökkiläiset

Voimajohdot saattavat vähentää tulomuuttoa ja lisätä lähtömuuttoa johdon lähialueella, kokemus tontin arvon laskusta

Vähäinen -

palvelut kytköksissä edelliseen ei vaikutusta

0 asuminen asumisviihtyisyys/

johtoalueen

lähiasukkaat, mökkiläiset

Lähellä johtoa turvallisuuden tunne heikentyy, pelot, maiseman muutos arkiympäristössä, meluhaitta (koronailmiö)

merkittävä ---

työllisyys johdon rakentamisen aikana/paikalliset yrittäjät

hieman paikallista urakointia

vähäinen +/0 elinkeinotoiminta haitat tai hyödyt maa- ja

metsätaloudelle/

maanviljelijät, metsänomistajat, metsätalousyrittäjät

maan tiivistyminen rakentamisen aikana, pylväiden kierto,

metsäalan väheneminen, joulukuusten

kasvattaminen

kohtalainen - -

ja

vähäinen +

liikkuminen liikkuminen johtokäytäviä pitkin/’ulkoilijat’,

metsästäjät, metsänomistajat

uusi reittejä esim.

moottorikelkoille, hiihtämiseen, metsäautoteitä

vähäinen +

virkistys marjastus, sienestys, metsästys/ lähiasukkaat, luontoharrastajat

’passipaikkoja’

metsästäjille, marjastus, sienestys, maisemakuvan muutos

vähäinen +

kohtalainen - -

terveys sähkö- ja magneettikentät/

johtoalueen lähiasukkaat, mökkiläiset

pelot, uhat sähkö- ja magneettikentistä ja mahdollisista terveysvaikutuksista

merkittävä ---

turvallisuus törmäysriski/

vapakalastajat,

harsoviljely, lähiasukkaat, ulkoilijat, maanviljelijät

törmäys pylväisiin, vavan osuminen voimajohtoon, harsojen tarttuminen johtoon, maastopalo johtimen pudotessa

vähäinen -

valinnanvapaus ja tasa-arvo, vaikutus- mahdollisuudet

tasapuolinen kohtelu (esim.

maiden lunastus), vaikutusmahdollisuudet itseään koskevissa päätöksissä/kaikki osalliset

tunne että voi/ei voinut vaikuttaa, metsän hakkuut ulkopuolisen antamasta käskystä

kohtalainen ++ tai - -

yhteisöllisyys, identiteetti,

sosiaaliset ongelmat

maiseman muutos kylä- tai muussa miljöössä, paikan luonne ja henki/kylien asukkaat – kylä- ym.

yhdistykset

hanke voi yhdistää ja luoda verkostoja eri toimijoiden välille (sosiaalisen pääoman kasvu), toisaalta eri tilat ja kylät voivat kiistellä johtoreiteistä.

kohtalainen ++ tai --

(5)

Tabell 2. Påverkansmatris baserad på MKB-stödmaterialet (Reinikainen & Karjalainen 2005).

(6)

10.3 Vaikutukset elinoloihin ja viih- tyvyyteen

Suurimmat muutokset ihmisten elinympä- ristössä aiheutuvat niille alueille, joissa voimajohto sijoittuu asutuksen tai loma- asutuksen tuntumaan eikä alueella ole voimajohtoa entuudestaan. Tällaisia alueita ovat Meri-Porissa Iso-Katavan ja Vähä- Katavan alueet (AB, F) sekä Porin ja Noormarkun pohjoisosissa sijaitsevan Poi- keljärven ympäristö (vaihtoehdot A, G ja H).

Merkittävimmät ihmisin kohdistuvat vaikutukset ovat voimajohdon aiheuttamat maisemahaitat ihmisten asuinympäristös- sä ja virkistysalueilla. Maisemahaitat vä- hentävät kodin ympäristön tai virkistys- alueen viihtyisyyttä. Maisemahaittoja aiheutuu voimajohdon lisäksi maaston muokkaamisesta. Taulukkoon 3 on koottu ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioin- nin keskeiset kohteet ja tutkittavan voimajohdon vaikutukset. Taulukossa on esitetty suurimmat asutuskeskittymät. Tut- kittavien voimajohtojen lähialueilla on myös yksittäisiä asuintaloja ja lomamök- kejä, joihin kohdistuu vastaavia vaikutuksia.

Meri-Porin alue

Meri-Porin alueella yhdistyy saaristoluonto ja ihmisen voimakkaasti muokkaama ym- päristö. Meri-Porissa on tuulienergiapuis- to, raskasta teollisuutta, voimalaitos ja satama liikenneväylineen. Alueella on py- syvää asutusta ja runsaasti loma- asutusta. Meri-Porin kohdalla muutokset kohdistuvat myös saaristoalueelle, joka on kuitenkin jo vahvasti ihmisen muok- kaamaa. Lisäksi Meri-Porissa asettuvat vastakkain vakituisen asutuksen ja loma- asutuksen edut.

Perusvaihtoehdossa AB Iso-Katavan alueella ei ole voimajohtoa entuudestaan, mutta alue on yhdistelmä rakennettua ympäristöä ja luonnonaluetta. Alueen läpi sijoittuu tie ja rautatie. Tässä vaihtoehdossa voimajohdon lähialueella (alle 100 m) jää yhteensä 11 asuinrakennusta ja yksi loma-asunto. Rakennukset keskitty-

vät Iso-Katavaan ja Vähä-Katavaan. Näi- den kohdalla voimajohto muuttaa lähiym- päristöä ja heikentää viihtyisyyttä. Lisäksi uuden voimajohdon aiheuttama muutos ympäristössä koskee myös Reposaaren maantien käyttäjiä. Maantie toimii noin tuhannen asukkaan Reposaaren ainoana yhteytenä mantereelle. Lisäksi perusvaih- toehto AB näkyisi kaukomaisemassa Re- posaaresta katsottuna.

Pohjoinen vaihtoehto F sijoittuu nykyiseen voimajohtokäytävään. Vaihtoehdon lähi- alueella (100 m) on 11 loma-asuntoa se- kä 4 asuintaloa. Pysyvä asuminen on kes- kittynyt Puuntäinluotoon. Näiden kohdalla voimajohto muuttaa lähiympäristöä ja heikentää viihtyisyyttä.

Koska Meri-Porin alueella on jo teollisuu- den ja energiantuotannon toimintoja ja rautatie, uusi voimajohto ei muuta mer- kittävästi elinympäristön luonnetta kokonaisuudessaan. Toisaalta on pohdittava, voidaanko elinympäristön viihtyisyyttä heikentää sillä perusteella, että se on jo aiemmin vähentynyt rakentamisen vuoksi. Perusvaihtoehdossa AB vaikutukset kohdistuvat erityisesti pysyvään asutukseen ja vaihtoehdossa F loma- asutukseen. Tahkoluodon ja mantereen välillä vaikutukset kohdistuvat loma- asumiseen.

Virkistyskäytön kannalta Meri-Porin saa- ristomaisema muuttuu, mutta muutos suhteutuu rakennettuun ympäristöön ja haitallinen vaikutus jää virkistyskäytön kannalta kohtuulliseksi. Suurempi viih- tyisyyshaitta kohdistuu lomamökkeihin, joiden välittömään läheisyyteen voimajohto rakennetaan.

Meri-Porista on saatu melko vähän hank- keeseen liittyvää palautetta. Asiaan saattaa vaikuttaa alueelle kohdistuneet useat hankkeet ja myös voimajohdon tutkimi- nen edeltäneessä YVA-menettelyssä.

Poikeljärvi

Poikeljärven ympäristössä on asutusta sekä järven pohjois- että eteläpuolella.

Järven rannoilla on runsaasti loma- asutusta. Järveä käytetään asukkaiden

(7)

mukaan paljon virkistäytymiseen. Poikel- järven kohdalla tutkitaan kolmea vaihto- ehtoista reittiä (vaihtoehdot G, A ja H).

Alueella ei ole entuudestaan voimajohtoa.

Vaihtoehto G kiertää järven pohjoispuolel- ta läheltä Lampin kylää. Alueella on muu- tamia asuinrakennuksia ja yli kymmenen loma-asuntoa 200 metrin säteellä tutkit- tavasta voimajohtoreitistä. Vaihtoehto H kiertää järven eteläpuolelta läheltä Poikel- järven kylää. Voimajohtoreitin läheisyy- dessä on noin 15 asuintaloa 200 metrin säteellä voimajohdosta. Vaihtoehto A ylit- tää Poikeljärven. Voimajohtoreitin lähitun- tumassa ei ole asuintaloja yhtä lukuun ottamatta eikä loma-asutusta, mutta se vaikuttaa ainakin välillisesti Poikeljärven ympärillä olevien yli 50 loma-asunnon kaukomaisemaan ja viihtyisyyteen. Lisäk- si Poikeljärven ylittävän voimajohtoreitin lähialuella järven länsirannalla on uima- paikka ja itärannalla on maakunnallisen retkeilyreitin taukopaikka. Myös vaihtoehdot G ja H saattavat näkyä kaukomaisemassa järveltä katsottaessa.

Poikeljärven kohdalla ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia ja arvotettavia asioita ovat muutokset vakituisten ja loma- asukkaiden viihtyvyyteen ja virkistäyty- mismahdollisuuksiin sekä vaikutukset lä- hi- ja kaukomaisemaan. Mielenkiintoinen kysymys on, onko loma-asukkaiden kannalta parempi, että voimajohto sijoittuu loma-asunnon lähituntumaan ”taka- pihalle” vai kauas loma-asunnosta, mutta kuitenkin järvelle aukeavaan kaukomaisemaan. Poikeljärven vaihtoehdoista on kannatettu järven kiertäviä vaihtoehtoja G ja H, vaikka monille osallisille kokonaisuudessaan mieluisin ratkaisu olisi luon- nollisesti päävaihtoehto B.

Poikeljärven kohdalla on myös huomioita- va järven länsipuolella sijaitseva valtatie 8, joka aiheuttaa jo nykyisellään alueelle ympäristöhäiriöitä. Liikennemelu kuuluu selvästi järvellä. Asukkaissa ja loma- asukkaissa on herättänyt huolta kysymys siitä, että lisääkö uusi voimajohtokäytävä mahdollisesti valtatien melua järvellä.

Lähtökohtaisesti etäisyys valtatieltä jär-

velle on noin 250 metriä ja uuden puus- tottoman voimajohtoaukean leveys on 42 metriä. Tulevan aukon leveys on kuitenkin pieni suhteessa sitä ympäröivän kas- villisuusvyöhykkeen halkaisijaan, jolloin mahdollinen meluvaikutus järvellä on hyvin pieni. Voimajohtoreitin aukon kohdalla eikä aukon lähialueella ei ole asutusta ei- kä lomamökkejä. Näissä kohdissa voimajohtoreitin suuntaisesti melutason muutos on mahdollisesti havaittavissa. Yhteenve- tona voidaan todeta, että melu ei lisäänny Poikeljärvellä olennaisesti uuden voimajohtoreitin myötä.

Muut asutuskeskittymät

Viihtyvyyshaittoja aiheutuu myös niille asutus- tai loma-asutusalueille, joissa on jo nyt voimajohto. Uuden voimajohdon myötä voimajohdon vaatima maa-alue suurenee ja suuremmista pylväistä aiheutuu enemmän viihtyvyyshaittoja. Alueita nykyisen ja tulevan voimajohdon tuntu- massa ovat Meri-Porin Lampaluoto ja useat pienet saaret, Porin Skuutviiki ja Teerilahti, Sarkaniitty, Pyntösjärven au- kea sekä Järvikylä, Ulvilan Kotiniemi, Pa- lus ja Kirkkojärvi, Pomarkun Joensuunlah- ti ja Lahnajärvi, Siikaisen Keskukylä ja Vähä-Leppilampi, Isojoen Peurankylä ja Kristiinankaupungin Kärjenkoski, Dags- mark, Lapväärtin viljelyalueet ja Brusk- backen sekä Savilahti / Lerviken.

Virkistysalueet

Voimajohto aiheuttaa haittoja ihmisten elinoloihin myös sijoittuessaan virkistys- alueille. Voimajohto heikentää virkistys- alueiden viihtyvyyttä maisema- ja luon- tomuutosten kautta. Virkistäytyessä ihmiset hakeutuvat luonnonalueille. Voimajoh- to heikentää kokemusta koskemattomas- ta luonnonalueesta. Voimajohto ei kuitenkaan estä virkistäytymistä. Suurimpia haittavaikutukset ovat silloin, kun voimajohto sijoittuu neitseelliseen maastoon.

Haitallisia vaikutuksia on myös silloin, kun voimajohto sijoittuu nykyiselle voimajoh- toalueelle. Haitat aiheutuvat uusien pyl- väiden vaatimasta suuremmasta maa- alasta sekä korkeampien pylväiden mai- semavaikutuksista.

(8)

Päävaihtoehto A, joka sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle, aiheuttaa tutkituista vaihtoehdoista kokonaisuudessaan eniten haittaa virkistäytymiselle. Erityisesti Porin ja Noormarkun välillä on metsäalueilla voimajohdon kanssa risteäviä maakunnal- lisia ulkoilureittejä. Poikeljärven itäpuolel- la kulkee maakunnallinen retkeilyreitti, jonka taukopaikka sijoittuu voimajohtoreitin A läheisyyteen Poikeljärven rannal- le. Myös päävaihtoehdossa B voimajohto sijoittuu osin metsäalueille, mutta muutos ympäristössä on kohtuullinen nykytilanteeseen nähden. Yhtenäisten metsäaluei- den lisäksi virkistysalueina toimivat loma- asutuksen ja vakituisen asutuksen ympä- rillä olevat luontoalueet sekä Meri-Porin saaristoseutu.

Voimajohdon koon ja muodon koke- minen

Voimajohtopylvään koon ja muodon kokeminen on yksilöllistä. Maisema- analyysin näkökulmasta korkea yksirunkoinen yhteispylväs on haitallisin sekä lä- hi- että kaukomaisemassa. Osa ihmisistä kuitenkin kokee sen parempana kuin ma- talamman kaksijalkaisen yhteispylvään, joka tarvitsee suuremman pylväsalan ja leveämmän voimajohtoalueen. Toisaalta maanviljelijät ovat toivoneet korkeampaa pylväsratkaisua maapinta-alan säästön ja korkeiden maatalouskoneiden vuoksi.

Korkeampaa yhteispylväsratkaisua on toivottu mm. Järvikylässä ja Kristiinankau- pungissa. Muuallakin asukkaat ovat toivoneet, että voimajohdon vaatima maa-alue ei levenisi. He eivät kuitenkaan välttämät- tä ole olleet tietoisia siitä, että kapeampi voimajohtoalue edellyttää korkeampaa pylvästä, mikä heikentää viihtyisyyttä maisemavaikutusten kautta. Kapeamman voimajohtoalueen ja korkean pylvään ko- kemiseksi paremmaksi voi vaikuttaa myös ihmisten pelot. Voimajohtoalueen leve- neminen aiheuttaa pelkoa sähkömagneet- tisen kentän laajentumisesta ja sen haitallisia vaikutuksia ihmisiin. Tässä hankkeessa ihmisten pelot voimajohdon haital- lisista terveysvaikutuksista eivät ole kuitenkaan erityisesti korostuneet.

Yhteisöllisyys

Voimajohto ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia yhteisöllisyyteen. Poikel- järven kiertävissä alavaihtoehdoissa H ja G uusi voimajohtoreitti halkoo jonkin verran Lampin ja Poikeljärven kyliä. Nykyi- sen voimajohdon reitillä päävaihtoehdos- sa B on useita kyliä, joiden läpi voimajohtoreitti menee. Voimajohto ei kuitenkaan vaikeuta ihmisten liikkumista voimajohdon puolelta toiselle eikä jaa asukkaita kahteen osaan, joten ei voida sanoa sen heikentävän yhteisöllisyyttä. Poikeljärven tapauksessa voimajohdon sijoittuminen voisi teoreettisesti yhdistää kyläläisiä.

Toisaalta vaihtoehdot asettavat tavallaan Lampin ja Poikeljärven kylät vastakkain, koska kylien kohdille sijoittuvat vaihtoeh- toiset voimajohtoreitit. Myös Poosjärven pohjoisosassa ja Järvikylässä saattaisi il- metä tällaisia eturistiriitoja. Tämänkaltai- nen tilanne on mahdollista yleensäkin kaikissa kohdissa, joissa esitetään vaihto- ehtoisia reittejä.

Asutuksen ja loma-asutuksen tarkemmat määrät voimajohtoreittien kohdilla sekä kattava maisemavaikutusten arviointi on esitetty luvuissa 7.

(9)

Taulukko 3. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten painopistealueet.

Tutkittava osuus vaihtoehto

Vaiku- tuskohde

Kohde Tilanne tutkittavissa vaihto- ehdoissa.

Asuinrakennuksia voimajoh- don lähialueella (100 m)

Vaikutus

Tahkoluoto- Furuholma.

Perusreitti VE AB

Asutus Meri-Pori: Iso- Katava ja Vä- hä-Katava, Lampaluoto Pori

x Uusi voimajohtoreitti, voimajohtoalueen leveys 56 m.

x Kapealla alueella myös tie ja rautatie.

x Asuinrakennuksia lähialueella 11 kpl.

x Lomarakennuksia lähialueella 1 kpl.

xHaitalliset vaikutukset kohdistuvat pysyvän asutukseen.

xHeikentää viihtyisyyttä ja muuttaa ympäristöä ihmisten pihapiirissä.

xAlue on kuitenkin rakennettua, lähellä tie ja rautatie. Tämä lieven- tää haitallisten vaikutusten kokemusta.

Tahkoluoto- Furuholma pohjoinen kier- toreitti VE F

Asutus, loma- asutus, virkistys- käyttö

Meri-Pori: Vä- hä-Katava, Lampaluoto, Pori

x Voimajohto nykyisen rinnalla, voimajohtoalue levenee 26,5 m.

xHaitalliset vaikutukset kohdistuvat lomamökkeihin ja kuuteen asuinta- loon. Vähä-Katavassa on neljän asuintalon keskittymä

xHeikentää viihtyisyyttä ja virkis- tysarvoja. Pylväät vievät tilaa pie- niltä saarilta. Vähä-Katavassa voimajohdot sijoittuvat ihmisten piha- piiriin.

Tahkoluoto- Furuholma.

Perusreitti AB

Loma- asutus

Skuutviiki, Pori x Voimajohto nykyisen rinnalla, voimajohtoalue levenee 26,5 m.

xHaitalliset vaikutukset kohdistuvat mökkeihin.

xHeikentää viihtyisyyttä ja virkis- tysarvoja. Pylväät vievät tilaa pie- nistä saarista.

Päävaihtoehto A: Vaihtoehto A Poikeljärven ylitys

Loma- asutus, Virkistys- käyttö

Poikeljärvi, Lamppi, Pori /Noormarkku

x Uusi voimajohtoreitti maaseu- tualueella, voimajohtoalueen leveys 62 m.

x Ei rakennuksia lähialueella.

x Useita kymmeniä mökkejä avarassa järvimaisemassa.

xMuuttaa merkittävästi pienen Poi- keljärven maisemaa. Järveä ympä- röi useita kymmeniä mökkejä.

xSijoittuu kuitenkin melko etäälle mökeistä.

Päävaihtoehto A: Alavaih- toehto G (Poikeljärven pohjoinen kier- to)

Asutus, loma- asutus, virkistys- käyttö

Poikeljärvi, Pori

/Noormarkku

x Uusi voimajohtoreitti maaseu- tualueella, voimajohtoalueen leveys 62 m.

xHeikentää viihtyisyyttä ja muuttaa ympäristöä voimakkaasti.

xMaisemavaikutukset kuitenkin rajoittuvat pääosin lähimaisemaan metsäisessä maastossa.

xVaikutukset kohdistuvat muutamiin asuintaloihin ja kymmeneen loma- rakennukseen. Lomarakennuksien osalta näkymä järvelle kuitenkin säilyy.

Alavaihtoehto H (Poikeljär- ven eteläinen kierto)

Asutus, virkistys- käyttö

Poikeljärvi, Pori

/Noormarkku

x Uusi voimajohtoreitti maaseu- tualueella, voimajohtoalueen leveys 62 m

xHeikentää viihtyisyyttä ja muuttaa ympäristöä voimakkaasti.

xMaisemavaikutukset kuitenkin rajoittuvat pääosin lähimaisemaan metsäisessä maastossa.

xLaajemmalla lähialuella 15 asuintaloa (alle 200 m).

Päävaihtoehto B

Asutus Sarkaniitty, Pori

x Voimajohto nykyisen rinnalla.

Asutuksen kohdalla yhteispyl- väsratkaisu. Voimajohtoalueen leveys ei juuri muutu.

x Lähialueella 1 asuinrakennus.

xPeltoalueen kohdalla muutos lähi- maisemassa, kun tulee korkeampi yksirunkoinen yhteispylväs.

xMuutos koetaan yksilöllisesti. Rat- kaisu saattaa olla myönteinen muutos nykytilanteeseen.

Päävaihtoehto B

Asutus Järvikylä, Pori x Voimajohtorakenne siirretty uuteen sijaintiin, voimajohtoaluetta 56-92 m.

xParantaa järvikyläläisten asuinviih- tyvyyttä.

xHaitta kohdistuu tässä vaihtoehdossa kahteen uuteen taloon.

xVoimajohdon lähialueen (alle 100 m) voimajohdon välittömässä lä- heisyydessä asuintalojen määrä putoaa neljään nykyisestä 13 talos- ta.

xVaihtoehtoasetelma saattaa aiheuttaa eturistiriitoja.

Päävaihtoehto B

Vaihtoehto J

Asutus Järvikylä, Pori x Voimajohto nykyisen rinnalla.

Asutuksen kohdalla yhteispyl- väsratkaisu. Voimajohtoalueen

xPeltoalueen kohdalla muutos lähi- maisemassa, kun tulee korkeampi yksirunkoinen yhteispylväs.

(10)

Vaikutus

leveys ei juuri muutu.

xAsuinrakennuksia lähialueella 13 kpl.

x Muutos koetaan yksilöllisesti. Rat- kaisu saattaa olla myönteinen muutos nykytilanteeseen. Palaut- teessa on toivottu yksirunkoista yhteispylvästä.

x Vaihtoehtoasetelma saattaa aiheuttaa eturistiriitoja.

Päävaihtoehto B

Asutus Kotiniemi, Ulvila

xVoimajohto nykyisen rinnalla.

Asutuksen kohdalla yhteispyl- väsratkaisu. Voimajohtoalueen leveys ei juuri muutu.

xAsuinrakennuksia lähialueella 3 kpl

x Peltoalueen kohdalla muutos lähi- maisemassa, kun tulee korkeampi yksirunkoinen yhteispylväs.

x Muutos koetaan yksilöllisesti. Rat- kaisu saattaa olla myönteinen muutos nykytilanteeseen.

Päävaihtoehto B

Asutus Palus, Ulvila

xYhteispylväsvoimajohtoraken- ne nykyisten 220 kV ja 110 kV voimajohtojen paikalla. Voima- johtoalueen leveys ei muutu, mutta raivausalue kapenee.

x Sijoittuu Paluksen kylän kulttuuri- maisemaan ja muuttaa kyläkuvaa.

Muutos lähimaisemassa merkittävä nykyisen pylväsrakenteen muuttuessa korkeammaksi.

x Ratkaisu saattaa parantaa elinym- päristön viihtyisyyttä, ainakin niiden asuinrakennusten lähialueilla, jossa voimajohto siirtyy etäämmäl- le.

Päävaihtoehto B

Asutus Iso- Kirkkojärvi, Pomarkku

x Muuttaa kyläkuvaa. Muutos lähi- maisemassa merkittävä nykyisen pylväsrakenteen muuttuessa korkeammaksi.

Perusreitti AB Asutus, loma- asutus

Joensuunlahti, Pomarkku

x Muuttaa kyläkuvaa. Muutos lähi- maisemassa merkittävä nykyisen pylväsrakenteen muuttuessa korkeammaksi.

Perusreitti AB Loma- asutus

Lahnajärvi, Pomarkku

xLomarakennuksia lähialueella 4 kpl.

x Muuttaa lähiympäristöä. Muutos lähimaisemassa merkittävä nykyisen pylväsrakenteen muuttuessa korkeammaksi.

x Voimajohto voidaan mahdollisuuk- sien mukaan kuitenkin sijoittaa mahdollisimman etäälle rannasta nykyisellä voimajohtoalueella.

Perusreitti AB Asutus Keskukylä, Siikainen

xUusi voimajohtorakenne nykyisen voimajohdon paikalla.

Voimajohtoalue levenee 12 m.

x Muuttaa lähiympäristöä ja heiken- tää viihtyisyyttä jonkin verran.

Voimajohtoalue muuttuu hallitse- vammaksi.

Perusreitti AB Asutus Vähä- Leppijärvi, Siikainen

Perusreitti AB Asutus Peuralankylä, Isojoki

xLomarakennuksia lähialueella 1 kpl.

Perusreitti AB Asutus Kärjenkoski, Kristiinankau-

(11)

Vaikutus

punki Voimajohtoalue levenee 12 m.

Perusreitti AB Asutus, maanviljely

Korsbäck, Kristiinankau- punki

x Uusi voimajohtorakenne nykyisen voimajohdon paikalla.

xMuuttaa pienipiirteistä kyläkuvaa jokilaakson viljelymaisemassa ja heikentää viihtyisyyttä jonkin verran. Merkittävin muutos kohdistuu kylän lähimaisemaan.

xVoimajohtoalue muuttuu hallitse- vammaksi.

Perusreitti AB Asutus, maanviljely

Dagsmark, Kristiinankau- punki

x Uusi voimajohtorakenne nykyisen voimajohdon paikalla.

xMuuttaa pienipiirteistä kyläkuvaa jokilaakson viljelymaisemassa ja heikentää viihtyisyyttä jonkin verran. Merkittävin muutos kohdistuu kylän lähimaisemaan.

Perusreitti AB, C

Asutus, maanviljely

Lapväärtin viljelyalueet, Bruskbacken, Kristiinankau- punki

x Voimajohto nykyisten johtojen rinnalla. Nykyisellään 84 met- riä leveä voimajohtokäytävä.

x Perusvaihtoehdossa AB 11 m uutta voimajohtoaluetta.

x Vaihtoehdossa C yksirunkoinen yhteispylväs, ei uutta voimajohtoaluetta.

xMuuttaa kyläkuvaa avarassa jokilaakson viljelymaisemassa ja hei- kentää viihtyisyyttä. Muutos näkyy laajalle Lapväärtin alueella.

xSaadun palautteen mukaan aiheuttaa nykyisellään haittaa ammatti- maiselle perunanviljelylle. Perus- vaihtoehto AB helpottaa tilannetta jonkin verran korkeamman voima- johtorakenteen vuoksi.

xVaihtoehdon C korkeampi yksirunkoinen yhteispylväsratkaisu on merkittävä maisemahaitta. Tämä on kuitenkin ratkaisu, joka helpottaa perunanviljelyä. Pylväsratkai- sun kokeminen on yksilöllistä.

Perusreitti AB, D, E

Asutus, maanviljely

Savilah- ti/Lerviken, Kristiinankau- punki

x Kaksi reittivaihtoehtoa, jotka kohtaavat alueella. Pohjoisella reitillä kaksi poikkileikkaus- vaihtoehtoa.

x Kristiinankaupungin eteläisen kiertoreitin ratkaisussa (AB) voimajohtoalue levenee 12 m.

x Kristiinankaupungin pohjoises- sa kiertoreitin ratkaisussa (D, E) voimajohtoalue levenee 0 m (ve E) / 4 m (ve D).

x Molemmilla reittivaihtoehdoilla 2 asuintaloa voimajohdon lähi- alueella.

xMuuttaa kyläkuvaa avarassa jokilaakson viljelymaisemassa ja hei- kentää viihtyisyyttä.

xReittiratkaisusta riippuen merkittä- vimmät muutokset kohdistuvat eri taloihin.

xVoimajohtoalue muuttuu hallitse- vammaksi kookkaampien pylväiden myötä eteläisellä reitillä.

xPohjoisella reitillä vaihtoehdon D (poikkileikkaus 15_1) ratkaisu on parempi viihtyisyyden kannalta.

(12)

Tabell 3. Tyngdpunktsområden i konsekvenserna för människorna.

Undersökt avsnitt, alternativ

Konse- kvensob- jekt

Objekt Situationen i det undersökta alternativet

Bostadshus nära kraftled- ningen (100 m)

Konsekvens

Basrutt AB Bosättning Peuralankylä, Storå

xEn ny kraftledningskonstruk- tion på samma plats som den gamla kraftledningen. Kraft- ledningsområdet blir 12 m bredare.

x2 st. bostadshus i närområdet x1 st. fritidshus i närområdet.

x Ändrar närmiljön och försämrar i någon mån trivseln. Kraftlednings- området blir mer dominerande.

Basrutt AB Bosättning Kärjenkoski, Kristinestad

x4 st. bostadshus i närområdet

x Ändrar närmiljön och försämrar i någon mån trivseln. Kraftlednings- området blir mer dominerande.

Basrutt AB Bosätt- ning, jordbruk

Korsbäck, Kristinestad

x3 st. bostadshus i närområdet.

x Ändrar den småskaliga bybilden i ådalens odlingslandskap och för- sämrar i någon mån trivseln. Den största förändringen sker i byns närlandskap.

x Kraftledningsområdet blir mer dominerande.

Basrutt AB Bosätt- ning, jordbruk

Dagsmark, Kristinestad

x Ändrar den småskaliga bybilden i ådalens odlingslandskap och för- sämrar i någon mån trivseln. Den största förändringen sker i byns närlandskap.

Basrutt AB, C Bosätt- ning, jordbruk

Lappfjärds odlingsmarker, Bruskbacken, Kristinestad

xEn ny kraftledningskonstruk- tion parallellt med den gamla.

Den nuvarande kraftlednings- korridoren är 84 m bred.

xI basalternativet AB bildas 11 m nytt kraftledningsområde.

xI alternativ C en gemensam stolpe med ett stolpben, inget nytt kraftledningsområde.

x Ändrar bybilden i den vida ådalens odlingslandskap och försämrar trivseln. Ändringen syns på ett vid- sträckt område i Lappfjärd.

x Enligt erhållen respons stör led- ningslinjen i dag den yrkesmässiga potatisodlingen. Basalternativ AB underlättar situationen en aning då kraftledningskonstruktionen är högre.

x Den högre lösningen med gemen- samma stolpar och ett stolpben i alternativ C utgör en betydande miljöolägenhet. Lösningen under- lättar dock potatisodlingen. Stolp- lösningen upplevs individuellt.

Basrutt AB, D, E

Bosätt- ning, jordbruk

Savilah- ti/Lerviken, Kristinestad

xTvå ruttalternativ som möts på området. Den norra rutten har två alternativa tvärsektioner.

xI den södra omfartsrutten vid Kristinestad (AB) blir kraftled- ningsområdet 12 m bredare.

xI den norra omfartsrutten vid Kristinestad (D, E) blir kraft- ledningsområdet 0 m bredare (ve E)/4 m (ve D).

xI bägge ruttalternativen blir 2 st. bostadshus i närområdet

x Ändrar bybilden i den vida ådalens odlingslandskap och försämrar trivseln.

x De största förändringarna berör olika gårdar beroende på ruttens dragning.

x Kraftledningsområdet blir mer dominerande på den södra rutten i och med de dubbelt större/högre stolparna.

x På den norra rutten enligt alternativ D (tvärsektion 15_1) är lös- ningen bättre med tanke på trivseln.

(13)

Kokemuksia aiemmista tutkimuksista ja hankkeista

Aikaisemmissa seurantakyselyissä ja - tutkimuksissa on noussut esiin havainto, että ”ne maanomistajat ja asukkaat, jotka ovat tunteneet, että olivat saaneet sanoa mielipiteensä, kokivat voimajohdosta vä- hemmän vaikutuksia kuin ne, jotka olivat jättäneet valittamatta”. Onnistuneet vas- tustajat olivat niitä, jotka tunsivat vaikut- taneensa voimajohdon linjaukseen ja jotka eivät juuri pelänneet voimajohdon mahdollisia terveysvaikutuksia: ”Vastus- taminen auttoi tottumaan”. (Stakes 43/1999).

Osa asukkaista on kertonut YVA- ohjelmavaiheen yleisötilaisuudessa tietä- vänsä haitoista, sillä heidän maillaan ja naapurustossa sijaitsi jo voimajohtoja. He kertoivat, että pellolla joudutaan kiertä- mään nyt kovin matalia harustettuja pyl- väitä.

Hanke vaikuttaa siis voimajohtoa lähellä asuvien tai maataloutta harjoittavien elinoloihin ja viihtyvyyteen. Yhteinen uhka saattaa yhdistää lähiasukkaita tiiviimpään yhteisöllisyyteen tai aiheuttaa eripuraa joidenkin naapureiden kesken. Toisaalta eri vaihtoehtojen merkitys on subjektiivis- ta.

Tehdyissä tutkimuksissa on noussut esiin myös asiantuntijatiedon sekä toisaalta kansalaisten näkemysten ja kokemusten yhteensovittamisen ongelma, joka voi synnyttää myös osapuolten välille helposti luottamuspulan. Tilanteen ongelmallisuut- ta voidaan kuitenkin lieventää mm. ym- märtämällä paikallistiedon luonne ja merkitys. Osallistumisen kautta asukkaat saavat purkaa pelkojaan ja tuntojaan, joi- ta yleiset vallalla olevat käsitykset ja pelot voimajohtojen vaaroista korostavat, kun johtohanke on tulossa lähelle omaa elinpiiriä. (Stakes työpaperi 2/2005)

Hankekohtaisissa seurantakyselyissä haastateltavat ovat olleet tyytyväisiä Fingridin toimintaan kokonaisuutena, yh- tiön edustajat on koettu kohteliaina ja ys- tävällisinä. Varauksellisuutta on ollut vas-

taajajoukossa, jolla on kokemuksia ai- emmasta voimajohdon rakentamisesta kymmeniä vuosia sitten. Lunastusmenet- telyyn on oltu myös pääsääntöisesti tyy- tyväisiä, joskin korvaussumman pienuus ja kertaluonteisuus saavat yleensä osak- seen kritiikkiä.

Epätietoisuutta terveysvaikutuksista ja lähimaisemamuutokset

Tuntemukset voimajohdoista jälkikäteen ovat osoittautuneet lähestulkoon neutraa- leiksi. Voimajohdon ei koeta haittaavan arkielämää, mutta sen välittömässä lähei- syydessä asuvat ovat tuoneet esille kiin- teistön ja tontin arvon mahdollisesta ale- nemisesta koituvan haitan (ks. kohta 10.6.). Moni on myös pohtinut voimajohdon mahdollisia terveysvaikutuksia. Epä- tietoisuutta on ollut mm. siitä, miten mahdolliset haitat vaikuttavat ihmisten lisäksi eläimiin, kasveihin, marjoihin, sie- niin, kaivoveteen sekä koneisiin ja laittei- siin.

Lähimaiseman voimakas muuttuminen on koettu myös haitalliseksi, sillä tottuminen uuteen maisemaan on aluksi ollut vaike- aa. Useat haastateltavat kuitenkin totesi- vat tunteen maisemahaitan olemassaolos- ta olevan vain ajan kysymys.

”Linjaan on tottunut tietysti. Alussa oli vasten tahtoa linjalle, se rumentaa luon- toa kovasti, vaikka sillä ei ole yleistä vai- kutusta elämään...”.

”Kyllähän se vähän häiritsee maaseutu- rauhaa, maisemahaitta. Kyllä siihen on jo tottunut...”.

Voimajohtojen aiheuttamina välillisinä so- siaalisina vaikutuksina voidaan pitää pel- koja sähkö- ja magneettikenttien mahdollisista terveysvaikutuksista, haitat lähi- maiseman kokemisessa, muutosta luon- tosuhteessa ja oletusta tontin arvon ale- nemisesta.

Vaikutukset elinkeinoon

Elinkeinon harjoittamiseen tai työllisyy- teen ei voimajohdolla ole todettu olevan välittömiä vaikutuksia. Viljelysmaata

(14)

omistavat maanomistajat ovat kokeneet haittavaikutuksia enemmän kuin muut.

Viljelymaata omistavat ovat kertoneet harusten kiertämisen pelloilla olevan haitta isoilla koneilla liikuttaessa, mutta muutoin voimajohdolla ei heidän kannaltaan ole ollut kielteisiä vaikutuksia. Peltonsa vuok- ranneet maanomistajat mainitsivat, että vuokrahinnassa on otettu huomioon mail- la kulkeva voimajohto eivätkä vuokraajat ole maininneet muista haitoista.

”Vanhan linjan tolppa oli pellolla, mutta uutta ei enää, harukset vie silti vähän ti- laa (maanviljelyltä), mutta kokonaisuute- na parempi näin kuin ennen” (Perheelli- nen mies, 25-39 v.)

”Hiukan hankaloitunut pellon hoito kun tolppa tiellä. Hankala pitää puhtaana si- ten, että EU-säädökset täytty- vät.”(Perheellinen mies, 40-64 v.)

Joitakin maanomistajia on askarruttanut johtoalueen mahdollinen tuleva käyttö.

Voimajohto estää mm. pellon metsittämi- sen tai sadettamalla kastelua vaativien erikoiskasvien viljelyn.

Maanomistajat ovat mielellään mukana pylväiden mallin ja paikan valinnassa. Kä- sitykset parhaasta pylvästyypistä vaihte- levat sen mukaan, minne uusi voimajohto sijoitetaan. Yksimielisiä ollaan kuitenkin oltu siitä, että voimajohto on järkevää sijoittaa jo olemassa olevaan voimajohto- katuun. Metsiä ja joutomaita pidetään yleensä peltoja parempina pylväiden si- jaintipaikkoina. Lisäksi metsä- ja pelto- maan menetys ja pirstoutumista pidetään haittana. Useat maanomistajat ovat toivoneet voimajohdon sijoittamista riittävän kauas asutuksista.

”Ainoa vaikutus on jos metsittäisi pellot, nyt ei voi linjan alla metsittää.” (Mies, 65- 74 v.)

Haastattelujen perusteella maanomistajat suhtautuvat periaatteessa positiivisesti voimajohtohankkeisiin. Sähkön kasvava tarve ymmärretään ja siten myös voimajohtojen rakentaminen. Yhteiskunnan etu on kuitenkin ristiriidassa omien yksilöllis-

ten etujen kanssa. Voimajohtojen sijoit- taminen omalle tontille ja maan käyttöoi- keuden menettäminen tuntuu epäreilulta.

Maanomistajien mukaan heidän elinkei- noaan ei huomioida johtopäätöksissä tar- peeksi.

Rakentamisen aikaiset haitat

Voimajohtoa rakennettaessa aiheutuu myös tilapäisiä haittoja asumisviihtyvyy- delle, virkistykselle ja luonnolle. Voima- johdon rakentamisesta aiheutuvat suurimmat hetkelliset haitat rajoittuvat kuitenkin aivan rakennettavan voimajohtoreitin lähialueelle ja sinne johtavilla teillä.

Voimajohtohankkeen aikaiset ongelmat haastattelujen mukaan liittyvät pääasias- sa voimajohdon rakennusvaiheeseen.

Etenkin maanviljelijöille on aiheutunut usein rakennusvaiheessa haittaa, joka johtuu pääasiassa töiden puutteellisesta viimeistelystä. Talvi sopii maanomistajien mielestä parhaiten rakentamisen ajan- kohdaksi, sillä tuolloin voidaan raskaiden koneiden jättämät urat minimoida. Ra- kennusaikataulusta ja sen muutoksista toivotaan paremmin tietoa. Maanomista- jat kaipaavat myös urakoitsijoilta huolelli- suutta ja parempaa viimeistelyä.

Työkoneiden liikkuminen, työmaaliikenne, materiaalien kuljetukset ja itse rakentamisen aiheuttama pölyäminen, melu ja estehaitat häiritsevät lähialueen asukkaiden jokapäiväistä elämää. Voimajohdon valmistumisen jälkeen voimajohtoalueella tehdään noin kahden vuoden välein huol- totarkistuksia, joista ei ole varsinaista haittaa ympäristölle tai asukkaille.

10.4 Voimajohtojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät 10.4.1 Tehdyt laskelmat

Epävarmuuden tunne voimajohdon mahdollisista terveysriskeistä ja sähköisistä ilmiöistä voi aiheuttaa ahdistusta niiden läheisyydessä asuville ihmisille (Kuva 59).

Terveysriskeillä tarkoitetaan tässä yhtey- dessä voimajohdon synnyttämien sähkö- ja magneettikenttien epäiltyjä terveysvai-

(15)

kutuksia. Tämänkin hankkeen yhteydessä tutkittavien reittien sähkö- ja magneetti- kentät ovat aiheuttaneet kysymyksiä ja epätietoisuutta.

Kuvissa 60-65 on vertailtu nyt tarkastel- tava hankkeen eri poikkileikkaustilantei- den sähkömagneettisten kenttien arvoja valtioneuvoston asetuksen mukaisiin suo- situsarvoihin väestön pitkäaikaisesta altistumisesta sähkömagneettisille kentille.

Kuva 59. Suomalaisten hahmottamat terveysriskit.

Bild 59. Finländarnas uppfattning om hälsoriskerna.

(16)

Kuva 60. Sähkömagneettisten kenttien arvoja poikkileikkauksessa 1. Ylemmässä kuvaajassa on esitetty sähkökentän voimakkuutta ja alemmassa kuvaajassa magneettivuon tiheyttä

voimajohdon poikkileikkauksessa. Nykytilannetta kuvaavat arvot on esitetty kuvaajissa

vaaleansinisellä viivalla ja tulevaa tilannetta esittävät arvot tummansinisellä viivalla. Punainen vaakaviiva on pitkäaikaisen altistuksen suositusarvo ja violetti vaakaviiva lyhytaikaisen altistuksen suositusarvo.

Bild 60. Värdena för elmagnetiska fält framgår av tvärsektion 1. Elfältets styrka i kraftledningens tvärsektion framgår av den övre grafen och magnetströmmens täthet av den nedre. Värdena som beskriver nuläget har angetts i grafen med en ljusblå linje och värdena som beskriver den

planerade situationen med en mörkblå linje. Den röda vågräta linjen anger riktvärdet för

exponering under en lång tid och den violetta vågräta linjen riktvärdet för exponeringen under en kort tid.

(17)

Kuva 61. Sähkömagneettisten kenttien arvoja poikkileikkauksessa 4_1. Ylemmässä kuvaajassa on esitetty sähkökentän voimakkuutta ja alemmassa kuvaajassa magneettivuon tiheyttä

Bild 61. Värdena för elmagnetiska fält framgår av tvärsektion 4_1. Elfältets styrka i

kraftledningens tvärsektion framgår av den övre grafen och magnetströmmens täthet av den nedre. Värdena som beskriver nuläget har angetts i grafen med en ljusblå linje och värdena som beskriver den planerade situationen med en mörkblå linje. Den röda vågräta linjen anger

riktvärdet för exponering under en lång tid och den violetta vågräta linjen riktvärdet för exponeringen under en kort tid.

(18)

(19)

(20)

(21)

Kuva 65. Sähkömagneettisten kenttien arvoja poikkileikkauksessa 10_1. Ylemmässä kuvaajassa on esitetty sähkökentän voimakkuutta ja alemmassa kuvaajassa magneettivuon tiheyttä

Bild 65. Värdena för elmagnetiska fält framgår av tvärsektion 10_1. Elfältets styrka i kraftledning- ens tvärsektion framgår av den övre grafen och magnetströmmens täthet av den nedre. Värdena som beskriver nuläget har angetts i grafen med en ljusblå linje och värdena som beskriver den planerade situationen med en mörkblå linje. Den röda vågräta linjen anger riktvärdet för expone- ring under en lång tid och den violetta vågräta linjen riktvärdet för exponeringen under en kort tid.

(22)

10.4.2 Sähkökenttä ja magneetti- kenttä

Voimajohdon sähkövaraus synnyttää ympärilleen sähkökentän, joka riippuu johdon jännitteestä. Voimajohtojen säh- kökentän voimakkuuden yksikkö on kilo- volttia (1000 volttia) metriä kohden (kV/m). Sähkökentän voimakkuus on 400 kV voimajohdolla suurimmillaan joh- toalueella johtimien alla. Sen voimakkuus laskee nopeasti johdosta etäännyttäessä (Hongisto ja Valjus 1993). Puut, pensaat sekä talojen rakenteet vaimentavat säh- kökenttää tehokkaasti, eikä sähkökenttä etene asunnon sisään.

Sähkövirta puolestaan aiheuttaa mag- neettikentän voimajohdon tai laitteen läheisyyteen ja kenttä vaihtelee kuormi- tusvirran mukaan. Magneettikenttä liittyy sähkön käyttöön oleellisena fysikaalisena ilmiönä. Magneettikentän suuruutta ku- vataan magneettivuon tiheydellä, jonka yksikkö on teslan miljoonasosa eli mikro- tesla (µT). Magneettikenttä on suurimmillaan maan pinnalla johtimien riippu- man alimmassa kohdassa. Magneetti- kenttä tunkeutuu epämagneettisesta ma- teriaalista tehtyjen esteiden läpi. Metalli- levyillä tms. rakenteilla voidaan jonkin verran pienentää magneettivuon tiheyttä.

10.4.3 Suositusarvot väestön pitkä- aikaisesta altistumisesta säh- kömagneettisille kentille

Euroopan unionin neuvosto on antanut suosituksen (1999/519/EY) väestön säh- kömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta. Suositusarvot merkittä- vän ajan kestävälle oleskelulle mm.

voimajohtojen osalta on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4. Euroopan unionin neuvoston suositus (1999/519/EY) väestön

sähkömagneettisille kentille altistumisen rajoittamisesta.

Suositus- arvo ei merkittä- vän ajan al-

tistus

Suositus- arvo, merkittävän ajan altistus Sähkökenttä,

kV/m

15 5 Magneetti-

kenttä, µT

500 100 Tabell 4. EU:s rådsrekommendation

(1999/519/EG) om begränsning av

allmänhetens exponering för elmagnetiska fält.

Riktvärde för obetydlig exponerings-tid

Riktvärde för betydande exponerings-

tid

Elfält, kV/m 15 5

Magnetfält, µT

500 100 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (STMA 294/2002) ionisoimattoman sätei- lyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002.

Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo käyttötaajuisille (50 Hz) sähkökentille on 5 kV/m ja magneetti- kentille 100 µT, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Suositusarvot merkit- tävän ajan kestävästä altistumisesta ovat Suomessa siten samat kuin Euroopan unionin neuvoston suosituksessa. STM:n asetuksen työryhmämuistiossa (STM 2002) on todettu, että voimajohtojen ai- heuttamille sähkökentille voidaan altistua merkittäviä aikoja asuntojen, koulujen ja päiväkotien piha-alueilla.

Altistumisaika ei ole merkittävä esimer- kiksi silloin, kun voimajohdon alla poimi- taan marjoja tai suoritetaan maanviljely- ja metsänhoitotöitä. STM:n asetuksen mukaiset suositellut enimmäisarvot ei- merkittävän ajan kestävälle altistumi- selle ovat sähkökentälle 15 kV/m ja magneettikentälle 500 µT. Suosituksen tavoitteena on suojella kansalaisten ter- veyttä kenttien akuuteilta vaikutuksilta ja

(23)

sitä sovelletaan erityisesti kohteisiin, missä ihmiset oleskelevat merkittävän ajan.

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutusta terveyteen on tutkittu kymmeniä vuosia.

Suositusten perustana on, että annetut suositusarvot suojaavat riittävän hyvin merkittävän ajan kestävän sähkö- ja magneettikenttäaltistuksen kaikilta tun- netuilta mahdollisilta haittavaikutuksilta.

Suositusarvot on johdettu sähkömag- neettisten kenttien osoitettujen (akuutti- en) vaikutusten perusteella. Suositusar- voissa on otettu huomioon turvamargi- naali, mistä johtuen suositusarvojen kat- sotaan kattavan epäsuorasti myös mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset.

Maailman terveysjärjestö WHO:n kan- sainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC on luokitellut pientaajuiset magneetti- kentät luokkaan 2B eli mahdollisesti syö- pää aiheuttaviin. Riskin lisäystä ei ole

kuitenkaan voitu osoittaa tieteellisesti pätevästi. Ryhmään 2B kuuluvat pientaa- juisten magneettikenttien lisäksi esimer- kiksi kahvi ja pakokaasu.

Mittausten mukaan sähkökentän arvo 5 kV/m ylitetään noin 30 prosentilla 400 kV voimajohdoista niiden keskijänteessä.

Suositusarvot eivät kuitenkaan ylity, koska arvo koskee ainoastaan merkittä- vän ajan kestävää oleskelua. Suositusar- vo ei koske lyhytaikaista oleskelua voimajohtojen läheisyydessä, kuten marjo- jen poimintaa tai retkeilyä.

Magneettikentän pitkäaikaisen altistuksen suositusarvo 100 ǋT ei mittausten mukaan ylity voimajohdoilla Suomessa käytössä olevilla jännitteillä (<400 kV).

Suurimmat mitatut voimajohtojen magneettivuon tiheyden arvot ovat olleet noin kymmenesosa suositusarvosta.

(24)

Taulukko 5. Kodin sähkölaitteiden magneettivuon tiheyksiä eri etäisyyksillä laitteista (STUK, s.384).

Tabell 5. Magnetsströmmens täthet vid hushållsmaskiner på olika avstånd från apparaten (STUK, s. 376).