Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

(1)

Maisterit, farmaseutit ja

lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulu- tutkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen

Arja Haapakorpi & Paula Paasto

(2)

(3)

Julkaisija:

Helsingin yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut

Tekijät:

Arja Haapakorpi & Paula Paasto

Helsingin yliopisto

Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Julkaisun nimi:

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa

ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen

Julkaisun laji:

Raportit ja selvitykset

Tiivistelmä:

Julkaisu on tilastoraportti, jossa tulokset esitetään uuden vuonna 2004 voimaan tulleen tiedekuntajaon mukaan. Tuloksissa keskitytään enemmän ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tilanteen kuvaamiseen. Uraseurantakyselyn tavoitteena oli saada tietoa Helsingin yliopistossa vuonna 2002 ylemmän

korkeakoulututkinnon, lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneiden työmarkkinoille sijoittumisen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta, ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta, työurien kehityksestä sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon. Uraseuranta toteutettiin syksyllä 2007. Kyselyyn vastasi 1 481 henkilöä ja vastausprosentiksi tuli 59. Vastaamishetkellä 80 % ilmoitti olevansa työssä ja

ainoastaan 1,4 % oli työttömänä. Seurantahetken työn koettiin vastaavan hyvin koulutusta. Tuolloin 81 % vastaajista ilmoitti olevansa työssä, johon vaadittiin korkeakoulututkinto. Vastaajat kokivat voivansa hyödyntää työssään hyvin

yliopistossa opittuja asioita. 57 % vastaajista oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa uransa kannalta.

Asiasanat:

Maistereiden työllistyminen, lastentarhanopettajien työllistyminen, farmaseuttien työllistyminen, sijoittuminen työelämään, uraseuranta, sijoittumisseuranta, työllistymisen laatu

Sarjan nimi ja numero:

Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 56

ISSN 1795-5416 (nid.) ISSN 1795-5521 (pdf)

ISBN 978-952-10-5050-3 (nid.) ISBN 978-952-10-5051-0 (pdf) Kokonaissivumäärä:

52

Kieli:

Suomi

Muut tiedot:

Yliopistopaino, 2008

Verkkoaineiston osoite:

www.helsinki.fi/julkaisut

(4)

Sisällysluettelo

ESIPUHE 5

1. URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS

1.1 Uraseurannan tavoitteet 6

1.2 Toteutus 6

1.4 Vastausaktiivisuus 7

Taulu 1. Helsingin yliopistosta v. 2002 valmistuneiden viisivuotisseuranta-aineisto: vastanneet, valmistuneet ja vastausprosentti uuden v. 2004 tiedekuntajaon sekä valmistumishetkellä olleen

tiedekuntajaon mukaan 7

2. TYÖLLISYYSTILANNE JA TYÖSUHTEEN LUONNE VARHAISEN TYÖURAN AIKANA

Työllisyystilanne 8

Kuvio 1. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä tutkintotyypin mukaan (%) 8

Kuvio 2. Ensimmäisen työsuhteen luonne tutkintotyypin mukaan (%) 8

Kuvio 3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys valmistumisen jälkeen uuden

tiedekuntajaon mukaan (%) 9

Työsuhteen luonne 9

Taulu 2. Työmarkkinatilanne ja työsuhteen luonne seurantahetkellä tutkintotyypin mukaan (%) 9 Kuvio 4. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tärkein peruste nykyisen työsuhteen

määräaikaisuuteen (%) 10

Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät 11

Kuvio 5. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä vaikeuttaneet tekijät (%) 11

3. TYÖ VALMISTUMISHETKELLÄ JA SEURANTAHETKELLÄ

3.1 Työn luonne, työnantaja ja työllistymisväylät 12

Työn luonne 12

Taulu 3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työn luonne ensimmäisessä työpaikassa

valmistumisen jälkeen ja seurantahetkellä (%) 12

Työnantajasektori 13

Kuvio 6. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työnantajasektori: ensimmäinen

valmistumisen jälkeinen ja seurantahetken työpaikka (%) 13

Kuvio 7. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tiedonsaanti nykyisestä työpaikasta (%) 14

3.2 Työn ja koulutuksen keskinäinen vastaavuus ja ansiotaso 14

Tutkinto vaatimuksena työpaikkaan 14

Kuvio 8. Oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen ja

seurantahetken työpaikkaan tutkintotyypin mukaan (%) 14

Työn vaativuustaso suhteessa koulutukseen 15

Kuvio 9. Nykyisen työtehtävän vastaavuus yliopistolliseen koulutukseen tutkintotyypin mukaan (%) 15 Kuvio 10. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tärkein syy koulutusta vastaamattoman

työn vastaanottamiseen (%) 15

Ansiotaso 16

Taulu 4. Bruttopalkka kuukaudessa tutkintotyypin mukaan (%) 16

(5)

3

3.3 Työtyytyväisyys 16

Kuvio 11. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyytyväisyys nykyiseen työhön (%) 16 4. TYÖURA: TYÖSUHTEIDEN, TYÖNANTAJIEN LUKUMÄÄRÄT JA YRITTÄJÄTYYPPINEN TYÖSUHDE

Työsuhteiden määrä 17

Kuvio 12. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työsuhteiden määrä valmistumisen

jälkeen keskiarvoina uuden tiedekuntajaon mukaan. 17

Työnantajien määrä 18

Kuvio 13. Työnantajien määrä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskiarvoina valmistumisen

jälkeisellä uralla uuden tiedekuntajaon mukaan. N=1318 18

Yrittäjyys 18

Kuvio 14. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden toimiminen yrittäjänä /

ammatinharjoittajana / freelancerina valmistumisen jälkeen uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 18 Kuvio 15. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden yrittäjänä, freelancerina tai itsenäisenä

ammatinharjoittajana toimimisen yhteenlaskettu aika keskiarvoina (vuosia). Tiedot uuden

tiedekuntajaon mukaan. 19

5. TUTKINNON JA OPINTOJEN HYÖDYT SEKÄ OPISKELU TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN

Tyytyväisyys tutkintoon 20

Kuvio 16. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyytyväisyys vuonna 2002 suoritettuun

tutkintoon uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 20

Yliopisto-oppien hyödyntäminen työssä 21

Taulu 5. Yliopistossa opitun hyödyntäminen ensimmäisessä työpaikassa valmistumisen jälkeen

ja seurantahetken työpaikassa tutkintotyypin mukaan (%) 21

Tietotaito-osa-alueiden merkitys työssä ja kehitys yliopisto-opiskelussa 22 Kuvio 17 a. Tietotaito-osa-alueiden merkitys työssä ja kehitys yliopisto-opiskelussa Helsingin

yliopistosta v.2002 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla 22

Kuvio 17 b. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen ylemmän

korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Keskiarvot ja erotus merkitys- ja kehityspainoarvojen välillä. 23

Opiskelu tutkinnon suorittamisen jälkeen 24

Kuvio 18. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden koulutukseen osallistuneiden osuus

tutkinnon suorittamisen jälkeen (%) 24

LIITETAULUKOT

Liitetaulu 1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne valmistumishetkellä

uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 26

Liitetaulu 2. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ensimmäisen työsuhteen luonne

uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 27

Liitetaulu 3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne ja työsuhteen

luonne seurantahetkellä uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 28

Liitetaulu 4. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä vaikeuttaneet tekijät

keskiarvoina uuden tiedekuntajaon mukaan. 29

Liitetaulu 5. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työn luonne seurantahetkellä uuden

Liitetaulu 6. Työnantajasektori seurantahetken työpaikassa tutkintotyypin mukaan (%) 31 Liitetaulu 7. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työnantajasektori seurantahetken

työpaikassa uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 32

Liitetaulu 8. Oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen ja seurantahetken työpaikkaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Tiedot uuden

Liitetaulu 9. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden nykyisen työtehtävän vastaavuus

suhteessa yliopistolliseen koulutukseen uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 34

(6)

Liitetaulu 10. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden bruttopalkka keskiarvona

sukupuolen ja uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 34

Liitetaulu 11. Työsuhteiden määrä valmistumisen jälkeen keskiarvona tutkintotyypin mukaan 34 Liitetaulu 12. Työnantajien määrä keskiarvoina tutkintotyypin mukaan 35 Liitetaulu 13. Tyytyväisyys vuonna 2002 suoritettuun tutkintoon tutkintotyypin mukaan 35 Liitetaulu 14. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden yliopistossa opitun hyödyntäminen

ensimmäisessä työpaikassa valmistumisen jälkeen uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 36 Liitetaulu 15. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden yliopistossa opitun hyödyntäminen

seurantahetken työpaikassa uuden tiedekuntajaon mukaan (%) 36

Liitetaulu 16. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden taitoalueiden kehittyminen

opiskelussa keskiarvoina uuden tiedekuntajaon mukaan 37

Liitetaulu 17. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden taitoalueiden merkitys työssä

keskiarvoina uuden tiedekuntajaon mukaan 38

Liitetaulu 18. Yliopistossa opittujen asioiden hyödyntäminen työssä ja korkeakoulututkinto

vaatimuksena nykyiseen työhön (%). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet 39 Liitetaulu 19. Suoritettuun tutkintoon liittyvien tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden perusteluja.

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet 39

Liite 1. Ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

suorittaneiden ammattinimikkeet uuden tiedekuntajaon mukaan 40

Liite 2. Saatekirje ja kysely 47

(7)

5 ESIPUHE

Helsingin yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden tuottamien uraseurantaselvitysten osalta on nyt käytettävissä vuonna 2002 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Selvitys on osa valtakunnallista yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen käynnistämää uraseurantaa. Kes- keisenä tavoitteena on koostaa sekä yliopistokohtaista että kansallisesti vertailukelpoista aineistoa tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta ja urakehityksestä. Tällä selvityskierroksella Helsingin yliopiston lisäksi mukana oli 14 muuta yliopistoa ja korkeakoulua.

Tämän, Helsingin yliopistoa käsittelevän selvityksen vastausprosentti on 59. Vastaajia oli yhteensä 1481 hen- kilöä. Vastausprosenttia voidaan pitää hyvänä. Sisällöllisesti selvityksen tavoitteena on ollut hankkia pitkittäis- tietoa valmistuneiden työurista, tietoa tutkintojen laadusta ja osumatarkkuudesta työmarkkinoilla. Esimerkiksi opintojen osumatarkkuutta työmarkkinoita ajatellen selvityksen tulos onkin hyvä; 71 % vastaajista piti työtään kyselyhetkellä koulutustasoa hyvin vastaavana.

Ulkoasullisesti nyt tuotettu selvitys poikkeaa aikaisemmin tuottamistamme selvityksistä; nyt tiedot esitetään taulukko- ja kuviomuodossa, tekstianalyysi on jätetty pois. Otamme mielellään kehittämisehdotuksia vastaan selvityksen sisältöihin ja esitystapaan liittyen.

Toivomme, että kerätystä aineistosta on hyötyä niin opetusmenetelmien ja opintojen työelämärelevanssin ke- hittämisessä kuin opiskelijoiden ohjauksessa osana muuta HOPS-työskentelyä.

Helsingissä lokakuussa 2008

Mika Tuuliainen Yhteyspäällikkö

Ura- ja rekrytointipalvelut

(8)

1. URASEURANNAN TAVOITTEET JA TOTEUTUS

1.1 Uraseurannan tavoitteet

Uraseurannan tavoitteena on arvioida, miten Helsingin yliopistosta vuonna 2002 ylemmän korkeakoulututkinnon (maisterit, eläin-, hammas- ja lääketieteen lisensiaatit) sekä lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työelämään. Sijoittumista arvioidaan työllisyystilanteen ja työllistymisen laadun näkökulmasta. Laatu tarkoittaa tässä työtehtävien luonnetta ja työn vaativuustasoa sekä työnantajaor- ganisaation ominaisuuksia. Lisäksi tarkastellaan yliopisto-opinnoista annettua palautetta. Tarkastelun kohtee- na on viiden vuoden ajanjakso valmistumisesta vuoteen 2007.

Käsillä olevassa tilastoraportissa on esitetty tiedot taulukko- ja kuviomuodossa. Taulukoita ja kuvioita voi suo- raan verrata aikaisempaan vuonna 2007 valmistuneeseen selvitykseen (Haapakorpi, A. & Manninen, J. &

Paasto, P. 2007: Maisterit ja päättötutkinnon suorittaneet kandidaatit työmarkkinoilla. Vuonna 2001 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon ja päättötutkinnon suorittaneiden kandidaattien sijoittuminen työ- markkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Helsingin yliopiston hallinnon julkaisuja 42 Raportit ja selvitykset). Taulukoiden ja kuvioiden numerointi vastaavat toisiaan.

1.2 Toteutus

Uraseurantakysely on toteutettu yhteistyössä 14 muun yliopiston kanssa. Kyselylomaketta on kehitelty yliopistojen yhteistyönä ja sen tavoitteena on toimia valtakunnallisena seurantavälineenä. Pohjana on hyödynnetty aikaisemmin käytettyjä kyselylomakkeita.

Kysely on osa valtakunnallista uraseurantaa, jossa noin 80 % kysymyksistä on yliopistojen kesken samoja ja loput yliopistoittain eriytyviä. Tämä tilastoraportti sisältää keskeisimmät tulokset Helsingin yliopiston kysely- aineistosta.

Helsingin yliopiston opintorekisteristä poimittiin syksyllä 2007 ne opiskelijat, jotka olivat suorittaneet ylemmän tai tietyn alemman korkeakoulututkinnon vuonna 2002. Otos oli 2508 henkilöä, joista 2270 henkilöä oli suoritta- nut maisterintutkinnon tai lääketieteellisten alojen lisensiaatin tutkinnon. Farmaseutteja oli 145 ja lastentarhanopettajia 93. Henkilötietojen lisäksi poimittiin opintoihin liittyviä perustietoja, kuten tiedekunta, koulutusohjelma, pääaine ja tutkinto. Henkilötietojen perusteella tehtiin osoitepoiminta Väestörekisterikeskuksesta. Väestörekis- terikeskuksesta tilattiin laaja rekisteripäivitys; mukana olivat myös sellaiset henkilöt, joilla oli tietojen osoittei- den luovutuskielto. Aineistoon valikoituneiden määrä ei vastaa täysin tutkinnon suorittaneiden määrää, sillä joukossa oli myös ulkomaille muuttaneita, jolloin heille ei löytynyt väestörekisteristä osoitetietoja.

Syksyllä 2007 toteutettiin kysely ja uusintakysely. Opintorekisteritiedot ja lomakevastausten tiedot yhdistettiin lomakkeiden koodinumeron avulla aineiston analyysiä varten.

Aineistoanalyysi on toteutettu SPSS-ohjelmalla ja avokysymysten vastaukset on teemoitettu ja luokiteltu sisäl- töjen mukaan.

Tulokset esitetään vuoden 2004 tiedekuntajaon mukaan. Raportissa tiedekunnittain esitetyt tiedot koskevat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita.

(9)

7 1.4 Vastausaktiivisuus

Vastaajia oli yhteensä 1481 henkilöä, joten vastausaste oli 59,0 %. Miesten vastausprosentti oli 53,8 % (tutkinnon suorittaneet = 697, vastanneet = 375) ja naisten 61,0 % (tutkinnon suorittaneet = 1811, vastanneet = 1105), lastentarhanopettajien 65,6 % ja farmaseuttien 54,5 %. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vastausprosentti oli 59,0 % (tutkinnon suorittaneet = 2270, vastanneet = 1340). Farmaseutteja oli vastaajissa 79, lastentarhanopettajia 61.

Taulu 1. Helsingin yliopistosta v. 2002 valmistuneiden viisivuotisseuranta-aineisto: vastanneet, val- mistuneet ja vastausprosentti uuden v. 2004 tiedekuntajaon sekä valmistumishetkellä olleen tiede- kuntajaon mukaan

Valmistuneita Vastanneita** Vastausprosentti

Tdk2002 TDK2004 Tdk2002 TDK2004 Tdk2002 TDK2004

Biotieteellinen (BT) 0 104 0 57 54,81 %

Eläinlääketieteellinen (EL) 33 33 17 17 51,52 % 51,52 %

Farmasian (FT) 0 187 0 107 57,22 %**

Humanistinen (HU) 529 450 300 247 56,71 % 54,89 %

Käyttäytymistieteellinen (KT)* 386 454 256 304 66,32 % 66,96 %**

Lääketieteellinen (LT) 114 114 57 57 50,00 % 50,00 %

Matemaallis-luonnontieteellinen (ML) 525 254 310 157 59,05 % 61,81 %

Maatalous-metsätieteellinen (MM) 239 219 132 121 55,23 % 55,25 %

Oikeustieteellinen (OT) 255 255 122 122 47,84 % 47,84 %

Teologinen (TT) 135 135 90 90 66,67 % 66,67 %

Valtiotieteellinen (VT) 292 303 196 201 67,12 % 66,34 %

Tuntematon 1 1

Kaikki 2508 2508 1481 1481 59,05 % 59,05 %

* Entinen Kasvatustieteellinen tiedekunta

** Farmaseuttien vastaamisaktiivisuus 54,5 % ja Lastentarhanopettajien 65,6 %

(10)

2. TYÖLLISYYSTILANNE JA TYÖSUHTEEN LUONNE VARHAISEN TYÖURAN AIKANA

Työllisyystilanne

Kuvio 1. Työmarkkinatilanne valmistumishetkellä tutkintotyypin mukaan (%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Työssä Työtön työnhakija Päätoiminen opiskelija Perhevapaa Muu tilanne Farmaseutit

Lastentarhanopettajat Ylempi

korkeakoulututkinto Kaikki

N = Farmaseutit 79, Lastentarhanopettajat 61, Ylempi korkeakoulututkinto 1328, Kaikki 1468

Kuvio 2. Ensimmäisen työsuhteen luonne tutkintotyypin mukaan (%)

Farmaseutit

Vakituinen kokopäivätyö Määräaikainen kokopäivätyö Osa-aikatyö

Itsenäinen yrittäjä /ammatinharjoittaja Työllistetty / työharjoittelu

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Valmistumisensa jälkeen työttömäksi joutuneista 60 %:lla oli yksi työttömyysjakso. Kaksi työttömyysjaksoa oli kokenut 22,5 % ja kolme 5 %. Enemmän kuin kolme kertaa työttömänä olleita oli 6 % Valmistumisensa jälkeen oli työttömyyttä kaikista vastaajista joutunut kohtaamaan yhteensä 369 vastaajaa.

(11)

9

Kuvio 3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys valmistumisen jälkeen uuden tiedekuntajaon mukaan (%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % LT

EL FT MM ML KT OT VT HU BT TT

ei ole ollut työttömänä on ollut työttömänä

N = BT 57, EL 17, FT 28, HU 244, KT 240, LT 56, ML 157, MM 119, OT 121, TT 88, VT 200, Kaikki 1327

Työsuhteen luonne

Taulu 2. Työmarkkinatilanne ja työsuhteen luonne seurantahetkellä tutkintotyypin mukaan (%) Ylempi korkea-

koulututkinto

Farmaseutit Lastentarhan- opettajat

Kaikki

Vakituinen kokopäivätyö 720 45 37 802

54,2 % 58,4 % 60,7 % 54,7 %

Määräaikainen kokopäivätyö 248 11 10 269

18,7 % 14,3 % 16,4 % 18,3 %

Osa-aikatyö 41 6 1 48

3,1 % 7,8 % 1,6 % 3,3 %

Itsenäinen yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer

54 1 1 56

4,1 % 1,3 % 1,6 % 3,8 %

Työllistetty / työharjoittelu 1 0 0 1

0,1 % 0,0 % 0,0 % 0,1 %

Työtön työnhakija 21 0 0 21

1,6 % 0,0 % 0,0 % 1,4 %

Työvoimakoulutus tai vast. 2 0 0 2

0,2 % 0,0 % 0,0 % 0,1 %

Päätoiminen opiskelu 34 2 2 38

2,6 % 2,6 % 3,3 % 2,6 %

Perhevapaa 167 12 9 188

12,6 % 15,6 % 14,8 % 12,8 %

Muu työtilanne 40 0 1 41

3,0 % 0,0 % 1,6 % 2,8 %

Yhteensä 1328 77 61 1466

100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

(12)

Kuvio 4. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tärkein peruste nykyisen työsuhteen määräaikaisuuteen (%)

N=356

Työn luonne (37,9 %) Sijaisuus (24,4 %) Muu (13,5 %)

Tehtävää ei ole haluttu vakinaistaa (11,2 %) Avoimen viran/toimen hoito (7,6 %)

Työ on määräaikainen omasta aloitteestani (2,8 %) En tiedä työni määräaikaisuuden perustetta (2,5 %)

37,9 %

24,4 % 13,5 %

11,2 % 7,6 %

2,8 % 2,5 %

(13)

11 Työllistymistä vaikeuttaneet tekijät

Kuvio 5. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymistä vaikeuttaneet tekijät (%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

ei lainkaan vain vähän jonkin verran melko paljon paljon erittäin paljon Alan heikko työmarkkina-

tilanne, N=393

Työkokemuksen puute, N=392 Alueellinen työmarkkinatilan- ne, N=381

Suhdeverkostojen puute, N=386

Tutkinto ja sen aineyhdistemä, N=386

Perheeseen tai muu elämänti- lenteeseen liittyvä syy, N=389 Katkot määräaikaisissa työ- suhteissa n=382

Tutkinnon huono tunnettuus, N=380

Epätietoisuus omista tavoit- teista, N=386

Ei ole löytänyt itseä kiinnosta- vaa työtä, N=383

Epävarmuus omasta osaami- sesta, N=385

Sukupuoli, N=385

Valmistumisajankohta, N=383

Puutteellinen työelämätietous, N=382

Puutteelliset työnhakutaidot, N=385

(14)

3. TYÖ VALMISTUMISHETKELLÄ JA SEURANTAHETKELLÄ

3.1 Työn luonne, työnantaja ja työllistymisväylät Työn luonne

Taulu 3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työn luonne ensimmäisessä työpaikassa valmistumisen jälkeen ja seurantahetkellä (%)

Nykyinen työ, N=1262

Ensimmäinen työ, N=1322

% lkm % llkm

Tutkimus 14,3 181 16,9 224

Opetus tai kasvatus 19,7 248 21,0 277

Johto- ja esimiestehtävät 8,5 107 3,8 50

Konsultointi tai koulutus 4,7 59 3,5 46

Asiakastyö/potilastyö 11,3 143 12,9 170

Markkinointi ja myynti 3,6 46 3,7 49

Suunnittelu-, kehitys- tai hallintoteh- tävät

13,2 166 10,7 142

Viestintä- ja mediatyö 6,5 82 6,4 85

Toimisto- ja esikuntatehtävät 2,5 32 4,6 61

Taiteellinen työ 0,5 6 0,5 7

Lainopillinen työ 6,4 81 6,9 91

Kirkollinen työ 3,7 47 3,2 42

Rahoituksen ja taloushallinnon tehtävät

1,5 19 1,7 23

Muu 3,6 45 4,2 55

Kaikki 100,0 1262 100,0 1322

(15)

13 Työnantajasektori

Kuvio 6. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työnantajasektori: ensimmäinen valmistumisen jälkeinen ja seurantahetken työpaikka (%)

ensimmäinen päätyönantaja, N=1325

yksityinen yritys tai valtionyhtiö kunta, kuntayhty- mä, kuntien liikelaitos, ammatti- korkeakoulu valtio, valtion liikelaitos järjestö, seura- kunta, säätiö tai vast. itsenäinen julkisoikeudelli- nen laitos oma yritys, vas- taanotto, toimini- mi tms. muu työnantaja

40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 %

nykyinen päätyönantaja, N=1270

(16)

Tiedonsaanti nykyisestä työpaikasta

Kuvio 7. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tiedonsaanti nykyisestä työpaikasta (%), N=1251

Työnantaja ilmoitti paikasta henkilökohtaisesti

Lehti-ilmoitus

Suhdeverkoston kautta (ystä- vät, tuttavat, sukulaiset jne.) Kysyi mahdollisuuksista suo- raan työnantajalta

Yrityksen tai organisaation omat Internet-sivut Työministeriön www.mol.ﬁ -sivusto

Muu Internet -palvelu Muu työnhakukanava Yliopisto (ainelaitos/tiedekunta/ura- ja rekrytointipalvelut) Työllisti itse itsensä Työvoiman vuokraus- tai välityspalvelu

Työvoimatoimisto ja/tai työllistäminen

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 %

3.2 Työn ja koulutuksen keskinäinen vastaavuus ja ansiotaso Tutkinto vaatimuksena työpaikkaan

Kuvio 8. Oliko korkeakoulututkinto vaatimuksena valmistumisen jälkeiseen ensimmäiseen ja seurantahetken työpaikkaan tutkintotyypin mukaan (%)

Korkeakoulututkinto oli edellytyksenä ensim- mäiseen työhön

Korkeakoulututkinto oli edellytyksenä nykyiseen työhön

Farmaseutit

Kyllä ei ei tiedä

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Farmaseutit

N = Ensimmäinen työ: Farmaseutit 79, Lastentarhanopettajat 61, Ylempi korkeakoulututkinto 1324, Kaikki 1464 N = Seurantahetken työ: Farmaseutit 76, Lastentarhanopettajat 59, Ylempi korkeakoulututkinto 1273, Kaikki 1408

(17)

15 Työn vaativuustaso suhteessa koulutukseen

Kuvio 9. Nykyisen työtehtävän vastaavuus yliopistolliseen koulutukseen tutkintotyypin mukaan (%)

työ vastaa hyvin koulutusta

työn vaativuusataso on koulutustasoa selvästi alhaisempi työn vaativuusataso on koulutustasoa osittain alhaisempi työ on koulutukseen nähden vaativampaa

Farmaseutit

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kuvio 10. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tärkein syy koulutusta vastaamattoman työn vastaanottamiseen (%), N=306

Työ on mielenkiintoisempaa Ei ole saanut koulutusta vastaavaa työtä

Muu syy

Jatkaa työssä, jossa oli jo ennen valmistumista Palkka ja/tai työehdot ovat paremmat Muu koulutus on

ohjannut nykyisiin tehtäviin Ei ole halunnut toimia koulutustasoa vastaavissa töissä

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

(18)

Ansiotaso

Taulu 4. Bruttopalkka kuukaudessa tutkintotyypin mukaan (%) Ylempi korkeakoulu-

tutkinto

Farmaseutit Lastentarhanopettajat Kaikki

lkm % lkm % lkm % lkm %

alle 1500 42 3,5 % 7 9,9 % 2 4,1 % 51 3,9 %

1500-1999 84 7,0 % 4 5,6 % 20 40,8 % 108 8,2 %

2000-2499 228 19,0 % 36 50,7 % 20 40,8 % 284 21,5 %

2500-2999 271 22,6 % 4 5,6 % 3 6,1 % 278 21,1 %

3000-3499 223 18,6 % 12 16,9 % 3 6,1 % 238 18,0 %

3500-3999 124 10,3 % 5 7,0 % 1 2,0 % 130 9,8 %

4000-4499 91 7,6 % 2 2,8 % 0 0,0 % 93 7,0 %

4500-4999 38 3,2 % 1 1,4 % 0 0,0 % 39 3,0 %

yli 4999 99 8,3 % 0 0,0 % 0 0,0 % 99 7,5 %

Kaikki 1200 100,0 % 71 100,0 % 49 100,0 % 1320 100,0 %

Kuukausiansioiden keskiarvo oli 3158, mediaani 2900 ja hajonta 1372 euroa.

3.3 Työtyytyväisyys

Kuvio 11. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyytyväisyys nykyiseen työhön (%)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työ on itsenäistä ja vastuul-

lista, N=1267

Työ on mielenkiintoista, N=1258

Työtehtävät monipuolisia, N=1266

Työ mahdollistaa osaamisen kehittämisen, N=1263 Työ tarjoaa sopivasti haastei- ta, N=1262

Työura on tavoitteiden mu- kainen, N=1260

Työ mahdollistaa uralla etenemisen, N=1265 Työsuhteen jatkuvuus epä- varmaa, N=1256

Työn ja muiden elämänaluei- den välillä vallitsee tasapai- no, N=1262

Työtä on liikaa, N= 1261 Työ on henkisesti liian kuor- mittavaa, N=1265

täysin samaa mieltä samaa mieltä hieman samaa mieltä hieman eri mieltä eri mieltä täysin eri mieltä

(19)

17

4. TYÖURA: TYÖSUHTEIDEN , TYÖNANTAJIEN LUKUMÄÄRÄT JA YRITTÄJÄTYYPPINEN TYÖSUHDE

Työsuhteiden määrä

Kuvio 12. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työsuhteiden määrä valmistumisen jälkeen keskiarvoina uuden tiedekuntajaon mukaan.

0 2 4 6 8 10 12 14 LT

EL BT VT HU OT TT ML FT KT MM Kaikki

(20)

Työnantajien määrä

Kuvio 13. Työnantajien määrä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla keskiarvoina valmistumisen jälkeisellä uralla uuden tiedekuntajaon mukaan. N=1318

EL LT TT HU OT VT BT FT KT MM ML Kaikki

0 1 2 3 4 5

Yrittäjyys

Kuvio 14. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden toimiminen yrittäjänä /

ammatinharjoittajana / freelancerina valmistumisen jälkeen uuden tiedekuntajaon mukaan (%)

EL LT HU BT VT KT TT MM ML OT FT Kaikki

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % on ollut yrittäjänä / freelancerina ei ole ollut yrittäjänä / freelancerina

(21)

19

Kuvio 15. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden yrittäjänä, freelancerina tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen yhteenlaskettu aika keskiarvoina (vuosia). Tiedot uuden tiedekuntajaon mukaan.

MM EL HU ML TT VT LT OT KT BT Kaikki

0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5

N = BT 8, EL 13, HU 46, KT 26, LT 20, ML 12, MM 12, OT 8, TT 10, VT 28, Kaikki 183

(22)

5. TUTKINNON JA OPINTOJEN HYÖDYT SEKÄ OPISKELU TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN

Tyytyväisyys tutkintoon

Kuvio 16. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tyytyväisyys vuonna 2002 suoritettuun tutkintoon uuden tiedekuntajaon mukaan (%)

erittäin tyytyväinen tyytyväinen melko tyytyväinen hieman tyytymätön tyytymätön erittäin tyytymätön BT

EL FT HU KT LT ML MM OT TT VT Kaikki

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

(23)

21 Yliopisto-oppien hyödyntäminen työssä

Taulu 5. Yliopistossa opitun hyödyntäminen ensimmäisessä työpaikassa valmistumisen jälkeen ja seurantahetken työpaikassa tutkintotyypin mukaan (%)

Ensimmäinen työ Seurantahetken työ

hyödynsi jatku- vasti hyödynsi jonkun verran / osittain ei ole voinut hyödyntää juuri lainkaan yhteensä hyödynsi jatku- vasti hyödynsi jonkun verran / osittain ei ole voinut hyödyntää juuri lainkaan yhteensä

Farmaseutit 56 23 0 79 52 21 2 75

70,9 % 29,1 % 0,0 % 100,0 % 69,3 % 28,0 % 2,7 % 100,0 %

Lastentarhanopettajat 42 17 2 61 38 17 4 59

68,9 % 27,9 % 3,3 % 100,0 % 64,4 % 28,8 % 6,8 % 100,0 % Ylempi korkeakoulu-

tutkinto

751 468 108 1327 789 422 59 1270

56,6 % 35,3 % 8,1 % 100,0 % 62,1 % 33,2 % 4,6 % 100,0 %

Kaikki 849 508 110 1467 879 460 65 1404

57,9 % 34,6 % 7,5 % 100,0 % 62,6 % 32,8 % 4,6 % 100,0 %

(24)

Tietotaito-osa-alueiden merkitys työssä ja kehitys yliopisto-opiskelussa

Kuvio 17 a. Tietotaito-osa-alueiden merkitys työssä ja kehitys yliopisto-opiskelussa Helsingin yliopistosta v.2002 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla

Analyyttiset, syst. ajattelun taidot

merkitys työssä (1 = ei lainkaan tärkeä 6 = erittäin tärkeä Oman alan teoreettinen

osaaminen

Tiedonhankintataidot Suomen viestinnän taidot Ongelmanratkaisutaidot Englannin viestintätaidot

Ryhmätyö- ym. sos. taidot Tieto- ja viestintä-

tekn. taidot Organisointi- ja koordinointitaidot Projektinhallintataidot

Neuvottelutaidot Lainsäädännön tuntemus

Esimiestaidot Taloussuunnittelu-

ja budjetointi Ruotsin viestintätaidot

Muiden kielten viestintätaidot

Yritystoiminnan perusteiden tuntemus

yliopisto kehitti (1 = ei lainkaan tärkeä 6 = erittäin tärkeä

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 5,5 6,0 6,0

5,5

5,0

4,5

4,0

3,5

3,0

2,5

2,0

1,5

1,0

(25)

23

Kuvio 17 b. Työn vaatimusten ja opiskelun antamien valmiuksien kohtaaminen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Keskiarvot ja erotus merkitys- ja kehityspainoarvojen välillä.

1 = ei lainkaan tärkeä / erittäin puutteellisesti 6 = erittäin tärkeä / erinomaisesti Neuvottelutaidot

Organisointi- ja koordinointitaito Ryhmätyö- ym. sos. taidot Projektinhallintataidot Esimiestaidot

Ongelmanratkaisutaidot

Taloussuunnittelu- ja budjetointitaidot Tieto- ja viestintätekn. taidot Lainsäädännön tuntemus

Yritystoiminnan perusteiden tuntemus Suomen kielen viestintätaidot Tiedonhankintataidot

Englannin kielen viestintätaidot Analyyttinen, systemaattinen ajattelu Muiden kielten viestintätaidot Oman alan teoreettinen osaaminen Ruotsin kielen viestintätaidot

merkitys työssä yliopisto-opiskelu kehitti

erotus

-3,0 -2,0 -1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 4,9 2,8

5,1 5,2 4,4 3,4

5,3 3,0

4,9 3,8 2,8

5,2 5,2 4,2

5,0 2,2

4,4 2,7 3,2 3,6 2,8 2,0

4,0 1,7

3,6 2,7 1,8

4,6 3,7

4,6 2,4

4,7 0,6 3,3

0,3 0,2

4,3

-0,4 -0,5 -0,7 -1,0 -1,0 -1,1 -1,3 -1,3 -1,4

-1,4 -1,6 -1,6 -2,0 -2,1

(26)

Kuvio 18. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden koulutukseen osallistuneiden osuus tutkinnon suorittamisen jälkeen (%) N=1607

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työnantajan

järjestämä koulutus Työvoimakoulutus

Ammatillinen erikoistumiskoulutus Opinnot toiseen tutkintoon Tieteelliset jatko-opinnot Uusi tutkinto

kyllä ei

(27)

25 Arja Haapakorpi & Paula Paasto

LIITETAULUKOT

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Vuonna 2002 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille viisi vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen

Liitetaulukot

(28)

Liitetaulu 1. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne valmistumishetkellä uuden tiedekuntajaon mukaan (%)

Työssä Työtön työnhakija

Päätominen opiskelija

Perhe-vpaa Muu tilanne

Yhteensä

BT 30 6 12 5 2 55

54,5 % 10,9 % 21,8 % 9,1 % 3,6 % 100,0 %

EL 11 1 3 1 0 16

68,8 % 6,3 % 18,8 % 6,3 % 0,0 % 100,0 %

FT 25 0 2 1 0 28

89,3 % 0,0 % 7,1 % 3,6 % 0,0 % 100,0 %

HU 155 42 27 11 11 246

63,0 % 17,1 % 11,0 % 4,5 % 4,5 % 100,0 %

KT 189 18 15 11 8 241

78,4 % 7,5 % 6,2 % 4,6 % 3,3 % 100,0 %

LT 41 2 11 2 1 57

71,9 % 3,5 % 19,3 % 3,5 % 1,8 % 100,0 %

ML 114 16 20 1 5 156

73,1 % 10,3 % 12,8 % 0,6 % 3,2 % 100,0 %

MM 92 13 11 0 4 120

76,7 % 10,8 % 9,2 % 0,0 % 3,3 % 100,0 %

OT 89 15 10 3 4 121

73,6 % 12,4 % 8,3 % 2,5 % 3,3 % 100,0 %

TT 51 15 12 8 2 88

58,0 % 17,0 % 13,6 % 9,1 % 2,3 % 100,0 %

VT 151 21 7 10 11 200

75,5 % 10,5 % 3,5 % 5,0 % 5,5 % 100,0 %

Kaikki 948 149 130 53 48 1328

71,4 % 11,2 % 9,8 % 4,0 % 3,6 % 100,0 %

Liitetaulukot

(29)

27

Liitetaulu 2. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden ensimmäisen työsuhteen luonne uuden tiedekuntajaon mukaan (%)

Vakituinen kokopäivä-

työ

Määräaikai- nen koko- päivätyö

Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä / ammatinharjoittaja

Työllistetty / työ-harjoittelija

Yhteensä

BT 7 41 5 1 1 55

12,7 % 74,5 % 9,1 % 1,8 % 1,8 % 100,0 %

EL 3 11 1 2 0 17

17,6 % 64,7 % 5,9 % 11,8 % 0,0 % 100,0 %

FT 13 14 1 0 0 28

46,4 % 50,0 % 3,6 % 0,0 % 0,0 % 100,0 %

HU 53 127 40 18 5 243

21,8 % 52,3 % 16,5 % 7,4 % 2,1 % 100,0 %

KT 83 137 15 5 1 241

34,4 % 56,8 % 6,2 % 2,1 % 0,4 % 100,0 %

LT 7 43 4 1 0 55

12,7 % 78,2 % 7,3 % 1,8 % 0,0 % 100,0 %

ML 65 79 7 4 2 157

41,4 % 50,3 % 4,5 % 2,5 % 1,3 % 100,0 %

MM 47 61 7 3 3 121

38,8 % 50,4 % 5,8 % 2,5 % 2,5 % 100,0 %

OT 61 56 3 0 2 122

50,0 % 45,9 % 2,5 % 0,0 % 1,6 % 100,0 %

TT 15 63 9 0 2 89

16,9 % 70,8 % 10,1 % 0,0 % 2,2 % 100,0 %

VT 77 99 16 7 2 201

38,3 % 49,3 % 8,0 % 3,5 % 1,0 % 100,0 %

Kaikki 431 732 108 41 18 1330

32,4 % 55,0 % 8,1 % 3,1 % 1,4 % 100,0 %

Liitetaulukot

(30)

Liitetaulu 3. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne ja työsuhteen luonne seurantahetkellä uuden tiedekuntajaon mukaan (%)

Tiedekunta Vakituinen koko- päivätyö Määräaikainen koko-päivätyö Osa-aikatyö Itsenäinen yrittäjä / ammatin-harjoittaja / freelancer Työllistetty / työ- harjoittelija Työtön työnhakija Työvoima-koulutus tai vast. Päätominen opiskelu Perhevapaa Muu työtilanne Yhteensä

BT 13 24 3 0 0 1 0 2 10 4 57

22,8 % 42,1 % 5,3 % 0,0 % 0,0 % 1,8 % 0,0 % 3,5 % 17,5 % 7,0 % 100,0 %

EL 7 1 1 3 0 0 0 0 5 0 17

41,2 % 5,9 % 5,9 % 17,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 29,4 % 0,0 % 100,0 %

FT 17 0 1 0 0 0 0 2 7 1 28

60,7 % 0,0 % 3,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 7,1 % 25,0 % 3,6 % 100,0 %

HU 106 54 11 16 0 4 1 8 32 12 244

43,4 % 22,1 % 4,5 % 6,6 % 0,0 % 1,6 % 0,4 % 3,3 % 13,1 % 4,9 % 100,0 %

KT 133 52 5 6 0 5 0 4 31 6 242

55,0 % 21,5 % 2,1 % 2,5 % 0,0 % 2,1 % 0,0 % 1,7 % 12,8 % 2,5 % 100,0 %

LT 15 22 5 2 0 0 0 0 10 1 55

27,3 % 40,0 % 9,1 % 3,6 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 18,2 % 1,8 % 100,0 %

ML 97 26 5 4 0 3 0 3 14 4 156

62,2 % 16,7 % 3,2 % 2,6 % 0,0 % 1,9 % 0,0 % 1,9 % 9,0 % 2,6 % 100,0 %

MM 72 15 2 7 0 3 1 3 15 3 121

59,5 % 12,4 % 1,7 % 5,8 % 0,0 % 2,5 % 0,8 % 2,5 % 12,4 % 2,5 % 100,0 %

OT 96 7 1 5 0 1 0 0 7 2 119

80,7 % 5,9 % 0,8 % 4,2 % 0,0 % 0,8 % 0,0 % 0,0 % 5,9 % 1,7 % 100,0 %

TT 50 14 2 1 0 0 0 5 15 1 88

56,8 % 15,9 % 2,3 % 1,1 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 5,7 % 17,0 % 1,1 % 100,0 %

VT 114 33 5 10 1 4 0 7 21 6 201

56,7 % 16,4 % 2,5 % 5,0 % 0,5 % 2,0 % 0,0 % 3,5 % 10,4 % 3,0 % 100,0 %

Kaikki 721 248 41 54 1 21 2 34 167 40 1329

54,3 % 18,7 % 3,1 % 4,1 % 0,1 % 1,6 % 0,2 % 2,6 % 12,6 % 3,0 % 100,0 %

Liitetaulukot